Kategoriat
Uncategorized

The NVIDIA Way

🔵 Tiedätkö mistä Nvidia-nimi tulee? Lopusta löydät vastauksen….

🟢 Kirjan pääviesti on, että miten Nvidia on kasvanut grafiikkayhtiöstä tekoälyajan johtavaksi yritykseksi poikkeuksellisen johtamiskulttuurin ja teknologisen innovoinnin kautta. Yhtiön menestyksen takana on Jensen Huangin ainutlaatuinen johtamistyyli ja kyky uudistaa yritystä jatkuvasti.

🟢 Kirjan nimi pitäisi olla ”Re-think”. Moni konventionaalinen liikkeenjohdon menetelmä on Nvidiassa käännetty ei-konventionaaliseksi – ihmisiä johdetaan sähköpostilla, epäonnistujat haukutaan julkisesti, alaisia on kymmeniä per henkilö, asiat tapahtuvat heti eikä kolmannen pyynnön jälkeen…. 

🟢 Kirjan tavoite ja tarkoitus on kuvata Nvidian kehityskaari ja analysoida sen menestyksen syitä keskittyen erityisesti yhtiön epätavalliseen johtamiskulttuuriin ja kykyyn välttää muiden yritysten sudenkuopat.

🟢 Keskeiset opit:

– ”Tehtävä on pomo, ei hierarkia” -ajattelu ohjaa toimintaa

– Raportointi hoituu lyhyillä TOP5-sähköposteilla, joissa aihetunnisteet (#) ovat tärkeitä avainsanoja ja Jensen haluaa ne henk.koht. sähköpostiinsa

– Matala organisaatio (60 suoraa alaista Jensenillä) ja suora kommunikaatio mahdollistavat nopean päätöksenteon

– Epäonnistumisista opitaan julkisesti ja yhdessä, ei yksityisesti suljettujen ovien takana

– Yhtiö toiminta perustuu sähköpostien ja valkotaulujen, ei PowerPointien varassa

– Kova työmoraali ja nopea toteutus ovat keskeisiä arvoja

– Innovaattorin dilemman välttäminen jatkuvalla uudistumisella

🔴 Kuudella sanalla: ”Tehtävä – ei hierarkia, määrittää menestyksen”

P.S.

– Nvidian perustajan lempikirja on ”Positioning: The Battle for Your Mind” kirjoittajilta Al Ries ja Jack Trout.

– 60 suoraa alaista, joita Jensenillä on hän kutsuu ns. e-staffiksi (executive staff?)

– Nvidia-nimi tulee latinan sanasta ”Invidia” (kateus), josta pudotettiin I-kirjain pois

Kategoriat
Uncategorized

BOOM!

🔵 Tekoäly on kupla? Kyllä, se on kupla ja positiivinen sellainen. Mutta kaikki alhaalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu. Sori siitä!

🟢 Pyrkii selittämään miten mm. tekoälykuplasta saadaan maksimaalinen tulos. Ja vaikka sijoittajien rahat palaisivat siellä kuuluisalla turhuuksien roviolla, niin positiivinen kupla on kuplan arvoinen. Kirja on myös ehkä vuoden innostavin bisneskirja.

🟢 Kirjan pääviesti on, että 

1) Stagnaatio: Yleinen teknologinen kehitys on hidastunut, puolittunut ja suorastaan stagnoitunut. 

2) Kuplaa rikkaampi: Minulle suurin a-haa elämys oli kuplan anatomia, ja erityisesti positiivisen kuplan anatomia.

🟢 Yleinen teknologinen kehitys on hidastunut, koska kehityksen näkökulmasta 1850-1950-luvun on ollut sankarilliselta aikakaudelta. Meidän oma aikamme vaikuttaa pysähtyneisyyden kaudelta. Miksi? 

– Epätasa-arvo ja tulojen keskittyminen ovat lisääntyneet, 

– poliittinen polarisaatio on voimistunut ja 

– startup-yritysten perustaminen on hidastunut.

🟢 Kuplat, joita kirjassa analysoidaan ovat Manhattan- ja Apollo-projektit ja puolijohde ja Bitcoin-kuplat. Erityisesti niiden spill-over -vaikutukset ovat kirjan oppeja.

