Avainsana: Change

Kategoriat
Uncategorized

Look Again

🔵 Ei makeaa mahan täydeltä…..

🟢 Cass Sunstein ja Tali Sharot käsittelevät tottumisen (habituaation) vaikutuksia ihmisten elämään, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan. 

🟢 Sunstein&Sharot tarkastelevat miten tottuminen voi vähentää niin hyvien kuin huonojenkin asioiden vaikutusta, ja pohtii keinoja ”tottumuksen purkamiseen” (dishabituaatioon). 

🟢 Kirja käy läpi tottumisen vaikutuksia eri elämänalueilla, kuten onnellisuudessa, luovuudessa, riskinotossa ja ympäristön havainnoinnissa.

🟢 Kirjan tavoitteena on kysyä mitä tapahtuu, kun:

1. Totumme paitsi hyvään,

2. niin myös huonoon, 

3. ja kuinka voi purkaa tottumisen vaikutukset.

🟢 Kirjan pääviesti on, että tottuminen on luonnollinen osa ihmisluontoa, mutta se voi johtaa sekä positiivisten että negatiivisten asioiden huomiotta jättämiseen. 

🟢 Keskeiset opit:

– Mielihyvä syntyy halujen epätäydellisestä ja ajoittaisesta tyydyttymisestä.

– Muutos ja oppiminen ovat tärkeitä onnellisuudelle ja luovuudelle.

– Tottuminen voi johtaa riskien aliarviointiin ja ympäristöongelmien huomiotta jättämiseen.

– Tottuminen voi myös aiheuttaa syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden hyväksymistä.

🟢 Riskien ja riskien ottamisen todennäköisyys kasvaa mitä enemmän totumme riskien läsnäoloon elämässämme. Tottumuksen purkaminen voi auttaa palauttamaan elämän (pienet) ihmeet ja motivoida muutokseen.

🔴 Kuusi sanaa – ”Slogans should be persistently repeated until the very last individual has come to grasp the idea.” (Adolf Hitler)

✅ Tuntemattoman saksalaisen analyysi miksi Saksa ajautui natsismin pauloihin sopii kirjan pääviestiin. ”Jokainen askel oli niin pieni… sitä ei huomannut kehittyvän päivä päivältä yhtään enempää kuin viljelijä pellollaan näkee maissin kasvavan. Yhtenä päivänä se on hänen päänsä yläpuolella.” Se on kirjan tärkein yhteiskunnallinen oppi – meidän pitää vastustaa jokaista pientä askelta mikä johtaa vääjäämättä siihen, että hyväksymme syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden.

😁 Kirjan vitsi: “What is an Aryan?” “An Aryan is a man who is tall like Hitler, blond like Goebbels, and lithe like Göring.”

Kategoriat
Uncategorized

Nopanheitosta navigointiin

🔴 Arvaa kenen skenaariota ovat Forrest Gump ja Tappajahai? Vastaus löytyy lopusta 😋

🟢 Kirjan tavoite on poistaa kaksi suomalaiseen johtamiseen liittyvää haastetta: ensinnäkin ennakointiin kohdistuva skeptisyys ja toiseksi mittareiden tuoma lyhytnäköisyys.

🟢 Kirjan keskeiset opit liittyvät siihen, että ennakointi avaa organisaatioille näkymiä neljään eri suuntaan. Ne ovat: “Entä sitten” -suunta, sokea piste-suunta, liiketoiminnan salaisuudet-suunta ja mustat joutsenet-suunta.

🟢 “Entä sitten” -kysymykset liittyvät megatrendeihin ja toimialan trendeihin. Sokea piste taas viittaa ajatusvinoumiin ja siihen liittyvään heikkoon näkyvyyteen, kun taas liiketoiminnan salaisuudet liittyvät heikkoihin signaaleihin, jotka vaativat luovan mielen ja kurinalaisuuden yhdistelmää. Mustat joutsenet ovat täysin tuntemattomia, radikaaleja epävarmuustekijöitä.

🟢 Strategiaa kannattaa tehdä, koska sen avulla organisaatio tekee valintoja, joilla haetaan kilpailuetua, pyritään saavuttamaan asetetut päämäärät ja toteuttamaan omistajan tahtoa. Kirjoittajien mukaan strategia on kuin toiminnan juoni ja punainen lanka, jonka avulla kilpailuedut saadaan toteutettua käytännössä.

🟢 Mitä pitää tehdä, kun aloitetaan strategiatyö? Kirjoittajien mukaan omistajien näkemys on syytä selvittää ja toiseksi on huomioitava, että yksinkertainenkin strategiaprosessi sisältää ennakoinnin elementtejä.

🟢 Kun saat eteesi valmiin strategian, kysy aina ensimmäiseksi, mihin analyyseihin strategia perustuu, ja käytä aikaasi ymmärtääksesi analyysin johtopäätökset. Tämän jälkeen ymmärrät myös, kuinka strategialla tullaan toteuttamaan tulevaisuutta.

🟢 Kirjassa on myös fantastinen taulukko eri ennakointityökaluista ja niiden käyttökohteista. Siihen kannattaa ehdottomasti tutustua.

🟢 Kirjassa on paljon mainioita strategiakuvauksia, mutta ehkä mieleenpainuvin niistä on Särkänniemen strategia ja erityisesti heidän tekemänsä skenaariot, joita oli höystetty elokuvasanastolla. Esimerkiksi positiivinen skenaario oli nimetty Forrest Gump -skenaarioksi, ja synkin skenaario oli nimetty Tappajahai-skenaarioksi.

