Avainsana: Tekoäly

Kategoriat
Uncategorized

AI-Sawy Leader

🔵 Tämä on eräänlainen matkaopas johtajalle tekoälyyn, koska kirja käsittelee johtamistyötä tekoälyn aikakaudella. 

🟢 Oikein ansiokas kirja semminkin, että sen on kirjoittaja on tiedemies ja Northeastern Universityn D’Amore-McKim School of Businessin dekaani.

🟢 Kirjan pääviesti on, että tekoälyn onnistunut käyttöönotto vaatii johtajilta aktiivista osallistumista, ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja ymmärrystä sekä tekoälyn mahdollisuuksista että rajoitteista.

🟢 Kirjan tavoite ja tarkoitus on auttaa johtajia ymmärtämään roolinsa tekoälyn käyttöönotossa ja tarjota konkreettisia ohjeita onnistuneeseen tekoälyn implementointiin organisaatioissa.

🟢 Keskeiset vaatimukset johtajalle:

– Johtajien tulee omistaa tekoälyn käyttöönottoprosessi

– Tekoäly tulee nähdä ihmistyön täydentäjänä, ei korvaajana

– Onnistunut tekoälyn käyttöönotto vaatii tasapainoista sidosryhmien huomioimista

– Pehmeät taidot ja empatia ovat kriittisiä tekoälyn aikakaudella

– Viestinnän tulee olla avointa ja osallistavaa

🟢 Kirja yhdeksän neuvoa:

1. OPPIMINEN: Tutustu tekoälyyn ja opi käyttämään sitä johtajana

2. TARKOITUS: Käytä tarkoitustasi kysyäksesi oikeanlaisia kysymyksiä

3. INKLUSIIVISUUS: Toimi inklusiivisesti edistääksesi ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä

4. VIESTINTÄ: Rakenna matalahierarkkinen viestintäkulttuuri tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi

5. VISIO: Ole visionäärinen siinä, miten käytät tekoälyä

6. TASAPAINO: Ota tekoäly käyttöön kaikkien sidosryhmien huomioon ottaen

7. EMPATIA: Käytä ihmislähtöistä lähestymistapaa tekoälyn käyttöönotossa

8. MISSIO: Tue ihmistyötä tekoälyn avulla, älä automatisoi sitä

9. TUNNEÄLY: Hyväksy, että pehmeät taidot ovat uusia kovia taitoja ja harjoittele niitä

🔴 Kuusi sanaa: “Every country needs a minister of the future.” (Marc R. Benioff / Salesforce)

Kategoriat
Uncategorized

Nexus

🔵 AI on vieraslaji, tiedon aseistaminen, datakolonialismi, Silicon Curtain, Computer Politics ja niin edelleen. Tässä on vain osa Hararin teemoista. Kirja on valtaisa tutkielma tekoälyn tulevaisuudesta, joten tämän tekstin ulkopuolelle jää vielä paljon teemoja luettavaksi. 

🟢 Hararille historia ei ole pelkästään menneisyyden tutkimista – se on muutoksen tutkimista. Historia opettaa meille sen mikä pysyy samana, mikä muuttuu ja miten asiat muuttuvat. Tämä pätee yhtä lailla teknologian vallankumouksiin kuin kaikkiin muihinkin historiallisiin muutoksiin.

🟢 Kirjan tavoite on, että tekemällä tietoon perustuvia valintoja voimme estää pahimmat tulokset. Jos emme halua muuttaa tulevaisuutta, miksi tuhlaisimme aikaa keskustelemalla siitä?

🟢 Kirjan pääviesti on, että ”älä koskaan kutsu voimia, joita et pysty hallitsemaan.”

🟢 Kirjan oppeja:

– Muutos on ainoa vakio. Kaikki vanha oli joskus uutta. Historian ainoa vakio on muutos.

– AI:n tulevaisuus. AI on ensimmäinen teknologia, joka kykenee tekemään päätöksiä ja luomaan uusia ideoita itsenäisesti.

– Huomiotaloudesta läheisyyteen. Hararin mukaan sosiaalisen median taistelu on siirtymässä huomion hallinnasta intiimiyden hallintaan. Kuinka lähelle päästämme AI:n?

