Kategoriat
Uncategorized

Girard: How to Sell Anything to Anybody

🔵 Ostaisitko kirjan mieheltä, joka myy kuusi autoa päivässä ja kehuu olevansa maailman paras myyjä? No, minä ostin. 

✅ Miksi tämä kirja? Koska Joe Girard on maailman paras ja hän lupaa todistaa sen.  

✅ Kirjan tavoite on, että saada ihmiset hankkimaan asiakkaita, tekemään korkealla paineella myyntityötään eikä hengailemaan kahvihuoneessa odottelemassa asiakkaita.

✅ Kirjan pääviestit ovat:
A. “Vain asenne ratkaisee”. Asiakkaiden voittaminen puolelleen on asenteesta kiinni – joko hän voittaa asiakkaansa tai sitten ei.
B. Myynti on kuin kärsivällistä maanviljelyä ja systeemistä työskentelyä.

✅ Kirjan keskeinen oppi on, että pitää joukkoista uusasiakashankintaa, tehdä kylmäsoittoja / suorapostitusta ja kunnioittaa asiakkaita, koska he tuovat leivän yhteiseen pöytään.

✅ “Vain asenne ratkaisee” näkyy Girardin menetelmissä herkeämättömyytenä. Kirjassa kuvaillaan moninaisesti miten hän pitää yllä uusasiakashankintaa mm. jakamalla uupumatta käyntikorttejaan, soittelemalla kylmäsoittoja, lahjomalla ympäristöään generoimaan liidejä sekä kehittämällään lintukoira-menetelmällä, joille paukahtaa provikkaa kun Girard saa heidän kautta myyntiä aikaiseksi.

✅ Myyntityö on systeemistä ja verrannollista maanviljelyyn, koska kaikki perustuu huolelliseen kasvattamiseen. 
1.Girard istuttaa jatkuvasti erilaisia ideoita ja ajatuksia asiakkaidensa mieleen, jotta joku päivä voi niittää satoa.
2.Aina yhden sadon valmistuttua pitää suunnitella mitä uusia ideoita voi istuttamalla voi niittä satoa asiakkaiden kanssa.

✅ Todistiko Joe Girard olevansa maailman paras myyjä? Tavallaan. Hänellä on kuulemma Guinessin ennätystenkirjan todistus. 

🔴 “Plan your work. Work your plan. Do it!“

Kategoriat
Uncategorized

Gallwey: The Inner Game of Tennis

🔵 Self-helppiä vai tennisvinkkejä! Minulle on suositeltu tätä kirjaa sekä bisnesvalmentajan että tennisvalmentajan toimesta. Pitäisikö kirja lukea bisneskirjana, self-helppinä vai tennisoppaana? 

✅ Gallwey kertoo kahdesta minästä – kertojasta (Self 1) ja tekijästä (Self 2) sekä näiden kahden minän vuoropuhelusta. Ja antaa hänen myös treeni- sekä pelivinkkejä.

✅ Kirjan pääviesti on, että pitää oppia luottamaan tekijään (Self 2) ja olla välittämättä kertojasta (Self 1). Tee hyveestä kokemus! 

✅ Kirjan keskeiset opit ovat:
1. Päästä irti itsekriittisyydestä, koska se pilaa kaiken.
2. Poisoppinen mahdollistaa keskittyneen spontaanin pelaamisen. 
3. Kehittyminen on suorassa suhteessa siihen kuinka hyvältä pelaaminen tuntuu
4. Mikä ikinä toimiikaan niin se on pelaajalle hyödyksi. 
5. Tekijän (Self 2) pitää päästä eroon liiasta mailanpuristamisesta ja oman toiminnan kritisoinnista (Self 1).

✅ Tennistaiturit on tehty siitä, että hän tiedostaa missä pallo ja missä mailankärki kulloinkin ovat. Se on keskeistä osaamista – kun tiedostat ne, niin kaikki pallot päätyvät sinne minne olet tarkoittanutkin.

✅ Kun pelaaja pystyy rytmittämään pelinsä ja osaa palauttaa pallon toiselle puolelle oikeassa kulmassa, niin tiedossa on palloralleja. Tennis on siis rytmittämisen ja kulmien peli. 

✅ Treenivinkit. Mieti miltä tuntuu, kun harjaannutetaan yksi tunto kerrallaan:
-Katsot palloa  
-Kuuntelet palloa  
-Miltä maila tuntuu 

✅ Tennisvinkit:
– Miten keskittyä? Katso palloa ja sen kuvioita. 
– Kuinka rauhoittua peliin? Keskity hengittämiseen.

✅ Itseapuvinkit: 
A) Havainnoi pelaamista ilman itsekriittisyyttä.
B) Mielikuvittele lopputulos.
C) Lopeta tuomitsemasta itseäsi.
D) Anna sen tapahtua, älä jännitä 🤩

🔴 Miten voittaa tennisottelu? ”Hit each ball over the net and into the court.”

P.S. Kyllä, luin kirjan enemmän tenniskirjana kuin self-help- tai johtamisoppaana.

Kategoriat
Uncategorized

Bregman: Hyvän historia

Kirjasta

Rutger Bregmanilla on hyvä brändi ja se on kirjan suurin oppi. Kehitä itsellesi hyvä brändi ja vaikka olisit hollntilainen filosofi, niin sun kirjat käännetään suomeksi ja päädyt top10-kirjailijaksi. Branding is everything.

Kirjan suurin opetus on, että ihminen on hyvä ja vallanpitäjät ovat pahuuden lähde. Tätä asiaa selvitellään noin 441 sivun verran.

Minkälainen kirja oli?

Ollakseen filosofin kirjoittama, niin tämä oli vetävä kirja. Luin sen kannesta kanteen – outo sanonta, koska muutenkin luen kirjat kannesta kanteen – viikossa.

Bregmannin kirja on kuin kokoelma Roslingin ja Hararin kirjoja. Faktojen ja tieteen kautta kohti hyvää ellei parempaa ihmiskuntaa. Bregman on roslingmaisella ”herää pahvi”-agendalla, jossa faktojen kautta todistetaan asioiden oikea laita ja Hararin kaltaisella ”tiede sen jo kertoi”.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

”Ihmisillä on mitä syvin taipumus vuorovaikutukseen ja solidaarisuuteen, ja siksi väkivalta on niin vaikeaa” on Bregmanin pääasiallinen teema tässä kirjassa. Sitä todistellaan, niin psykologisten testien, historiallisten tapahtumien kuin aikamme suurten ajattelijoiden kautta. Esimerkiksi Philip Zimbardo ja Stanfordin vankilakoe on keskeinen havaintokappale psykologian saralta. Tai kuinka Stanley Milgram oli huijari. Ja erityisesti Malcolm Gladwellin ”Tipping Point”-kirja saa kyytiä.

Gladwellin yksi havainnoista on sivustakatsoja-efekti. Siinä new yorkilainen Kitty tapetaan 38 todistajan silmän alla, mutta Gladwell on tulkinnut tilanteen kirjaansa väärin. Gladwellin johtopäätös on, että ”Kitty ei kuollut siitä huolimatta vaan sen johdosta, että koko naapurusto oli säikähtänyt hereille.” Oikea johtopäätös on ”isompi joukko sivustakatsojia johtaa jopa siihen, että apua annetaan enemmän eikä vähemmän».

Historiasta löytyy paljon esimerkkejä – vakuuttavin niistä on kuinka tanskalaiset pelastivat Tanskan juutalaiset toisen maailman sodan aikana varmalta tuholta. ”Lähes 99 prosenttia Tanskan juutalaisista selvisi sodasta.”

Kirjan ydinviestiä tukee Hannah Arendt, koska hän uskoi, että useimmat ihmiset ovat kunnollisia. ”Hän katsoi, että meidän rakkauden- ja ystävyydentarpeemme ovat inhimillisempiä kuin vihan- ja väkivallanhalumme. Ja jos valitsemmekin pahan, hän jatkoi, meillä on tarve suojautua valheilla ja kliseillä, jotka antavat ymmärtää pahan olevan sittenkin hyvä”.

Bregman lanseeraa myös Homo Puppy käsitteen, joka tarkoittaa tätä modernin ihmisen perikuvaa: ”Liikkuvat metsästäjä-keräilijät olivat ottaneet jäsenyyspolitiikan vielä rennosti. He tapasivat uusia ihmisiä jatkuvasti ja heidän oli helppo liittyä toiseen ryhmään.Kyläläiset taas suuntasivat katseensa itseensä ja omistuksiinsa. Homo puppy muuttui kosmopoliitista ksenofobiseksi.”

Ja sitten hyviä uutisia. ”Me elämme rauhanomaisinta aikaa koskaan. Keskiajalla jopa 12 prosenttia Euroopan ja Aasian väestöstä koki väkivaltaisen kuoleman. Mutta viimeisten sadan vuoden aikana luku on ollut maailmanlaajuisesti – kaksi maailmansotaa mukaan lukien – enää vain 1,3 prosenttia. (Alankomaiden kaltaisessa maassa luku on nykyisin korkeintaan 0,03 prosenttia vuodessa.)”

Miksi hyvät ihmiset tekevät pahaa?

”Tällaisessa maailmassa huipulle eivät nousekaan ystävällisimmät ja empaattisimmat johtajat. Tällaisessa maailmassa asia on ennemmin päinvastoin: Survival of the shameless.”

Yksi selitys voisi olla emotionaalisuus ”Wehrmachtin sotilaat taistelivat ennen kaikkea toistensa puolesta. Useimmilla heistä pontimena ei ollut verenhimo tai sadismi vaan toveruus. Lisäksi osoittautui, että sotilaiden oli vaikea tappaa. Neljännessä luvussa kirjoitin eversti Marshallista, joka sai selville, etteivät useimmat sotilaat olleet ampuneet. Brittikirjailija George Orwell huomasi täysin saman, mutta omasta kokemuksestaan.”

Tässä on vahva todiste ihmisen hyvyydestä, joskin yksioikoinen tulkinta voi johtaa harhaan (pommien tuhovoima vs. luodit): ”Tarkastellaan esimerkiksi toisessa maailmansodassa menehtyneiden brittisotilaiden kuolinsyitä:

  • Muu: 1 prosentti
  • Kemiallinen: 2 prosenttia
  • Räjähdys ja sortuma: 2 prosenttia
  • Maamiina ja ansamiina: 10 prosenttia
  • Luoti, panssarimiina: 10 prosenttia
  • Kranaatinheitin, kranaatti, ilmapommi, sirpale: 75 prosenttia”

”Oikeastaan tässä päästään ihmisenä olemisen ytimeen – anteeksi vain, jos kuulostan hiukan mahtipontiselta. Homo puppy on kuin antenni, joka virittyy jatkuvasti toisten taajuudelle. Jos joltakulta jää sormi oven väliin, hätkähdämme itsekin. Kun näemme nuorallatanssijan ohuella vaijerillaan, tunnemme jännityksen vatsassamme. Jos joku alkaa haukotella, on vaikea olla itse haukottelematta. Ihmiset ovat läpikotaisin peilaavia olentoja.”

Buurtzorg-organisaatio jatkaa kasvamistaan: joka kuukausi kymmenet hoitoalan ihmiset irtisanoutuvat siirtyäkseen työskentelemään Buurtzorgiin. Eikä se ole mikään ihme: säätiö ei tarjoa heille vain enemmän vapautta vaan myös parempaa palkkaa. Kun Buurtzorg äskettäin osti konkurssiin menneen kotihoito-organisaation, de Blok totesi: »Ensimmäiseksi nostamme työntekijöiden palkkoja.»