🔴 Kuusi sanaa: Jos sitä voi mitata, on jo liian myöhäistä.

Kategoriat
Uncategorized

The First 90 Days

🔵 Oletko koskaan vaihtanut työpaikkaa? Tai miettinyt vaihtavasi? Tässä oiva opus, jolla voit miettiä mitä teet kun olet aloittamassa uudessa työpaikassa. 

✅ Kirjan keskeiset opit painottavat uuden työpaikan verkoston rakentamiseen, systemaattiseen tiedonhankintaan sekä tietoon minkälaiseen tilanteeseen on menossa. Michael Watkins tarjoaa amerikkalaisen bisneskirjan tyyliin 10-kohdan listan, jonka avulla varmistat onnistumistasi alkaen (uuden) tiimin kasaamisesta päätyen neuvonpitoon esimiehen kanssa siitä mitä pitää saavuttaa.

✅ Kirjan tavoite on tarjota 90 päivän tiekartta sekä keinoja millä nopeutat pääsyäsi kiinni uuteen tehtävääsi ja vältät päätymästä syvään päätyyn. Tutkimusten mukaan puolet siirtymisistä epäonnistuu tavalla tai toisella ja ihmisellä kestää keskimäärin 6 kuukautta päästäkseen kiinni ”uusiin hommiin”.

✅ Kirjan pääviesti on, että jokainen minuutti minkä ”säästät” perehtymisestä siirtyy suoraan tuottavuuteen ja sitä nopeammin pääset osoittamaan arvosi organisaatiossa. 

✅ Tärkeintä on tiedostaa, että minkälaiseen tilanteeseen olet menossa. Oletko menossa tekemään? 

-Käännettä (turnaround)

-muutosta (realignment)

-jatkamaan kasvua (sustaining-success) vai

-perustamaan uutta (start-up).

✅ Uuden perustamisessa onnistumisesi takaa, että saat rekrytoitua, hankit uutta rahoitusta sekä teknologiaa, jotta uusi bisnes lähtee lentoon. Käänneyhtiössä joudut uudelleenorganisoimaan ihmisiä ja tekemisiä, jotta bisnes palaa tavoitellulle polulle. Kummassakin em.tapauksessa joudut heti alussa tekemään tiukkoja päätöksiä eli ei ole aikaa odotella. Muutos- ja menestyjäbisneksessä olet valmiiden vahvuuksien äärellä, joita et voi muuttaa. Muutoksen äärellä joudut keksimään bisneksen uudelleen ja re-vitalisoimaan tekemistä. Menestyvässä organisaatiossa joudut keksimään keinot miten päästä seuraavalle portaalle. Kahdessa jälkimmäisessä tilanteessa on enemmän aikaa ennenkuin pitää tehdä tiukkoja valintoja.

✅ Ei tietokirja eikä mikään ellei sieltä ole poimittavissa kaavaa. Työpaikan vaihtamisen kaava on => yritys + organisaatio + paikkakunan muutos.

-Jos vaihdat keskitetystä hajautettuun organisaatioon, niin anna arvioi muutoksesta asteikolla 1-10

-Jos vaihdat funktiosta toiseen, niin anna arvioi muutoksesta asteikolla 1-10

-Jos vaihdat paikkakuntaa, niin anna arvioi muutoksesta asteikolla 1-10

Mieluvitellaan, että vaihdat keskitetystä hajautettuun niin annat arvion 10, vaihdat HR:stä IT:n niin annat arvion 10 ja muutat Turusta Tampereelle, niin annat arvion 10. Kun pistelukusi on 15 tai yli, niin olet erittäin merkittävän muutoksen kohteena, jolloin sinun pitää erittäin huolellisesti valmistautua muutokseen. Vanhat neuvot eivät tee sinusta automaattisesti menestyjää. 

✅ Miten tehostat aloitusta ja vältät turhat nokkakolarit?

1.Epäonnistumisen elementit lymyilevät yrityksen tilanteessa ja uuden tekijän heikkouksissa sekä vahvuuksissa.

2.Järjestelmällisesti ja eri menetelmiä hyödyntäen uusi tekijä saavuttaa sopivan lentokorkeuden nopeasti. 

3.Onnistumiset – jopa pienet, luovat mahdollisuuden rakentaa positiivisen kierteen ja uskottavuuden. 

4.Organisaation kannalta on keskeistä mahdollistaa perehtyminen ja sitä kautta positiivinen kehitys. 

5.Siirtymiset tapahtuvat aina samankaltaisen viitekehyksen kautta.

✅ Kirjavinkki: Organizational Culture and Leadership. (Schein, Edgar H.). Ja SWOTin alkuperäinen teksti löytyy kirjasta: Business Policy: Text and Cases (Edmund P. Learned, C. Roland Christiansen, Kenneth Andrews, and William D. Guth).

🔴 “When you shake the tree, good people can fall out too.”

Kategoriat
Uncategorized

On Becoming a Leader

🔵 Valitettava tosi asia on, että huono keli opettaa johtamisesta enemmän kuin tyyni keli ja huonosta kelistä selviäminen opettaa kaikkein eniten.

🟢 Kirjan pääviestit  perustuvat analyysiin johtajuudesta ja eroista keskijohtoon:

1) Keskijohto nähdään klassisesti sotilaina, mutta johtajat nähdään yksilönä.