🟢 Positiivisen kuplan anatomia on:

* Riskinsietokykyä, varsinkin instituutioiden – joilla oli valtavat pääomat ja resurssit,

* Kiireellisyyden tuntu

* Lahjakkuuskeskittymä

* Kuplan sisäinen tiedonkulku

* Ekosysteemityöskentely

* Kilpailun tunne ja kokemus

🟢 Kirjan tavoitteena on ymmärtää, miksi teknologinen edistys on hidastunut ja miten voimme päästä ”suuresta stagnaatiosta” eteenpäin.  

🟢 Keskeiset opit:

– Taloudelliset kuplat ovat positiivisia, kun ne keskittyvät radikaaleihin innovaatioihin

– Kuplat voivat synnyttää merkittäviä teknologisia läpimurtoja, jotka muuttavat maailmaa.

– Taloudelliset kuplat voivat toimia innovaatioiden kiihdyttäjinä. 

🟢 Kirjaa lukiessa tulee mieleen Janne Waltosen ja Karo Hämäläisen kirja ”Kuplaa rikkaampi”. Harmillisesti en muista kirjan oppeja, joten se pitää lukea uudestaan. Johon on muuten haastateltu Ville Tolvanen & Jaana Rosendahl 📈

🔴 Kirja kuudella sanalla: ”We wanted flying cars, instead we got 140 characters.” Anonyymi sijoittaja

Kategoriat
Uncategorized

The Fusion Strategy

🔵 Vasta 25 % globaalista BKT:sta on digitalisoitunut ja fuusiostrategia mahdollistaa siirtymän lopulle 75 %:lle.

🟢 Keskeinen oppi on kertoa fuusiostrategiasta, joka tarkoittaa digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistämistä sekä reaaliaikaisen datan hyödyntämistä parempien tuotteiden, asiakaskokemusten ja palveluiden luomiseksi.

🟢 Fuusiostrategiassa on neljä kenttää:
1) Fuusiotuotteiden strategia, jossa arvo luodaan ensisijaisesti teollisuustuotteiden digitalisoinnilla ja toimittamalla ne mahdollisimman korkealla suorituskyvyllä.
2) Fuusiopalvelustrategia liittyy asiakkaan toimintaan upotettuihin teollisuuskoneisiin, joiden avulla voidaan avata lisää tapoja parantaa asiakkaan taloudellista tulosta.
3) Fuusiojärjestelmästrategiassa toisiinsa kytkeytyneet järjestelmät kilpailevat itsenäisten tuotteiden kanssa arvon luomiseksi.
4) Fuusioratkaisustrategiassa kilpailu käydään yritysten ja ekosysteemien välillä, jotka kilpailevat toimittaakseen ratkaisuja asiakkaille uskoen pystyvänsä hoitamaan asian parhaiten ilman ulkopuolista apua.

🟢 Kirjan pääviesti on…. Valloita asiakkaiden tärkeimmät hetket tekoälyn avulla! Esimerkiksi Amazonin tuotteista puolet myydään suositusten kautta. Muita case-yrityksiä ovat John Deere ja See&Spray. Tesla ja “Shadow mode”. Honeywell ja rakentaminen.

🟢 Fuusiostrategia muodostuu viidestä fuusiovoimasta:
1) Digitaalinen kaksonen eli fyysisen ja digitaalisen liiketoiminnan yhdistäminen.
2) hAI: hAI-konseptia, joka korostaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa tekoälyyn eli ihmisten ja koneiden yhteistyö. (Human centric AI)
3) Toimialariippumattomuus: Digitaalisen ajattelun soveltaminen eri toimialoille.
4) Metaversumi: Fyysisen ja virtuaalisen maailman yhdistäminen pilvipalvelujen avulla.
5) Ekosysteemit: Yritysten välisten yhteyksien lisääminen ekosysteemien kautta.
-Fuusiostrategian kohteena ovat terveys- ja hyvinvointitiedot, sähköverkkojen toiminnasta kertyvä data, kaupunkien liikennekartat, toimisto- ja asuinrakennusten käyttöasteet, maatalous, ruoan ja tarvikkeiden jakelu.

