Kategoriat
Uncategorized

Collins & Porras: Built To Last

Kirjasta

“This is not a business book, but a book about building enduring, great human institutions of any type.”

Minkälainen kirja oli?

Kirja kertoo ”Visionary Companies”- tai kirjan mukaan ”Built To Last”-yhtiöistä. Se pyrkii vastaamaan kysymykseen, että “What makes the truly exceptional companies different from the other companies?”

”Built To Last”-yhtiöille tunnusmerkillistä on:

• $1 in the visionary companies stock fund would have grown to $6,356

Kun muut yhtiöt ovat:

• $1 in the general market fund would have grown to $415 on December 31, 1990

Ja verrokkiyhtiöt:

• $1 invested in the group of comparison companies would have grown to $955

”Built To Last”-yhtiöit ovat tuottaneet siis 6x-tuoton verrokkiyhtiöihin verrattuna ja 15x-tuoton kaikkiin yhtiöihin verrattuna.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Kirjan parasta antia ja keskiset opit tiivistyvät 12 myyttiin:

  • MYYTTI: Parhaat yhtiöt syntyvät parhaista ideoista. Todellisuudessa vain pari yhtiötä on syntynyt hyvän idean ympärille.
  • MYYTTI: Johtajat ovat visionäärisiä ja karismaattisia. Käytännössä harva menestyvä johtaja on korkean profiilin karismaattinen henkilö.
  • MYYTTI: Yhtiöt ovat olemassa vain maksimaalisen liikevoiton takia. Kauppakorkean oppien vastaisesti menestyvät yhtiöt ovat ensisijassa olemassa muita tarkoitusperiä varten.
  • MYYTTI: Menestyviä yhtiöitä yhdistää samat arvot. Arvoista huolimatta, niin tärkeintä on kuin syvästi yhtiössä uskotaan omaan ideologiaansa ja kuinka tiukasti niitä noudatetaan käytännössä.
  • MYYTTI: Vain muutos on pysyvää. Todellisuudessa arvot eivätkä ydin ideologia ole vaihdettavissa – ne ovat pysyviä.
  • MYYTTI: Blue-chip -yhtiöt pelaavat varman päälle. Käytännössä menestyvät suuryhtiöt voivat ottaa suuriakin askelia, kun se on perusteltua.
  • MYYTTI: Menestyvät yhtiöt ovat unelmatyöpaikkoja. Mutta kun ne eivät ole. Parhaat yhtiöt sopivat vain sen arvoja kannattavia ihmisille.
  • MYYTTI: Menestyvät yhtiöt ovat myös nerokkaita strategiasuunnittelijoita. Päinvastoin – ne vasta tuurilla seilaavatkin.
  • MYYTTI: Ulkopuoliset johtajat ovat autuus. Vaikka todellisuudessa menestyneipiä yhtiöitä kipparoivat pääsääntöisesti talon omat kasvatit.
  • MYYTTI: Parhaat yhtiöt keskittyvät kilpailemiseen. Totta, mutta ne kilpailivat itsensä kanssa – ei muita vastaan. 
  • MYYTTI: Et voi pitää ja syödä kakkua samaan aikaan. Niin paradoksaalista kuin se onkin, niin parhaat yhtiöt tekevät sitä.
  • MYYTTI: Manifestoimalla visiota olet visionäärinen yhtiöt. Ja kun ei sekään pidä paikkansa.

Ydinkysymys on, että mistä tunnistaa yhtiön, joka menestyy yli ajan. Vastaus on, että vertaamalla BTL-yhtiöitä verrokkiyhtiöihin tunnistaa menestyksen.

Built to Last-listojen tekeminen on hankalaa, koska nekin yhtiöt saattavat kompastua omaan historian painolastiin. Esimerkiksi Motorola on huuhtoutunut unholaan.

Ainoa neuvo, joka johtaa menestykseen on, että perustua yhtiö äläkä anna periksi. Esimerkiksi HP:n tai Wal-Martin perustajille ei ollut ideaa mitään ideaa.

Minkälaisia ne tavoitteet sitten olivat Built to Last-yhtiöissä?

  • Ford halusi demokratisoida autoilun.
  • Boeing halusi rakentaa suihkulentokoneita.
  • Merck halusi tehdä hyviä lääkkeitä ihmisille.
  • Walt Disney halusi tehdä koko illan piirretyn elokuva.
  • IBM rakentaa 360-tietokoneen.
  • USA tehdä miehitetyn lennon kuuhun.

Mistä tunnistaa ”Built to Last”-yhtiön?

  • Niillä on joku elämää suurempi tavoite, jota ne toteuttavat.
  • Sitä työtä tekee ihmiset, jotka uskovat tavoitteeseen.
  • Ne tekevät paljon pikkujuttuja ja onnistuvat joistain kokeiluista kasvattamaan yhtiötä.
  • Yhtiötä johtaa talon omat kasvatit.
  • ”Good Enough Never Is” eli kun mikään ei riitä.

Yksi epäloogisuus kirjassa on. Aikaisemmissa kirjoissa Collins on juhlistanut ajatusta kuinka tärkeää on systemaattinen ja looginen käyttäytyminen. Hän on mm. verrannut Etelänavan valloittaneen Amundsenin ja Scottin tutkimusmatkaa, jossa Amundsen onnistui alkeellisen yksinkertaisella menetelmällä valloittamaan Etelänavan kun Scottin retkikunta hyödynsi edistyksellistä teknologiaa.

Jim Collinsin mielestä maailman paras yhtiö on 3M. Collinsin perustelut 3M:lle on, että siellä on käynnissä jatkuvasti paljon pieniä asioista, joista voi kasvaa isoja…. Onko tässä vaara fokuksen puuttuminen? On, mutta 3M osasi mutatoida liketoimintaansa toisin kuin muut.

Bisneskirjojen rotanloukku on, että kuvitellaan niiden tarjoavan yhden yleisen kasvukaavan, jota noudattamalla suoriutuu voittajaksi. Kasvukaava on yksilöllinen kuin allekirjoitus eikä sitä voi kopioida. Ratkaisevaa, että onko yrityksessä – henkilöstöllä ja johdolla, kykyä panna toimeen se yksilöllinen kasvukaava (volitio). Saavatko he aikaiseksi niitä asioita mitä etenee tulee. Siksi 3M.

Miten legendaarinen 3M:n Post-it -lappu syntyi? ”Indeed, the ubiquitous Post-it notes present just one more example of 3M living according to the philosophy that you often get to where you’re going by stumbling, but you can only stumble if you’re moving. Post-it coinventor Art Fry described: One day in 1974, while I was singing in church choir, I had one of those creative moments. To make it easier to find the songs we were going to sing at each Sunday’s service, I used to mark the places with little slips of paper [but they would flutter out at just the wrong time, leaving me frantic]. I thought, “Gee, if I had a little adhesive on these bookmarks, that would be just the ticket,” so I decided to check into . . . Spence Silver’s adhesive.”

Kirjan perusteella minun mielestä paras yhtiö on Merck. Miksi? “Medicine is for the patient; not for the profits. The profits follow” (George Merck)

Kirjan salainen viesti on siis siinä, että tehdään asioita eri tavalla kuin muut – mutta paremmin.

Huom!!!!! “We deliberately chose not to write a “ten-step program” style of book. It would have been a terrible disservice to our readers and our research. Indeed, the last thing a visionary company would ever do is follow a cookbook recipe for success, any more than Michelangelo would have bought a paint-by-numbers kit. Building a visionary company is a design problem, and great designers apply general principles, not mechanical lock-step dogma.”

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Tutkitaan miten asiat syntyvät?

1. Teet itsellesi joku tarpeellinen idea. Post-it -lappu, Telkku.com, YouTube

2. Katso mitä teknologia mahdollistaa. Instagram, Boeing 707.

3. Kun idealla syntyy myös teollinen tarve kaupallistaa se. Auto, matkapuhelin tai tietokone joka kotiin.   

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Mikä voisi olla sellainen idea, jolle on tarve joka kodissa. Minun oppini kirjasta on siis opetella miten tunnistan idean. Käytän joko viiden ”miksi”-kysymyksen menetelmä tai hyödynnän Kiplingin ”Six honest serving-men” -menetelmä. 

Viisi “miksi”-menetelmä. “One powerful method for getting at purpose is the “Five Whys.” Start with the descriptive statement, “We make X products” or “we deliver X services,” and then ask “why is that important?” five times.

”Six honest serving-men” -menetelmä:

“I KEEP six honest serving-men

 (They taught me all I knew);

Their names are What and Why and When

 And How and Where and Who.”

Yhteenveto

Kuusi sanaa:

  • “Growth is a gambler’s game.”
  • “Do it. Fix it. Try it.”
  • ”Hire good people, and leave them alone.”
Kategoriat
Uncategorized

Cote: Winning now, winning later

Kirjasta

Tämä tarina voisi olla Veli-Matti Mattilan kirjoittama. Coten aikana Honeywellin markkina-arvo kasvoi 20:sta 120 miljardiin ja generoi 800 %:n tuotot.

Minkälainen kirja oli?

“Business is 1 percent strategy and 99 percent execution.”

Coten antaa hyvän mahdollisuuden vertailla omia tapoja johtaa. Ja siksi kirja on hyvä itsereflektiokirja kaikille johtaja-ammatissa toimiville henkilöille. Käytännössä ei ole olemassa unviversaalia ratkaisua – jolla johtajuus saadaan toimimaan, niin lukemalla pystyy oppimaan toisten toiminnasta. Siksikin Coten johtamisopit sopivat ensisijassa hänelle ja meille muille lähinnä vertailukohtana.

Parasta kirjassa ovat Coten neuvot sekä kokemukset yritysostojen tekemiseen ja erityisesti miten liittää ostetut yritykset osaksi operatiivista liiketoimintaa.

Huonointa kirjassa oli erilaisten minä-minä-minä -muodossa olevien saavutusten esittely. Tapa, joka ei millään tavalla sovi pohjoismaiseen.

Kirja oli Financial Timesin vuoden bisneskirjakilpailun pitkällä listalla.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Coten periaatetta lyhyen ja pitkän tähtäimen tuloksesta ovat:

– Kasva pitämällä kulut kurissa.

– Investoi tulevaisuuteen, mutta ei ylettömästi.

– Harjaa taloushallinto- ja bisneskäytännöt huolellisesti toimiviksi.

Coten johtamisopin mukaan mukaan johtajalla pitää olla teoria ja sen läpi kun katsoo tulevaisuuteen niin näkee miten organisaation kannattaa toimia. Vähän niinkuin Clayton Christensenillä opettaa videolla “How to think?” (aloita kohdasta 4:46) https://m.youtube.com/watch?v=qDrMAzCHFUU

Johtajuudessa Cote näkee kolme tehtävää:

  1. Saada suuret joukot toimimaan. (Inspiroiva johtajuus)
  2. Osata näyttää suuntaa. (Visionäärisyys)
  3. Tavoite pitää olla huolellisesti toimeenpantu. (Toimeenpano)

Inspiroiva johtajuus on vain 5% työstä. Kaksi jälkimmäistä vie valtaosan ajasta.

Luin hiljattain Reed Hastingsin johtamiskokemuksista kirjan ja nyt oli erinomainen mahdollisuus vertailla Netflixin ja Honeywellin toimitusjohtajan menetelmiä. Ne eroavat kuin yö ja päivä. Reunaehtona pitää huomioida, että Hastings kertoi milloin hänen johtamisoppinsa eivät ole validit, ja paikoitellen Coten liiketoiminta voisi olla sitä:

”With this in mind, you can consider your objective carefully before deciding when to opt for freedom and responsibility and when rules with process would be a better choice. Here are a set of questions you can ask in order to select the right approach:

• Are you working in an industry where your employees’ or customers’ health or safety depends on everything going just right? If so, choose rules and process.