2) Keskijohto tekee asioita oikein, mutta johtaja tekee oikeita asioita.

3) Keskijohto elää olosuhteissa joita johto luo niitä.

🟢 Kirjan tavoite on kertoa miksi johtajat ovat tärkeitä? 

A) Organisaation tehokkuus perustuu johtamiseen ja johdon päätöksenteon laatuun.

B) Johtajat toimivat ankkureina ja oppaina organisaatiossa, koska innostaminen ja uskonvalaminen on tärkeä osa johtamistyötä.

C) Johdon integriteetti takaa tahrattoman tulevaisuuden.

🟢 Innovointi ei ole johdon etu- eikä yksinoikeus, mutta johtajilta odotetaan innovatiivisuutta. Heidän pitää tehdä asioita mitä muut eivät ole tehneet tai eivät uskalla tehdä siitä huolimatta, että pioneerien selkäpuoli on altis ”intiaanien nuolille”. 

🟢 Kirjan opit tulevat toisilta johtajilta. Esimerkiksi:

– Robert Townsend (Avis) odotti että kaikki johtajat tekevät säännöllisesti työtä palvelutiskillä, jotta he eivät unohda mistä yhtiön liikevaihto kertyy.

– Clifton Wharton (TIAA-CREF) halusi kasvattaa yhtiön sisällä olevien ihmisten mahdollisuuksia edetä urallaan. 

– Gustav Mahler halusi, että jokainen orkesterin jäsen käy säännöllisesti kuuntelemassa konsertteja ymmärtääkseen minkälainen on kuulijan asiakaskokemus.

🟢 Kirjoittaminen nostetaan kirjassa tärkeimmiksi työkaluksi, joilla johtaja oppia itsestään. Kirjoittaessa johtaja ohjelmoi paperille omaa osaamistaan eli kynä on miekkaa vahvempi?

🟢 Kaavanmuodossa => Johtaminen = Idea tulevaisuudesta + teoria toimeenpanosta + kyky laittaa toimeksi.

🟢 Warren Bennis esittää 10 kohtaa tulevaisuuden johtajille. Esimerkiksi johtajan on ymmärrettävä Pygmalion-efektin vaikutus ihmisiin: 

– Johtajan positiiviset odotukset ihmisten suorituksiin vaikuttaa positiivisesti heidän suorituksiin. Ja toisinpäin. 

– Eliza Doolittlen sanoin ”I know I can be a lady to you because you always treat me as a lady and always will.”

🔴 Those who travel farther from home learn even more.

Kategoriat
Uncategorized

Pfeffer: 7 Rules of Power

🔵 Kirja opettaa politikointia, mutta ei sanan varsinaisessa merkityksessä. Kirja ei ole mikään ”happy talk”-kirja eikä ajatukset eivät tunnu ”miellyttäviltä”. Toiseksi parasta kirjassa on, että se vain 240 sivua pitkä.

✅ Pääviesti on, että keskimäärin ihmiset eivät ymmärrä, että ilman valtaa ei ole muutosta eikä kehitystä ja muutoksen takia valta on perusteltua.

✅ Kirjalla on neljä tavoitetta:
-Selittää vallankäytön dynamiikkaa erilaisissa organisaatioissa.
-Tarjota lukijoille keinoja hankkia valtaa.
-Poistaa skeptismiä vallasta ja sen käytöstä
-Ymmärryttää ihmisille vallan periaatteet. 

✅ Kirjan keskeinen oppi on, että valtaa saa hankittua kahdella eri tavalla. Joko tekemällä kovasti työtä, auttamalla muita ihmisiä ja pyrkimällä yhteiseen hyvään. Toinen tapa on politikoimalla eli toimimalla strategisesti, imartelemalla, rakentamalla verkostoa ja kehumalla omia saavutuksiaan.  

✅ Pfefferin seitsemän vallan sääntöä:
1.Älä vastusta itseäsi (Get out of your own way) 
2.Riko sääntöjä (Break the rules) 
3.Käyttäydy valtaapitävänä (Appear powerful) 
4.Rakenna henkilöbrändi (Build a powerful brand) 
5.Verkostoidu-verkostoidu-verkostoidu (Network relentlessly) 
6. Käytä valtaasi (Use your power) 
7.Menestys hyvittää teot (Success excuses almost everything you may have done to acquire power)

✅ Vallan vaiheet – kielletään sen olemassaolo, tullaan vihaiseksi vallalle, josta seuraa suru, jonka jälkeen alkaa hyväksyntä. Nopein tie valtaan on tuomita vähemmän ja hyväksyä tosiasiat. 

✅ Jos yksi keino pitäisi antaa miten hankkia valtaa, nin pitää lopettaa tuomitseminen. Ihmisten, tekojen, arvojen tuomitseminen johtaa siihen, että ei saa luotua suhteita, jonka kautta valtaa voidaan kanavoida käyttöön. “Judge not, that ye be not judged.”

✅ Jos haluat valtaa, niin pitää olla valmis kestämään oppositiota, kritiikkiä ja vastustusta. ”Turnauskestävyyden” hankkimisessa auttaa harjaantuminen. Huom! Päästäkseen valtaan ei tarvitse tehdä henkilökohtaista persoonamurhaa, vaan olla valmis kohtaamaan vastustusta. 