Asukasbudjetoinnin tulokset:

  • Maailmanpankin arviointi osoitti, että asukasbudjettien ansiosta rahaa käytettiin myös paljon vähemmän kiinteistöhankkeisiin ja enemmän infrastruktuuriin, koulutukseen ja hoivaan – ja ennen kaikkea köyhimmillä alueilla.
  • Vuonna 2014 ilmestyi ensimmäinen laaja-alainen tutkimus asukasbudjettien sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta koko Brasiliassa. Amerikkalaistutkijoiden johtopäätös oli selvä: »[Asukasbudjetoinnilla] on voimakas yhteys terveydenhoidon menojen kasvuun, asukasyhdistysten määrän kasvuun ja lapsikuolleisuuden vähenemiseen. Yhteys on sitäkin vahvempi, jos asukasbudjetointia jatketaan pitkään.»

Kirjan lopussa tapahtuu jotain yllättävää. Bregman antaa kymmenen elämänohjetta. Niiden taustalla on ajatus, että ”jos tarkastellaan viimeisimpiä tutkimustuloksia niin psykologian ja biologian, arkeologian ja antropologian kuin sosiologian ja historiatieteenkin saralta, on vedettävä se johtopäätös, että vuosituhansien ajan ihmisellä on ollut itsestään väärä kuva. Olemme pitkään otaksuneet, että ihminen on egoisti, peto – tai vieläkin pahempaa. Olemme uskoneet, että sivistys on vain ohut pintakerros, joka murtuu helposti. Tämä ihmiskuva ja tulkinta historiastamme ovat osoittautuneet epärealistisiksi. Edellä olen yrittänyt hahmotella uutta maailmaa, joka häämöttää tulevaisuudessa, jos siirrymme eri ihmiskuvaan.”

I • JOS ET OLE VARMA, LÄHDE HYVÄSTÄ

II •AJATTELE WIN-WIN-SKENAARIOINA

III • PARANNA MAAILMAA, ESITÄ KYSYMYS

”Tämä elämänohje tunnetaan myös nimellä »platinainen sääntö». Irlantilainen näytelmäkirjailija George Bernard Shaw on esittänyt siitä hienon yhteenvedon: »Älkää tehkö toisille niin kuin toivoisitte heidän tekevän teille. Heillä ei ehkä ole sama maku.»”

IV • HILLITSE EMPATIAA, TREENAA MYÖTÄTUNTOA

”Toisin kuin empatia, myötätunto ei vie energiaa. Päinvastoin, se sai munkin tuntemaan olonsa jopa hitusen paremmaksi. Myötätunto on hallitumpaa, etäisempää ja rakentavampaa. Se ei saa meitä jakamaan toisen kärsimystä vaan auttaa meitä näkemään toisen kärsimyksen – ja ryhtymään sen jälkeen toimiin. Myötätunto antaa energiaa.”

”Juuri tätä me tarvitsemme. Otetaan toinen esimerkki: jos lapsi pelkää pimeää, ei vanhemman tule tuntea lapsen pelkoa ja itkeä yhdessä lapsen kanssa huoneen nurkassa (empatia). Vanhemman tulee lohduttaa ja rauhoitella (myötätunto).”

V • YRITÄ YMMÄRTÄÄ TOISTA, VAIKKA SE MENISI YLI YMMÄRRYKSEN

VI • RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI KUTEN MUUT RAKASTAVAT LÄHIMMÄISIÄÄN

VII • VÄLTÄ UUTISIA

”Minun nyrkkisääntöni on, että kannattaa pysyä erossa televisiouutisista ja push-ilmoituksista ja lukea sen sijaan syvällisemmin asioita käsittelevää viikonlopun sanomalehteä. On parempi irrottautua näytöstä ja tavata oikeita ihmisiä ilmielävänä. On hyvä harkita huolella, minkälaisella informaatiolla ruokkii mieltään – aivan kuten mietimme, millä ruoalla ruokimme kehoamme.”

VIII • ÄLÄ LYÖ NATSIA (TAI: OJENNA KÄSI SUURIMMALLE VIHOLLISELLESI)

IX • TULE KAAPISTA, ÄLÄ HÄPEÄ HYVÄÄ

”Haidt kutsuu tätä tunnetta nimellä elevation – »ylevöityminen». Ihminen on rakentunut niin, että yksinkertainen hyvyyden osoitus voi aiheuttaa miellyttävää kihelmöintiä koko kehollamme. Ja kiehtovaa on se, että tämä vaikutus voi tuntua jopa silloin, kun kuulemme vastaavia tarinoita jonkun toisen kertomana. On kuin joku painaisi meidän mielemme resetointinappia, niin että kyyniset tuntemuksemme haihtuvat ja voimme jälleen nähdä maailman kirkkaasti.”

X • OLE REALISTINEN

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

”On parempi lähteä siitä, että aina silloin tällöin tulee huijatuksi, hän kirjoitti. Se on pieni hinta siitä, että voi suhtautua elämässään muihin ihmisiin luottavaisesti. Yleensä ihmiset häpeävät, kun heitä on huijattu, mutta realisti voi olla siitä jopa ylpeä. Tai pikemmin: jos ei ole koskaan tullut huijatuksi, kannattaa miettiä, onko perusasennoituminen riittävän luottavainen.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Etsi nämä kirjat:

  • ”Kaiken aikaa Zobristin filosofia oli äärimmäisen yksinkertainen. Jos työntekijöitä kohdellaan vastuullisina ja luotettavina, he myös ovat sitä. Hän kirjoitti aiheesta kirjan, jonka alaotsikko on ”Yritys, joka uskoo ihmisen hyvyyteen”.
  • The Happiness Hypothesis: Finding Modern Truth in Ancient Wisdom

Yhteenveto

Kuusi sanaa: ”Se, jolla on enemmän ystäviä, on loppujen lopuksi myös fiksumpi.”

Kuusi sanaa: ”Seitsemäntenä päivänä päätettiin perustaa kommuuni.”

Kuusi sanaa: ”Keltnerin mukaan nimenomaan kaikkein ystävällisimmät ja empaattisimmat ihmiset. Survival of the friendliest.”

Kuusi sanaa: ”Brittiläinen historioitsija lordi Acton kirjoitti jo 1800-luvun lopussa kuuluisan toteamuksensa: »Valta turmelee, ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.”

Kuusi sanaa: »Meidän on oltava idealistisia – sillä silloin meistä tulee lopulta oikeita, todellisia realisteja.» VIKTOR FRANKL (1905–1997)

Kuusi sanaa…. ”Ja tämä on polttava kysymys. »Leikin vastakohta ei ole työ», psykologi Brian Sutton-Smith kirjoitti aikoinaan, »leikin vastakohta on masennus.» Ja tapa, jolla meistä monet nykyisin työskentelevät – vailla vapautta, vailla leikkiä, vailla sisäistä motivaatiota – saa yhä useamman masentumaan.”

Kategoriat
Uncategorized

Keronen & Pantsar: Tienhaara

Kirjasta

Minulla on tunteenomainen tieto, että asia ei ole uusi yrityspäättäjille tai bisneskirjoja lukeville. Mutta että se on paketoitu näin vetävään muotoon, niin en tunnista vastaavaa kirjaa.

Kirjan nimi on hyvä. Kirja on pituus on melko hyvä. Noin 250 sivua ei karkottaa lukijoita.

Minkälainen kirja oli?

Kirja erittäin ajankohtaista teemaa ja kaikista kirjoista vaativa sekä suorastaan velvoittava teema yrityspäättäjä kohderyhmälle. Arvojamme kutkutteleva teos.

Kun kirjan lähtökohta on, että käsissämme on systeeminen ongelma, joka tarvitsee systeemisen ratkaisun. Semminkin, että puhutaan ilmastosta, jossa kompleksisuustasot ovat poikkeuksellisen monimuuttujaiset.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Jos maapallon ihmisväestö on noussut äärimmäisestä köyhyydestä, niin tokkopa ilmastonmuutoksen estäminenkään on meille ongelma. Se vain saattaa kestää liian kauan.

Otsonikadon estämisestä voidaan ottaa oppia:

1) Myydään ajatus maailmalle.

2) Tunnistetut riskit poistetaan.

3) Nopeutetaan päätöksiä.

4) Johtajien tehtävä on johtaa taistelua ilmastonmuutosta vastaan.

5) Reilu taakanjako.

6) Dynaaminen mittaristo, joka ohjaa toimintaa uusimman tiedon valossa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ovat olleet liian hitaita. Esimerkiksi Rooman klubista Pariisin sopimukseen kesti 43 vuotta (1972 => 2015).

Mikä hidastaa ilmastonmuutoksen estämistä. Vastaus on denialismi ja sen kolme muotoa:

1) Täydellinen kieltäminen.

2) Vääristäminen.

3) Passivoiminen.

Lähtökohtana pitää olla kotitalouksien, teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentäminen.

Työkaluja teollisuudelle päästöjen vähentämiseen:

– Prosessien sähköistäminen.

– Sähkön tuottaminen vähäpäästöisesti.

– Kiertotalous.

– Prosessi-innovaatiot.

– Putkenpää ratkaisut eli hiilidioksidin talteenottaminen.

Kokonaisuutta kun tarkastellaan, niin liikenne on keskeinen päästöjen lähde. Se tuottaa 25% hiilidioksiidipäästöistä ja 16% kasvihuonepäästöistä.

Kotitaloudet vastaavat 66 % Suomen hiilijalanjäljestä. Siitä 29 % tulee asumisesta, 30 % liikenteestä ja 22 % muusta kulutuksesta. Keinoja näiden vähentämiseen ovat: vihreä sähköä asumiseen, vähäpäästöiset autot ja ruokavalinnat lihattomaksi.

Yhteenvetona kirjassa todetaan, että päähuomiot ovat kolme tietä tulevaisuuteen:

1) Pannuhuone, jossa paistumme kaikki.

2) Systeeminen ratkaisu, kuten Pariisin sopimus.

3) Kiertotalous käyttöön.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Melko varmasti jokainen yrityspäättäjä voi vaikuttaa, mutta osittain kirjan neuvot jäävät metatasolle.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

”Sinun täytyy olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa”. (Mahatma Gandhi)

Yhteenveto

Kuusi sanaa: Hiilineutraalin maailmaan investoiminen. Use it or lose it.

Kategoriat
Uncategorized

Schildt: The Data Imperative

Kirjasta

Henri Schildtin “The Data Imperative – How Digitalization is Reshaping Management, Organizing, and Work”-kirja on todennäköisesti paras Suomessa kirjoitettu kirja digitalisaatiosta. Tietenkin minun kirjan jälkeen….:-) Schildtin kirja on elegantti ja viiltävä analyysi yhtiöille jotka vielä(kin) työstävät digitaalista transformaatiotaan. Kirjan tavoite on “my aim has been to formulate a coherent and overarching analytical view of digitalization as, principally, a change in management and organizing.”

Kirjassa on hienosti suomalaisia esimerkkejä kuten Finnair, ABB ja HappyOrNot.

Minkälainen kirja oli?