• If you make a mistake, will it end in disaster? Choose rules and process.

• Are you running a manufacturing environment where you need to produce a consistently identical product? Choose rules and process.

Näiden varoitussanojen jälkeen voidaankin aloittaa vertailu:

  • Hastingsin (Netflix) pääperiaate oli ”not making decisions”, kun taas Coten pääperiaate oli ”making great decisions”.
  • Cote edustaa enemmän konserihallinto-näkökulmaa kuin Hastings…. ”In my experience, organizations can generally outsource between 30 and 70 percent of what they do.”
  • Cote ja Hastings ovat johtajina valon spektrin eri päädyt – olkoon Cote punainen ja Hastings violetti. Cote on minä-ihminen ja Hastings on me-ihminen…. (”I embarked on a restructuring plan ….. I only made thanks to ….. I also invested heavily in.)
  • Cote: ”The idea that as a leader you can focus on strategy and delegate its implementation to great people is a fallacy.”
  • Hastings: “”Reduce controls. Start by ripping pages from the employee handbook. Travel policies, expense policies, vacation policies—these can all go.”
  • Cote on nanomanageeraaja ja Hastings on metamanageeraaja. Cote näkee itsensä jonkulaisensa suorituskykykuraattorina tai -valmentajana. Hastings bisnesenkelinä.

Honeywellin strategiassa keskityttiin Coten aikana:

1. Kasvuun

2. Tuottavuuteen

3. Käteiseen

4. Ihmisiin

5. Kehitysaihioihin

Toinen minkä hän lanseerasi oli Honeywell Operating System, joka oli eräänlainen Six Sigma-menetelmä.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Perehtyä lisää Honeywellin yritysjärjestelyihin.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Mukava lisä Coten kirjassa on lukusuositukset, joita hän antaa. Esimerkiksi hän suosittelee luettavaksi HBR:n artikkelin ”Whos got the monkey?” https://hbr.org/1999/11/management-time-whos-got-the-monkey. Kirjana jän suosittelee luettavaksi Robert Rubinin kirjan ”In an Uncertain World”.

Yhteenveto

Kuusi sanaa: “Progress occurs because of the irrational demands of general management.”

Kategoriat
Uncategorized

Cain: Samsung Rising

Kirjasta

Financial Timesin bisneskirjakilpailusta löytyy hyviä lukuvinkkejä. Tämä kirja oli yksi niistä.

Minkälainen kirja oli?

Tämä on kirja Nokian manttelin perijästä

Kaukaa katsottuna, niin Samsungin tarina on kuin Nokian. Sillä poikkeuksella, että Samsung on markkinoiden suurimpia Android-puhelinvalmistaja. Sen avulla Samsung on haluttu nostaa osaksi Piilaakson ”four horsemen”-kategoriaan eli Facebook, Amazon, Apple ja Google. Väite, jota ei kritiikittä tule niellä.

Kirjan mukaan Samsungin vahvuudet ovat:

  • rautaosaaminen eli sama asia, josta Nokiaa kiiteltiin,
  • nopeampi kuin kilpailijansa, josta Nokiaa kiiteltiin jossain vaiheessa matkapuhelinliiketoiminnan kukoistusta,
  • bysanttilaista labyrinttiä muistuttavasta johtamisjärjestelmästä, joka oli asia mistä myös Nokiaa syytettiin ja
  • ylivoimaisesta toimitusketjusta – myös Nokian vahvuuksia.

Samsung siis lunasti sen paikan, jonka Nokia jätti jälkeensä.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Samsungin liikeidea on “incremental innovation.” Siis japanilaisittain kaizen. He eivät harrastaneet isoja muutoksia – kaikaku. Tai radikaaleja innovaatiot – kakushin. He ottivat jonkin tuotekategorian, kopioivat enimmäkseen ja loivat sen kautta skaalaedun.

Ennenkuin lukija pääsee Android-saagaan, niin kirjasta saa ymmärryksen mitä kaikkea liiketoimintaa matkan varrella yhtiö on harjoittanut. Melkein ainoa tuotekategoria, joka sieltä puuttuu on kumisaappaat.

Samsungin tarina on monipolvinen ja alkaa kuin yrityshistoriikki, jossa selitetään kuinka Samsungista tuli Samsung. Yrityksen perusti noheva korealainen liikemies – Lee Byung-chul, vuonna 1938.

Toinen perustaja Leen japanilainen idea oli zaibatsu. Lee yrityksen keisarina asetti vision ja palkkasi johtajat toteuttamaan sitä – ilman minkään osapuolen mikromanageeraus velvoitetta. “Be prudent in hiring someone, but once you’ve hired them, be bold in entrusting them with tasks.” Toiseksi Lee halusi palkata koko työelämän pituisia työsuhteita toteuttavia generalisteja eli ns. “Samsung Man”. Sen orkestorointiin tarvittiin voimakas HR-toiminne, joka huolehti Samsung Manin rotaatiosta yrityksen eri toiminteissa. Pärjätäkseen piti omat nunchi eli osata lukea esimiestään ja palvella hänen julkilausumattomia toiveita.

Yhtiössä harrastettiin sisäisiä vallankumouksia, jotka tiivistyivät erilaisiin julistuksiin. Frankfurtin julistus – eli ylimmän johdon suunnittelukokous, jossa kohteena oli tuotelaadun parantaminen: “At Samsung, we must adhere to three credos:

  1. Faulty products are our enemy,
  2. faulty products are the root of all evil, and
  3. if we produce a faulty product three times, we must take it upon ourselves to resign.”

Kokouksessa viljeltiin aasialaiseen kulttuuriin kuuluvia omintakeisia toimintamalleja. Esimerkiksi: ”Change everything except your wife and children,” josta muodostui Leen motto, millä hän halusi ylläpitää ikuista kriisiajattelua.

Kirjoittajan mielestä Samsungin teollisen logiikan keskiössä on:

  • terveellinen vainoharhaisuus yhdistettynä mielihyvän halveksunta eli eräänlainen darwinistinen liiketoimintamalli,
  • kriisien hyödyntäminen osana kehittymistä,
  • hukka ja laatu keskiössä,
  • henkilöstön kehittäminen sekä sitouttaminen ja
  • pitkäaikainen globaali kasvu.

Tuoteliiketoiminnan keskeinen ongelma oli deisgnin liiallinen kopiointi. Tuote suunnittelua ostettiin Porsche Designin kaltaisilta kumppaneilta. Ja kopioitiin, jolloin lopputuloksena oli, että puhelimet näyttivät Motorolan puhelimilta, televisiot Sonyltä ja autoproto Nissanilta. Samsungilta puuttui siis omintakeinen identiteetti – tunnistettavuus. Sitä puutetta lähdettiin korjaamaan kalifornialaisten muotoilijoiden voimin. Tehtävään palkattiin Gordon Bruce ja hänen tehtäväksi annettiin:

• Kasvattaa luovia suunnittelijoita.

• Luovuus piti olla globaalia.

• Kolmen prosentin tuottoa.

Brucen vastaus tehtävään oli:

  • Intuitiivinen.
  • Helppo valmistaa.
  • Kaikki rakastavat sitä.

Kirja banaani-esimerkki kertoo paljon miten työtä tehtiin: “He pulled out a banana. “Nature is the best designer,” he explained. “The banana fits in your pocket. It comes in its own sanitary package. It’s biodegradable. And the color indicates when the fruit is ripe.” “It’s intuitive. I know you don’t eat it this way!” he joked, pretending to eat the banana like an ear of corn. “The peel protects the inside. That’s sanitation.” He peeled it open and took a bite. “Potassium! Delicious! Easily manufactured! It’s the biggest market in the world. Everybody loves bananas! “Now imagine if you could design a product that uses these same principles.”

He halusivat luoda, jotain omaperäistä niin kuin Minneapoliksen eläintärhan liikennemerkkijärjestelmän. Muotoilun merkitys Samsungin uuden liiketoiminnan kehittämisessä oli yksi keskeisistä tekijöistä kirjan mukaan. Erityisesti omaperäisen Samsungille tyypillisen designen löytyminen. Lopputuloksen syntyi slogan – “Smart and Soft. ”Its products were highly logical and counterintuitive. The designers began pondering the concept of yin and yang, the juxtaposition of light and dark, east and west, heaven and earth, representing the simultaneous unity and duality of all things.”

Omaperäisyyttä korostettiin seuraavanlaisella aaajattelulla: “Balance of Reason and Feeling.” Reason and feeling, in his view, were a taegeuk for the technology world. The slogan stuck; it reflected Samsung’s identity seamlessly. The company embraced a two-pronged strategy, strengthening its consumer products while simultaneously churning out more and better chips, screens, and components behind the scenes. Reason versus feeling, product versus brand, tradition versus modernity, a dynastic chairman versus the freewheeling world of technology.’

Mutta kriittinen lukija löytää kirjasta myös päättömyyksiä. Lievästi historian kirjat sekaisin tässä kohtaa….. ”In the mid-1990s, the forces of “digital convergence” were leveling the giants of Silicon Valley, turning computers into televisions and phones into music players and music players into obsolete junk. Tech giants like Sony and IBM, which had grown up through hardware sales, were pushed back to the starting line along with Samsung. Every device was now being connected through design, software, content, and user experience.” 1990-luvun puolessa välissä saattoi olla visioita konvergenssituotteista, mutta todellisuudessa elettiin vielä melko analogista maailmaa, jossa vasta 70 miljoonaa ihmistä oli löytänyt tiensä internettiin.

Ja sitten ihan paksuinta on Samsungin älypuhelin. Kommarin muka keksivät….. In the late 1990s, Ted Shin, having graduated from Gordon Bruce’s course, was working as a mobile phone designer in an elite in-house group, tasked with thinking up futuristic, far-off concepts. “I called it the I-Phone,” he said. “Information phone. The cellphone was becoming a hub of everything, a computer,” he said. “My proposal was a color screen in which you can connect to the web, you can send messages, you can write with a pen, you can connect to whoever you want to.”

Suomi ja banaanipuheli eli 8110 mainittu…..”Nokia had broken through with a product placement of its own in The Matrix, released in 1999. The Finnish company designed a sleek, minimalist phone for the movie’s main character – Neo, played by Keanu Reeves, who receives a surprise call from Morpheus warning him that Agent Smith and his goons were searching for him in his office. The Nokia phone was a hit. To this day, Matrix fans buy and sell Nokia’s imitations of the phone on eBay.”

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Hankala kysymys – yhden yrityksen teollinen logiikka on sen yrityksen surma, mutta toisen teollisen yrityksen mahdollisuus.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Tutustua japanilaiseen kehittämiseen:

  • Japanilaisittain kaizen – pienet muutokset
  • Isot muutokset – kaikaku.
  • Radikaalit innovaatiot – kakushin.

Yhteenveto

Kuusi sanaa – “Nature is the best designer”.

Kategoriat
Uncategorized

Lafley: Playing to Win

Kirjasta

Kirja on Procter & Gamblen toimitusjohtajan kertomus yhtiön muutoksesta ja siihen johtaneesta strategiasta.

Minkälainen kirja oli?

Mistä kirjassa on kyse? Lafley perustaa näkemyksensä Michael Porterin Competitive Strategy-kirjaan. Yritys rakentaa kestävän kilpailuedun “deliberately choosing a different set of activities to deliver unique value.”

Miten toteuttaa strategiaa? Luodaan sellainen strategia, jossa kerrotaan mitä yritys tekee ja erityisesti, että mitä se ei tee. Lafleyn kasvukaava on siis valintoja, jotka tuottavat pysyvää arvoa asiakkaalle. Päättää. Tehdä asioita toisin. Luoda arvoa.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Tultiin voittamaan eikä pelaamaan on kirjan pääsanoma. Kirjan paras anti on mitä toimitusjohtajan _ei_ pidä tehdä?