✅ Oma tarina on tärkeä saada ensimmäiseksi liikenteeseen, koska muutoin käy kalpaten ”That a lie will go halfway around the world in the time it takes the truth to put on its shoes.” (Mark Twainin aksioma).

✅ Vallankäyttäjät tarvitsevat kahdenlaisia ihmisiä – tukijoita ja kannattajia. Tyhjänaurajia ei kukaan huoli vallankäyttäjiksi, joten ensisijassa pitää osoittaa kompetenssia, että saa uskottavuutta.

✅ Muista valtaapitävistä on hyötyä, koska: ”I won’t give you a loan myself, but I will walk arm-in-arm with you across the floor of the Stock Exchange, and you soon shall have willing lenders to spare.” (Baron de Rothschild)

🔴 ”Voittaminen ei ole pääasia, se on ainoa asia” (Vince Lombardi – Green Bay Packersin valmentaja). 

🎯 Kirjavinkki: ”Soccernomics” (Simon Kuper)
🎯 Kirjavinkki: “The Hero’s Farewell” (Jeffrey Sonnenfeld)

Kategoriat
Uncategorized

Smil: Numbers Don’t Lie

🔵 Bill Gates suositteli minulle (ja monelle muulle) tätä suosikkikirjailijansa kirjaa kesälukemistoon. Jos olet lukenut Hans Roslingin “Factfulness”-kirjan, niin todennäköisesti pidät kirjasta. 

✅ Kirjan pääviesti – laita tosiasiat järjestykseen.  

✅ Kirjan tavoite on osoittaa, että numerot eivät valehtele ja erityisesti, että mitä totuuksia niiden taakse kätkeytyy. Chip Heathin mainio “Making Numbers Count” uutuuskirja on toinen kirja, josta löytyy yhtymäkohtia tähän kirjaan. Jos pidit Heathin kirjasta, niin todennäköisesti sinulla olisi kasassa trilogia.

✅ Kirjan keskeiset opit on iso, tosi iso luettelo erilaisia faktoja maailmasta, jossa elämme:
-Emme pääse pitkään aikaa eroon dieselkoneista, koska niiden suuren hyötytehon, luotettavuuden ja kestävyyden ansiosta sekä niiden käyttökustannukset ovat alhaiset. 
-Vuonna 1850 ihmisen keskimääräinen eliniänodote oli 40 vuotta USA:ssa ja Euroopassa.
-Kansakunnan elämänlaadun paras mittari on alhainen lapsikuolleisuus.
-Kansakunnassa paras ROI (return-on-investment) saadaan rokotteiden kautta.
-Haluatko pitkiä lapsia? Juota heille maitoa.

✅ Valtaosa meidän arkipäivän keksinnöistä on peräisin Yhdysvalloista ns. Gilded Age- ajanjaksolta (1880-luvulta eteenpäin):
-Paperipussi (1880). 
-Raitiovaunut (1880)
-Polkupyörä (1880)
-Silitysrauta (1882) 
-Kassakone (1883)
-Myyntiautomaatit (1883)
-Teräsrakenteinen kerrotalo (1885)
-Coca-Cola (1886)
-Maxwell House pikakahvi (1886)
-Deodorantti (1888) 
-Pyöröovi (1888) 
-Kuulakärkikynä (1888)
-Wall Street Journal (1889) 
-Hissi (1889)
<= Miksi? Sitä ei kirja kertonut, mutta todennäköisesti perustuu toiseen teolliseen vallankumoukseen

🔴 ”Kiiruhda hitaasti. Festina lente. Make haste slowly”

Kategoriat
Uncategorized

Alahuhta: Johtajuus

🔵 Alahuhdan kirja on hyvä jatkumo ”CEO Test”-kirjalla. Näitä kirjoja johtamistyöstä pitäisi olla enemmän. Alahuhta antaa viisi avainperiaatetta, joista tein meille testin.

✅ Viisi pointtia:
1) Kirkas suunta ja selkeät tavoitteet
2) Avoimuus & suoruus
3) Fokus
4) Yksinkertaisuus
5) Oikea-aikaisuus

✅ Alahuhdan johtamistesti, jonka voit tehdä esihenkilöstäsi: 

– Onko esimiehesi välittämän suunta kirkas ja onko tavoitteet selkeät?

– Onko hän avoin ja suora?

– Onnistuuko hän ylläpitämään fokusta? Mikä on tärkeää ja mikä ei?

– Onko asiat yksinkertaisia? Vai vaikeasti ymmärrettäviä?

– Onko toiminta oikea-aikaista?

🔴 Näiden lisäksi kirja on mielenkiintoinen kuvaus Nokian ja Koneen liiketoimintaan.

Kategoriat
Uncategorized

Lencioni: The Five Dysfunctions of a Team

🔵 Haluatko rakentaa tiimien tiimin? Tämä on the OPAS, joka tarjoaa yksityiskohtaiset askelmerkit.

✅ Tiimien alisuorittaminen on tyypillinen ilmiö, jonka juurisyyt voivat olla monissa tekijöissä – osaaminen, markkinatilanne, toimialan kyky rekrytoida tekijöitä jne. 

✅ Kirjan pääväite on, että tiimityö on systeeminen toimintamalli – jos tiimiläiset eivät luota toisiinsa, niin ei uskalleta olla eri mieltä, jolloin ei sitouduta yhteiseen tekemiseen eikä kanneta vastuuta, jolloin toissijaiset tavoitteet tulevat tärkeiksi.