– Hararin varoitus tekoälyn vaaroista. Harari korostaa, että ihmiskunta on kutsunut esiin vieraslajin – epäorgaanisen älykkyyden, joka voisi paeta meidän kontrollimme ja vaarantaa sekä ihmislajimme että lukemattomia muita elämänmuotoja. Hänen mukaansa meidän kaikkien tekemät päätökset tulevina vuosina määrittävät onko tämä vieraslajin älykkyyden kutsuminen lopullinen virhe vai toiveikkaan uuden luvun alku elämän evoluutiossa.

– Ihmisen menestys. Harari huomauttaa, että Homo sapiens ei valloittanut maailmaa taitonsa vuoksi muuttaa tietoa tarkaksi todellisuuden kartaksi. Sen sijaan menestyksemme salaisuus on kykymme käyttää tietoa yhdistämällä suuren määrän yksilöitä. Valitettavasti tämä kyky kulkee usein käsi kädessä valheiden, virheiden ja fantasioiden uskomisen kanssa.

– Ihmisen taipumus erehtyä. Harari korostaa, että ihmiset ovat alttiita virheille, joten emme voi luottaa siihen, että itsekorjaavat mekanismit olisivat virheettömiä. Pyhä Augustinus: ”To err is human; to persist in error is diabolical.”

– Tieto yhdistää. Harari muistuttaa, että tieto ei aina edusta todellisuutta, mutta se yhdistää ihmisiä. Tämä on tiedon perustavanlaatuinen ominaisuus.

– Totuus-AI:n vaara. Harari varoittaa, että ihmisen toiveesta löytää totuus ja erityisesti kehittää joku ylivoimainen AI joka pyrkisi löytämään totuuden – voi olla vaarallinen.

🔴 Kuusi sanaa: ”It is frequently easier to maintain order through fictions.”

Kategoriat
Uncategorized

Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin

🔵 Lennokas kirja, jossa ratkotaan jumaluuteen, avaruusmatkailuun, tekoälyyn yms kysymyksiin liittyviä asioita. Esimerkiksi Stephen Hawking on vakuuttunut, että 100 vuoden päästä avaruusmatkailun on yleistynyt ja ihminen on käynyt kaikilla tähtijärjestelmämme planeetoilla ja 500 vuoden aikana olemme matkustaneet muihin tähtijärjestelmiin. Miksei?

🟢 Kirjan kiinnostavin keskustelu käydään tekoälystä. Hawking ei ole optimisti tekoälyn suhteen, mutta suhtautuu myönteisesti sen tulemiseen. 

🟢 Hawking haluaisi, että kirjoittaisimme älyn tulevaisuudesta emmekä tyhmyyden historiasta.

🟢 Keskinen kysymys on ”päihittääkö tekoäly meidät?”

🟢 Hawkingin mukaan meidän pitää huolehtia, että tekoälyn tavoitteet ovat samat kuin ihmiskunnan. 

🟢 Toiseksi meidän pitää rakentaa ainostaan kontrolloitavissa olevaa tekoälyä. Roboteissa pitää olla aina virrankatkaisin.

🟢 Kun vältämme nämä vaarat, niin tekoälystä tulee merkittävin tapahtuma ihmiskunnan historiassa!

🔴 Kuusi sanaa: Hawking seisoo Einsteinin hartioille.

Kategoriat
Uncategorized

Mitä tekoäly on?

🔵 Milloin tämä kirja vanhenee? Parasta ennen -päiväys on 31.12.2025, mutta tuote saattaa säilyä käyttökelpoisena pidempään.

🟢 Ehkä hieman seiskamainen lähestymistapa, mutta jännittävä opus. Erityisesti jos ei jaksa lukea pitkiä selityksiä eettisistä perusteista tai tekoälyn sovelluskohteista eikä ole kiinnostunut miten koneoppiminen toimii käytännössä.

🟢 Kirja koostuuu sadasta kysymyksestä ja vastauksesta, joista yhteen kysymykseen on vastannut ChatGPT (en kerro kysymystä – etsivä löytää). 

🟢 Kysymyksiä ja vastauksia on esimerkiksi:

-Kuka keksi tekoälyn? John McCarthy keksi termin tekoäly.

Tekoäly terminä ja tieteenalana vakiintui vuonna 1956. John McCarthy (1927–2011), Marvin Minsky (1927–2016), Claude Shannon (1916–2001) ja Nathan Rochester (1919–2001) järjestivät kesäseminaarin Dartmouth Collegessa Yhdysvalloissa ja kutsuivat sinne muita aiheesta kiinnostuneita tutkijoita.

-Mihin tekoäly perustuu? Tarkkoihin ohjeisiin, yleisiin ongelmanratkaisualgoritmeihin sekä koneoppimiseen.