🟢 Fuusiostrategian viisi periaatetta:
Periaate 1: Avaa uutta liiketoiminta-arvoa useilla eri vaiheilla
Periaate 2: Tulisi siirtyä pois ajattelusta, jossa tekoäly on keinotekoista älykkyyttä ja todeta, että se on lisättyä älykkyyttä.
Periaate 3: Elä (ja kasva) ekosysteemissä
Periaate 4: Kasvata fuusiojohtajia
Periaate 5: Seuraa strategiakarttaasi

🟢 Yritysjohdon keskeiset operatiiviset ovat erilaiset datagrafien ja algoritmien analyysit:
1. Deskriptiivisiä analyysejä.
2. Diagnosoivia analyysejä.
3. Ennustavia analyysejä.
4. Suosituksia toimenpiteistä.

🟢 Kaiken lisäksi:
* Fuusiostrategia on enemmän kuin ABCD-strategia (A = AI, B = blockchain, C =cloud, D = data). Fusion strategia ei siis vain teknologian lisäämistä.
* Kirja auttaa siirtymään pelkistä digitaalisten ominaisuuksien lisäämisestä tuotteisiin niiden käytön seuraamiseen.

🔴 Kuusi sanaa: “The future is already here—it’s just not very evenly distributed. (William Gibson)

Kategoriat
Uncategorized

Extremely Hardcore

🔵 Kun jalka ei osu laudalle, niin Twitter….

🟢 Kirjan tavoitteena on tarjota lukijalle verisuonet seisauttava katsaus siihen miten Twitteristä tehdään kriisiyhtiö. Samalla se on kuvaus Twitterin työntekijöiden elämään ratkaisevana hetkenä internetin historiassa. Se on myös kuvaus millaisia seurauksia on, kun valta ja raha keskittyvät liian voimakkaasti yhden ihmisen käsiin.

🟢 Kirjan sanoin: ”It’s a business case study, a labor investigation, and a murder mystery.”

🟢 Kirja kuvaa yksityiskohtaisesti Twitterin arvon romahtamista Muskin osakekauppojen seurauksena. Se paljastaa myös yrityksen kohtaamat ongelmat regulaattorin kanssa. 

🟢 Elon Musk maksaa 19 miljardia dollaria liikaa ja tuskin näkee niitä koskaan. Lokakuussa 2022 Musk maksaa 44 miljardin dollaria Twitteristä ja henkilökohtaisesti hän sijoittaa 24 miljardin dollaria.

🟢 Keskeiset opit:

  • Erinomaisesta twiittaajasta ei tule hyvää toimitusjohtajaa Twitteriin.
  • Muskin motiivi yrityskaupalle oli julkisesti lausuttuna sananvapauden puolustaminen sekä super-appin rakentaminen. Tulokset puhuvat puolestaan.
  • Yllättävää kyllä, mutta Muskin kriisijohtamisopit ovat toimivia ja niitä jopa suorastaan kannattaa kopioida. Kassavirta on ainoa mittari. Koodattiin vimmatusti yötä päivää.  Extremely hardcore eli panostetaan omiin vahvuuksiin, johon myös kirjan nimi viittaa.
  • Twitter harkitsi OnlyFans-kopion tekemistä ja ennusteena oli 2,5 miljardin dollarin liikevaihto. Hankkeesta luovuttiin lapsiporno vaaran takia.

🟢 Välihuomiona. Muskin generatiivisen tekoälyyrityksen – xAI, tavoite on kehittää kielimalli, joka ei olisi poliittisesti korrekti. ”I think our AI can give answers that people may find controversial even though they are actually true”. 

🔴 Kuusi sanaa: “Sunlight is the best disinfectant.” (Elon Musk)

Kategoriat
Uncategorized

Maskiner som tänker

🔵 Terveisiä Norjasta! Nyt on huippusiisti tilaisuus lukea norjalainen keinoälykirja (ruotsiksi). Suomeksihan meillä on ollut tämänkaltainen Antti Merilehdon kirja ollut saatavilla jo vuodesta 2018 alkaen. 