✅ Kirjan päätavoite on kuvata systeeminen toimintamalli, joka koostuu viidestä tiimityöskentelyn ongelmasta sekä ratkaisukeinoista:
– Epäluottamus tiimissä (Lack of trust) <= Luovutaan epäonnistumisen pelosta. 
– Konfliktien pelko (Fear of conflict) <= Kerrotaan mielipiteet ilman rangaistuksen pelkoa.
– Puuttuu sitoutuminen (Lack of commitment) <= Sitoudutaan kun ollaan osallistuttu päätöksentekoon.
– Vastuunpakoilu (Avoidance of accountability) <= Osallistutaan vastuunjakamiseen.
– Väärät tavoitteet (Inattention to results) <= Tavoitteista on tehty yhteisiä.

✅ Patrick Lencioni ei ole tutkija, mutta hänen systeeminsä on järkeenkäypä. Varsinkin uusia tiimejä perustettaessa malli on erinomaisen hyödyllinen työkalu ja mielenkiintoisemmaksi se tulee jos noudattaa Lencionin etenemismallia.

✅ Kirjan konsepti on poikkeuksellinen, jota harvoin kohtaa. Kirja on jaettu kahteen osaan. Alkuosa on kuvaus fiktiivisestä kasvuyrityksestä, jonka johtoryhmä alisuoriutuu. Tarinan sankari on 56-vuotias Kathryn, joka palkataan tekemään käännettä. Kirjan keskeinen tietosisältö löytyy lopusta, joten se pitää yllä kiinnostusta koko kirjan ajan.

🔴 Kiireinen lukija hyppää suoraan kirjan loppuosaan, jossa tiimityöskentelyn systeemisyys puretaan atomeiksi sekä annetaan käytännönläheiset neuvot kuinka tiimeistä tehdään tiimejä.

Kategoriat
Uncategorized

Schildt: The Data Imperative

Kirjasta

Henri Schildtin “The Data Imperative – How Digitalization is Reshaping Management, Organizing, and Work”-kirja on todennäköisesti paras Suomessa kirjoitettu kirja digitalisaatiosta. Tietenkin minun kirjan jälkeen….:-) Schildtin kirja on elegantti ja viiltävä analyysi yhtiöille jotka vielä(kin) työstävät digitaalista transformaatiotaan. Kirjan tavoite on “my aim has been to formulate a coherent and overarching analytical view of digitalization as, principally, a change in management and organizing.”

Kirjassa on hienosti suomalaisia esimerkkejä kuten Finnair, ABB ja HappyOrNot.

Minkälainen kirja oli?

Lyhyt, ihanan lyhyt.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Avainoppi on, että oikeiden tavoitteiden ymmärtäminen mahdollistaa digitalisaation avulla optimoinnin. Vaikka yritykset voisivat optimoida kaikkea, niin se ei tarkoita että niin pitäisi tehdä. ”Short-term optimizing to be counter-productive (Jezz Bezos).

Kirjan tarkoitus on tutkia digitaalisen teknologian vaikutuksia johtamiseen, organisointiin sekä työhön yrityksissä. Kirjan sisältöteemat ovat:

  • Paras lähestymistapa digitalisaatioon on muutos, jossa data, analytiikka ja työn automatisointi muuttaa liiketoimintaa.
  • Älykäs automaatio ja data ovat radikaali muutos ihmistyönä tunnettuun asiantuntemukseen.

Mikä on digitalisaation transformaatio? Se on tietoinen pyrkimys rakentaa uusia kyvykkyyksiä organisaatioon hyödyntämällä uusia digitaalisia teknologioita.

Miksi johtamismallit ovat muutoksessa? Koska kaikki aikaisemmat teknologia-aallot ovat aiheuttaneet sen. “Management theorists have elaborated how every major wave of generic technologies—steam power, electricity, oil, computers—has been associated with new waves of coherent and generic approaches for organizing and managing work, also known as ‘management models’.”

Schildtin lähestymistapa on muutos johtamisessa ja organisaatiossa. Hänen mukaansa dataimperatiivi tarkoittaa systemaattista vakiintunutta päätöksenteon syrjäyttämistä algoritmiin pohjautuvalla päätöksenteolla:

– Johto priorisoi datapohjaista päätöksentekoa.

– Algoritmi yli ihmisen.

– Älykäs automaatio manuaalisen työn ohi.

On moraalisesti kyseenalaista olla ottamatta uutta teknologiaa käyttöön.

Kaikissa datakeskeisissä yrityksissä

1. kerätä data keskeisistä bisnesalueista,

2. analysoida ja tuottaa datasta yrityksen omia kasvukaavoja ja

3. todentaa kasvukaavat bisnesprosessiksi.

Johdon innovatiivisuudesta on kiinni saadaanko em. kasvukaavat johdettu asiakasarvoksi, alentuneiksi kustannuksiksi vai kummaksikin.

Keskeinen reseptiikka digitalisaatioon on:

– Kyky luoda, tallentaa ja analysoida dataa

– Järjestelmät kykenevät hallinnoimaan bisnesprosesseja.

Ilman älykästä automaatiota muutokset eivät ole mahdollisia tuotannon tai markkinoinnin optimoinnissa.