  1. Tehdään strategiasta visio, koska visio ei tarjoa ohjausta eikä mitään tiekarttaa tulevaisuuteen. Visio harvoin jos koskaan tarjoaa vastusta, että missä liiketoiminnassa ollaan. Saati, että visio kertoisi kuinka luodaan arvoa, josta asiakas on valmis maksamaan.
  2. Tehdään suunnitelma, jossa strategia kuvataan taktiikkana.
  3. Kielletään stragian pitkäkestoisuus ja halutaan toteuttaa ns. emergenttiä strategiaa, jossa reagoidaan markkinamuutoksiin.
  4. Optimoidaan vallitsevaa olotilaa – eräänläinen status quon jatkumo.
  5. Keskinkertaisuuteen vertaamalla kilpailijoihin – tehdään kokoelma parhaimmista käytännöistä ja toteutetaan niitä.

Parhaat yhtiöt päättävät voittaa eivätkä pelkästään pelata.

Lafleyn pelikirja on:

  • Viisi vaihtoehtoa,
  • yksi kehystarina ja
  • ainoa prosessi.

Ne viisi vaihtoehtoa ovat:

  1. Voitontahto.
  2. Pelikenttä.
  3. Miten voittaa.
  4. Ydinosaaminen.
  5. Johtamisjärjestelmä.

Michael Porterin pysyvä kilpailuetu tuo yritykselle ylivoimaiset tuotot ja sitä Lafley haluaa lukijan ymmärtävän. Seuraavaa gurua lainataksemme, niin yhtiön tarkoitus on luoda asiakkuus – the purpose of an organization is to create a customer (Peter Drucker). Voittaminen on ainoa asia, jolla on merkitystä ja se on menestyksekkään strategian ydin.

Välillä pudotaan amerikkalaisten outoiluun: “Many handheld phone manufacturers, for example, would say they are in the business of making smartphones.” <= Mr. Lafley – “do you mean mobile phones?”

Strategia on kuvaus miten voitetaan “strategy is a way to win—and nothing less.”

Paljolti Lafleyn tarina on kertomus perinteisestä liiketoiminnan kehittämisestä – segmentointia, asiakasymmärrystä, hinnoittelututkimuksia, kuluttajakäyttätymistä ja niin edelleen.

Positiivista on, että kirjan pääväittämiä mietitään useammasta näkökulmasta kuin pelkästään P&G:n kannalta. Se on hyvää perspektiiviä ja harvinaisempaa lähestymistapaa amerikkalaisissa bisneskirjoissa.

Yksi mieleenpainuvimpia sanontoja on – “Choosing where to play is also about choosing where not to play.”

Kaiken internet-liiketoiminnan kehittämisen keskellä Lafleyn tarina on hyvä muistutus siitä, että vielä 95 % BKT:stä muodostuu internetin ulkopuolella. Jonnet ei tiedä…😊

Strategiatyön kuoleman laakso on:

  1. Ei tehdä valintoja, vaan pelataan vähän kaikilla kentillä.
  2. Yritetään ostaa itsensä ulos kilpailusta, jossa ei pärjätä koska ei käytetä aikaa riittävästi nykyisen liiketoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
  3. Hyväksytään, että nykyiset valinnat ovat vääjäämättömiä ja niitä on mahdotonta muuttaa.

Miten Lafley määritteli P&G:n? ” It built brands that became leaders in their segments.” Ja miten:

1. Consumer-centric,

2. Concept-led, and

3. Designed to delight consumers.

4. The best agency partners and won numerous awards

5. Built product portfolios that expanded and strengthened its consumer user base.

Low-Cost Strategies: Alemmat kustannukset kuin kilpailijoilla…. ”In cost leadership, as the name suggests, profit is driven by having a lower cost structure than competitors do.”

Esimerkiksi Marsin kasvukaava oli: Halvempi tuotanto + halvemmat materiaalit + ostettu hyllytila. Tai Dellin kasvukaava oli: Tuotanto + myynti + jakelu = halvemmat hinnat.

Mutta sen strategian heikkous on, että vain yksi voi olla halvin.

Differentiation Strategies: Differoituminen = asiakkaan kokema arvo on korkeampi…. The alternative to low cost is differentiation. In a successful differentiation strategy, the company offers products or services that are perceived to be distinctively more valuable to customers than are competitive offerings, and is able to do so with approximately the same cost structure that competitors use.

Tärkeä muistutus meille kaikille on, että kaikki menestyksekkäät strategiat perustuvat jompaan kumpaan – hintajohtajuus tai differoituminen.

Miten ajaa kumpaakin strategiaa?

  • In other words, life inside a cost leader looks very different from life inside a differentiator. In a cost leader, managers are forever looking to better understand the drivers of costs and are modifying their operations accordingly.
  • In a differentiator, managers are forever attempting to deepen their holistic understanding of customers to learn how to serve them more distinctively.
  • In a cost leader, cost reduction is relentlessly pursued, while in a differentiator, the brand is relentlessly built. Customers are seen and treated very differently. At a cost leader, nonconforming customers—that is, customers who want something special and different from what the firm currently produces—are sacrificed to ensure standardization of the product or service, all in the pursuit of cost-effectiveness.
  • At a differentiator, customers are jealously guarded. If customers indicate a desire for something different, the firm tries to design a new offering that the customers will adore. And if a customer leaves, the departure drives a stake in the heart of the firm, indicating a failure of the strategy with that customer.

Arvot ja strategia ohjaavat toimintaa…. If, as a customer, you say to Southwest, “I really would like advance seat selection, interline baggage checking, and to fly into O’Hare not Midway when I go to Chicago,” Southwest will say, “Great, you should try United Airlines.”

Where-to-play and how-to-win choices do not function independently; a strong where-to-play choice is only valuable if it is supported by a robust and actionable how-to-win choice. <= Kasvukaavan….

Yrityskaupoista. Paras yrityskauppa on kahden kannattavan kesken…. “Unlike a lot of acquisitions, it wasn’t a successful company buying an unsuccessful company. It was a successful company buying a successful company.”

Pikku vinkki: Tee visuaalinen kuvaus yrityksen käyttöjärjestelmästä, joka kuvaa yrityksen kilpailuedun. Käyttöjärjestelmä koostuu tekemisistä/osaamisesta: Käyttöjärjestelmä…. An activity system is of no value unless it supports a particular where-to-play and how-to-win choice. Kysy: onko käyttöjärjestelmäsi – erottuu muista (distinctive) ja puolustettavissa (defensible). P&G:n käyttöjärjestelmän pilarit läpäisevät koko yrityksen…. vähän niinkuin kerrostalo – jossa kaikkialla on keittiö, eteinen, kylpyhuone jne. Ne vain ovat eri järjestyksessä….

Mitä tulevaisuus tuo tuollessaan Lafleyn mielestä? VUCA-ympäristön: Volatile, Uncertain, Complex, and Ambiguous. Ympäristön, jossa kasvu hidastuu ja muutoksen nopeus kasvaa.  

Haluatko voittaa kuin Lafley? Jos kyllä, niin kysy nämä kysymykset:

1. Have you defined winning, and are you crystal clear about your winning aspiration?

 2. Have you decided where you can play to win (and just as decisively where you will not play)?

3. Have you determined how, specifically, you will win where you choose to play?

4. Have you pinpointed and built your core capabilities in such a way that they enable your where-to-play and how-to-win choices?

5. Do your management systems and key measures support your other four strategic choices?

Lafleyn inhokkistrategiat ovat:

1. Pesee ja linkoaa -strategia. The do-it-all strategy: failing to make choices, and making everything a priority. Remember, strategy is choice.

2. Don Quijote -strategia. The Don Quixote strategy: attacking competitive “walled cities” or taking on the strongest competitor first, head-to-head. Remember, where to play is your choice. Pick somewhere you can have a chance to win.

 3. Waterloo-stratregia. The Waterloo strategy: starting wars on multiple fronts with multiple competitors at the same time. No company can do everything well. If you try to do so, you will do everything weakly.

4. Kaikille kaikkea -strategia. The something-for-everyone strategy: attempting to capture all consumer or channel or geographic or category segments at once. Remember, to create real value, you have to choose to serve some constituents really well and not worry about the others.

 5. Pilvilinna-strategia. The dreams-that-never-come-true strategy: developing high-level aspirations and mission statements that never get translated into concrete where-to-play and how-to-win choices, core capabilities, and management systems. Remember that aspirations are not strategy. Strategy is the answer to all five questions in the choice cascade.

6. Ohjelmajohtaja-strategia. The program-of-the-month strategy: settling for generic industry strategies, in which all competitors are chasing the same customers, geographies, and segments in the same way. The choice cascade and activity system that supports these choices should be distinctive. The more your choices look like those of your competitors, the less likely you will ever win.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Miten Lafley tunnistaa voittajastrategian:

1. Erottaudu kilpailijasta. An activity system that looks different from any competitor’s system. It means you are attempting to deliver value in a distinctive way.

2. Asiakkaat fanittavat. Customers who absolutely adore you, and noncustomers who can’t see why anybody would buy from you. This means you have been choiceful.

3. Kilpailijoista. Competitors who make a good profit doing what they are doing. It means your strategy has left where-to-play and how-to-win choices for competitors, who don’t need to attack the heart of your market to survive.

4. Vapaa kassavirta. More resources to spend on an ongoing basis than competitors have. This means you are winning the value equation and have the biggest margin between price and costs and the best capacity to add spending to take advantage of an opportunity or defend your turf.

5. Vierestä viedään. Competitors who attack one another, not you. It means that you look like the hardest target in the (broadly defined) industry to attack.

6. Odotukset. Customers who look first to you for innovations, new products, and service enhancement to make their lives better. This means that your customers believe that you are uniquely positioned to create value for them.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Tärkeä muistutus meille kaikille on, että kaikki menestyksekkäät strategiat perustuvat jompaan kumpaan – hintajohtajuus tai differoituminen.

Yhteenveto

Tuurilla ne isotkin laivat seilaa: ”And every so often, some luck doesn’t hurt.”

Kategoriat
Uncategorized

Case & Deaton: Deaths of Despair

Kirjasta

Kirjan tarkoitus on analysoida epätoivoisten kuolemat ja niiden juurisyyt. Juurisyy on väestön alhainen koulutustaso ja sen mukana tuoma alhainen tulotaso. Tutkinto on parasta ennaltaehkäisevää lääkettä epätoivoon. Vain 33 % amerikkalaisista on kandidaatin (Bachelor) tasoinen tutkinto. Sellainen koulutus tuo palkkatuloihin 80 % preemion.

Minkälainen kirja oli?

Duunareilla eli työväenluokalla menee Yhdysvalloissa huonosti. Kouluttamaton väestön osa on menettänyt mahdollisuudet viettää ihmisarvoista elämää. Globalisaatio, maahanmuutto, robotisaatio ja ay-liikkeen heikentyminen ovat kirjoittajien mielestä johtanut lieveilmiöihin, joista tämä kirja kertoo.

Lieveilmiöistä kamalin on ns. epätoivon kuolemat, jotka ovat itseaiheutettuja alkoholin, huumeiden ja itsemurhan kautta.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Yhdysvaltojen talous ei enää palvele kansaa, vaan kansa palvelee taloutta. Ja mikä tärkeintä se trendi on syönyt työväenluokan elämisen edellytykset pois – hyvän palkan ja työpaikat. Toiseksi amerikkalainen terveydenhuolto on maailman kallein ja silti esimerkiksi sveitsiläiset elävät 5 vuotta pidempään kuin amerikkalaiset.

Amerikkalaisten elinajanodote ei ole koskaan laskenut. Paitsi nyt se on laskenut kolme vuotta peräkkäin. Pelkästään kuolleisuus ei ole kasvussa, vaan myös sairastuvuus. Tämän lisäksi kallis terveydenhuolto on syönyt amerikkalaisten työläisten rahat….