Lyhyt, ihanan lyhyt.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Avainoppi on, että oikeiden tavoitteiden ymmärtäminen mahdollistaa digitalisaation avulla optimoinnin. Vaikka yritykset voisivat optimoida kaikkea, niin se ei tarkoita että niin pitäisi tehdä. ”Short-term optimizing to be counter-productive (Jezz Bezos).

Kirjan tarkoitus on tutkia digitaalisen teknologian vaikutuksia johtamiseen, organisointiin sekä työhön yrityksissä. Kirjan sisältöteemat ovat:

  • Paras lähestymistapa digitalisaatioon on muutos, jossa data, analytiikka ja työn automatisointi muuttaa liiketoimintaa.
  • Älykäs automaatio ja data ovat radikaali muutos ihmistyönä tunnettuun asiantuntemukseen.

Mikä on digitalisaation transformaatio? Se on tietoinen pyrkimys rakentaa uusia kyvykkyyksiä organisaatioon hyödyntämällä uusia digitaalisia teknologioita.

Miksi johtamismallit ovat muutoksessa? Koska kaikki aikaisemmat teknologia-aallot ovat aiheuttaneet sen. “Management theorists have elaborated how every major wave of generic technologies—steam power, electricity, oil, computers—has been associated with new waves of coherent and generic approaches for organizing and managing work, also known as ‘management models’.”

Schildtin lähestymistapa on muutos johtamisessa ja organisaatiossa. Hänen mukaansa dataimperatiivi tarkoittaa systemaattista vakiintunutta päätöksenteon syrjäyttämistä algoritmiin pohjautuvalla päätöksenteolla:

– Johto priorisoi datapohjaista päätöksentekoa.

– Algoritmi yli ihmisen.

– Älykäs automaatio manuaalisen työn ohi.

On moraalisesti kyseenalaista olla ottamatta uutta teknologiaa käyttöön.

Kaikissa datakeskeisissä yrityksissä

1. kerätä data keskeisistä bisnesalueista,

2. analysoida ja tuottaa datasta yrityksen omia kasvukaavoja ja

3. todentaa kasvukaavat bisnesprosessiksi.

Johdon innovatiivisuudesta on kiinni saadaanko em. kasvukaavat johdettu asiakasarvoksi, alentuneiksi kustannuksiksi vai kummaksikin.

Keskeinen reseptiikka digitalisaatioon on:

– Kyky luoda, tallentaa ja analysoida dataa

– Järjestelmät kykenevät hallinnoimaan bisnesprosesseja.

Ilman älykästä automaatiota muutokset eivät ole mahdollisia tuotannon tai markkinoinnin optimoinnissa.

Digitalisaation strategiateemat:

1.Optimointi. “The pursuit of operational efficiency through constant optimizing”

2. Tuotekehitys. “Rapid experimentation with new products and services”

3. Asiakkuudet: “Developing deeper digital relationships with customers and partner companies”

Ja ne johtavat:

1. Jatkuvaan optimointiin (constant optimizing).

2. Aktiivisiin kokeiluihin uusista tarjoamista (experimenting to diversify offerings).

3. Digitaalisten asiakassuhteiden rakentaminen (building interactive digital relationships).

Kompleksisuus ja modulaarisuus – Toyota autossa on noin 30 000 osaa ja Android-käyttöjärjestelmässä on noin 100 000 metodia. Eli ohjelmistoprojektit ovat monimutkaisia, mutta Brooksin lain mukaan “adding manpower to a late software project makes it later”.

Avainjuttu on, että ohjelmistoissa on alhainen modulaarisuusaste, mutta ohjelmistojen välillä tulisi olla aktiivinen yhteys. Esimerkiksi lentoyhtiön vapaiden istuinpaikkojen sekä markkinointiautomaation välillä tulee olla aktiivinen yhteys. Auton valmistaminen on modulaarinen prosessi, mutta kun taas illallisen valmistaminen ei. Digitaalinen liiketoiminta on ei-modulaarista, vaan tiukkaan paketoitu kokonaisuus. Sen sijaan älypuhelin palvelut ovat hyvinkin modulaarisia. Esimerkiksi Twilion tarjoama autentikointipalvelu on osana monia suosittuja palveluja modulina.

Digitaalinen transformaation on siirtopolulla, jossa modulaarisuuden aste kasvaa, ja se ruokkii innovatiivisuutta sekä resilienssiä

Heimot ovat toinen digitalisaation tunnusmerkki. ”The Dutch banking group ING serves as an example for the changes in organizational structures and processes motivated by digitalization and the new strategic priorities.” Ilman digitaalista kulttuuria ja ketterää liiketoimintaa datasta eikä algoritmeistä ei ole hyötyä organisaatioille.

Nostamisen arvoinen huomio – Finnairssa on huomattu, että järjestelmien oppimiseen sujuu paljon aikaa ja toisaalta ihmisen sekä algoritmien välisen vuoropuhelun oppimiseen menee vielä lisää aikaa.

Big data = Kahneman + tuplaespresso. “Accordingly, big data is supposed to correct the myopia and cognitive biases popularized by Daniel Kahneman in Thinking Fast, Thinking Slow. Recent articles depict digital technologies and artificial intelligence as helping speed up and scale processes that previously relied on humans. According to these views, digitalization works like a double shot of espresso for the organization—the organization will remain fundamentally the same, but just become faster, more awake, and slightly more nervous.” Huom! Valtaosa datasta ei ole ollut olemassa ennen matkapuhelimia, sähköistä kaupankäyntiä, sosiaalista mediaa tai IoT-laitteita.

Mistä aloittaa? Algoritmien ja älykkään automaation ymmärtäminen alkaa kun omasta liiketoiminnasta poimitaan puutteet.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Onko yrityksessäsi tai organisaatiossa olemassa arvio miten seuraavat teknologiat vaikuttavat toimialaasi tai liiketoimintaan?

  • 5G,
  • tekoäly,
  • Edge-pilvipalvelut ja
  • kvanttitietokoneet.

Jos ei, niin todennäköisesti yrityksessäsi ei koeta kiirentuntua myöskään digitaalisen liiketoiminnan rakentamiseen. Nämä teknologiat eivät vaikuta viipeettä, mutta niiden merkityksestä kertoo yrityksesi johtamiskäytännöistä. Paradise lost?

Mitä yritysten pitäisi hyödyntää:

  • Dataa,
  • ohjelmistoja,
  • ekosysteemejä,
  • uusia ketteriä prosesseja ja
  • kasvattaa digitaalista kuluttuuria.

Kirjan pääviesti on, että pitää:

  1. Investoida IT-järjestelmiin,
  2. lopettaa vanhat johtamisjärjestelmät ja -opit sekä
  3. rakentaa yrityskulttuuria.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Noudattaa kirjan perusoppeja:

• Tapa toimia: Modulaarisuus vs. Ei-modulaarisuus

• Toimintaympäristö: Ekosysteemit ja alustat

• Strategiset teemat: Tehostaa, kehittää ja jalostaa digitaalista asiakkuutta

Yhteenveto

Tiedätkö muuten kuka otti tietokoneet ensimmäisenä käyttöön liiketoiminnassa? Englantilainen Lyons-teehuoneketju vuonna 1949. ”The digitalization of business has unlikely beginnings in a British chain of teashops: J. Lyons and Co. In 1949, the company demonstrated truly visionary leadership when it acquired an early digital computer from University of Cambridge researchers. Diversifying from tea and biscuits to computing in 1951, J. Lyons and Co. began selling the world’s first commercial computer specifically intended for business applications: LEO-1.”

Luettavaa: The Economist & ‘Data is the new oil’.

Luettavaa: Paul R. Daugherty & H. James Wilson, “Human + Machine: Reimagining Work in the Age of AI” ja artikkeli Harvard Business Review-lehdessä.

Luettavaa: MIT Technology Review & ‘Microsoft’s neo-Nazi sexbot was a great lesson for makers of AI assistants’.

Kategoriat
Uncategorized

King: Social Chemistry

Kirjasta

Jos haluat lukea hengästyttävän selityksen miten verkostot muodostuvat, niin tässä on oikea valinta. Jälleen kerran amerikkalainen professori – Marissa King Yalen yliopistosta, on lähtenyt popularisoimaan psykologian tutkimustuloksia. Kirjan tarkoitus on myös kertoa sosiaalisten suhteiden hyödyistä.

Minkälainen kirja oli?

Minua eniten kiinnosti kaikenlainen knoppologia, jota King on saanut koottua tutkimuksista. Amerikkalaisista tietokirjoista poiketen tässä kirjassa imu ei lopu, vaan kirja vetää lukijaansa mukaan loppuun asti. Vaikka Kingillä on selvä pääviesti kirjassaan, niin se oikeastaan hukkuu valtaisaan tietosisältöön.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Sohvapsykologiaa vai todellisuutta? Kolmeen sataan sivuun on koottu perustiedot miten sosiaaliset rakenteet muodostuvat ja mitkä ovat niitten psykologiset ulottuvuudet, jotka muokkaavat elämäämme. Kuvaan lyhyesti Kingin luokituksen ja uppoudutaan sitten knoppologiaan.

Kirjan keskeinen idea on luokitella verkostoitujat kolmeen kategoriaan

1. Laajentajat (expansionists) ovat henkilöitä, joilla on valtaisat verkostot, mutta ne eivät välttämättä ole kovin hyödyllisiä. Lopputuloksena on, että laajantajat ovat vaarassa palaa loppuun.

2. Välittäjät (brokers) kykynevät liittämään yhteen ihmisiä, jotka eivät muutoin kohtaisia ja näissä verkostoissa syntyy paljon uusia innovaatiota. Välittäjillä on parhaimmat ideat. 

3. Koollekutsujat (conveners) kasaavat verkostoja, jotka ovat hyvin tiiviitä ystävien ja ystävien ystävien yhteenliittoumia. Näiden verkostojen ominaisuus on keskinäinen luottamus. Koollekutsujat saavat myytyä ideansa helpommin.

Miksi verkostoitua?

  • Haluatko välttää ennenaikaisen kuoleman? Verkostoidu. Yksinäisyys kasvattaa ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä 26%. Ja yksinäisyys on yhtä tappava kuin ylipaino tai 15 tupakan polttaminen päivittäin.

Mitä tarvitaan verkostoitumiseen?

  • Autenttisuusvaje eli hyvä itsetuntemus johtaa autenttisuusteen ja se on käypä valuutta verkostomarkkinoilla. Hyvän itsetuntemuksen voi saada jos tutkii itseänsä ja omia tuntemuksiaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Koska pelkäämme, että meistä ei tykätä, niin emme osaa olla oma itsemme. Esimerkiksi oletko varautunut jonkun tietyn henkilön läsnäollessa.
  • Tykkäämiskuilu eli luottamus kuinka keskustelu meni tuntemattoman kanssa. ”Me” kuvittelemme, että keskustelu tuntemattoman ei mennyt hyvin vaikka todennäköisesti suuri osa tuntemattomista ihmisistä ei ajattele ”meistä” pahaa.
  • Vertailuharha eli vertaamme itseämme sosiaalisesti lahjakkaampiin henkilöihin ja se johtaa harhaiseen tilanteeseen. Parhaan jälkeen on aina tilaa hyville.
  • Homo reciprocus eli vastavuoroisuuden laji alkaa antamisen-periaatteesta. Antamalla voit myös saada ja siksi se on sosiaalisten suhteiden peruskivi. Se on eräänlaista sosiaalisten suhteiden vivuttamista ja kakun kasvattamista.
  • Saako verkostoituminen tuntemaan sinut likaiselta?  Ja todennäköisesti kyllä, mutta antamisen periaatetta noudattaen voit vähentää tätä tunnetta, koska antaminen kohottaa ihmisessa mielihyvän tunteita.