Digitalisaation strategiateemat:

1.Optimointi. “The pursuit of operational efficiency through constant optimizing”

2. Tuotekehitys. “Rapid experimentation with new products and services”

3. Asiakkuudet: “Developing deeper digital relationships with customers and partner companies”

Ja ne johtavat:

1. Jatkuvaan optimointiin (constant optimizing).

2. Aktiivisiin kokeiluihin uusista tarjoamista (experimenting to diversify offerings).

3. Digitaalisten asiakassuhteiden rakentaminen (building interactive digital relationships).

Kompleksisuus ja modulaarisuus – Toyota autossa on noin 30 000 osaa ja Android-käyttöjärjestelmässä on noin 100 000 metodia. Eli ohjelmistoprojektit ovat monimutkaisia, mutta Brooksin lain mukaan “adding manpower to a late software project makes it later”.

Avainjuttu on, että ohjelmistoissa on alhainen modulaarisuusaste, mutta ohjelmistojen välillä tulisi olla aktiivinen yhteys. Esimerkiksi lentoyhtiön vapaiden istuinpaikkojen sekä markkinointiautomaation välillä tulee olla aktiivinen yhteys. Auton valmistaminen on modulaarinen prosessi, mutta kun taas illallisen valmistaminen ei. Digitaalinen liiketoiminta on ei-modulaarista, vaan tiukkaan paketoitu kokonaisuus. Sen sijaan älypuhelin palvelut ovat hyvinkin modulaarisia. Esimerkiksi Twilion tarjoama autentikointipalvelu on osana monia suosittuja palveluja modulina.

Digitaalinen transformaation on siirtopolulla, jossa modulaarisuuden aste kasvaa, ja se ruokkii innovatiivisuutta sekä resilienssiä

Heimot ovat toinen digitalisaation tunnusmerkki. ”The Dutch banking group ING serves as an example for the changes in organizational structures and processes motivated by digitalization and the new strategic priorities.” Ilman digitaalista kulttuuria ja ketterää liiketoimintaa datasta eikä algoritmeistä ei ole hyötyä organisaatioille.

Nostamisen arvoinen huomio – Finnairssa on huomattu, että järjestelmien oppimiseen sujuu paljon aikaa ja toisaalta ihmisen sekä algoritmien välisen vuoropuhelun oppimiseen menee vielä lisää aikaa.

Big data = Kahneman + tuplaespresso. “Accordingly, big data is supposed to correct the myopia and cognitive biases popularized by Daniel Kahneman in Thinking Fast, Thinking Slow. Recent articles depict digital technologies and artificial intelligence as helping speed up and scale processes that previously relied on humans. According to these views, digitalization works like a double shot of espresso for the organization—the organization will remain fundamentally the same, but just become faster, more awake, and slightly more nervous.” Huom! Valtaosa datasta ei ole ollut olemassa ennen matkapuhelimia, sähköistä kaupankäyntiä, sosiaalista mediaa tai IoT-laitteita.

Mistä aloittaa? Algoritmien ja älykkään automaation ymmärtäminen alkaa kun omasta liiketoiminnasta poimitaan puutteet.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Onko yrityksessäsi tai organisaatiossa olemassa arvio miten seuraavat teknologiat vaikuttavat toimialaasi tai liiketoimintaan?

  • 5G,
  • tekoäly,
  • Edge-pilvipalvelut ja
  • kvanttitietokoneet.

Jos ei, niin todennäköisesti yrityksessäsi ei koeta kiirentuntua myöskään digitaalisen liiketoiminnan rakentamiseen. Nämä teknologiat eivät vaikuta viipeettä, mutta niiden merkityksestä kertoo yrityksesi johtamiskäytännöistä. Paradise lost?

Mitä yritysten pitäisi hyödyntää:

  • Dataa,
  • ohjelmistoja,
  • ekosysteemejä,
  • uusia ketteriä prosesseja ja
  • kasvattaa digitaalista kuluttuuria.

Kirjan pääviesti on, että pitää:

  1. Investoida IT-järjestelmiin,
  2. lopettaa vanhat johtamisjärjestelmät ja -opit sekä
  3. rakentaa yrityskulttuuria.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Noudattaa kirjan perusoppeja:

• Tapa toimia: Modulaarisuus vs. Ei-modulaarisuus

• Toimintaympäristö: Ekosysteemit ja alustat

• Strategiset teemat: Tehostaa, kehittää ja jalostaa digitaalista asiakkuutta

Yhteenveto

Tiedätkö muuten kuka otti tietokoneet ensimmäisenä käyttöön liiketoiminnassa? Englantilainen Lyons-teehuoneketju vuonna 1949. ”The digitalization of business has unlikely beginnings in a British chain of teashops: J. Lyons and Co. In 1949, the company demonstrated truly visionary leadership when it acquired an early digital computer from University of Cambridge researchers. Diversifying from tea and biscuits to computing in 1951, J. Lyons and Co. began selling the world’s first commercial computer specifically intended for business applications: LEO-1.”

Luettavaa: The Economist & ‘Data is the new oil’.

Luettavaa: Paul R. Daugherty & H. James Wilson, “Human + Machine: Reimagining Work in the Age of AI” ja artikkeli Harvard Business Review-lehdessä.

Luettavaa: MIT Technology Review & ‘Microsoft’s neo-Nazi sexbot was a great lesson for makers of AI assistants’.