-Millaisia arvoja tekoälytutkijoilla on? Teoriassa yleviä, käytännössä teknologiakeskeisiä.

-Miksi tekoäly tekee virheitä? Tekoäly on loppujen lopuksi vain niin hyvä kuin sen opetusdata ja suunnittelu.

-Onko tekoäly sama asia kuin koneoppiminen tai neuroverkot? Onko ruoka sama asia kuin lounas tai hernesoppa.

-Pitäisikö minun opetella ohjelmoimista? Ei huono idea.

-Pitäisikö itkeä vai nauraa? Pitäisi. Anna tunteiden tulla, se helpottaa. Huomenna tulee taas uusi tekoälyohjelma ja uudet itkun ja naurun aiheet.

🟢 Ehkä tärkein ja kiinnostavin kysymys pohtia on, että mitä hyötyä saamme tekoälystä? Tekoälyvallankumous voisi vastaavasti automatisoida ajatusten tai ideoiden tuottamista, käsittelyä ja siirtämistä.

🔴 Tekoälyn virheet ovat usein osoitus sen rajoituksista, ei niinkään sen älykkyyden puutteesta.

Kategoriat
Uncategorized

Maskiner som tänker

🔵 Terveisiä Norjasta! Nyt on huippusiisti tilaisuus lukea norjalainen keinoälykirja (ruotsiksi). Suomeksihan meillä on ollut tämänkaltainen Antti Merilehdon kirja ollut saatavilla jo vuodesta 2018 alkaen. 

🟢 Hämmentävästi kirjassa pohdiskellaan: 

– Keinoälyn tietoisuutta, ihmisen eettisiä valintoja siihen liittyen ja vastuutamme keinoälyn tietoisuudesta (jos kone saavuttaa tietoisuuden niin voimmeko lopettaa sen)

– Samoin melko ratkaisemattomalta kuulostavat kysymykset automaattisesta päätöksenteosta (kuka kuolee auto-onnettomuudessa => kuski vai jalankulkija)

🟢 Muihin AI-kirjoihin verrattuna kirja keskittyy eettisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Sanoisin, että kirjan ehdoton vetovoima on eettiset kysymykset ilman, että sitä erityisesti mainostetaan ratkovan eettisiä kysymyksiä. Esim. Amazon romutti tekoälypohjaisen rekrytointijärjestelmän, koska se tuotti vinoutunutta päätöksentekoa (halusi palkata vain miehiä).

🟢 Keskeiset opit: 

– Kirjassa kehutaan EU AI Act-sääntelyä 

– AI = koneoppimista + neuroverkkoja + datan merkitystä, 

– se korostaa eettisiä haasteita, lainsäädäntöä ja tulevaisuuden näkymiä 

🟢 Nobelisti sir Roger Penrose uskoo, että tietoisuus on emergentti ja kvanttimekaaninen ilmiö. Hän katsoo, että meidän on ensin mullistettava käsityksemme kvanttifysiikan maailmasta, jotta voimme ymmärtää, mikä tietoisuus on. Ja siksi hänen mukaansa emme vielä tiedä mitä tietoisuus on eikä vastuuta koneen tietoisuudesta.

🟢 Kirjan tavoite on herättää lukija ajattelemaan AI:n roolia yhteiskunnassa, eettisiä kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Sitten kirjan sivuilla seikkailevat IBM:n DeepBlue, Googlen AlphaZaro ja tietenkin Microsoftin Clippy ja Tay. Kaikki aikansa sankareita. 

🟢 Suosituksia: 

-Panostetaan algoritmien perusteisiin ja läpinäkyvyyteen (valvontaa?), 

– Automaattisen päätöksenteon vuosihuolto (auditoidaan koneen päätöksiä), 

– Yrityksiin konsultointia AI:n eettisistä kysymyksistä (vastaako yrityksen arvoja)

🔴 Kuusi sanaa: ”Älä aloita niillä tietoisuusjutuilla. Tuhlaisit vain aikaasi.” (Sir Roger Penrose)