Menetkö tilaisuuten jossa et tunne ketään? Etsi ryhmä, jossa on pariton määrä ihmisiä (1-3-5) ja pääset osaksi tilaisuutta. Ole oman elämäsi neljäs pyörä…😊

Tiedätkö kuinka monta kontaktia David Rockerfellerin rolodexissä (käyntikorttikansiossa) oli? 100 000. Aika kuka David oli? Hän oli maailman vanhim miljardööri, joka kuoli 2017. David tunsi kaikki alkaen Sigmund Freudin, Nelson Mandelan, Pablo Picasson ja Bill Gatesin myös.

  • Tavallinen ihminen tuntee keskimäärin 150 ihmistä, joiden kanssa voisit ottaa lasillisen jos satunnaisesti kohtaisit hänet.
  • Somesta huolimatta emme tunne yhtään sen enempää ihmisiä, mutta olemme enemmän yhteyksissä ihmisiin, jotka ovat verkostomme ulkolaidalla. Esim. Facebookin käyttäjistä vain 5% on yhteydessä yli sataan henkilöön.
  • Syvällisessä suhteessa olemme 2-5 henkilöön.
  • Tunneside meillä on keskimäärin 15 henkilöön ja olemme yhteyksissä kuukausittain.
  • Läheisiä ystäviä on keskimäärin 50 henkilöä ja heidät voisit kutsua lapsesi ylioppilasjuhliin.
  • Satunnaisia tuttuja on 150 henkilöä.

Ystäväpelin oikeastaan ratkaisee kuinka jaat aikasi ihmisten kanssa. Mitä ohuemmalle levität aikasi sitä vähemmän todennäköisemmin syntyy vastavuoroisuutta.

Mikä on tuttu-ystävä-sydänystävä? Mekaanisesti laskien:

  • Ihan ensimmäiseksi tarvitaan fyysistä läheisyyttä.
  • Miten saada paljon tuttuja nopeasti töissä? Sijoittaudu kahvihuoneen tai vessan läheisyyteen. Miksi? Koska jokainen meistä käy niissä vähintään kerran päivässä.
  • Tuttavaksi pääsee 50 tunnissa. Satunnaisesta kontaktista tulee tuttu, jos vietät hänen kanssa vähintään 50 tuntia.
  • Ystäväksi pääsee 90 tunnissa. Tuttavasta tulee ystävä, jos vietät hänen kanssaan vielä lisää aikaa 40 tuntia (50+40=90).
  • Sydänystäväksi pääsee 200 tunnissa. Ystävästä tulee sydänystävä, jos vietät hänen kanssaan vielä yli 100 tuntia (50+40+110=200)
  • Ja hei – 41 % todennäköisyydellä naapuristasi tulee ystäväsi (vain ämöriikassa, oletan).

Ikä korreloi negatiivisesti tuttavien määrän kanssa:

  • 25 vuotiaana tapaamme kuukausittain 20 ihmistä.
  • 40 vuotiaana tapaamme kuukausittain 15 ihmistä.
  • 65 vuotiaana tapaamme kuukausittain 10 ihmistä.

P.S. Yli 40 vuotta vanhat ihmiset eivät enään verkostoidu. Kääk!

Uuden työn löytäminen tapahtuu verkostoissa:

  • Puolet (56%) uusista työpaikoista löytyy verkostojen kautta ja erityisesti hyvä palkkaisiin hommiin rekrytoidutaan verkostojen kautta (75%).
  • Sen lisäksi verkostojen kautta löytyneet työpaikat ovat parempipalkkaisia sekä uusi pesti löytyy nopeammin.

Sosiaalista pelkoa kahlitsee kaksi asiaa:

• Haluamme, että meistä pidetään, mutta pelkäämme että meistä ei pidetä.

• Roikumme tutuissa ihmisissä sen takia, että osaamme mielestämme ennustaa heidän käytöstä.

Sosiaaliset suhteet kuolevat:

  • Jos emme ole kahteen kuukauteen kontaktissa, niin tunne yhteydestä heikkenee 30 %.
  • Kuuden kuukauden päästä tunne yhteydestä on heikentynyt 80 %.
  • Miesten verkostot kutistuvat naisia nopeammin.
  • Vain 15 % ystävyyksistä päättyy riitaan.

Kaksi syytä ystävyyden päättymiseen:

• Tapaamisten määrä väheni.

• Yhteiset intressit hävisivät.

Luottamus:

  • Töissä luottamuksen rakentaminen kestää kolme vuotta.
  • Mitä enemmän luotamme puolisoomme, niin sen vähemmän olemme stressaantuneita tai masentuneita. Eli olemme terveempiä.
  • Luottamus syntyy mitä enemmän paljastat arvojasi, tavoitteistasi, uskomuksiasi, menneitä virheitä tai pelkoja.
  • 3 sekunnin suora katsekontakti – ei lyhyempi eikä pidempi.
  • Kysy kysymyksiä, ja erityisesti jatkokysymyksiä. Äläkä unohda kuunnella loppuun asti.
  • “Being Loud Is More Important Than Being Right? It isn’t just competence. Confidence makes people more popular.”
  • Ja “kovaäänisyyteen” kun yhdistetään anteliaisuus, niin suosio on varma.

Täydellinen tiimi. Google tutki Aristoteles-projektissa täydellistä tiimiä. Sen mukaan täydellisessä tiimissä:

1. On psykologinen turvallisuuden tunne something psychologists call psychological safety.

2. Varmuuden tunne.   

3. Rakenne ja selvyys tavoitteista sekä rooleista.

4. Työn henkilökohtainen merkitys.

5. Työllä on tarkoitus.

Arvioi verkostosi? Hyvä tietokirja tarjoaa työkalun ja niin se löytyy täältäkin. Testaa verkostoasi www.assessyournetwork.com

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Työyhteisöä auttaa, jos siellä on

  • “The no asshole rule” ja
  • hyvät käytöstavat tai kohteliaisuus kunniassa.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Hyödyntää hyviä kysymyksiä:

1. Johdantokysymykset – miten menee? (“How are you?”)

2. Aiheenvaihtokysymykset esim. liittyen harrastuksiin

3. Jatkokysymykset

4. Peilikysymykset – vaikkapa lapsiin liittyen. (“I have three kids. How about you?”)

Harrastaa kuuntelun salaisuutta:

1. Ymmärrän – Are you actually hearing sounds and remembering what you hear? (“I understand.”)

2. Nyökkääminen – Making eye contact and smiling and nodding? (“I do.”)

3. Arvostan – (“I value.”)

4. Olkapäälle taputtaminen (“Touch is ten times stronger than verbal or emotional contact”).

5. Yleensä kaksi minuuttia riittää, että ihminen tuntee tulleensa kuulluksi.

Yhteenveto

Kuusi sanaa: “The first duty of love is to listen.” (teologi Paul Tillich).

Kuusi sanaa: “Often people are like sheep eating grass,” according to Burt. “They’re so focused on what’s right in front of them, they don’t look for the whole.”

Kategoriat
Uncategorized

Herranen: Ketterä kasvu

Kirjasta

Mistä on hyvä kasvujohtaminen tehty? Pitää olla idea mitä tehdään, pitää olla teoria miten se toteutetaan ja pitää olla menetelmä tai tapa toimia (prosessi) kuinka kasvu saadaan aikaiseksi. Kimmo Herrasella on nämä kaikki.

Minkälainen kirja oli?

Ketterä kasvu-kirjan pääsanoma on 10 askeleen menetelmä. En pilaa lukukokemusta kertomalla niitä kaikkia tässä, vaan syvennyn yhteen aiheeseen.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Ensimmäinen askel on ongelman tunnistaminen. Kirjassa havainnollistetaan hienosti kuinka tehdä juurisyyanalyysi myyntiin. Ja vielä tarkemmin miksi myynti ei tuota uusia sopimuksia. Klousausanalyysi tehdään viiden miksi-kysymyksen kautta (Sakichi Toyoda ”5 whys”).

Kimmon esimerkissä ongelmana on differoituminen. Olin sulaa vahaa, koska maailmassa on kahdenlaista kilpailukeinoa – differointi ja hintakilpailu. Jokaisella toimialalla voi olla yksi hintakilpailija, ja muiden tehtäväksi jää differoitua. Siksi Kimmon esimerkki klousausanalyysistä on siirrettävissä minkä tahansa yhtiön myyntikokoukseen.  

Kritiikkiä – koska suomalaiset ovat allergisia myynti-sanalle, niin todennäköisesti osa lukijoista kääntyy sen takia kannoiltaan ja jättää kirjan hyllyyn. Heidän oma häpeä. 

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Opetellaan myymään luolamiehille tulta:”Tunne on kuin luolamiehelle olisi esitelty ensimmäistä kertaa tuli”.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Yllättävin osio kirjassa on kun Kimmo kertoo omasta henkistymisestään. Harvoissa suomalaisissa bisneskirjoissa ja vielä harvemmat bisnesjohtajat avaavat omia tuntojaan. Luin Kimmon ajatukset suurella mielenkiinnolla, koska niissä sanoissa hän oli omalla tavallaan parhaimmillaan.

Ja miksi kasvu ei koskettelisi meitä ihmisinä? Varsinkin kun käytämme suuren osan työelämästä tavoitellaksemme kasvua, niin miksi jättäisimme henkilökohtaisen kasvun tekemättä. Ei mitään syytä.

Yhteenveto

Kuusi sanaa: ”Sen saat minkä osaat pyytää”

Kategoriat
Uncategorized

Mullainathan & Shafir: Scarity

Kirjasta

Kirja oli pitkään kiehtonut minua, koska aihe on meidän yltäkylläisessä länsimaisessa maailmassa itsestään selvä. Puutetta ei tarvitse kärsiä, mutta silti sitä on ympärillämme monenlaisesti. Scarity sana ei suoranaisesti käänny sanaksi puute, vaan enemmänkin täsmällinen käännös on pula tai vähyys tai niukkuus. Kirjan sisältöä kuvaa paremminkin sana puute tai niukkuus, joten käytän niitä sanoja muiden puutteessa. Taloustiede toimii samanlaisten lainalaisuuksien varassa.

Kirjan ajatukset ovat paljon köyhyydessä, joka on ymmärrettävän konkreettinen lopputulema niukkuudesta ja puutteesta. Kirjaa ei kannata lukea köyhyystutkimuksen popularisointina, vaan ymmärtääkseen milloin ja miten niukkuuden psykologia operoi ihmisen mielessä. Sen sanottuani, niin pakko myöntää että järkyttävin tieto on, että puolet amerikkalaisista lapsista elää ruoka-avun varassa. Toivottavasti on tilastovirhe! “Nearly 50 percent of all children in the United States will at some point be on food stamps.”

Minkälainen kirja oli?

”Siitä puhe mistä puute?” sopisi tämä kirjan tunnuslauseeksi. Miten me ihmiset toimimme kun olemme ajautuneet niukkuuteen. Ilmiönä lopputuotteena me voimme kokea köyhyyttä, kiirettä tai lihavuutta. Tämä kirja kertoo siis niukkuuden tai puutteen psykologiasta.