Epätoivon kuolemat aiheuttavat Yhdysvalloissa joka päivä saman verran kuolemia kuin jos kolme Boeing 737 MAX putoaisi maahan. Melko paljon? Yhteensä Yhdysvalloissa kuoli epätoivoon 158 000 ihmistä vuonna 2017. Vastaavasti lento-onnettomuuksissa kuoli 534 ihmistä vuonna 2018.

Toinen merkittävä tunnusluku on tulot. Vuosina 1979-2017 kouluttamattoman valkoisen tulot putosivat -13 % kun samaan aikaan kansallinen keskiarvo on +85 %. Eli duunareitten tulot puolittuivat. 40 % amerikkalaisista kuuluu tähän kohderyhmään – siis ihmisiin, joilla on suuri todennäköisyys ajautua epätoivon kuolemaan.

Hyvät uutiset on, että sosiaalinen liikkuminen on mahdollista ja toimii vieläkin. Toimitusjohtajan tehtävään meritoidutaan vieläkin henkilökohtaisesti eikä taustan tai omistuksen kautta takia. Ja koulutus on keskinen väylä menestykseen, vieläkin. Koulutus takaa myös pääsyn naimisiin sekä kahden palkkakuitin talouteen.

Kirjoittajien mielestä amerikkalaiset eivät elä epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, vaan epäreilussa. Työväenluokka on menettänyt mahdollisuuden pärjätä palkkatulolla ja sen lisäksi perinteiset tukiorganisaatiot – avioliitto, kirkko ja yhteisö, eivät enää auta hädässä olevia ihmisiä samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Juurisyyt tähän kaikkeen ovat:

  • Palkkatulojen puolittuminen.
  • Korkeakoulutetut ovat syöneet työväenluokan palkankorotukset.
  • Hallitukset eivät ole suojelleet ihmisiä eikä yhtiöitä.

Miten eteenpäin?

  • THL:n kaltaista organisaatiota tarvitaan, joka seuraa ihmisten hyvinvointia.
  • Minipalkan korottaminen $7,25:sta $15,00:n.
  • Talouden monitorointi ja regulointi, jotta yrityksiä suojellaan liialliselta kilpailulta.
  • GAFA (Google, Facebook ja Amazon maksamaan ihmisten tietojen käytöstä.

Suomi mainittu….. In some Scandinavian countries that have government-provided healthcare, all encounters are recorded, and those data can be linked, at least in principle, with other data about individuals—for example, about their education, marital history, income, and taxes.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Suomessa kannattaa jatkaa panostamalla koulutukseen sekä puolustaa yritysten oikeuksia.

Kirjoittajat eivät usko verotuken autaaksi tekevään voimaan. ”We do not think that taxation is the solution to rent-seeking; the right way to stop thieves is to stop them stealing, not to raise their taxes.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Muistaa, että – kapitalismin tulevaisuus on reilussa yhteiskunnassa, joka takaa kaikille menestymisen edellytykset – duunareille ja heidän työnantajilleen.

Yhteenveto

Kuusi sanaa kirjasta: ” Democracy is fully capable of serving people better than it now does.”

Kategoriat
Uncategorized

Susskind: A World Without Work

Kirjasta

Arvaa mikä ammattikunta on kokonaan lakannut olemasta automaation takia? Hissipojat ja -tytöt. Yhdysvaltojen tilastokeskuksen ammattiluokittelusta vuodelta 1950 on vain yksi ammattinimike hävinnyt automaation takia ja se on ns. hissioperaattorit. Siis valtaosa ihmisten peloista, että automaatio tai koneet tuhoavat taloudellista arvoa ja sitä myöten ihmisen tarvetta työelämässä on suuresti liioiteltu. Oleellista on myös erotella, että mitkä ammattikunnat ovat hävinneet, koska teknologia on muuttunut – telegraafien välittäjät, tai tarve on hävinnyt – matkustajakodit. Kun automaatio on korvannut ihmistyötä, niin se on pääsääntöisesti ollut osittaista ihmistyön korvaamista.

Kirjan teoria on kaksiosainen – teknologia ei poista tarvetta ihmistyölle kokonaan ja tekoäly tulee olemaan tukitoiminne ihmisille. Enemmänkin on nähtävissä toteutuneiden teknologiamurrosten kautta, että tarve ihmisen suorittamalle työlle kasvaa. Vaikka työt eivät pysy muuttumattomina, niin puhtaasti ihmistyön kopioiminen ei ole mielekästä. Työn tekeminen siinä muodossa kannatta keksiä uudestaan.

Tärkein viesti on, että kirjoittaja on optimisti ja uskoo, että työtä on tulevaisuudessakin tarjolla.

Minkälainen kirja oli?

Kirja alkaa 1890-luvun hevosenlanta kriisistä. Suuret kaupungit olivat hukkumassa hevosen lantaan, mutta ”onneksi” polttomoottori tuli ja korvasi hevosen kokonaan liikennevälineenä 1912 mennessä.

Tuleeko ihminen kokemaan hevosen kohtalon? Kyllä, jos uskomme nobelistia Wassily Leontiefia. Hänen mukaan ihmiset tulevat kokemaan hevosen kohtalon. Tietokoneet ja robotit ajavat meidät ulos työmarkkinoilta.

Mitä hevosenlanta kriisi 1890-luvulla opetti meille?

1. Mitä jos hevoset olisivat saaneet äänestää annetaanko polttomoottoriautojen tulla markkinoille.

2. Kuinka suuren palan kakkua haluamme syödä.

3. Miten varmistamme mielekkään elämän tulevaisuuden sukupolville.

Teknologiamurros ja entiset tuotantotekijät ovat kohtalon yhteys. Mutta niin pitkään kuin on ongelmia, niin häviääkö ihmistyövoima. Sen sijaan emme saa antaa Wassily Leontiefin ajatusten luoda psykologista pelkoa ja erityisesti pelolle ei saa antaa valtaa. Esimerkiksi 30 % työläisistä pelkää, että heidät korvataan tietokoneilla ja roboteilla.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Pääväittämä on, että työtä häviää vähitellen, mutta ei kokonaan. Esimerkiksi automaatio ei ole hävittänyt kaikkea tehdastyötä eikä maataloustyötä. Toiseksi tulemme kokemaan maailman, jossa kaikille ei riitä mielekästä työtä. Mutta miten siinä maailmassa jaamme talouden tuottamat hyödyt, kun työ ei ole enää keskeinen tapa jakaa riskiä.

Kirjan tarkoitus on häivyttää teknologisen tai tekoälytyöttömyyden pelkoa:

1. Todeta ääneen, että työelämä muuttuu ja nykyisen kaltaista työelämää ei pian ole.

2. Selittää mitä ongelmia työelämän muutos tuo mukanaan.

Teknologiatyöttömyyden uhka!

Hyvät uutiset on, että tästä päivästä laskien meillä on vielä aikaa. John Maynard Keynes popularisoima teknologinen työttömys on 45 vuoden päässä. Ennusteen mukaan 50 % todennäköisyydellä tekoäly ohittaa ihmisen kaikilla kognitiivisilla osa-alueilla vuoteen 2065 mennessä. Entä sitten? Ja kuinka suurella todennäköisyydellä syntyy uusia työtehtäviä? Kuka ennusti 1970-luvulla, että 2020-luvulla on olemassa ammattikunta jota kutsutaan brändilähettilääksi.

Taloudellinen varaus

Taloudellinen varaus jaetaan työmarkkinoilla, mutta miten se tehdään tulevaisuudessa. Perustulomalli vai kohdennettu tulomalli? Minun vastaus on, että ihmisten pitää kehittää itselleen useita tulonlähteitä. Esimerkiksi minun kasvukaava voisi olla:

Tulevaisuuden kasvukaava => Vuokratulo + osingot + kirjoituspalkkiot

Tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä, joita kirjoittaja haluaa, että ryhdymme viipyilemättä ratkomaan:

  • Miten huolehdimme, että FAANG-yhtiöt (Facebook, Amazon, Apple, Netfliix ja Google) tule domimoimaan maailmaa?
  • Kuinka varmistamme, että ihmisten elämä on merkityksellistä vaikka heillä ei olisi työtä?
  • Lapsemme tai ainakin lastenlapsemme tulevat olemaan kaksi kertaa rikkaampia kuin me
  • Kuinka suuren kakkupalan jokainen saa vs. miten takaamme mielekkään elämän toisillemme?
  • Miten välttää automaation tuoma ahdistus?

Tulevaisuuden vaurauden lähtökohdat eivät ole muuttuneet. Meidän pitää huolehtia:

  1. Tuottavuutemme kasvaa. Esim. kannattavuus.
  2. Jaettavan kakun koko kasvaa. Esim. BKT.
  3. Ja kakun pitää muuttaa muotoaan. Esim. tuotamme eri asioita kuin 300 vuotta sitten.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

MIT:n ekonomistit – David Autor, Frank Levy ja Richard Murnane, ovat muodostaneet kaksiosaisen työhypoteesin:

1. Työ ei ole monoliittinen, vaan se jakautuu tehtäviin, ja siitä muodostuu ammatti esim. lääkäri tekee erilaisia asioita, jotka voidaan pilkkoa osiksi.

2. Jos tehtävän pystyy selittämään viidessä sekunnissa ohjelmoijalle, niin hän pystyy automatisoimaan sen. Jos työ ei ole koodattavissa pieniin osiin, vaan varioi suuresti niin ohjelmointitehtävä voi olla haastava – ellei peräti mahdoton, toistaiseksi.

McKinsey & Company tutki 820 eri ammattia ja päätteli, että alle 5 % ammateista voidaan automatisoida. Toisaalta 60 % ammateista muodostaa tehtäviä, joista 30 % voidaan automatisoida. Meidän pitää siis analysoida tehtäviä, joissa kone voi tukea ihmisen työtä sekä selittää ihmisille, että koneet kasvavat osaksi nykytehtäviä

Kirjan kolme johtopäätöstä tai enemmänkin kysymyksiä, joihin meidän pitäisi pystyä vastaamaan:

1. Työn ja sitä kautta työn tuoman vaurauden jakautuminen. Miten hoidamme tämän kysymyksen tulevaisuudessa?  

2. Kuinka varmistamme, että FAANG-yhtiöitä eivät saa poliittista valtaa yli demokraattisen vallan?

3. Miten takaamme mielekkään elämän ilman työn tuomaa tarkoitusta? Alfred Marshall väittää, että “man rapidly degenerates unless he has some hard work to do, some difficulties to overcome,” ja että “some strenuous exertion is necessary for physical and moral health.” Työ auttaa saavuttamaan “the fullness of life.” Freudille ”work was a source of social order”.  Weberille “it provided people with a greater purpose”. Jahodalle “created a sense of structure and direction.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Muistaa, että:

  • Opiskelun tuotto-odotus on 15%,
  • osakkeiden tuotto-odotus on 7% ja
  • kiinteistöjen tuotto-odotus on alle 3 %.

Ja tutkia Amaran lakia:

  • Roy Amara: “We tend to overestimate the effect of a technology in the short run and underestimate the effect in the long run.”
  • Amaran laki….. https://medium.com/@bohembaeksvensson/we-tend-to-overestimate-the-effect-of-a-new-technology-in-the-short-run-and-underestimate-the-28cd8103cd72

Yhteenveto

AI takatalvi tulee. Oletko valmis?

John Maynard Keynes: “In the long run we are all dead.”

John F. Kennedy: “Rising tide lifts all boats.”  

Kategoriat
Uncategorized

Thomas Gilovich & Lee Ross: The Wisest One In The Room

Kirjasta

Kirjassa on ainekset sosiaalipsykologian valituiksi paloiksi. Ällöttävää ja self-helppiä? Kaukana siitä, koska kirjoittajat ovat aihealueen professoreita. Luotan heidän tarjoilevan sellaisia valittuja paljoa, jotka eivät käänny itseään vastaan. Eivätkä minun lukukokemuksen mukaan käännykään.