Kategoriat
Uncategorized

King: Social Chemistry

Kirjasta

Jos haluat lukea hengästyttävän selityksen miten verkostot muodostuvat, niin tässä on oikea valinta. Jälleen kerran amerikkalainen professori – Marissa King Yalen yliopistosta, on lähtenyt popularisoimaan psykologian tutkimustuloksia. Kirjan tarkoitus on myös kertoa sosiaalisten suhteiden hyödyistä.

Minkälainen kirja oli?

Minua eniten kiinnosti kaikenlainen knoppologia, jota King on saanut koottua tutkimuksista. Amerikkalaisista tietokirjoista poiketen tässä kirjassa imu ei lopu, vaan kirja vetää lukijaansa mukaan loppuun asti. Vaikka Kingillä on selvä pääviesti kirjassaan, niin se oikeastaan hukkuu valtaisaan tietosisältöön.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Sohvapsykologiaa vai todellisuutta? Kolmeen sataan sivuun on koottu perustiedot miten sosiaaliset rakenteet muodostuvat ja mitkä ovat niitten psykologiset ulottuvuudet, jotka muokkaavat elämäämme. Kuvaan lyhyesti Kingin luokituksen ja uppoudutaan sitten knoppologiaan.

Kirjan keskeinen idea on luokitella verkostoitujat kolmeen kategoriaan

1. Laajentajat (expansionists) ovat henkilöitä, joilla on valtaisat verkostot, mutta ne eivät välttämättä ole kovin hyödyllisiä. Lopputuloksena on, että laajantajat ovat vaarassa palaa loppuun.

2. Välittäjät (brokers) kykynevät liittämään yhteen ihmisiä, jotka eivät muutoin kohtaisia ja näissä verkostoissa syntyy paljon uusia innovaatiota. Välittäjillä on parhaimmat ideat. 

3. Koollekutsujat (conveners) kasaavat verkostoja, jotka ovat hyvin tiiviitä ystävien ja ystävien ystävien yhteenliittoumia. Näiden verkostojen ominaisuus on keskinäinen luottamus. Koollekutsujat saavat myytyä ideansa helpommin.

Miksi verkostoitua?

  • Haluatko välttää ennenaikaisen kuoleman? Verkostoidu. Yksinäisyys kasvattaa ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä 26%. Ja yksinäisyys on yhtä tappava kuin ylipaino tai 15 tupakan polttaminen päivittäin.

Mitä tarvitaan verkostoitumiseen?

  • Autenttisuusvaje eli hyvä itsetuntemus johtaa autenttisuusteen ja se on käypä valuutta verkostomarkkinoilla. Hyvän itsetuntemuksen voi saada jos tutkii itseänsä ja omia tuntemuksiaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Koska pelkäämme, että meistä ei tykätä, niin emme osaa olla oma itsemme. Esimerkiksi oletko varautunut jonkun tietyn henkilön läsnäollessa.
  • Tykkäämiskuilu eli luottamus kuinka keskustelu meni tuntemattoman kanssa. ”Me” kuvittelemme, että keskustelu tuntemattoman ei mennyt hyvin vaikka todennäköisesti suuri osa tuntemattomista ihmisistä ei ajattele ”meistä” pahaa.
  • Vertailuharha eli vertaamme itseämme sosiaalisesti lahjakkaampiin henkilöihin ja se johtaa harhaiseen tilanteeseen. Parhaan jälkeen on aina tilaa hyville.
  • Homo reciprocus eli vastavuoroisuuden laji alkaa antamisen-periaatteesta. Antamalla voit myös saada ja siksi se on sosiaalisten suhteiden peruskivi. Se on eräänlaista sosiaalisten suhteiden vivuttamista ja kakun kasvattamista.
  • Saako verkostoituminen tuntemaan sinut likaiselta?  Ja todennäköisesti kyllä, mutta antamisen periaatetta noudattaen voit vähentää tätä tunnetta, koska antaminen kohottaa ihmisessa mielihyvän tunteita.

Menetkö tilaisuuten jossa et tunne ketään? Etsi ryhmä, jossa on pariton määrä ihmisiä (1-3-5) ja pääset osaksi tilaisuutta. Ole oman elämäsi neljäs pyörä…😊

Tiedätkö kuinka monta kontaktia David Rockerfellerin rolodexissä (käyntikorttikansiossa) oli? 100 000. Aika kuka David oli? Hän oli maailman vanhim miljardööri, joka kuoli 2017. David tunsi kaikki alkaen Sigmund Freudin, Nelson Mandelan, Pablo Picasson ja Bill Gatesin myös.

  • Tavallinen ihminen tuntee keskimäärin 150 ihmistä, joiden kanssa voisit ottaa lasillisen jos satunnaisesti kohtaisit hänet.
  • Somesta huolimatta emme tunne yhtään sen enempää ihmisiä, mutta olemme enemmän yhteyksissä ihmisiin, jotka ovat verkostomme ulkolaidalla. Esim. Facebookin käyttäjistä vain 5% on yhteydessä yli sataan henkilöön.
  • Syvällisessä suhteessa olemme 2-5 henkilöön.
  • Tunneside meillä on keskimäärin 15 henkilöön ja olemme yhteyksissä kuukausittain.
  • Läheisiä ystäviä on keskimäärin 50 henkilöä ja heidät voisit kutsua lapsesi ylioppilasjuhliin.
  • Satunnaisia tuttuja on 150 henkilöä.

Ystäväpelin oikeastaan ratkaisee kuinka jaat aikasi ihmisten kanssa. Mitä ohuemmalle levität aikasi sitä vähemmän todennäköisemmin syntyy vastavuoroisuutta.