Toiseksi kirja on sukua kahdelle maanmainioille kirjalle – Charles Duhiggin ”Power of Habit”-kirjalle ja Walter Mischelin ”The Marshmallow Test”-kirjalle.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Puute operoi ihmismielen hämärässä ja sen prosessit ovat tiedostamattomia, mutta voimme itse aktiivisilla valinnoilla vaikuttaa ko. mekanismin toimintaan. Puute johtaa tyytymättömyyteen ja kamppailuun. Pahin lopputuote puutteesta on, että kapasiteettimme käsitellä asioita kutistuu – kaista jossa ajattelemme kapenee. Ja tämän johdannaisena ymmäryksemme heikkenee, emme pytsy katsomaan tulevaisuuteen ja kykymme kontrolloida asioita heikkenee. Esimerkiksi köyhyyden kokemuksen konkreettinen ilmentymä on, että ihmisen toiminta on yhtä tehokasta kuin jos hän on valvonut koko yön. Miltä tuntuu olla köyhä? Valvo yksi yö ja yritä siinä sitten elää tasapainosta elämää. (Kirja puhuu köyhdeestä akuuttina tilana, jossa ihminen joutuu koko ajan kamppailemaan rahanpuutteessa). Sellainen niukkuus luon ansan, josta pois pääseminen vaatii erityisiä toimenpiteitä, jossa taas tarvittaisiin ymmärrystä, tulevaisuusorientaatiota ja kykyä hallita asioita. Puutteella on oma logiikkansa ja se ei ole yksistään selitettävissä kulttuurin, talouden tai persoonallisuuden kautta. Esimerkiksi janoin ihminen tunnistaa nopeammin vesi-sanan kuin ei-janoinen ihminen.

Kirja opit ovat tässä:

  • Automaattista. Emme pysty kontrolloimaan niukkuuden luomaa tilaa, jolloin emme tee valintoja tai kustannushyötyanalyysejä, vaan toimimme automaatiolla tai tunteen varassa.
  • Tunneli. Niukkuus nappaa huomiomme ja joudumme tunneliin, jossa näemme vain tiettyjä asioita. Tunnelointi ryhtyy perimään veroa, joka maksaa tai kustannukset näkyvät toisaalla. Tunnelivero on voimakkaampi kuin esimerkiksi fyysinen harjoitus. Kirjan sanoin: ”Scarcity captures our minds automatically. And when it does, we do not make trade-offs using a careful cost-benefit calculus. We tunnel on managing scarcity both to our benefit and to our detriment.
  • Laiminlyönnit. Emme toimi arvojen mukaan, vaan jätämme aktiivisesti huomiotta arvot. ”We have already seen one primary reason we stay stuck in scarcity: tunneling leads us to borrow. And when interest rates are high—such as with the vendors—then this very basic impulse creates more scarcity.”
  • Kapeampi kaista (bandwith). Niukkuus vuorostaan tarjoaa vastineeksi kapeaa kaistaa, joka heikentää ihmisen luonnollista kykyä ajatella ja lopputuloksena niukkuuden loukkuun, josta emme pääsee eroon.
  • Putkiaivot tai loukku (scarity trap). Käytännössä lopputuloksena on tila, jossa laiminlyönneistä tulee vakio ja olemme vähemmän kyvykkäitä tai tehokkaita.
  • Likinäköisyys. Puute ja tunnelimaisuus aiheuttavat likinäköisyyttä tulevaisuuteen. Ei nähdä seuraavaa hetkeä pidemmälle. Mutta puutteen luoma likinäköisyys ei ole henkilökohtainen ominaisuus, vaan tilanteeseen sidottu ilmiö. “But what is remarkable in this account is that myopia is not a personal failure. Tunneling is not a personal trait. In fact, as far as personality traits go these people are anything but myopic; rather, it is the context of scarcity that makes us all act that way. Tunnels limit everyone’s vision.
  • Joustava älykkyys. Puute tai niukkuus tyhmentää, mutta ei tee tyhmäksi. Joustava älykkyys (fluid intelligence), jonka avulla järkeilemme ja erityisesti ratkomme ongelmia, heikkenee merkittävästi. Siis ongelmanratkaisukyky jota tarvitsemme voittaaksemme ongelmat. Niukkuudesta ei pääse eroon ilman erityisiä toimenpiteitä. Aika hankala yhtälö. Tarvitsemme ongelmanratkaisukykyä päästäksemme eroon niukkuudesta, mutta se itsessään heikentää kykyä ratkoa niitä ongelmia.
  • Tahdonvoima. Sen puute on ratkaisevaa ongelmista eroon pääsemiseksi. ”As Mischel put it, “Once you realize that willpower is just a matter of learning how to control your attention and thoughts, you can really begin to increase it.”
  • Löysä. Löysä (slack) mahdollistaa niukkuudesta erossa pysymisen. Jos ihmisen kalenterissa on tilaa, niin hän pystyy reagoimaan asioihin ja välttämään kiirettä. Jos organisaatiolla on ihmisiä tai rahaa, niin se pystyy ennakoimaan tai reagoimaan asioihin. Jos ihmisellä on säästöjä, niin hän ei työttömyyden tullen ajaudu kodittomaksi.

Puute tai niukkuus ei ole ilman hyötyjä.

  1. Uudet ideat. Vaikka niukkuus myös estää suoranaisten uusien ideoiden syntymisen, mutta juuri poispääsyn mahdollistamiseksi siinä voi yhdistyä erilaisia asioita joista muokkautuu uusia mahdollisuuksia. Eli tavallaan niukkuus kuitenkin syntyy uusia ideoita.
  2. Fokus. Keskitymme tarkemmin käsillä oleviin asioihin.
  3. Pakko motivoi. Valintojen tai päätösten tekeminen saattaa johtua jonkin asian puutteesta – aika, raha, ihmiset jne.
  4. Aika loppuu kesken. Puute pakottaa meidät tekemään asioita tehokkaammin. Esimerkiksi palaverien rajattua aika pakottaa ihmiset toimimaan tehokkaammin. Tai projektit valmistuvat ajallaan, koska aikaa ei ole yllin kyllin.
  5. Niukkuuden hyödyistä on pakko nostaa esille 40 tunnin työviikko. Henry Fordin esimerkki on yksi esimerkki, jota ei voi yleistää, mutta on silti hieno universaali ilmiö. ”Nearly a century ago, Henry Ford recognized the distinction between hours and bandwidth. His decision to institute a forty-hour workweek for his factory workers was clearly motivated by profits as much as by humanitarian concerns. As one commentator observes: When Henry Ford famously adopted a 40-hour workweek in 1926, he was bitterly criticized by members of the National Association of Manufacturers. But his experiments, which he’d been conducting for at least 12 years, showed him clearly that cutting the workday from ten hours to eight hours—and the workweek from six days to five days—increased total worker output and reduced production cost. Ford spoke glowingly of the social benefits of a shorter workweek, couched firmly in terms of how increased time for consumption was good for everyone. But the core of his argument was that reduced shift length meant more output.”
  6. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi kuin pienemmät ravintolapöydät kasvattavat myyntiä

Niukkuuden hyötyjä löytyy myös esimerkiksi eläinkunnasta:

  • ”Why do bees create such precise structures and the wasps such messy ones? Scarcity. The wasps build with material that is abundant: mud. The bees build with material that is scarce: wax. The bees’ wax—like space in a tight suitcase or dollars during hard times—must be conserved. Building badly means wasting wax, which is an incentive to be efficient, to pack well. The wasps, on the other hand, have abundant material, plenty of mud to waste. Wasps can afford slack—to build sloppily—because their building material is cheap. The bees cannot because theirs is expensive.
  • The bees create walls that meet at a remarkably precise 120 degrees, forming hexagons that are perfect to the eye. Each wall is less than 0.1 mm thick, with deviations of only +/− 0.002 mm. That’s a 2 percent tolerance—not a bad building standard. By way of comparison, the National Institute of Standards and Technology allows a 10 percent tolerance in the width of manufactured plyboards used in construction.
  • Economists call this diminishing marginal utility: the more you have, the less each additional item is worth to you.”

Köyhyys on yksi puutteen tai niukkuuden ilmentymä. Köyhyys on aina huono asia, koska ihmiset eivät pysty antamaan parastaan. Ja niukkuus luo lisää niukkuutta. Köyhyys verottaa ihmisen kykyä ajatella, joustava älykkyys heikkenee ja kyky laittaa toimeen pienenee. Köyhät ja rikkaat ihmiset eivät ole vertailukelpoisia, koska köyhien ihmisten kognitiivisia resursseja rasittaa kaikki edellä mainittu niukkuuden psykologian elementit. Niin rikas kuin kuin köyhä voi sairastua puutteeseen ja tunnelointiin. Mutta eri tavalla.

Määritelmiä:

  • Scarity. We opened this book with a definition of scarcity: a subjective sense of having more needs than resources.
  • Slack. Having slack allows us the feeling of abundance. Slack is not just inefficiency; it is a mental luxury. Abundance does not just allow us to buy more goods. It affords us the luxury of packing poorly, the luxury of not having to think, as well as the luxury of not minding mistakes.

Kirjan mukaan:

  • Köyhät ovat köyhiä, koska heillä ei ole tilanteeseen tarvittavia taitoja päästä pois niukkuuden luomasta loukusta.
  • Yksinäiset ovat yksinäisiä, koska heillä ei ole taitoja tehdä itsestään sosiaalisesti kiinnostavia.
  • Lihavat ovat lihavia, koska heillä ei ole tahdonvoimaa.
  • Kiireiset ovat kiireisiä, koska heillä ei ole kapasiteettia priorisoida ajankäyttöään.

Suomi mainittu: “To do this, we created a video game based on Angry Birds for our research. In this variant, which we called Angry Blueberries, players shoot blueberries at waffles using a virtual slingshot.”

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Tässä on kirjan pääviesti meille kaikille:

  • The reason why the abundance-then-scarcity cycle is so bad is that, as we have seen, scarcity can get us trapped. It is not merely that we fail to smooth our activities under abundance; it is that we fail to leave slack for the future.
  • This is the danger of not leaving enough slack, not enough buffer for potential shocks.
  • And that buffer stock needs to be built during times of abundance.

Miten eteenpäin? Kuinka päästä eroon niukkuuden luomasta loukusta?

  • Jos ymmärrämme niukkuuden luoman dynamiikan, niin sen todennäköisemmin voimme vaikuttaa olosuhteisiin, jotka luovat niukkuutta. “Rather than a personal trait, it is the outcome of environmental conditions brought on by scarcity itself, conditions that can often be managed. The more we understand the dynamics of how scarcity works upon the human mind, the more likely we can find ways to avoid or at least alleviate the scarcity trap.”

Kirjan ehkä syvällisin ajatus on, että niukkuuden juurisyyt ovat monesti ylenpalttisuudessa:

  • ”As we contemplate the better management of scarcity, we should remember that scarcity often begins with abundance.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Sotakassa!

Yhteenveto

Kuusi sanaa:

  • “A man is rich in proportion to the number of things he can afford to let alone.” (Henry David Thoreau)
  • “Everywhere is walking distance if you have the time” (Steven Wright)
Kategoriat
Uncategorized

Hastings & Meyer: No Rules Rules

Kirjasta

Tämä on kiehtova kirja, jossa on hyvä konsepti. Kirjana se eroaa amerikkalaisesta bisneskirjallisuuden genrestä ja ennustan sille hyvää sijoitusta Financial Timesin kirjakilpailussa, jossa se kisaa mm. Samsungin ja Instagramin tarinan kanssa.