🟢 Hämmentävästi kirjassa pohdiskellaan: 

– Keinoälyn tietoisuutta, ihmisen eettisiä valintoja siihen liittyen ja vastuutamme keinoälyn tietoisuudesta (jos kone saavuttaa tietoisuuden niin voimmeko lopettaa sen)

– Samoin melko ratkaisemattomalta kuulostavat kysymykset automaattisesta päätöksenteosta (kuka kuolee auto-onnettomuudessa => kuski vai jalankulkija)

🟢 Muihin AI-kirjoihin verrattuna kirja keskittyy eettisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Sanoisin, että kirjan ehdoton vetovoima on eettiset kysymykset ilman, että sitä erityisesti mainostetaan ratkovan eettisiä kysymyksiä. Esim. Amazon romutti tekoälypohjaisen rekrytointijärjestelmän, koska se tuotti vinoutunutta päätöksentekoa (halusi palkata vain miehiä).

🟢 Keskeiset opit: 

– Kirjassa kehutaan EU AI Act-sääntelyä 

– AI = koneoppimista + neuroverkkoja + datan merkitystä, 

– se korostaa eettisiä haasteita, lainsäädäntöä ja tulevaisuuden näkymiä 

🟢 Nobelisti sir Roger Penrose uskoo, että tietoisuus on emergentti ja kvanttimekaaninen ilmiö. Hän katsoo, että meidän on ensin mullistettava käsityksemme kvanttifysiikan maailmasta, jotta voimme ymmärtää, mikä tietoisuus on. Ja siksi hänen mukaansa emme vielä tiedä mitä tietoisuus on eikä vastuuta koneen tietoisuudesta.

🟢 Kirjan tavoite on herättää lukija ajattelemaan AI:n roolia yhteiskunnassa, eettisiä kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Sitten kirjan sivuilla seikkailevat IBM:n DeepBlue, Googlen AlphaZaro ja tietenkin Microsoftin Clippy ja Tay. Kaikki aikansa sankareita. 

🟢 Suosituksia: 

-Panostetaan algoritmien perusteisiin ja läpinäkyvyyteen (valvontaa?), 

– Automaattisen päätöksenteon vuosihuolto (auditoidaan koneen päätöksiä), 

– Yrityksiin konsultointia AI:n eettisistä kysymyksistä (vastaako yrityksen arvoja)

🔴 Kuusi sanaa: ”Älä aloita niillä tietoisuusjutuilla. Tuhlaisit vain aikaasi.” (Sir Roger Penrose)

Kategoriat
Uncategorized

Rewired

🔵 89 % yrityksistä on käynnistänyt jotain digitaalisia muutoshankkeita, joista vain 31 %:lla liikevaihto on kasvanut ja vain 25 % on saavuttanut kustannussäästöjä.
🟢 Kirjan keskeiset opit ovat:

  • 3-36 kuukautta on aikaa tuottaa tulosta digitaalisella transformaatiolla. 
  • 5x takaisinmaksu digitaalisilla ja AI-investoinneille.
  • +20% EBITDA parannus on vähintä mitä digitaalisella transformaatiolla pitää saada aikaiseksi.
  • +/–30%  osumatarkkuusennusteessa on riittävä.
  • 20 tuntia – jokainen johtoryhmän jäsen pitäisi saada 20 tunnin valmennuksen digitaaliseen muutokseen.