Kategoriat
Uncategorized

Your Face Belongs to Us

🔵 Kuka keksi kasvojen tunnistuksen? Vuonna 1880 Alphonse Bertillon standardisoi rikoksesta epäiltyjen valokuvauksen ja loi modernin ”mug shotin”. Tämä kirja on samalla kertomus kasvojen tunnistuksen historiasta nykyaikaan ja salapoliisitarina Clearview AI-yhtiöstä. 
🟢 Kirjan pääviesti on se, että peli on menetetty. Kasvomme ovat jo jonkun muun omaisuutta kuin meidän ja seuraavaksi meiltä viedään ääni. Jälkimmäinen on minun lisäsys….🙃
🟢 Kasvojen tunnistus ja yksityisyytemme kietoutuu jännittävästi yhteen tässä kirjassa. Yksityisyys-sana – jota on vaikea määritellä, kuvattiin Harvard Law Review -lehden artikkelissa ”oikeudeksi tulla rauhaan jätetyksi tai unohdetuksi” jo vuonna 1890.
🟢 Kirjan tavoitteena on tarjota tietoa kasvojen tunnistuksen historiasta ja kehityksestä sekä esitellä lukijalle Clearview AI -yhtiön toimintaa ja sen potentiaalisia sovelluksia.
🟢 Keskeiset opit:1. Kasvojen tunnistus juontaa juurensa 1800-luvulle Alphonse Bertillonin aikaan, joka standardisoi rikoksesta epäiltyjen valokuvauksen ja loi modernin ”mug shotin”.2. Teksti viittaa siihen, että kasvojen tunnistuksen tehokkuudessa oli havaittu rotuerot, ja eräät algoritmit olivat vinoutuneet valkoisia ihmisiä vastaan.3. Kasvojen tunnistus on kehittynyt merkittävästi tekoälyn avulla, ja Clearview AI on yksi esimerkki tästä kehityksestä.4. Tekstissä mainitaan myös laajempi valvontateknologioiden käyttö, kuten DNA-keruu ja puhelinten seuranta, erityisesti Kiinan hallituksen toimesta.
🟢 Fun(?) fact:- Ensimmäinen kerta kun kasvojen tunnistusta käytettiin laajaan joukkoon ihmisiä tpahtui Tampa Stadiumin yleisölle, kun New York Giants kohtasi Baltimore Ravensin Super Bowlissa  28.1.2001. Osittain sen seurauksena peruttiin suunnitelma kasvojentunnistuksen käytöstä tulevien olympialaisten yleisössä Salt Lake Cityssä, Utahissa.- Kuvatunnistuspalveluita vaivaa rotuvaikutus. Länsimaiset algoritmit tunnistivat paremmin länsimaiset kasvot ja aasialaiset algoritmit tunnistivat paremmin aasialaiset kasvot. Eikä kasvojentunnistusteknologia ei edelleenkään toimi yhtä hyvin lapsilla tai valkoihoisille kuin aikuisilla ja mustaihoisille .
🟢 Uusia, potentiaalisia ominaisuuksia:- Vanhojen kuvien järjestäminen aikajanalle ja kuvien etsiminen henkilöille, joita hän ei edes tiennyt olevan olemassa- Epätarkan kasvon selkeyttämistä- Covid-naamarin poistamista – Uudenlaisen haku , joka ei liity ihmisten kasvoihin, vaan kuvan taustan tutkimiseen eli tarve selvittää missä kuva oli otettu
🔴 Kuusi sanaa: ”Ihmisellä on aidot kasvot, joista heijastuu ihmisen persoonallisuus ja luonne.” (Aristoteles)

Kategoriat
Uncategorized

Rewired

🔵 89 % yrityksistä on käynnistänyt jotain digitaalisia muutoshankkeita, joista vain 31 %:lla liikevaihto on kasvanut ja vain 25 % on saavuttanut kustannussäästöjä.
🟢 Kirjan keskeiset opit ovat:

  • 3-36 kuukautta on aikaa tuottaa tulosta digitaalisella transformaatiolla. 
  • 5x takaisinmaksu digitaalisilla ja AI-investoinneille.
  • +20% EBITDA parannus on vähintä mitä digitaalisella transformaatiolla pitää saada aikaiseksi.
  • +/–30%  osumatarkkuusennusteessa on riittävä.
  • 20 tuntia – jokainen johtoryhmän jäsen pitäisi saada 20 tunnin valmennuksen digitaaliseen muutokseen.