Minkälainen kirja oli?

Kirjan konsepti on onnistunut toteutus. Kirjan ovat kirjoittaneet Erin Meyer – professori, ja Reed Hastings – Netflixin toimitusjohtaja. He purkavat Netflixin kasvukaavaa sekä menetelmiä vuorovetoina. Hastings kertoo toimeenpanosta ja Meyer teoretisoi taustoja. Toiseksi kirjassa ei ole normaali yhtiön glorifiointia tai pelkästään puusilmäistä liiketoiminnan voitonjuhlia. Kolmanneksi – kirjan teemat kantavat loppuun asti. Toisinaan bisneskirjojen ydin on kerrottu kirjan ensimmäisen 30 % aikana. Loppu kirjasta kuluukin sitten todisteluun sekä toistoon. ”No Rules Rules”-kirjassa tätä ei tapahdu.

Olen myös haistavinani Jim Collinsin oppeja kirjasta. Ja miksei olisi koska Netflix on uusiutunut monissa internet-liiketoiminnan aalloissa – alkaen pöytä-pc aikakaudesta tänne tekoälyn esisoittoihin.

Start-up -kirjaksi se jättää jälkeen kaiken pitkäpiimäisen selostuksen kuinka vaikeaa oli rahoituksen järjestäminen, hallitustyöskentelystä sekä miten yhtiö oli hilkulla ajautua konkurssiin, mutta pelastui raikkaalta tuntuvan Immelmannin silmukan ansiosta. 

Tämän sanottuani, niin kirjasta kannattaa lukea suurella mielenkiinnolla Hastingisin sekä Blockbusterin toimitusjohtajan kohtaaminen. Se on herkullinen kohtaaminen. Siis tarina kuinka Netflix tarjoutui Blockbusterin ostettavaksi, mutta he torjuivat yritysosto mahdollisuuden. #fail

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Ennen ensimmäistäkään oppia tai ideaa, niin tärkeää on tunnistaa, että Netflix on kolme kertaa onnistunut uudistamaan liiketoimintakonseptia ja kaikilla kerroilla he ovat onnistuneet siinä. Miten?

  1. Netflix aloitti internet-palveluna, joka postitti asiakkailleen DVD-elokuvia.
  2. Netflix siirtyi suoratoistopalveluksi.
  3. Neflix ryhtyi julkaisemaan omia elokuvia sekä sarjoja.

Tähän ei kovin moni start-up ole yltänyt. Tämän veroista orgaanisen kasvu-uraa voi löytää esimerkiksi Amazonista sekä Applesta. Mutta Google sekä Facebook polkevat vielä samaa polkua.

Viimeisimmän kasvun ajurina on ollut omat sisällöt. Vuosi 2015 ja Stranger Things oli käännekohta Netflixin omalle tuotannolle. Aikaisemmin he olivat lisensoineet yksinoikeudella muiden sarjoja. Vuonna 2015 he ostivat käsikirjoituksen, mutta ryhtyivät tuottajaksi itse. Studiosta alkaen. Strager Thing julkaistiin 2016 ja samana vuonna se pääsi Golden Globe -ehdokkaaksi.

Hastings sekä Meyer nimeävät kolme tekijää, joka tekee Netflixistä erityisen:

  1. Ihmiset. Yrityskulttuurissa arvostettiin ihmistä yli prosessin.
  2. Innovaatiot. Painotus oli innovaatioissa yli tehokkuuden sekä
  3. Byrokratia. Sääntöjä sekä tarkkoja ohjeistuksia oli vähän.

Nämä yhdessä johtivat lahjakkuuskeskittymään. Netflixin kasvukaava on siis:

Ihmiset + Innovaatiot + Ei-byrokratia = Lahjakkuuskeskittymä

Selittäviä tekijöitä on Netflixin kyvykkyys luoda liiketoimintaa trendeissä. Ensimmäisessä aallossa he rakensivat liiketoiminnan internet-tilauksiin, kun kilpailijat toimivat kivijalkaliiketoiminnassa. Seuraavassa vaiheessa he ottivat käyttöön streaming-teknologian jakelutieksi. Ja viimeisin on ollut oma sisällöntuotanto.

Suomi mainittu! …. Blockbuster’s story is not an anomaly. The vast majority of firms fail when their industry shifts. Kodak failed to adapt from paper photos to digital. Nokia failed to adapt from flip phones to smartphones. AOL failed to adapt from dial-up internet to broadband.

Mainitsemisen arvoinen tekijä Netflixin tarinassa on suora palaute. Sillä he tarkoittavat, että kaikki saavat ja antavat välittömästi palautetta toistensa toiminnasta. Se korjaa nopeammin prosessia kuin yksikään työpaja. Mutta miten se saadaan toimimaan ilman, että ihmisten tunteita loukataan ja, että se toimii kehittävänä, niin on salaisuus jonka vain netflixläiset ja heidän yrityskulttuuri tietää. Kirjan pitkistä selityksistä huolimatta.

”Increase candor. Talented employees have an enormous amount to learn from one another. But the normal polite human protocols often prevent employees from providing the feedback necessary to take performance to another level. When talented staff members get into the feedback habit, they all get better at what they do while becoming implicitly accountable to one another, further reducing the need for traditional controls.” 

Ja kun suora palaute korjaa toimintaa, niin voidaan poistaa säännöt sekä ohjeistus:

”Reduce controls. Start by ripping pages from the employee handbook. Travel policies, expense policies, vacation policies—these can all go. Later, as talent becomes increasingly denser and feedback more frequent and candid, you can remove approval processes throughout the organization, teaching your managers principles like, “Lead with context, not control,” and coaching your employees using such guidelines as, “Don’t seek to please your boss.””

Miten Netflix syntyi? Netflixin syntyhistoria on hyvä kertoa lyhetämättömänä:

“In the 1990s, I liked to rent VHS videos from the Blockbuster down the street from our house. I’d take two or three at a time and return them quickly to avoid late fees. Then one day I moved a pile of papers on the dining room table and saw a cassette that I’d watched weeks ago and forgotten to return. When I took the movie back to the store, the woman told me the fee: $40! I felt so stupid.”

Reed Hasting perusti Netflixin, koska koki saavansa huonoa palvelua sekä innostuivat Amazonin saamasta menestyksestä. Plus heillä oli lakupääoma aikaisemmasta yrityskaupasta.

Kuinka Netflix yhdisti pisteet? Niitä on kaiken kaikkiaan 10 ja omalla tavallaan se on kirjan punainen lanka. Connecting the dots….

  1. Tyrmäävät työkaverit

THE FIRST DOT This is the most critical dot for the foundation of the whole Netflix story. A fast and innovative workplace is made up of what we call “stunning colleagues”—highly talented people, of diverse backgrounds and perspectives, who are exceptionally creative, accomplish significant amounts of important work, and collaborate effectively. What’s more, none of the other principles can work unless you have ensured this first dot is in place.

  • Suora palaute sekä auktoriteettien haastaminen

THE SECOND DOT If you have a group of people who are highly talented, thoughtful, and well-meaning, you can ask them to do something that is not at all natural but nonetheless incredibly helpful to a company’s speed and effectiveness. You can ask them to give each other loads of candid feedback and challenge authority.

  • Poista säännöt ja lopeta ohjeistaminen

THE THIRD DOT Once you have a workforce made up nearly exclusively of high performers, you can count on people to behave responsibly. Once you have developed a culture of candor, employees will watch out for one another and ensure their teammates’ actions are in line with the good of the company. Then you can begin to remove controls and give your staff more freedom. Great places to start are the lifting of your vacation, travel, and expense policies. These elements give people more control over their own lives and convey a loud message that you trust your employees to do what’s right. The trust you offer will in turn instill feelings of responsibility in your workforce, leading everyone in the company to have a greater sense of ownership.

  • Maksa markkinoita parempaa palkkaa ja pidä lahjakkuuskeskittymä tiiviinä.

THE FOURTH DOT In order to fortify the talent density in your workforce, for all creative roles hire one exceptional employee instead of ten or more average ones. Hire this amazing person at the top of whatever range they are worth on the market. Adjust their salary at least annually in order to continue to offer them more than competitors would. If you can’t afford to pay your best employees top of market, then let go of some of the less fabulous people in order to do so. That way, the talent will become even denser.

  • Luo sekä toteuta luottamusta.

THE FIFTH DOT If you have the best employees on the market and you’ve instituted a culture of open feedback, opening up company secrets increases feelings of ownership and commitment among staff. If you trust your people to handle appropriately sensitive information, the trust you demonstrate will instigate feelings of responsibility and your employees will show you just how trustworthy they are.

  • Poista päätöksenteko ja annan ihmisten omat bisnespäätöksensä.

THE SIXTH DOT If you have high talent density and organizational transparency firmly in place, a faster, more innovative decision-making process is possible. Your employees can dream big, test their ideas, and implement bets they believe in, even when in opposition to those hierarchically above them.

  • Jokaisella työntekijällä on oikeus ”pito-testiin”

THE SEVENTH DOT The Keeper Test has helped to elevate the talent density at Netflix to a level rarely seen in other organizations. If each manager considers carefully, on a regular basis, whether every employee on the team is indeed the best choice for that position and replaces anyone who isn’t, performance across the organization soars to new heights.

  • Varmista, että suora palaute toteutuu

THE EIGHTH DOT If you’re serious about candor at some point, you do need to implement mechanisms to assure candor happens. With just two institutional processes you can ensure that everyone gets candid developmental feedback at regular intervals.

  • Vapaus päättä

THE NINTH DOT In a loosely coupled organization, where talent density is high and innovation is the primary goal, a traditional, control-oriented approach is not the most effective choice. Instead of seeking to minimize error through oversight or process, focus on setting clear context, building alignment of the North Star between boss and team, and giving the informed captain the freedom to decide.

  1. Sopeuta kulttuuria.

THE LAST DOT … FOR NOW When giving feedback with those from your own culture, use the 4A approach. But when giving feedback around the world, add a 5th A: The 4As are as follows: Aim to assist Actionable Appreciate Accept or decline Plus one makes 5: Adapt—your delivery and your reaction to the culture you’re working with to get the results that you need. We still have a lot to learn about integrating our corporate culture into our growing number of offices around the world. At most QBRs, we have at least one discussion about corporate culture. As the majority of our future growth is outside the US, we increasingly focus these discussions on how to make our values work in a global context. What we’ve learned is that in order to integrate your corporate culture around the world, above all you have to be humble, you have to be curious, and you have to remember to listen before you speak and to learn before you teach. With this approach, you can’t help but become more effective every day in this ever-fascinating multicultural world.

Suora palaute, jolla on positiivinen tavoite. Negatiivissävytteisellä palautteella ei ole sijaa.

“That’s when we coined the expression “Only say about someone what you will say to their face.” I modeled this behavior as best I could, and whenever someone came to me to complain about another employee, I would ask, “What did that person say when you spoke to him about this directly?” This is pretty radical. In most situations, both social and professional, people who consistently say what they really think are quickly isolated, even banished.”

Koska tutkimuksen mukaan vain suora palaute auttaa ihmistä saavuttamaan parempia kuin tuloksia kuin pelkkä kannustava palaute:

“In a 2014 study, the consulting firm Zenger Folkman collected data on feedback from almost one thousand people. They found that, despite the blissful benefits of praise, by a roughly three-to-one margin, people believe corrective feedback does more to improve their performance than positive feedback. The majority said they didn’t find positive feedback to have a significant impact on their success at all.”