🟢 Kirjan tavoite on toimia reseptikirjana kaikkeen digitaaliseen ja keinoälyyn liittyvässä muutoksessa. 
🟢 Pääviesti on, että kuluneen vuosikymmenen aikana digitaalisuus on koskettanut kaikkia osa-alueita:1. Uusia teknologioita (esim. Pilvipalvelut, AI)2. Uusia arkkitehtoonisia paradigmoja (esim. Mikropalvelut, API:t)  3. Uusia tapoja tehdä ohjelmistokehitystä (esim. agile, DevSecOps) 
🟢 Generatiiviseen keinoälyyn (GenAI) otetaan myös kantaa. McKinseyn mukaan se on parhaimmillaan:  1.Sisällöntuotannossa se on kuin copy writer steroideilla, koska sen avulla voi automatisoida, kiihdyttää ja syventää nykyistä sisällöntuotantoa tuomalla esim. GPT-4, Googlen Chinchillan, Metan OPT osaksi päivittäisiä prosesseja.  2.Uuden kehittämisessä esim. lääketeollisuudessa OpenBIOML, BIO GPT jne tuovat nopeutta ja tehokkuutta kehitykseen3.Ohjelmistokehityksessä Copilot, Alphacode, Pitchfork jne automatisoivat, kiihdyttävät ja jopa demokratisoivat koodituotantoa, dokumentointia tai testausta. Esim. Copilot on tehostanut McKinseyn omaa +25 %:lla.
🟢 Mitä uutta kirja tarjoaa?- PODit ovat kasvneet agile tiimien taikasvuhakkeritiimien tilalle- Digitaalinen kaksonen on toivetila, jota yritysten pitäisi tavoitella- Data-tuotteet auttavat yrityksiä standardoimaan datalähteensä tuotteistetuiksi sisäisiksi palveluiksi- Case Lego on malliesimerkki digitaalisesta transformaatiosta
🔴 Kuusi sanaa kirjasta: ”Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic.” (Arthur C. Clarke)

Kategoriat
Uncategorized

The Art of Bitfulness

🔵 Kun luet tätä niin olen todennäköisesti vielä nukkumassa. Tiesitkö, että olen herännyt joka lauantai kello 8 julkaistakseni tämän päivityksen? Nyt en enää tee sitä, koska olen ohjelmoinut kirja-arvioni julkaistavaksi automaattisesti kello 08:15. Miksi? No siksi koska kirjassa sanottiin, että laitteet ja palvelut hallitsevat elämäämme.

🟢 Ihmisten ruutuaika on noussut kirjan mukaan 11 tuntiin per päivä ja digitaalisuus on syönyt ne pienetkin hetket kun meidän pitäisi olla miettimässä jotain vaikeaa ja vaativaa. Bitfulnessin idea on oppia ajattelemaan ilman tietokoneita.

🟢 Kirjoittajat eivät halua, että käytämme vähemmän aikaa laitteiden parissa, vaan että käytämme aikamme paremmin. Tämän kirjan mielenkiintoisin yksityiskohta on, että toinen kirjoittajista on Infosysin perustaja ja hän on melkein rokkistara Intiassa.

🟢 Onko tämä siis Kännykänkäyttöopas 2.0? Ensimmäiset luvut viittasivat siihen, että käsillä on tosiaan kännykänkäyttöopas, mutta sitä se ei ole. Kirjan tavoite on korjata meidän suhdetta erilaisiin digitaalisiin työkaluihin. 

🟢 Digitaaliset laitteet voivat koukuttaa meitä kuten Las Vegasin peliluolat ja osittain ne rakentuvat samojen periaatteiden varaan. Parhaimmillaan ihmiset voisivat erityttää eri rooleja – viestiä, tekijä, osallistuja ja ohjelmoida päivänsä sekä digitaaliset työkalut sen mukaan.

🟢 Kirjan pääviesti on, että teknologian käyttäminen edellyttää meiltä kykyä erotella tilanteet, jossa kaipaamme teknologiaa tueksi ja tilanteita missä ehdottomasti pitää olla ilman.

🟢 Kirjoittajien keinot, joilla saamme otettua takaisin määräysvallan kiteytyvät kolmeen ideaan:

– Laitteiden pitää olla peilejä, joiden avulla heijastaa työtämme ja ajatuksia. Käyttäjiä helpottaa erilaiset säännöt ja tavat kuten päivittäin tyhjätään sähköpostilaatikko, joka vuorostaan poistaa tarvetta käydä kurkkaamassa meilejä.

– Ajattelun tai työn keskeytymättömyys, jossa laitteiden tai palveluiden ei anneta keskeyttää flowta. Keinoiksi tarjotaan mm. erilaisten hälytysten ja notifikaatioiden sulkemista. 