🟢 Kirjan tavoite on toimia reseptikirjana kaikkeen digitaaliseen ja keinoälyyn liittyvässä muutoksessa. 
🟢 Pääviesti on, että kuluneen vuosikymmenen aikana digitaalisuus on koskettanut kaikkia osa-alueita:1. Uusia teknologioita (esim. Pilvipalvelut, AI)2. Uusia arkkitehtoonisia paradigmoja (esim. Mikropalvelut, API:t)  3. Uusia tapoja tehdä ohjelmistokehitystä (esim. agile, DevSecOps) 
🟢 Generatiiviseen keinoälyyn (GenAI) otetaan myös kantaa. McKinseyn mukaan se on parhaimmillaan:  1.Sisällöntuotannossa se on kuin copy writer steroideilla, koska sen avulla voi automatisoida, kiihdyttää ja syventää nykyistä sisällöntuotantoa tuomalla esim. GPT-4, Googlen Chinchillan, Metan OPT osaksi päivittäisiä prosesseja.  2.Uuden kehittämisessä esim. lääketeollisuudessa OpenBIOML, BIO GPT jne tuovat nopeutta ja tehokkuutta kehitykseen3.Ohjelmistokehityksessä Copilot, Alphacode, Pitchfork jne automatisoivat, kiihdyttävät ja jopa demokratisoivat koodituotantoa, dokumentointia tai testausta. Esim. Copilot on tehostanut McKinseyn omaa +25 %:lla.
🟢 Mitä uutta kirja tarjoaa?- PODit ovat kasvneet agile tiimien taikasvuhakkeritiimien tilalle- Digitaalinen kaksonen on toivetila, jota yritysten pitäisi tavoitella- Data-tuotteet auttavat yrityksiä standardoimaan datalähteensä tuotteistetuiksi sisäisiksi palveluiksi- Case Lego on malliesimerkki digitaalisesta transformaatiosta
🔴 Kuusi sanaa kirjasta: ”Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic.” (Arthur C. Clarke)

Kategoriat
Uncategorized

The Coming Wave

🔵 Meistä kaikista tulee työttömiä. Tekoäly tulee ja tappaa. Jäljelle jää vain…. Mitä? Kirja ei onneksi ole minkäänlainen dystopia-kirja. Se alkaa mainiolla analyysillä generatiivisen tekoälyn lyhyestä historiasta. Mitä pidemmälle kirjaa mennään niin kirjailija kaukoviisaasti vasta lopussa paljastaa korttinsa. Tartuin kirjaan hieman vastentahtoisesti, mutta se osoittautui mainioksi lukukokemukseksi.  


🟢 Kirjoittajan pääviesti on, että tuleva teknologinen aalto, joka perustuu tekoälyyn ja synteettiseen biologiaan, on väistämätön ja muuttaa perusteellisesti yhteiskuntaa. Mustafa Suleyman on yksi DeepMind-tekoäly-yhtiön perustajista.


🟢 Nykyajan Turing-testi sisältäisi jotakuinkin seuraavanlaisen tilanteen: tekoälyn kyky suorittaa testi, jossa sen on hankittava 1 miljoona dollaria Amazonilta muutamassa kuukaudessa käyttämällä vain 100 000 dollaria.


🟢 Kirjan tavoitteena on ymmärryttää lukijat tulevan teknologisen aallon laajuus ja vaikutukset sekä kannustaa valmistautumaan siihen. #mitigointi


🟢 Kirjan johtopäätökset ovat:

– Kaikista työttömiä tulee, koska tekoäly tulee hoitamaan tietotyötä monin verroin paremmin kuin ihmiset.

– Syntyy superstar-kaupunkeja ja -yhtiöitä, jotka peittävät kilpailusta huolimatta kaiken alleen.

– Imperiumit tulevat takaisin ja ne voivat olla East-India Company -tyylisiä.

– Tuotteista tulee 3D-printattavia palveluita, jolloin maitopurkkisi voi kohta olla kuukausiveloitteinen.


🟢 Keskeiset opit kirjasta ovat: 

1. Tekoäly on vain yksi ihmiskunnan historian 24 merkittävistä teknologioista – viljelytekniikka, tehdasjärjestelmät, painotekniikka, sähkö ja internet. Vaikka GenAI on merkittävä teknologia, niin se on vain yksi osa historiallista jatkumoa.

2. Hallintameknaismit teknologian säätelyksi ja hallitsemiseksi ovat tarpeellisia jo nyt GenAI:n alkuvaiheessa.

3. Ihmisen tasoisen kognitiiviset kyvyt tullaan tekoälyteknologisesti saavuttamaan vuoteen 2027 mennessä:

– 40 % = ChatGPT kasvattaa työn tuottavuutta 40 %:lla

– 7 vuotta ja 50 % = Seitsemän vuoden sisällä puolet työtekijöistä voisi hyödyntää GenAI:ta työssään

– Palkat tulevat laskemaan


🟢 Kirjassa esitetään myös kymmenen keinoa kohti säätelyä, joista pinnalla on järjestelmien auditoinnit, regulaation, allianssit ja turvallisten kehityspolkujen rakentaminen tekoälymalleille.  