Valmentamisesta tuttuja tilastoja:

“Statistics from the same survey: 

⁃ 57 percent of respondents claim they would prefer to receive corrective feedback to positive feedback. 

⁃ 72 percent felt their performance would improve if they received more corrective feedback. 

 ⁃ 92 percent agreed with the comment, “Negative feedback, if delivered appropriately, improves performance.”

Miten aloittaa suoran palautteen antaminen?

  • Esimiesten pitää ensin oppia ottamaan palautetta alaisiltaan, jonka jälkeen on mahdollista antaa omalle tiimilleen palautetta.

“The first is not the most intuitive. You might think the first step for cultivating candor would be to begin with what’s easiest: having the boss give copious feedback to her staff. I recommend instead focusing first on something much more difficult: getting employees to give candid feedback to the boss. This can be accompanied by boss-to-employee feedback. But it’s when employees begin providing truthful feedback to their leaders that the big benefits of candor really take off.”

Palautteen antaminen pitää olla osa agendaa:

”The first technique our managers use to get their employees to give them honest feedback is regularly putting feedback on the agenda of their one-on-one meetings with their staff. Don’t just ask for feedback but tell and show your employees it is expected. Put feedback as the first or last item on the agenda so that it’s set apart from your operational discussions. When the moment arrives, solicit and encourage the employee to give feedback to you (the boss) and then—if you like—you can reciprocate by giving feedback to them.”

Muista palautteen antamisen hetkellä antaa ihmisten tuntea, että on hyväksyttävää antaa palautetta:

”Your behavior while you’re getting the feedback is a critical factor. You must show the employee that it’s safe to give feedback by responding to all criticism with gratitude and, above all, by providing “belonging cues.” As Daniel Coyle, author of The Culture Code, describes them, such cues are gestures that indicate “your feedback makes you a more important member of this tribe” or “you were candid with me and that in no way puts your job or our relationship in danger; you belong here.” I speak with my leadership team frequently about displaying “belonging cues” in situations when an employee is providing feedback to the boss, because an employee who is courageous enough to give feedback openly is likely to worry, “Will my boss hold it against me?” or “Will this harm my career?” A belonging cue might be a small gesture, like using an appreciative tone of voice, moving physically closer to the speaker, or looking positively into that person’s eyes.”

Miten Netflixillä annetaan palautetta?

1. AIM TO ASSIST: Feedback must be given with positive intent. Giving feedback in order to get frustration off your chest, intentionally hurting the other person, or furthering your political agenda is not tolerated. Clearly explain how a specific behavior change will help the individual or the company, not how it will help you. “The way you pick your teeth in meetings with external partners is irritating” is wrong feedback. Right feedback would be, “If you stop picking your teeth in external partner meetings, the partners are more likely to see you as professional, and we’re more likely to build a strong relationship.” 

2. ACTIONABLE: Your feedback must focus on what the recipient can do differently. Wrong feedback to me in Cuba would have been to stop at the comment, “Your presentation is undermining its own messages.” Right feedback was, “The way you ask the audience for input is resulting in only Americans participating.” Even better would have been: “If you can find a way to solicit contributions from other nationalities in the room your presentation will be more powerful.” 

Miten Netflixillä vastaanotetaan palautetta?

3. APPRECIATE: Natural human inclination is to provide a defense or excuse when receiving criticism; we all reflexively seek to protect our egos and reputation. When you receive feedback, you need to fight this natural reaction and instead ask yourself, “How can I show appreciation for this feedback by listening carefully, considering the message with an open mind, and becoming neither defensive nor angry?” 

4. ACCEPT OR DISCARD: You will receive lots of feedback from lots of people while at Netflix. You are required to listen and consider all feedback provided. You are not required to follow it. Say “thank you” with sincerity. But both you and the provider must understand that the decision to react to the feedback is entirely up to the recipient.

Miten Netflixillä poistettiin säännöt, ohjeistukset sekä rajoitteet? Lomaoikeudet poistettiin ja pomot näyttivät esimerkkiä lomalla olemisesta sekä kertoivat aktiivisesti mitä tekivät lomillaan. Kannustivat kaikkia samanlaiseen toimintaan.

Vapauksien antaminen tuo vastuullisuutta:

  • GIVE FREEDOM TO GET RESPONSIBILITY
  • ACT IN NETFLIX’S BEST INTEREST
  • GREAT GAINS: FREE, FAST, AND (SURPRISINGLY) FRUGAL

Ennenkuin saa poistettua kaikki hallinnolliset reunaehdot, niin pitäisi olla firma täynnä dream teamia:

”Once you have developed a culture of candor, employees will watch out for one another and ensure their teammates’ actions are in line with the good of the company. Then you can begin to remove controls and give your staff more freedom. Great places to start are the lifting of your vacation, travel, and expense policies.”

Miten määrittelet dream teamin? Dream teamin määritelmä on “the success of Netflix is founded on these types of unlikely stories: small teams consisting exclusively of significantly above-average performers—what Reed refers to as dream teams—working on big hairy problems.” 

…. ja sitten toteutetaan ”Rock-tähti -periaatteella”:

”But, as an engineer, I was familiar with a concept that has been understood in software since 1968, referred to as the “rock-star principle.” The rock-star principle is rooted in a famous study that took place in a basement in Santa Monica. At 6:30 a.m. nine trainee programmers were led into a room with dozens of computers. Each of them was handed a manila envelope explaining a series of coding and debugging tasks they would need to complete to their best ability in the next 120 minutes. Millions of keystrokes have since been devoted to discussing the results on the internet. The researchers expected to find that the best of the nine programmers would outperform his average counterpart by a factor of two or three. But of the group of nine, all of whom were at least adequate programmers, the best far outperformed the worst. The best guy was twenty times faster at coding, twenty-five times faster at debugging, and ten times faster at program execution than the programmer with the lowest marks. The fact that one of these programmers would so dramatically out-perform another has caused ripples across the software industry ever since, as managers grapple with how some programmers can be worth so much more than their perfectly adequate colleagues. With a fixed amount of money for salaries and a project I needed to complete, I had a choice. I could hire ten to twenty-five average engineers or I could hire one “rock-star” and pay significantly more than what I’d pay the others, if necessary.”

Väärin. Hastingsin mukaan Rock-tähti -periaatteen suhdeluku on lähemmäs 100-kertainen eikä 20-kertainen…..

Isot palkat….

”Big salaries are good for innovation.” People are most creative when they have a big enough salary to remove some of the stress from home. But people are less creative when they don’t know whether or not they’ll get paid extra. Big salaries, not merit bonuses, are good for innovation.

Differoituminen….

“Many imagine you lose your competitive edge if you don’t offer a bonus. We have found the contrary: we gain a competitive edge in attracting the best because we just put all that money into salary.”

Vinkki vitonen. Läpinäkyvyys videään myös työpaikkatarjouksiin…. ”Then we told all our employees they should start taking those calls from recruiters and tell us what they learned. Patty developed a database where everyone could input the salary data points they received from calls and interviews.”

Erilaistua voi monella eri tavalla….. The rule at Netflix when recruiters call is: “Before you say, ‘No thanks!’ ask, ‘How much?’”

Tiedätkö kuinka monta salaisuutta ihmisellä on? 13 salaisuutta, joista viittä hän ei ole koskaan paljastanut kenellekkään. Mutta salaisuuksien voima on, että ne ovat salaisuuksia kunnes ne eivät enää ole salaisuuksia…. STUFF OF SECRETS = SOS: 

“SOS will be our term (not a Netflix term) for information you might commonly choose to keep quiet because it would be dangerous to divulge. Sharing the information might lead to a negative judgment, risk upsetting people, cause mayhem, or break up a relationship. Otherwise we wouldn’t feel an urge to keep it to ourselves. SOS information at work might be things like the following: 

 ⁃ You are considering a reorganization and people might lose their jobs. 

 ⁃ You’ve fired an employee but explaining why would hurt his reputation. 

 ⁃ You have “secret sauce”: information you don’t want to leak out to your competitors. 

 ⁃ You made a mistake that could hurt your reputation, maybe ruin your career. 

 ⁃ Two leaders are in conflict, and if their teams knew, it would lead to unrest.

 ⁃ Employees could go to jail if they share certain financial data with a friend.” 

Organizations are full of SOS. Every day, managers grapple with the questions: “Should I tell my people? And if so, at what risk?” But keeping quiet brings risks too, as Reed’s fear and falling productivity at Coherent Software demonstrated all those years ago.

Kun Netflixillä tehdään päätöksiä, niin niiden pitää olla hyviä. Hyvä päätös on:

⁃ “A solid grasp of the context, 

 ⁃ feedback from people with different perspectives, and 

 ⁃ awareness of all the options.”

On Netflix tehnyt virheitä(kin). Esim. Qwikster…..

We now say that it is disloyal to Netflix when you disagree with an idea and do not express that disagreement. By withholding your opinion, you are implicitly choosing to not help the company: https://m.youtube.com/watch?v=dDAbdMv14Is

THE KEEPER TEST:

IF A PERSON ON YOUR TEAM WERE TO QUIT TOMORROW, WOULD YOU TRY TO CHANGE THEIR MIND? OR WOULD YOU ACCEPT THEIR RESIGNATION, PERHAPS WITH A LITTLE RELIEF? IF THE LATTER, YOU SHOULD GIVE THEM A SEVERANCE PACKAGE NOW, AND LOOK FOR A STAR, SOMEONE YOU WOULD FIGHT TO KEEP.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Hastings ja Meyer haluavat huomioida, että heidän ajatuksensa ja menetelmät eivät sovi kaikkeen. Esimerkiksi he mainitsevat:

“With this in mind, you can consider your objective carefully before deciding when to opt for freedom and responsibility and when rules with process would be a better choice. Here are a set of questions you can ask in order to select the right approach: 

⁃ Are you working in an industry where your employees’ or customers’ health or safety depends on everything going just right? If so, choose rules and process. 

⁃ If you make a mistake, will it end in disaster? Choose rules and process. 

⁃ Are you running a manufacturing environment where you need to produce a consistently identical product? Choose rules and process.”

Eli meidän pitää…. “But now, with the growth in importance of intellectual property and creative services, the percentage of the economy that is dependent on nurturing inventiveness and innovation is much higher and continually increasing.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Koska tutkimuksen mukaan vain suora palaute auttaa ihmistä saavuttamaan parempia tuloksia kuin pelkkä kannustava palaute, niin ryhtyä antamaan suoraa palautetta positiivisella tavoitteella. Sitä minun pitäisi tehdä – enemmän.

Yhteenveto

Kuusi Sanaa kirjasta: ”We hire you for your opinions”……. ”Every person in that room is responsible for telling me frankly what they think.”

Kategoriat
Uncategorized

Frier: No Filter (Instagram)

Kirjasta

Jos kirjoittaisin seuraavan kirjan kasvusta, niin se nimi olisi ”Growth 101”. Siinä olisi sata ja yksi tarinaa kasvusta. Instagram olisi yksi niistä kirjoista.

Minkälainen kirja oli?