Mikä on tuttu-ystävä-sydänystävä? Mekaanisesti laskien:

  • Ihan ensimmäiseksi tarvitaan fyysistä läheisyyttä.
  • Miten saada paljon tuttuja nopeasti töissä? Sijoittaudu kahvihuoneen tai vessan läheisyyteen. Miksi? Koska jokainen meistä käy niissä vähintään kerran päivässä.
  • Tuttavaksi pääsee 50 tunnissa. Satunnaisesta kontaktista tulee tuttu, jos vietät hänen kanssa vähintään 50 tuntia.
  • Ystäväksi pääsee 90 tunnissa. Tuttavasta tulee ystävä, jos vietät hänen kanssaan vielä lisää aikaa 40 tuntia (50+40=90).
  • Sydänystäväksi pääsee 200 tunnissa. Ystävästä tulee sydänystävä, jos vietät hänen kanssaan vielä yli 100 tuntia (50+40+110=200)
  • Ja hei – 41 % todennäköisyydellä naapuristasi tulee ystäväsi (vain ämöriikassa, oletan).

Ikä korreloi negatiivisesti tuttavien määrän kanssa:

  • 25 vuotiaana tapaamme kuukausittain 20 ihmistä.
  • 40 vuotiaana tapaamme kuukausittain 15 ihmistä.
  • 65 vuotiaana tapaamme kuukausittain 10 ihmistä.

P.S. Yli 40 vuotta vanhat ihmiset eivät enään verkostoidu. Kääk!

Uuden työn löytäminen tapahtuu verkostoissa:

  • Puolet (56%) uusista työpaikoista löytyy verkostojen kautta ja erityisesti hyvä palkkaisiin hommiin rekrytoidutaan verkostojen kautta (75%).
  • Sen lisäksi verkostojen kautta löytyneet työpaikat ovat parempipalkkaisia sekä uusi pesti löytyy nopeammin.

Sosiaalista pelkoa kahlitsee kaksi asiaa:

• Haluamme, että meistä pidetään, mutta pelkäämme että meistä ei pidetä.

• Roikumme tutuissa ihmisissä sen takia, että osaamme mielestämme ennustaa heidän käytöstä.

Sosiaaliset suhteet kuolevat:

  • Jos emme ole kahteen kuukauteen kontaktissa, niin tunne yhteydestä heikkenee 30 %.
  • Kuuden kuukauden päästä tunne yhteydestä on heikentynyt 80 %.
  • Miesten verkostot kutistuvat naisia nopeammin.
  • Vain 15 % ystävyyksistä päättyy riitaan.

Kaksi syytä ystävyyden päättymiseen:

• Tapaamisten määrä väheni.

• Yhteiset intressit hävisivät.

Luottamus:

  • Töissä luottamuksen rakentaminen kestää kolme vuotta.
  • Mitä enemmän luotamme puolisoomme, niin sen vähemmän olemme stressaantuneita tai masentuneita. Eli olemme terveempiä.
  • Luottamus syntyy mitä enemmän paljastat arvojasi, tavoitteistasi, uskomuksiasi, menneitä virheitä tai pelkoja.
  • 3 sekunnin suora katsekontakti – ei lyhyempi eikä pidempi.
  • Kysy kysymyksiä, ja erityisesti jatkokysymyksiä. Äläkä unohda kuunnella loppuun asti.
  • “Being Loud Is More Important Than Being Right? It isn’t just competence. Confidence makes people more popular.”
  • Ja “kovaäänisyyteen” kun yhdistetään anteliaisuus, niin suosio on varma.

Täydellinen tiimi. Google tutki Aristoteles-projektissa täydellistä tiimiä. Sen mukaan täydellisessä tiimissä:

1. On psykologinen turvallisuuden tunne something psychologists call psychological safety.

2. Varmuuden tunne.   

3. Rakenne ja selvyys tavoitteista sekä rooleista.

4. Työn henkilökohtainen merkitys.

5. Työllä on tarkoitus.

Arvioi verkostosi? Hyvä tietokirja tarjoaa työkalun ja niin se löytyy täältäkin. Testaa verkostoasi www.assessyournetwork.com

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Työyhteisöä auttaa, jos siellä on

  • “The no asshole rule” ja
  • hyvät käytöstavat tai kohteliaisuus kunniassa.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Hyödyntää hyviä kysymyksiä:

1. Johdantokysymykset – miten menee? (“How are you?”)

2. Aiheenvaihtokysymykset esim. liittyen harrastuksiin

3. Jatkokysymykset

4. Peilikysymykset – vaikkapa lapsiin liittyen. (“I have three kids. How about you?”)

Harrastaa kuuntelun salaisuutta:

1. Ymmärrän – Are you actually hearing sounds and remembering what you hear? (“I understand.”)

2. Nyökkääminen – Making eye contact and smiling and nodding? (“I do.”)

3. Arvostan – (“I value.”)

4. Olkapäälle taputtaminen (“Touch is ten times stronger than verbal or emotional contact”).

5. Yleensä kaksi minuuttia riittää, että ihminen tuntee tulleensa kuulluksi.

Yhteenveto

Kuusi sanaa: “The first duty of love is to listen.” (teologi Paul Tillich).

Kuusi sanaa: “Often people are like sheep eating grass,” according to Burt. “They’re so focused on what’s right in front of them, they don’t look for the whole.”