Olen ehkä turhankin ahkera jakamaan kirjasuosituksia, mutta tämä kirja kannattaa (n)ostaa yöpöydälle odottamaan lukemista. Sisällöllisesti kirjassa on kaksi osaa – viisaudet ja niiden soveltaminen, joten niiden parissa viihtyy.

Minkälainen kirja oli?

Kirja on lukukokemuksena piinallinen. Ensimmäinen puolisko vaatii jatkuvaa keskittynyttä huomiota. Sivu kerrallaan joutuu miettimään kirjan ajatuksia. Loppupuolisko onkin sitten jo helpompaa laskettelua ja teksti soljuu alkupuolen oppien soveltamiseen.

Kirjan tarkoitus on kiinnittää huomiotamme:

1. Yksityiskohtiin – attention to detail, eräänlaista aikamatkaa Poirotin kanssa. ”In very general terms, we have suggested that in tackling any applied behavioral problem, it is essential to understand the details—especially the hidden and subtle details—of the web of situational forces acting on the individuals whose behavior one wants to change“

2. Asioihin mitkä rajoittavat kykyä tulkita. Avaimenreiät, filtterit ja linssit. “But it is also essential to understand how those forces are interpreted by the individuals who face them and to be aware of the various filters and lenses that guide, and potentially distort, their interpretations.”

3. Subjektiivisuuden juoksuhautaan – ovatko havaintomme totuuksia. ”We began our discussion, however, with the most common source of human misunderstanding that wise men and women have called attention to over the centuries: the tendency for people to regard their own perceptions and reactions as if they are a direct, objective, and veridical reflection of how things “really are” rather than the product of subjective interpretation.”

4. Uskomusten ja käyttäytymisen väliseen yhteyteen. ”We also introduced a critical insight about the link between beliefs and behavior: The actions that people take not only reflect what they feel and believe; they can powerfully influence their feelings and beliefs downstream. Indeed, an understanding of the human need to make sense of our actions, and in many cases to justify or rationalize those actions, can be a valuable tool in addressing applied problems.”

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Voidaksesi asennoitua aristoteleemäisesti elämään pitää ihmisen osata vastata kysymyksiin mitä, kuinka ja erityisesti miksi. Viisautta on kun ymmärrät asioiden syy-yhteyden, ymmärrät miksi asiat ovat niin kuin ovat sekä osaat asettaa ne perspektiiviin.

Kirjan tarjoamat opit viisaudesta rakentuvat viiden pilarin päälle:

1. Objektiivisuuden illuusio (The Objectivity Illusion)

2. Veto- ja työntövoima (The Push and Pull of Situations)

3. Kupletin juoni (The Name of the Game)

4. Ensisijainen käytös (The Primacy of Behavior)

5. Avainmenreikiä aivoissamme (Keyholes, Lenses, and Filters)

Mitä sitten viisaus on? Websterin sanakirjan mukaan viisautta kolmenlaista:

A) Kumuloitunutta tietoa (knowledge),

B) näkemystä (insight) ja

C) kykyä arvioida asioita (judgment)

Viisaus takaa ihmisille kyvyn ymmärtää päivittäistä käyttäytymistä ja kykyä elää merkityksellistä sekä palkitsevaa elämää. Kuinka tavoitteellistaa omaa elämää ja mitkä tavoitteet ovat tavoittelemisen arvoisia. Viisaan elämässä on aina mukana toiset ihmiset sekä ymmärrys miten voi vaikuttaa toisten ihmisten toimintaan. Mikä tärkeintä – viisas ihminen omaa kyvyn asettaa asioita perspektiiviin.

Kirjan tarkoitus (aika kova lupaus muuten) on auttaa lukijaa tulemaan viisaammaksi, jotta voit tehokkaamin tulla toimeen muiden työntekijöiden ja kollegoiden sekä saada lapsesi ymmärtämään potentiaalinsa.

1. Objektiivisuuden illuusio (The Objectivity Illusion)

”On helpompaa nähdä rikka toisen silmässä kuin malka omassa silmässä”. Emme siis saisi uppoutua naivin realistisuuteen, vaan todistaa ettemme ajattele puhtaasti omien kokemustemme tuomien harhojen valossa. Oman objektiivisuuden arviointi on vaikeaa, mutta onneksi kanssa ihmiset voivat aina palauttaa meidät maan pinnalle.

2. Veto- ja työntövoimaa (The Push and Pull of Situations)

Viisain ihminen huoneessa tietää, että saadaksesi ísoja asioita toteutumaan, niin pitää vain laittaa pallo liikenteeseen – edetä pienin askelin, torpata kaikki mahdolliset harhapolut ja lopuksi mennä motivaation tuomalla suurella höyryllä suoraan maaliin.

Harhaluulot yleensä syntyvät (fundamental attribution error – FAE) kun yliarvioimme ihmisten henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutuksen lopputulokseen semminkin kun oikeampi selitys on useimmiten tilanteeseen liittyviä.

Sendhil Mulainathan ja Eldar Shafir ovat kirjassaan ”Scarity” todistaneet, että esimerkiksi köyhyys heikentää ihmisten kapaisteettia, “kaistaa” ja muita kognitiivisia resursseja. Jos joudut sammuttelemaan perustoimeentuloon liittyviä tuloja päivittäin, niin tuskin pystyt tekemään rationaalisia pitkäkestoisia päätöksiä. Mulainathanin ja Shafirin havaintoon kun yhdistetään FAE, niin todennäköisesti mistään kuopasta ei nousta ilman ulkopuolista väliintuloa.

Jos haluat olla viisain ihminen huoneessa, niin älä ryntää johtopäätöksiin, vaan ota viileän analyyttisesti aikaa arvioidaksesi mikä on tilanteen tuomaa vaikutusta ja kuinka yksiklöt saattaisivat toimia paineistetussa tilanteessa.

3. Kupletin juoni (The Name of the Game)

Ymmärtääksesi kupletin juonen ihmisellä pitää olla kyky nähdä asioita erilaisesta perspektiivistä voidakseen tehdä kokonaisvaltaisen johtopäätöksen. Monesti kupletin juoneen vaikuttaa miten asia on kehystetty (framing).

Kehystäminen on yksi tärkeimmistä työkaluista. Miten esittää asiansa ja esimerkiksi minkälaisilla luvuilla. Jos haluat tehdä vaikutuksen ihmisiin, niin esitä riittävän mahtipontisia lukuja. Jos et halua saada vaikutusta aikaiseksi, niin esitä pieniä lukuja. Haluatko tienata 50 000€? Jos kyllä, niin onko 12,60€ paljon vai vähän? Entä 50 000€? Säästämällä päivittäin 12,60€ saat 50 000€.

4. Ensisijainen käytös (The Primacy of Behavior)

Miksi kettu sanoo happamia marjoja? Koska ne ovat sen ulottumattomissa eikä sen takia että ne maistuisivat pahalta (Aisopoksen tarina ketusta). Tai miksi ihmisiä kehoitetaan laittamaan ruoto suoraksi, vaikka menee huonosti. Surkean näköisellä menee surkeasti – “fake it ’til you make it.” Minkälainen tunnetila meillä on, niin siten myös käyttäydymme. Joten töihin kannattaa aina mennä vihellellen. Tai häviön uhatessa tee niin kuin Rafael Nadal – olet olevinasi voitolla ja pelaa sen mukaan.

Käyttäytyminen on aina ensisijaista ja siten toimintamme määrittää myös ajatteluamme – ”people’s behavior is often more predictive of their attitudes than their attitudes are of their behavior.” Joka toki johtaa siihen, että ihminen kannustaa muita toimimaan omien uskomusten mukaan eli loogisesti ”Self-Perception Theory: When Doing Is Believing”.

Olemme epärationaalisempia kuin uskommekaan, koska emme tunnista uskomuksiamme. “I just ate a second sandwich,” you tell yourself, “so I must have been hungrier than I thought.” Ja tunnemme uskomuksemme huonommin kuin uskommekaan…. ”it seems that we know the contents of our own minds less well than we think, and so we’re often in the same position as an outside observer, who must infer what we think or feel.” Ihmiset ovat motivoituneet tunnistamaan epäjohdonmukaisuudet…. ”Festinger’s theory had a very different starting point: It proposed that people are motivated to reconcile discrepancies in their actions, beliefs, values, and priorities.” Persoonamurha? “He had previously noted that when differences of opinion arise in a group, they produce a kind of tension that the group members work to resolve, especially if the issue producing the disagreement is important. That tension, he had argued, is diminished only when agreement is achieved and harmony restored—usually by the majority pressuring the minority to go along…… we feel a kind of psychological discomfort whenever certain attitudes we hold clash with others, and especially when our behavior seems inconsistent with our values, priorities, and beliefs. That discomfort, in turn, motivates us to reduce the dissonance in whatever ways we can.”

Miten järkeistää epäonnistumiset? ….. “People also find ways to rationalize their failures. An economic misadventure becomes a “great learning experience.” And the list of things people come up with to rationalize their failures to exercise more, eat healthier, do more to curb energy consumption, or give money to those in need goes on and on.”

Kuinka saada vapaamatkustajat kuriin? “Moreover, the eye posters seemed to have a larger effect when there were fewer people in the café than when it was busy—that is, when there were few other “eyes” already on the potential litterers. Remarkably, nearly three times as much money was put into the honesty box during weeks when the eyes were displayed than during weeks when flowers were displayed.”

Järkeistäminen vääristää todellisuutta…. “The wisest one in the room recognizes rationalization when she sees it, including instances when she is the one rationalizing. Perhaps the surest way to spot your own rationalizations is to ask how you would respond if someone else offered the same justification.

Mutta siinä on aina totuuden siemen…. ”Note that the best rationalizations are those that have an element of truth.”

Ja piru asuu yksityiskohdissa…. “The wisest person in the room thinks carefully about the situational factors that play a role in provoking evil deeds, trying hard not to excuse or deny personal responsibility but to understand the importance of addressing the forces and constraints that influenced the perpetrators.”

Mikrokäyttäytymistä / mannaryynistrategia…. “Stein discovered, in yet another echo of Milgram’s illuminating research, that the path to heroic action began with small steps and minor commitments. Agreeing to hide a child for a night or just offering some food to a desperate family led to further steps and commitments, such as keeping the child hidden for a longer period of time when it became clear that leaving the hiding place would mean certain death. This led to further escalations in risk taking, such as a dangerous train trip to get medicine when a child was sick.”

Järkeilemisen vastakohta…. “But what seemed even more notable about these quiet heroes, and what truly set them apart, was their unwillingness, or perhaps even their inability, to engage in the same sorts of rationalizations as virtually all their neighbors.”

5. Avainmenreikiä aivoissamme (Keyholes, Lenses, and Filters)

Avaimenreikiä avoissamme ovat:

1. Näkökykymme rajoittuu 180 asteeseen.

2. Lähimuistimme on rajoittunutta, koska pystymme pitämään mielessä vain 5 – 9 erillistä asiaa.

3. Ideologiat ja ennakkoluulomme tuottavat aivoihimme linssejä ja filttereitä.

Viisain ihminen huoneessa tietää, että helpoiten hankittu tieto ei aina ole paras kompassi maastoon. Toisinaan toki tarvitaan intuitiivista ajattelua sekä ajattelumme laajentamista. Koira, joka ei haukkunut…. ”To overcome this limitation, we have to develop habits of mind (and data-gathering procedures) that broaden our view and give us access to more of the information we need. It is the job of the rational mind to consider whether there is some important information that isn’t available, isn’t salient, or hasn’t been considered—the dog that didn’t bark in the night for Sherlock Holmes fans (thereby revealing the intruder to be someone familiar).”