”No Filter”-kirja on tarina kuinka tutkia uutta teknologiaa ja oppia sieltä liiketoimintamahdollisuuksia.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Kuinka monella Instagramin käyttäjällä on yli 50 000 seuraajaa? Yli 200 miljoonalla käyttäjällä (Lähde: Dovetale)

Mikä on Instagramin liikevaihto? 20 miljardia dollaria vuonna 2019. Se on hieman vähemmän kuin Nokian liikevaihto.

Haluatko kehittää menestyvän sovelluksen? Tee näin:

1. Hanki läjäpäin käyttäjiä

2. Hanki brändejä hyödyntämään sovellustasi.

3. Hanki julkkiksia promoamaan sovellustasi.

4. Hanki asema, jolla olet osa valtavirtaa. (Siegler/TechCrunch)

Mikä on Instagramin kasvukaava?

iPhonen kamera + 3G-verkot + Facebookin/Twitterin käyttäjät = 1 miljardi käyttäjää

Mikä teki Instgramista erikoisen? Suodattimet, joilla sait kuvasi eläväiseksi

Mikä sovellus pitäisi ensimmäiseksi tehdä kun tulee uusi teknologiamurros? iFart ja Bikini Blast

Miten Instagram syntyi? Kuvat ja niiden suodattimet tekivät IG:n. “Krieger and Systrom started the exercise by making a list of the top three things people liked about Burbn. One was Plans, the feature where people could say where they were going so friends could join them. Another was photos. The third was a tool to win meaningless virtual prizes for your activity, which was mostly a gimmick to get people to log back in. Not everybody needed plans or prizes. Systrom circled “photos.” Photos, they decided, were ubiquitous, useful to everybody, not just young city dwellers.

It was the culture that drove homepage leader Marissa Mayer, who later became CEO of Yahoo!, to famously test 41 shades of blue to figure out what color would give the company’s hyperlinks the highest click-through rate. A slightly purpler blue shade won out over slightly greener shades, helping boost revenue by $200 million a year. Seemingly insignificant changes could make a huge difference when applied to millions or billions of people.

Soon after, he tested his work on a photo he took of a sandy-colored dog he came across in front of a taco stand. The dog is looking up at Schuetz, whose sandaled foot appears in the corner of the shot. And that, on July 16, 2010, was the first-ever photo posted on the app that would become Instagram.

She was pulling together a conference focused on mobile photography, called “1197,” after June 11, 1997, the day the first camera-phone photo was shared.

Miten Facebook voitti Instagramin luottamuksen ja pääätyivät yritysjärjestelyyn? Instagramin perustajille luvattiin täydellinen itsenäisyys, mutta suuren yrityksen tuki.

Kannattiko Instagramin myydä itsensä? Kyllä – todennäköisesti eivät olisi pystyneet niin nopeasti kasvamaan tai ainakin kilpailijat olisivat saaneet mahdollisuuden kasvaa yhtä nopeasti ilman Facebookin tukea.

Obs…. vain mobiilisovellus…. siihen aikaan kova juttu…. Even though it was a mobile-only product, it didn’t make any money and, in Facebook’s opinion, wasn’t big enough to start.

Kasvu oli Facebookin ”moral mission” ja kaikki perustui personointiin, joka rahoitettiin myymällä yksiklötasolle vietyyn mainontaan. Kauniit kuvat ja hyvä pössis olivat Instagarmin ”moral mission” eikä mikään muu.

Mikä tästä tarinasta tekee erikoisen? Kuinka kasvattaa start-uppia start-upin sisällä.

Facebookin erikoisuus on, että kuka tahansa pääsee käsiksi FB:n koodikantaan, joka periaatteessa mahdollistaa uusien ominaisuuksien vienti tuotantoon joka sekunti.

Growth 101…. Krieger and Systrom started to understand the strengths of their position: they could learn all of Facebook’s tricks, and then they could understand the pros and cons of those moves by looking at how Facebook’s own product had succeeded or failed. Then, hopefully, they could decide to take a different path if they thought it necessary.

Facebook tarjosi Instagramille pääsyn moderointiin, käännöksiin, erilaisiin työkaluja kuten poistumasovellus (Retention tool).

Kirjan perusteella on selvää, että IG keksittiin vasta FB:n sisällä:

1. The biggest was “community first,” meaning all their decisions should be centered around preserving a good feeling when using Instagram, not necessarily a more fast-growing business. Too many notifications would violate that principle.

2. Then there was “simplicity matters,” meaning that before any new products could roll out, engineers had to think about whether they were solving a specific user problem, and whether making a change was even necessary, or might overcomplicate the app. It was the opposite of Facebook’s “move fast and break things,” where building for growth was valued over usefulness or trust.

3. There was also “inspire creativity,” which meant Instagram was going to try to frame the app as an artistic outlet, training its own users and highlighting the best of them.

4. Systrom needed to follow Zuckerberg’s thesis, that moneymaking should come only after the network had staying power.

Seuraavaksi:

• Facebook started out with text;

• Instagram started out with photos.

• The next generation of social apps was all about video. <= TikTok

Ensimmäinen mainosmyyntioperaatio toteutettiin vasta loppuvuonna 2013 Michael Korsin kanssa.

Miten kasvaa IG;ssä?

• There were some ways to manipulate the system. There was still a “Popular” page, showing what was trending on the app.

• There were hashtags, via which people could discover others they weren’t following.

Edut olla osa Facebook-konsernia:

• Finding talented employees was easy, as a good portion of the team had worked at Facebook previously and transferred over.

• New product features could be spun up quickly too because whatever code Facebook built, Instagram could borrow and customize like a template.

• Facebook’s growth team knew all the tricks to help Instagram get to 1 billion users one day. If Instagram wanted to be as big as Facebook, they could copy the strategy.

Osa kasvukaavaa oli hankkia ja kasvattaa uusia somevaikuttajia:

”She made a list of 500 of them, then asked Facebook data scientists for help understanding their impact. They found that about a third of Instagram’s user base followed at least one of the people on her list. Perle, like Porch, thought that Instagram should have a role in creating future mainstream celebrities—and that it would be important to build relationships with the ones who hadn’t quite become stars yet but had high interest from their audiences. Short of paying them, she could be behind the scenes boosting their careers, giving them a good feeling about continuing to post, maintaining Instagram’s relevance among teens.”

Lukuvinkki: A. G. Lafley – “Playing to Win”.

Miksi Snapchat on suosittu? “It turned out stars had the same trouble teens did: they didn’t want to overload their followers or post things that would last forever.”

Snapillä ja IG:llä oli paljon samaa julkisuuden henkilöiden peliä kuin Twitterillä. Mutta kirjan ehdottoman tylsimpiä osioita on Snapchatin ominaisuuksien kopioinnin kanssa painiminen. Se olivat tylsää selostusta. Tuoteominaisuuksien kanssa olisi vain pitänyt toimia. ”Just do it!”

Vaalit ja sosiaalinen media:

• In the internal paper, the employee explained that Trump had outspent Clinton between June and November, paying Facebook $44 million compared to her $28 million. And, with Facebook’s guidance, his campaign had operated like a tech company, rapidly testing ads using Facebook’s software until they found the perfect messaging for various audiences.

• Trump’s campaign had a total of 5.9 million different versions of his ads, compared to Clinton’s 66,000, in a way that “better leveraged Facebook’s ability to optimize for outcomes,” the employee said.

• Most of Trump’s ads asked people to perform an action, like donating or signing up for a list, making it easier for a computer to measure success or failure. Those ads also helped him collect email addresses. Emails were crucial, because Facebook had a tool called Lookalike Audience. When Trump or any advertiser presented a set of emails, Facebook’s software could find more people who thought similarly to the members of the set, based on their behavior and interests. Clinton’s ads, on the other hand, weren’t about getting email addresses. They tended to promote her brand and philosophy. Her return on investment would be harder for Facebook’s system to measure and improve through software. Her campaign also barely used the Lookalike tool.

TV-mainonta ja Facebookin mainosmyynti:

• The first problem was about how Facebook fit into its users’ days. While people spent an average of about 45 minutes per day on Facebook, known internally as the “big blue app,”

• They were doing so in short sessions—an average of less than 90 seconds per sitting, according to an internal data analysis.

• They were not lounging with Facebook on their couches so much as they were checking it at bus stops, in line for coffee, and on toilet seats. That was a problem if Facebook wanted a bigger chunk of the most valuable advertising market: television.

• 28 minuuttia….. One night around dinnertime, he messaged Develin, saying he’d come up with a time-spent estimate for Instagram for the second half of 2017. He expected each user would spend about 28 minutes a day on the app.

•  Because Facebook’s average revenue per user was so much higher, any minutes spent on Instagram instead of Facebook would be bad for the company’s profitability, he argued. Systrom disagreed. “This is not Instagram taking away from the Facebook pie to add to the Instagram pie,” he said in their Monday morning leadership meetings. “The total pie is getting bigger.”

a different kind of covert manipulation, driven not by politics but by economics: influencer advertising on Instagram.

• It started with a paisley-patterned dress. Lord & Taylor, a retailer, paid 50 different fashion influencers on Instagram between $1,000 and $5,000 to wear the same blue-and-orange dress on one weekend in 2015. Using captions approved by the company, the influencers had to include the hashtag #designlab and tag @lordandtaylor. But importantly, they didn’t have to say they were paid.

Instagramin suurin vaikutus kansantalouksiin on, että he jos kukaan synnyttivät vaikuttajamarkkinoinnin – new economy of influence.

Toisaalta on laskettu, että IG on välillisesti tai välittömästi aiheuttanut ainakin 259 kuolemaa. ”Several of them cited a study that logged 259 deaths during attempted selfies between 2011 and 2017, mostly by people in their early twenties taking unnecessary risks.”

Irrationaalisia, mutta differoivia tuotepäätöksiä: “It would be a few more years before Instagram took its next big swing at addressing feelings of inadequacy on the site, with a test removing like counts in 2019.

• At the end of 2019, Instagram announced that it would stop letting people see the like count on other users’ photos. Results from a months-long test of the change showed positive effects on behavior, though Instagram wouldn’t say exactly what the effects were. The like hiding, Adam Mosseri explained, was intended to reduce the inadequacy users feel when they compare their success to others, “to try and make Instagram feel less pressurized, to make it less of a competition.”

• The app also started telling users when they’d seen all the new posts in their feed, so they could stop scrolling. Both moves were praised by the media and celebrities. Instagram seemed to be standing up for the well-being of its community.

Kasvustrategiasta: “All they had to do was follow Facebook’s playbook and adopt some of the strategies they’d been so careful about avoiding, like sending more frequent notifications and suggestions to users about who else they should follow. Those moves, some of which had seemed tasteless in the past, instantly sounded a lot more reasonable now that Instagram’s trajectory was threatened. Instagram had long been able to scoff at Facebook’s growth tactics, because Facebook had made growth easy for them. Ironically, in an act of competitive defiance against their own parent company, they ended up doing what Facebook had always advised.”

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Tee some-strategia, jossa tavoittelet seuraavia asioita:

• Facebook is for getting likes,

• YouTube is for getting views,

• Twitter is for getting retweets,

• Instagram is for getting followers.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Kasvu tuo on merkityksellisyyttä ihmisille ja yrityksille.

Yhteenveto

“Rivalry causes us to over-emphasize old opportunities and slavishly copy what has worked in the past,” venture capitalist and Facebook board member Peter Thiel wrote in his 2014 book Zero to One, which Systrom asked all his managers to read.”

“Competition can make people hallucinate opportunities where none exist.”