– Roolittaminen esim. työn ja vapaa-ajan käytön osalta auttaa pitämään meidät keskittymään vapaa-aikaan kun sen aika koittaa ja olemaan irti työstä. Sekä toisinpäin. Muuan muassa iPhonessa voit nykyään rakentaa työ- ja vapaa-ajan profiileja.

🔴 ”There’s nothing inherently wrong with five minutes of Instagram or YouTube or whichever app catches our fancy. The problem is that it hardly ever stays just five minutes.”

Kategoriat
Uncategorized

Beyond Digital

🔵 Kirjassa varoitetaan ankarasti kaikenmaailman palavista lautoista ja pyhistä lehmistä. Niiden avulla voit pilata kaiken kasvun ja ihan kaiken muunkin. 

🟢 Kirjan tavoite on kertoa transformaatiosta, joka on seurausta internetin tuomasta mahdollisuudesta. 

🟢 Pääviesti on, että onnistuakseen transformaatiossa yrityksen pitää kyetä uudelleenmäärittelemään liiketoimintansa. Pitää siis osata mielikuvitella, että mikä ei muutu 10 vuoden aikana ja rakentaa sen ympärille strategia. 

🟢 Kirjan keskeiset opit digitalisaatiosta rakentuvat kolmen keskeisen asian ympärille 

  1. Kysynnän vallankumous = Kaikki on rajapintojen ja verkkokauppojen kautta markkinoille saatavilla. 
  2. Tarjonnan vallankumous = Kaikki on rajapintojen ja verkkokauppojen kautta markkinoille tarjolla. 
  3. Kontekstin vallankumous = Yritykset eivät enää ole yksinään, vaan niiden ympärillä on ekosysteemi, jossa kysyntä ja tarjonta toteutuu.

🟢 Opit ja kokemukset on haettu 12 yrityksestä, jotka ovat jo jättäneet digitaalisuuden taakseen. Siis transformaation kautta uudelleenmääritelleet liiketoimintansa ja näistä yrityksistä etsittiin korrelaatiota transformaation ja kestävän liiketoimintamenestyksen väliltä.

🟢 Transformaatiokaava = tieto + prosessit + teknologiat + taidot + kulttuuri

🟢 Tämä on ”how they did it”-kirja ja tietenkin ne ovat koottu seitsemäksi imperatiiviksi:

1. Mielikuvittele yrityksesti paikka maailmassa ja implementoi se. 

2. Luo ja kasvata arvoa verkostoissa. 

3. Hanki asiakasymmärrystä jota muut eivät pysty hankkimaan – sinun asiakkaista. 

4. Tee organisaatiostasi lopputulos -orientoitunut. 

5. Hanki kokeneita johtajia ja anna heille mandaatti tuottaa tuloksia. 

6. Sosiaalisella sopimuksella henkilöstön kanssa he tulet osaksi transformaatiota. 

7. Lopeta kaikenlainen mikro- ja nanomanageeraaminen.

BONUS: ”There is no passion to be found playing small and settling for a life that’s less than the one you’re capable of living.” (Nelson Mandela)

🟢 Kirjassa keskustellaan paljon nopeudesta, jota ihaillaan Osana muutosta. Alvin Tofflerin ”The Speed Trap” on klassinen ansa, jossa tehdään samoja virheitä nopeasti. Välttääkseen sen, niin pitää arvioida mitkä asiat eivät muutu ja sitten keskittyä niihin asioihin, jotka ovat asiakkaillet tärkeitä ja tehdä niissä mahdollisia nopeusennätyksiä.

🔴 ‘What’s not going to change in the next 10 years?’ (Jeff Bezos, 2012)

Kategoriat
Uncategorized

Power Play

🔵 Olen lukenut noin 100 startup-kirjaa ja tämä on yksi parhaista. Kirja pitää otteessaan loppuun asti ja tarina on siis ihan mielikuvituksen ulkopuolle menevää kamaa. Teslan tarinan kompleksisuus autoihin sopivien akkujen keksimisestä päätyen tehtaiden perustamiseen on eri liigaa kuin Instagramin tai Snapchatin perustajien vaikeudet koodata uutta äppistä. Tämä kannattaa laittaa luku-/kuuntelulistalle.  