Perspektiivin lisäksi yksi tärkeimpiä viisaan henkilön määritelmiä on tuntea milloin intuitioon voi luottaa…. ”An important component of wisdom, surely, is knowing when to trust intuition and when to be leery.”….. ”the participants were most interested in the information that would support the idea they were evaluating.”

Kaikkien vinoumien isä ja äiti oli…. ”That is why Emory University psychologist Scott Lilienfeld refers to the confirmation bias as (harking back to an earlier war against Saddam Hussein) “the mother of all biases.”

Ja mikä on psykologisesti tarkastellen järkevää, niin ei ole loogisesti mielekästä…. ”that if you don’t want something to be true, you seek out information that would call it into question. This bias distorts people’s evaluations of things that really matter to them, like their health.”

Muista nimittää paholaisen lähettiläs…. “If appointing a devil’s advocate is not possible, there are other ways a wise person can “widen the keyhole” and avoid distorting lenses and filters. When it comes to making consequential decisions, for example, you can compare how you think about the pros and cons right now with how you imagine you’ll think about them ten years from now. Or you might consider what you’d recommend for a friend or what you think someone you respect would recommend.”

Hanki tietoa…. “The distinguished decision-making scholar Robyn Dawes presents a telling example in his book Rational Choice in an Uncertain World. He noted that Discover magazine once ran a story advising readers that they should “know where the exits are” when they board a plane and rehearse how they would exit in case of an emergency landing. Why? Someone had done a study of individuals who had survived airplane crashes and crash landings and found that 90 percent of them had their escape routes mapped out beforehand. That statistic, 90 percent, sounds impressive. But a moment’s reflection prompts some second thoughts—including the realization that the investigator obviously hadn’t interviewed anyone who died in those crashes. It is therefore entirely possible that 90 percent of those victims had similarly mapped out their escape routes (as they are advised to do by their flight attendants).”

Kuplautuminen eli groupthink…. “Irvin Janis, a social psychologist who helped pioneer the study of group decision making and who coined the term groupthink, argued that these sorts of social pressures were responsible for some of the most misguided decisions in American political and military history. His list included the failure to heed warnings about a possible attack on Pearl Harbor by the Japanese, the Bay of Pigs invasion aimed at overthrowing Fidel Castro’s regime in the early 1960s, and the decision to escalate the war in Vietnam later in that decade.”

Kuplautumisen toinen nimi on WEIRD…. ”We find it hard to appreciate that it is our culture that much of the world regards as strange. In fact, anthropologist Joe Heinrich and his colleagues have coined the acronym WEIRD (for Western, educated, industrialized, rich, and democratic) to alert us to the features of our culture that distinguish us from much of the rest of the world.”

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Raha tuo onnea tai ainakin poistaa yhden murheen…. ”People are happier, and certainly less stressed, when their financial situation improves, but the cliché that money can’t buy happiness is also largely true. Winning the lottery does make people happier—just not as much as they had hoped, or as much as the rest of us assume we would be if we received the same windfall.”

Miten viisaasta ihmisestä tulee onnellinen:

• Käyttäydy kuin onnellinen ihminen (Act like a happy person, and you will find it easier to be one.)

• Älä kadu tekemättömiä asioita (Don’t waste your energy denigrating paths not taken or choices not made.)

• Kahdehtiminen kannattaa unohtaa heti alkuun “Avoid social comparisons that put you at the short end of the stick.”

• Vaali mielummin muistoja kuin puutteita (Savor the great times you had and the blessings you enjoyed in the past rather than dwelling on what may be lacking in your life today.)

• Hanki kokemuksia – nyt! (But also seek out experiences that will contribute to your happiness right now.)

• Ota ohjat asioista, jotka ovat sinun hallinnan ympyrässä (Most important, they involve things that are under your personal control.)

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

1. Kokemuksia-kokemuksia (Spend a bit more on experiences and a bit less on possessions.)

2. Nousut ja laskut (Manage the peaks and endpoints of experiences.)

3. Tee jotain! (When you’re feeling blue, force yourself to get off the sofa and do something other than open a bottle of soda or beer)

4. Laita hyvä kiertämään (Do something for someone else).

Yhteenveto

Kuusi sanaa….. “Things won are done; joy’s soul lies in the doing.” (Shakespeare)

Miksi Mandela?

“First and foremost, Mandela was able to take a broad view of the challenges before him, somehow avoiding the tunnel vision that would have influenced the actions of almost anyone else elected to lead a truly democratic South Africa.

Time and again in the aftermath of political revolutions, the world has witnessed new leaders focused on their own sect’s interests at the expense of the broader interests of the country—Iraq’s Nouri Al-Maliki, Egypt’s Mohamed Morsi, and Mandela’s nearby counterpart, Zimbabwe’s Robert Mugabe, are but a few examples. Somehow Mandela was able to maintain a wider view.

This is what Mandela meant when he said, “Sport has the power to change the world. It has the power to inspire, the power to unite people that little else has.”

This calculated transformation of their team into our team also speaks to Mandela’s intuitive understanding that the significance of any action lies not in its objective consequences, but in how the action and its consequences are interpreted and understood.

Finally, and perhaps most important, Mandela’s actions reflected an ability to shake off the limitations of naïve realism.”

Miksi nousut ja laskut ovat tärkeitä?

“Pioneering research by Daniel Kahneman and colleagues has documented a “peak-end” rule…… Psychological research provides a clear answer to these sorts of quantity-quality trade-offs: Choose the shorter, more memorable vacation. When you’re back at home or at work, two pleasant but less memorable weeks won’t feel any different from one. But savoring your memories of walking right onto the beach in the morning and then again at sunset, playing the album of the musicians you heard live as you sipped that rum concoction, and remembering what it looked like to see the Na Pali coast from the air are experiences you will draw on for a lifetime.

Happy end….. When planning a vacation, for example, it’s a good idea to sacrifice some of the length of the trip if it allows you to experience a more sublime high point. If you can make that sublime moment happen at the very end, all the better. If not, make sure the trip at least ends with something pleasant—a last evening watching the sunset or a nice brunch—rather than a couple of frantic hours running around buying gifts and souvenirs followed by a hasty packing

“We’ll always have Paris.” Indeed, experiences don’t just endure; they often become better with time as we embellish the best elements and downplay the worst.

Kategoriat
Uncategorized

Joyce Nilsson Orsini: The Essential Deming

Kirjasta

W. Edward Demingiä pidetään laatuajattelun kanta-isänä. Hän yhdistää tilastotieteellisen ajattelun omiin johtamis-menetelmiin. Oikeasti Deming oli aikansa punk-rokkari ja kasvuhakkeri.

Halusin lukea hänen kirjan, koska hänen ajatteluunsa viitataan usein. Kirjaan oli koottu Demingin näkemyksiä kirjeistä ja luennoista. Lukijan kannalta se oli hankala valinta, koska esimerkiksi kirjeiden sisältö oli kirurgin tarkka leikkaus tiettyyn aiheeseen.

Minkälainen kirja oli?

”The greater the productivity, the better the economic lot of everybody. This is a simple principle and it is learned in Japan at an early age” lause kertoo kaiken kirjasta. Demingin kirja on yhtälö hänen laatuajattelun sekä hänen kokemuksiaan Japanin loikasta teollistuneiden maiden kärkisijoille. 

Pakko silti myöntää – kirja oli sekava. Demingin ajattelun erinomaisuus kompensoi sekavuutta.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Demingin salaisuus on uskollisissa asiakkaista. Hänen mukaan voitto ja kasvu tulee asiakkaista, jotka “kehuvat” yrityksen tuotteita.

”Satisfied customers are not the answer. A satisfied customer may switch. Profit and merit come from loyal customers. A loyal customer waits in line and brings a friend with him.”

Toiseksi Demingin mukaan kaikenlaiset meriittijärjestelmät tuhoavat yrityksen. Kiintiöt, bonukset, yksittäiset tavoitteet jne ovat tuhon alku. Hänen mukaansa ainoastaan parempi johtajuus on mitä yritykset tarvitsevat.

Laadunparannuksella voidaan aikaan saada kykyä investoida kasvuun. Sitä voisi kutsua Demingin kolmioksi – “Quality is improved in three ways:

1. Through innovation in design of a product or service,

2. Through innovation in processes, and

3. Through improvement of existing processes.”

Huono johtaminen

Huono johtaminen on Demingin kirjassa jatkuvasti esillä. Hänellä on loputtoman oloinen lista johdon virheistä – The wrong style of management:

• Management of failure (too late). It is better to work on the causes of failure. Failures are not causes; they come from causes.

• Tampering with a stable system. For example, track down anything that goes wrong with a product or service. This policy does not improve the system. It is tampering, worsening the problem.

• Compile a list or chart to show percentages right or percentages of product or service that went wrong last month.

• Annual appraisal of performance, the so-called merit system – a destroyer of people. • Annual rating of divisions. (A manager of a division is rewarded on the basis of this rating.) • Campaign to reduce costs—as if costs were causes. • Incentive pay, commissions and bonuses.

• Top management failing to understand their responsibility for quality, for innovation of product and processes and for improvement of processes. Quality starts in the boardroom.

• Short-term planning and quick profit.

• Churning money.

• Competition without cooperation. Getting a bigger slice of the pie, but not making the pie bigger.

• Doing business by price tag.

• Short-term contracts.

• Management by objectives (MBO) or management by the numbers.

• Investment in gadgets, computers, automation and new machinery without guidance of profound knowledge.

• Posters and slogans for the workforce.

• Work standards—quotas. They double the cost of production, rob people of pride of workmanship and are a barrier to improvement.

Esimerkki hän sanoo, että: “Our people in the plants are responsible for their own product and quality. We expect them to act like owners.”

Johtamisparadoksi

Toinen hyvä johtamisparadoksi on, että numeraalinen tavoite ilman menetelmää on huonoa johtamista…. ”The worst example of numerical goals came out of our own Department of Education. Numerical goals. No method. No method suggested. Just numerical goals drawn out of the sky. Such nonsense in high places.”

Dmingin polku

Demingin tekstistä on helppo keksiä erilaisia loogisia ajattelukulkuja. Esimerkiksi Demingin polku tai enemmänkin ketjureaktio on seuraavanlainen:

Improve quality → Costs decrease because of less rework, fewer mistakes, fewer delays, snags; better use of machine-time and materials → Productivity Improves → Capture the market with better quality and lower price → Stay in business → Provide jobs and more jobs.

14 kohtaa

Demingin liikkeenjohdon teoria perustuu seuraavaan 14 kohtaan:

Point 1

Create constancy of purpose toward improvement of product and service, with the aim to become competitive and to stay in business, and to provide jobs.

Point 2

A new theorem: I’m afraid that it’s new in a lot of American industry. Dependability of service is an important quality characteristic. Reliable service reduces cost. Delays and mistakes raise cost.

Point 3

Cease dependence on inspection to achieve quality. Eliminate the need for inspection on a mass basis by building quality into the product in the first place.

Point 4

End the practice of awarding business on the basis of price tag. Instead, minimize total cost. Move toward a single supplier for any one item, on a long-term relationship of loyalty and trust. ….. One company that I work with is reducing their number of vendors from 4,000 to 800, and they are allowing themselves five years. (Toimittajan vaihtaminen maksaa liikaa….)

Point 5

Improve constantly and forever the system of production and service, to improve quality and productivity, and thus constantly decrease costs.

Point 6

Institute training on the job. Use effective methods by which you can improve the system. People are part of the system. Management could improve the system by making it possible for people to understand better what is acceptable and what is not.

Point 7

Institute leadership. The aim of supervision should be to help people and machines and gadgets to do a better job. Supervision of management is in need of overhaul, as well as supervision of production-workers.

Point 8

Drive out fear, so that everyone may work effectively for the company.

Point 9 <= siilojen murtaminen / tear dow the pyramid

Break down barriers between departments. People in research, design, sales, and production must work as a team, to foresee problems of production and in use that may be encountered with the product or service.

Point 10

Eliminate slogans, exhortations, and targets for the work force asking for zero defects and new levels of productivity. Such exhortations only create adversarial relationships, as the bulk of the causes of low quality and low productivity belong to the system and thus lie beyond the power of the work force.

Point 11

(a) Eliminate work standards (quotas) on the factory floor. Substitute leadership.

(b) Eliminate management by objective. Eliminate management by numbers, numerical goals. Substitute leadership.

Point 12

(a) Remove barriers that rob the hourly worker of his right to pride of workmanship. The responsibility of supervisors must be changed from sheer numbers to quality.

(b) Remove barriers that rob people in management and in engineering of their right to pride of workmanship. This means, inter alia, abolishment of the annual or merit rating and of management by objective.

Point 13

Institute a vigorous program of education and self-improvement.

Point 14

Put everybody in the company to work to accomplish the transformation. The transformation is everybody’s job.

Teoria

Demingin teorian 14 kohtaa tuli hänen kokemuksistaan. ”The 14 points of management” -perustuu neljään tekijään:

–      Variaatioon, jota Deming muuten fanitti pitkin tekstiään.

–      Systeemiajatteluun, koska johtaminen on systeemien johtamista.

–      Tiedolla johtamiseen, ei mutu-tietoon.

–      Psykologiaan, koska se auttaa ymmärtämään ihmisiä.

Milloin Demingin teoria tuottaa tuloksia:

• Pikavoittoja on tiedossa kun työlle saadaan määriteltyä standardeja (No. 11).

• Keskipitkän aikavälin voittoja on saatavilla jos pelko onnistutaan poistamaan organisaatiosta (No. 8)

• Pitkäkestoiset voitot saavutetaan kun siilot murtuvat (No. 9), mutta sen jälkeen voittoja on vaikea estää Demingin mukaan.

Mutta onko yrityksillä varaa Demingin ajatuksiin? Koska tuloksia hän ennustaa syntyvän 5-10 vuoden kuluessa. ”Unmistakable advances will be obvious within 5 years, more in 10.”

Hyvät uutiset

Hyvät uutiset sen sijaan on, että työn ilo voidaan aikaan saada nopeasti, jos ihmiset saadaan ymmärtämään kuinka tärkeää heidän työnsä on ja tieto miten heidän työnsä vaikuttaa. Siihenkin Demingillä oli menetelmä, jota hän kutsui “The Plan-Do-Study-Act (PDSA) Cycle is a flow diagram for learning”:

1. The first step is plan: ideas in people’s heads about improvement or innovation, new method or comparison of methods.

2. Step two. Do it, carry out the test, comparison, or experiment, preferably on a small scale, according to the layout decided in step one.

3. Step three. Study the results. Do they correspond with hopes and expectations?

4. Step four. Act, if we get that far. And what do we mean by act? We mean adopt a change, or abandon it, or run through the cycle again, possibly under different environmental conditions.

Kuusi tapaa

Kuusi tapaa, jolla Deming suositteli käyttämään tilastollisia menetelmiä laatujohtamisessa:

A. Not how much product, but how much acceptable product is what counts.

B. The only way to get a critical dimension right, and to know that it is right 100 percent, is to know that it is being made at a safe distance from the required tolerances in the first place.

C. Safety, economy, and quality assurance all require specification in terms of a distribution.

D. How much variation can you take out of your product, and how much improvement can you achieve without making expensive changes in your equipment or raw material? The statistical method helps to answer these questions.

E. Statistical control furnishes a rational basis for deciding whether specifications should be changed.

F. Two problems are always present in the production or purchase of materials; Problem A. What to do with this lot? (Accept it, reject, pass, scrap, rework, regrade, or further inspect it before deciding which to do.) Problem B. What to do with the process? (Leave it alone; or look for some identifiable cause, make some adjustment, use different raw materials; carry out more or less inspection than you have been doing on previous lots.)

G. There are two kinds of mistakes occasionally made in any quality control program: 1. Looking for an assignable cause of variation or increasing the amount of inspection, when the variations in quality are only random. 2. Failing to look for an assignable cause of variation, or failing to increase the amount of inspection, when an assignable cause actually did exist.

H. Each point on the control chart is derived from inspection tests carried out on a supposedly homogeneous batch of product.

I. It is the responsibility of every industrial executive to acquire an appreciation of the fundamental principles underlying the statistical method. Then when statistical methods are used in. his plant the organization must be such that action can and will be taken when need is indicated by the control chart.

J. Control chart uses include the following problems: Mass production in the usual sense is not necessary to their use. Most of them can be handled satisfactorily in no other way.

Japanin teollisuuden loikka

Japanin teollisuuden loikkaan oli yhdeksän syytä Demingin mukaan:

1. Genuine and resolute determination on the part of management to improve quality. 2. Confidence in their ability to lead Japanese industry forth from the bad reputation that Japanese products had built up in the past, confidence in Japanese scientific ability, and confidence in Japanese skills. Confidence also, I might add, in statistical methods.

3. They were Japanese, with industrial experience, and with an inbred pride of workmanship.

4. Japanese top management, statisticians, and engineers, learned the statistical control of quality in the broad sense of Shewhart, as defined further on.

5. Management took immediate interest and learned something about the techniques of the statistical control of quality as well as about the possible results, and still more about what their own responsibilities would be. Proper arrangements for contact with top management, at the outset, was one of the fortunate features of statistical education in Japan.

6. Statistical education became a continuing process. Statistical methods cannot be installed once for all and left to run, like a new carpet or a new dean. They require constant adaptation, revision, extension, new theory, and new knowledge of the statistical properties of materials. Perhaps the main accomplishment in the eight-day courses that began in 1950 was to impart inspiration to learn more about statistical methods.

7. The Japanese learned the difference between a statistical problem and one in engineering, chemistry, management, or marketing. They learned that statistical knowledge is not a substitute for knowledge of engineering or of other subject-matter, and that knowledge of engineering does not solve statistical problems.

8. Japanese manufacturers took on the job themselves. They did not look to their government nor to ours for help. When they arranged for consultation, they sent a ticket and a cheque. They gave financial and moral support to statistical education, mainly through the Union of Japanese Scientists and Engineers.

9. Suggestions and technical information have a fairly clear channel from lower to higher levels of supervision and management. A Japanese executive is never too old or too successful to listen to the possibility of doing it a better way.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

1) Variaation johtaminen on Demingin keskeisiä ajatuksia – kuinka hyvin onnistuu ennustamaan variaatiota ja johtamaan sitä. Variaation kutistaminen eli tasalaatuisuuden tavoite oli Demingille keskeistä: “Understanding variation is critical to good management. Take the idea of continual improvement, which says that the only way you can improve a process is to continuously shrink the variation.”

2) Variaation lisäksi toinen keskeinen teema on ihmiset….. “If you understand how people work in a system, and treat people as part of that system, quality of your products and services will improve.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Opetella toimimaan Demingin johtamisen määritelmän mukaan….. “Leadership and Management of People What is a leader? As I use the term here, the job of a leader is to accomplish transformation of his organization. He possesses knowledge; he himself has been transformed. He has personality and persuasive power. How may he accomplish transformation?

1. First he has theory. He understands why the transformation would bring gain to his organization and to all the people that his organization deals with, the customers, suppliers, environment.

2. Second, he feels compelled to accomplish the transformation as an obligation to himself and to his organization.

3. Third, he is a practical man. He has a plan, step by step.”

Mitä muuta opin Demingistä? Tilastotieteellisen lähestymistavan hyödyntämistä johtamistyössä.

Yhteenveto

Kirja kuudella sanalla:

“Paper profits do not make bread: improvement of quality and productivity do.”

”Everyone Doing His Best Is Not the Answer”

”There Is No Substitute for Knowledge (Information Is Not Knowledge)”

”Deming would point at tables of data and say, “Tons of figures—no knowledge.”

Kategoriat
Uncategorized

Horowitz: What You Do Is Who You Are

Kirjasta

Miten yhdistää Tšingis-kaani ja RAP-musiikki bisneskirjaan? Hyvin. Varsinkin jos olet perustanut Piilaaksoon sijoitusyhtiön, joka on tehnyt outoja riskisijoituksia – Lyftiin, Zyngaan, Pinterestiin ja Slackiin, niin RAPin ja mongolien yhdistäminen ei ole enää vaikeaa.

Kirjassa on vetävä alku, terävät ja suoraviivaiset analyysit sekä mukiinmeneviä nostoja elävästä yrityskulttuurista. Loppua kohti kirjan sanoma kuivuu, mutta alkuosa kompensoi sen sujuvasti. Epäammattimaista kirjassa on luokitella ja nimetä ihmiset – kerettiläinen, hiutale ja mäntti, joista pitää päästä eroon.

Onnistuneessa yritystoiminnassa kulttuurin peruskivet pitää olla kohdattavissa yrityksessä päivittäin – muutoin ne eivät juurru arkeen. Esimerkiksi Amazon frugality näkyy varmasti erilaisena pihistelynä amazonilaisten arjessa. Siitä tässä kirjassa on kyse.

Mitkä ovat kirjan avainopit?

Kirjan tarkoitus on tarjota työkalut miten muokkaat yrityskulttuurin sellaiseksi kuin sen haluat. Kirjan pääväittämä on, että yritykset ovat kuin jengit, joiden kulttuuri muodostuu päivittäisestä mikrokäyttäytymisestä. Yritykset onnistuvat tai epäonnistuvat juuri sen takia. Kirjan tarkoitus ei ole määrittää, että mikä on täydellinen yrityskulttuuri. Horowitz alleviivaa kaukoviisaasti, että täydellistä yrityskulttuuria ei ole. On vain mahdollisuus rakentaa paras mahdollinen tietylle yritykselle sopiva kulttuuri. Perfect ≠ best.

Amerikkalaisen bisneskirjaperinteelle uskollisesti onnistuneen yrityskulttuurin kaava esitellään yhdeksällä ranskalaisella viirulla. Ne ovat:

  1. Kulttuurin malli on toimiva silloin kun se heijastaa sekä yrityksen persoonallisuutta että strategiaa.
  2. Kulttuurinen suuntaus on opitaan käytännössä ja yleensä ensimmäisinä työpäivinä. 
  3. Järkyttävät säännöt saavat ihmiset omaksumaan kulttuuria. Tämä kohta vaatii hieman selitystä myöhemmin tekstissä.
  4. Ulkopuoliset osaavat yleensä auttaa kulttuurin muokkauksessa paremmin kuin talon oma väki. Hanki konsultti jos haet kulttuurin muutosta.
  5. Kulttuuri nostetaan seinälle – jos sitä ei muuten sisäistetä.
  6. Eettisyys ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Älä anna niiden erkaantua toisistaan.
  7. Anna kulttuurille syvempi merkitys kuin arvoille, joiden tarkoitus on ohjata toimintaa.
  8. Kaikki tai ei mitään -sääntö on kulttuurin noudattamisen ensimmäinen ehto eikä poikkeuksia sallita eikä erityisesti johtajalta.
  9. Päätösten pitää heijastaa kulttuuria, koska muuten kulttuuri jää pelkästään mielipiteeksi.

Sanomattakin on selvää, että yrityskulttuuri onnistuu, jos johtajat ovat aktiivisia ja näkyviä kulttuurinrakentajia sekä mikä tärkeintä heidän on muistettava puhua siitä usein julkisesti. Esimerkiksi Jezz Bezosin käyttämä hokema – 

”Your fat margins are my opportunity”,

rakentaa Amazonin frugality-kulttuuria.