✅ Koskaan ei ole liian myöhäistä. Tesla on erinomainen esimerkki siItä, että betonoituneelle toimialalle voi tuoda kilpailua ja voittaa kilpailijat. Se on kirjan keskeinen oppi.

✅ Omalla tavallaan Tesla on tehnyt Applet. Teslan voittomarginaali pesee mennen tullen koko toimialan ja samalla Tesla on uudistanut koko toimialan. Tesla on luonut uusia liiketoimintamalleja autonvalmistajille. Tesla on tuonut  uuden tavan ajaa. Ja mikä tärkeintä Teslan asiakaskunta fanittaa autoja kuten Applellakin.

✅ Kirjan pääviestit:

  • Vaihtamalla kategoriaa vaihdata valuaatioperiaatteita. Eli Teslan valuaatio ei määräytynyt autoteollisuudesta, vaan ohjelmistoteollisuuden kautta.
  • Pääoman tehokas käyttö. Niukat resurssit ajavat tehokkuuteen ja jopa sen uhalla, että pääomaa olisi saatavissa, niin liiallinen raha laiskistaa. Teslalla ei jäänyt yksikään auto tai tehdas lanseeraamatta pääoman puuttesta, mutta kaikesta oli pulaa koko ajan.

✅ Tesla syntyi anomaliasta. Piilaaksossa omakotitalojen pihalla oli sekä Porschen urheiluauto ja Toyotan Prius-hybridiauto. Ihmiset halusivat ekologisen auton, jossa oli urheiluauton ominaisuudet.

✅ Valuaatiosta vuonna 2018:

  • Jos Teslan valuaatioperiaatteet olisi ollut sama kuin GM:n, niin Teslan aervo olisi ollut 6 miljardia USD eikä 60 miljardia.
  • Toisinpäin jos GM:n valuaatio olisi ollut kuin Teslan, niin sen markkina-arvo olisi ollut 340 mijlardia eikä 43 miljardia.
  • 10-kertaisella valuaatiolla Tesla olisi voinut tehdä merkittäviä yrityskauppoja pelkän osakevaihdon avulla, joka oli GE:n keskeinen kulmakivi M&A-strategiassa. Korkea markkina-arvo vähensi tarvetta käyttää käteistä yrityskaupoissa.

✅ Martin Eberhard perusti Teslan melkein päivälleen (1.7.2003) Nikola Teslan syntymäpäivänä. Kunniottaakseen Nikolan syntymää Tesla-automerkki syntyi 147 vuotta myöhemmin. Eberhard vuorostaan oli Tesla-auton ja liikeidean alkuperäinen keksijä. Teslan liikeidea oli olla brandiin ja asiakaskokemukseen perustuva yhtiö, joka operoi kevyellä pääomarahoituksella.

✅ Tesla voitti heti alkutaipaleellaan Fiskerin, joka oli toinen start-upin, jolla oli mm. merkittäviä rahoittajia kuten Kleiner Perkins. Fisker Karma-sedanin tuotanto oli melkein täysin ulkoistettu ja se koitui autotehtaan kohtaloksi päätyen konkurssiin.

✅ Tesla-autojen omistajat hoitivat yhtiön puolesta testaamisen. Esimerkiksi saksalaiset autotehtaat testaavat uusia automallejaan ajattamalla niitä kymmeniä miljoonia kilometrejä ja noin kaksi talvea poistaakseen ”valuvikoja”. Tesla vuorostaan laittoi autot markkinoille kuuden kuukauden ja parin miljoonan testikilometrin jälkeen. Musk uskoi, että asiakkaat ovat valmiita antamaan anteeksi innovatiivisella tuotteelle kun virheet vääjäämättä tulee korjatuksi.

✅ Teslan innovaatiota:

  • Kopioitiin suoraan Toyotan Priuksesta.
  • Ei ulkopuolista jakelutietä.
  • Korjauspalvelut tulevat auton luo tienpäällä.
  • Autopilot-tekoälytoiminnallisuus lanseerattiin jo syksyllä 2014.

✅ Elon Musk:

  • “Fuck you,” toivotti Applen Tim Cook puhelinneuvottelun lopuksi, jonka aiheena oli Teslan liittäminen osaksi Applea. 
  • ”One man’s asshole is another man’s straight shooter.”
  • “Boring, bonehead questions are not cool – next” ilmoitti kun osakeanalyytikko tiedusteli Muskilta Teslan käteisvaroista.
  • Elon Musk on Ameriikan Vesa Keskinen. Tesla autoja myytiin Muskin kuuluisuus tempauksilla, jotka todennäköisesti olivat yhtä vähän suunniteltuja kuin Keskisenkään.
  • ”The power of momentum – one win leads to another”.
  • Koronasta: “I will personally be at work, but that’s just me. Totally ok if you want to stay home for any reason.”

🔵 Tesla on tarina älykkäästä yhtiöstä, joka joutui jatkuvasti tilanteisiin, joihin älykäs yhtiö ei ajaudu. 

Kategoriat
Uncategorized

Mattinen: Mistä kasvua?

📘 ’Mistä kasvua?’ on modernista ja ketterästä liiketoiminnasta kiinnostuneelle sekä aloittelevalle pöhisijälle oiva kirjavalinta, joka parhaimmillaan inspiroi lukijaa samaistuttavalla tarinankerronnalla ja realistisilla kertomuksilla menestyksestä sekä vastoinkäymisestä.

🔥 Opas tiivistää ja yksinkertaistaa kasvua yhtälöin
🔥 Käsittelee kasvua mm. kirjailijan kokemusten ja käytännön kautta
🔥 Esittelee niin toimiviksi todettuja työkaluja kuin disruptiivisia kasvumalleja, sekä jäsentelee niiden eroavaisuuksia
🔥 Sisältää Yoda-siteerauksen

📘 Kirja asettaa paljon painoarvoa mm. Valvontakapitalismin vaarat -dokkarin (ja tietty Sean Ellisin) popularisoimalle kasvuhakkerointi-termille, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa esimerkiksi aggressiivisen kasvun tavoittelua hyödyntäen ketterää reagointia reaaliaikaiseen dataan asiakaskäyttäytymisestä. 

🔑 Kasvuhakkeroinnin filosofioita seuraten kyetään arvioimaan ja kehittämään toimintaa lyhyellä aikajänteellä
🔑 Avokeittiönomainen malli yksiköiden välillä on avainasemassa informaatiokeskeisyyden vuoksi ja
🔑 Ilman systemaattista kasvuntavoittelua voi kasvuhakkerointi lässähtää vain kasaksi vanhoja työkaluja

📘 Mattinen supplementoi kasvuhakkerointia myös omalla Timantti-mallillaan, sekä ilmeisen laajamittaisella kokemuksellaan tiimidynamiikan fasilitaattorina, jonka elävöittäminen luonnistuu mm. kirurgisesti suunnitellulla draamankaarella. Eritoten aihetta käsitellään tilannehuone-konseptin ympärillä, jonka alla erityisesti organisaatiokulttuuri korostuu. Tilannehuone kärjistyy ohjatuksi tiimipalaveriksi, jonka ns. Growth lead -roolissa oleva henkilö orkestroi.

💠 Timantti-malli auttaa segmentoimaan sekä priorisoimaan asiakkuuksia
💠 Tilannehuone on tiimijohtamisen työkalu, joka pyrkii konkretisoimaan pidemmän aikajänteen tavoitteet pureskeltaviksi paloiksi, nostamaan sykettä sekä
💠 Luomaan työlle konkreettista merkitystä

Yhteenvetona ’Mistä kasvua?’ ei laajasta pöhinäsanastostansa huolimatta hajoa liialliseen abstraktioon, vaan toimii myös käsikirja-tyylisesti kevyesti kantaaottavana työkalupakkina nimensä mukaan ’perinteisen’ tai uraauurtavan kasvuyrityksen johtajalle.

Kirja-arvion tehnyt Matias Nieminen