Vaikka ideat ja innovatiivisuus eivät ole kirjan keskeinen aihe, niin niistä olisin lukenut enemmänkin Horowitzin ajatuksia. Lyhyesti sanottuna Horotwitz tiivistää sanomansa kahteen ydinväitteeseen. Ensimmäiseksi innovatiiviset ideat vaikuttavat alkuun huonoilta ideoilta, koska niitä on vaikea ymmärtää. Hyviltä kuulostavat ideat taas eivät lähtökohtaisesti voi olla innovatiivisia ideoita. Läpimurtoideoita hanskaa harva meistä, koska ne ennemmin epäonnistuvat kuin onnistuvat ja ne ovat yleensä ristiriitaisia ajatuksina.

Miten meidän pitäisi muuttua kirjan oppien perusteella?

Tämä on hyvä sisäistää:

Yrityskulttuuri ei ole ikuista, koska jokainen teko joka pienentää sitä on uuden kulttuurin alku. Koska liiketoimintaympäristö ja strategia muuttuvat jatkuvasti, niin kulttuuri muuttuu sen myötä.

Mitä minun pitäisi henkilökohtaisesti tehdä?

Muistaa, että myynnissä on kysymys:

  1. Myyntifilosofiasta.
  2. Myynnin malleista.
  3. Asenteesta

Ymmärtää, että myynnisä on kyse joko siitä että sinä myyt asiakkaalle ideaa tai asiakas myy sinulle syytä miksi hän ei osta sinulta. #SellingOrBeingSold.

Myynnin kantava perusta on:

  • Kompetenssi – osata myydä yrityksen palveluita.
  • Itseluottamus – omaa osaamiseen.
  • Rohkeus – ettet tule myydyksi
  • Vakaus – myydä ettet tule myydyksi

Yhteenveto

Kuusi sanaa kirjasta – “Voimaannuttaminen (empowerment) on tuottanut Piilaakson – ei direktio-oikeus.”

Kategoriat
Uncategorized

Bilton: Hatching Twitter

Tiedätkö mistä sana blogi tulee? Web log. Minä olin jo unohtanut.

Blogit ovat tavallaan tämän kirjan kehityskertomus. Blogien kehittäjät ryhtyivät kehittämään mikroblogia, josta tuli lyhytviestipalvelu Twitter. Twitter ei siis ollut päätuote, vaan se syntyi sattumalta. Perustajat lähtivät rakentamaan Odeo-nimistä podcasting-liiketoimintaa ja rahoittajaksi sekä toimitusjohtajaksi tuli Evan Williams. Hän oli myynyt Blogger-palvelun Googlelle ja siitä saadulla pääomalla hän lähti mukaan. Sattuman kautta he päätyivät sivuprojektina kehittämään tekstiviestillä toimivaa status-päivityspalvelus, josta tuli Twitter.

Kirja oli pettymys. Sivuja kuluu paljon kun kirjoittaja tuhlaa lukijan aikaa selostaakseen perustajien valtataistelua. Toimitusjohtajaa vaihdetaan kuin profiilikuvaa Instagramissa, mutta valmista ei tule.

Miksi lukea tämä kirja?

1)     Lue kirja yhtiöstä, jolla ei ollut strategiaa eikä liiketoimintamallia.

2)     Opit miten Piilaaksossa toimitaan. Perustajat myyvät palvelunsa GAFA-yhtiölle ja siitä saadulla pääomalla kehitetään uutta startup-liiketoimintaa. Jos et ole perustaja, niin yhtä tehokas keino on rahastaa optiot ja sen avulla kehittää jotain uutta startup-liiketoimintaa.

3)     Miten lanseerata uusi orastava palvelu. Twitterin läpimurto lanseeraus tapahtui South by Southwest-tapahtumassa maaliskuussa 2007.

4)     Kuinka pivotoida liiketoimintaa. Pivotoinnin avulla Odea-podcastingpalvelusta tuli blogi-podcast-ääniviestit-140 merkkiä.

5)     Pääset lukemaan miten @- ja #-merkit syntyivät.

Twitterin päätuote

Twitter on ihmiskunnan intranet tai keskusradio. Vieläkään Twitterin määritelmä ei ole vakiintunut. Onko se uutiskanava? Henkilökohtaisten kuulumisten palsta? Poliittisen väittelyn areena? Julkkisten fanipostilaatikko? Kirjan paras määrittely on “Twitter, should offer people a microphone that allowed them to say whatever came to mind.”

Mikä on Twitterin kasvukaava?

VIT + Iran = Enemmän impressioita

tai 

Julkkikset + politiikka = Lisää silmäpareja

Twitterissä pyörii enemmän kuuluisuuksia kuin tuoteominaisuuksia. Se eroaa siten muusta GAFA-segmentistä kasvuhakuisuuden kautta. GAFA-yhtiöt ovat hyvin tuotevetoisia, mutta Twitterissä keskityttiin kuuluisuuksiin. Paljon alkuvaiheen kantavat voimat olivat Al Gore, Oprah, Ashton Kutcher ja niin edelleen. Yhtiön sisällä twiittailevia julkisuuden henkilöitä kutsuttiin VIT eli Very Important Tweeters.

Iranin vallankumous oli eräänlainen saavutus Twitterille, koska kirjan mukaan se alkaa lyhytviestipalvelun avulla.

”Cohen explained that there was a large protest planned in Iran at the same time the site was scheduled to go down for maintenance. He asked if they could postpone the upkeep. “This could literally make the difference in terms of what happens in that country,” Cohen wrote in the e-mail. As Jack passed the message along to Biz, another e-mail, which included Cohen, came through from the State Department, adding pressure to the moment: “There is quite literally a Twitter Revolution going on in Iran right now!”

“It was a testament to the resilience of humanity. Give a man a tree and he will make it into a boat; give him a leaf and he will curve it into a cup and drink water from it; give him a rock and he will make a weapon to protect himself and his family. Give a man a small box and a limit of 140 characters to type into it, and he will adapt it to fight an oppressive dictatorship in the Middle East.” 

Liiketoiminta

Ei ollut. Neljään ensimmäiseen vuoteen Twitterillä ei ollut liiketoimintaa.

Ainoa kerta kun kirjassa puhutaan liiketoiminnasta on kun mainosmyyntijohtaja tekee sopimuksen Googlen ja Microsoftin kanssa twiittien näkyvyydestä. Sen sopimuksen myötä Twitter saa 25 miljoonaa dollaria joulukuussa 2009. Ja Twitter perustettiin maaliskuussa 2006.

Yhtäläisyydet Amazonin, Facebookin ja Googlen kanssa

On oikeastaan väärin verrata Twitteriä Amazoniin, Facebookiin ja Googleen. Mutta yhtäläisyyksiä löytyy.

–         Koskaan ei ole liian myöhäistä.

o  Jenkkien syttyminen mobiiliteknologiaan tapahtui erittäin myöhäisessä vaiheessa. Lähtölaukaus oli iPhonen App Store, mutta todelliset läpimurrot tapahtuivat vasta 2010-2012. Twitterin perustajat kävivät seuraavanlaisen vuonna 2006: ”Phone…ternet…. “What the hell is a Phoneternet?” people would reply. “It’s like an Internet, but for your phone!” Biz told those who would listen. “Get it? Phone plus Internet. Phone-ternet?” People just rolled their eyes. Mutta hyvin jenkkifirmat ovat ottaneet Interwebin haltuun!

o  Vielä marraskuussa 2009 Twitteriä reivattiin enemmän webpohjaiseksi kuin mobiilipalveluksi.

–         Takamatkalta voidaan ottaa joku teknologia haltuun.

o  Twitter syntyi ihmisten internetiin, Web 2.0. ja sosiaalinen median trendin peräaallossa. Markkinoilla oli jo LinkedIn, MySpace, Facebook ja Friendster. Alun perin twitteristit ajattelivat, että ystävät kertovat julkisesti mitä he ovat juuri nyt tekemässä.

–         Bill Campbell

o  Bill Campbell saatiin houkuteltua Twitterin toimitusjohtajan valmentajaksi. ”Earlier in 2009, at Fenton’s urging, the board had encouraged Ev to adopt a CEO mentor to help him manage these decisions better. Fenton had pitched the idea of bringing in Bill Campbell.”

–         Jezz Bezos

o  Bezos oli alunperin rahoittamassa Googlea ja Twitteriä. eighteen-million-dollar round of financing in June 2008, Bijan’s company, Spark Capital, had invested fourteen million, with Jeff Bezos of Amazon and Fred Wilson investing the majority of the other four million—along with several angel investors. 

Twitterin strategia 

Ei ollut.

Strategia-sana mainitaan koko kirjassa kerran. Twitterillä ei siis kirjan mukaan ole strategiaa. Ja näin se varmaan oli – ”The reality was, Twitter didn’t need to do anything to ensure that it kept growing. It was already on its way to becoming a “personal newswire,” as Biz explained it.”

Twitterin muut tuotteet

–         Mainosdiilit, jotka aloikvat Googlen ja Microsoftin kanssa.

–         Tweetdeck , joka tuli yrityskaupan kautta.

o  ”When Ali and Dick found out about the TweetDeck deal, they realized that such a sale would give Gross ownership of 20 percent of all Twitter clients.”

–         Ät-merkin syntyi käyttäjien kautta.

o  “In programming speak, @ was used by engineers to talk to other people on a server, so it was natural that it would transfer over to Twitter. The first use of the @ symbol was by a young Apple designer, Robert Andersen, who on November 2, 2006, replied to his brother by placing an @ before his name as they talked. The symbol started to slowly steep into the vernacular of Twitter. Before long, people were referencing one another not by their first names but by their Twitter @ names. The new communication method grew so popular on the site that in early May, Alex Payne, a Twitter programmer, added a new tab to the Twitter Web site that showed people’s @-replies.”

–         Aihetunniste syntyi sattumalta.

o  “Then there was the hashtag, the pound symbol that until then had primarily been used on telephones while checking an answering machine. On Flickr, the photo-sharing site, people sometimes used the hashtag symbol to group similar images. In one instance, people had been using Flickr to share pictures of forest fires in San Diego, California, and had started to organize the newsy pictures with a tag that read “#sandiegofire.” Chris Messina, a designer who lived in the Valley and was friends with many of the Twitter employees, started using the same symbol on Twitter, and before long it was picked up by others on the site.

o  “I really think you should do something with hashtags on Twitter,” Chris told them. “Hashtags are for nerds,” Biz replied. Ev added that they were “too harsh and no one is ever going to understand them.” Chris argued otherwise, pointing out that people were actively using them now and that they could connect conversations on Twitter with chatter taking place in the real world. But Ev and Biz weren’t sold on the idea. Instead, they said they would “come up with something better later, something friendlier.”

–         Find & Follow

o  “Josh Elman, an engineer at Twitter, had unveiled a new Twitter tool, called “Find and Follow,” which allowed people to find and follow their Facebook friends on Twitter. But barely seconds after the new feature was publicized, it stopped working.” 

Henkilöstö ja sen rekrytointi

Henkilöstön kehittämisohje numero yksi. “When it was Ev’s turn to talk, he asked his first question: “What’s the worst thing I can do as CEO to fuck the company up?” Without skipping a beat, Campbell responded: “Hire your fucking friends!”” 

Tosin Evan Williams oli toimitusjohtajana palkannut kaikki tuttunsa alkaen siskonsa kokiksi, vaimonsa sisustussuunnittelijaksi ja ”kaikki” tutut Googlelta. Jo pelkästään sen takia, että hän ei halunnut tulla petetyksi.

Suomi mainittu

Tai lähinnä ei mainittu kertaakaan. Tosin ei Ruotsiakaan. Eikä Eurooppa ei ole mitenkään kirjan ytimessä. Venäjä on mukana kirjassa kun Medvedev käy lähettämässä ensimmäisen twiitin San Francison päämajassa.”But June 23, 2010, was different. Dmitry Medvedev, the president of Russia, would be arriving at Twitter’s headquarters to take a tour of the office and, as he put it, to “see with his own eyes” the hottest start-up in Silicon Valley. He also planned to send his first tweet.”

Kuusi sanaa: “Then things went from bad to worse to fucking terrible.”