🟢 Jos otamme tekoälyn vakavasti, niin ihmisyys voittaa ja saamme uuden teknologian hyödyntämään ihmiskunnan tavoitetta. Kirjassa mm. kehaistaan EU:n tekemään tekoälysääntelyä.


🔴 Kuusi sanaa kirjasta: “The people have sharp eyes” (Puhemies Mao)

Kategoriat
Uncategorized

Beyond Disruption

🔵 Mistä kasvua? Älyteollisuuden käsikirjasta, joka lupaa toimi oppaana ”Force for good, source for growth”-yrityksille. Voiko kukaan vastustaa tätä?

🟢 Pääviesti on kuinka pääsisimme eroon nolla-summa -strategiasta, jonka tavoite on kilpailla olemassa olevasta markkinaosuudesta ja tuhoaa työpaikkoja. Kirja muistuttaa, että on disruption ja transformaation lisäksi on myös uuden liiketoimiminnan kehittämistä.

🟢 Kirjan tavoite on olla käsikirja, joka kuvaa uutta liiketoimintaa mikä syntyy olemassa olevan liiketoiminna lisäksi. Se ei tuhoa olemassa olevaa, se ei täydennä eikä se kannibalisoi. Se on siis täysin uutta liiketoimintaa.

🟢 Caset:

  • Music: Not Impossible, joka loi musiikkiteollisuuden kuuroille
  • Square, joka loi maksujärjestelmän mikroyrittäjille
  • GoPro, joka loi uuden tyyppisen harrastekameran
  • Prodigy Finance, joka loi opintolainamarkkinat
  • 23andMe, joka loi suoraan kuluttajille myytävät geenitestaustuotteet
  • Oura – ei ollut kirjassa, joka loi älylaitteen ja unimarkkinat
  • Yousician  – ei ollut kirjassa,joka loi sovelluksen musiikinopetukselle

🟢 Tavoite on luoda uutta liiketoimintaa, joka ei disruptoi markkinoita eikä työpaikkoja. Sellaisen liiketoiminnan alku perustuu neljään tekijään:

1.Kyky ohittaa markkinajohtajan kyvyt ja resurssit.

2.Perinteiset kilpailukeinot eivät tehoa (hintasota, yrityskaupat, markkinointi jne)

3.Sisäinen konsensus uudesta liiketoiminnasta ja sen tavoitteista

4.Ei synny ulkoista vastarintaa (regulaatio, kansalaismielipide)

🟢 Miten kasvu ja kilpailu eroavat? Clayton Christensenin ”Innovators dilemma” vastaa kilpailuun ja Blue Ocean vastaa kasvuun. Christensen perustaa Michael Porterin ”Competative advantage”-perinteestä, jossa otetaan kilpailijoilta luulot pois kun Mauborgne ja Chan Kim eivät ole kiinnostuneet kilpailijoista. Siksi tämä eräänlainen vastaveto sille Porterille ja Christensenille. 

🟢 Beyond Disruption-kIrja on trilogian kolmasosa, joka on jatkumo kahteen aikaisempaan Mauborgnen ja Chan Kimin kirjaan. Blue Ocean Strategy-kirja kuvasi veristä kilpailua ja Blue Ocean Shift-kirja kuvasi kuinka päästä pois verisestä kilpailusta. Tämä kirja haluaisi olla selittämässä kestävän kasvun uutta liiketoimintaa sekä neljättä teollista vallankumousta. Siis höyrykoneiden, sähkön ja tietotekniikan jälkeen syntyvää älyteollisuutta, mutta se osuus jää yritykseksi.

🔴 Kuusi sanaa – “Good Entrepreneurs Don’t Set Out to Disrupt” (Jim McKelvey, Harvard Business Review, toukokuu 2020) 

Kategoriat
Uncategorized

Kelly: The Inevitable

🔵 Teknologia on ihmisyyden kiihdytyskaista. Tieteellisen prosessin keksiminen on suurin yksittäinen keksintö viimeisen 200 vuoden aikana ja se on kiihdyttänyt teknologian kehittämistä.

✅ Kirjan pääviesti on, että fysiikka ja matematiikka hallitsevat teknologian kehittämisen dynamiikkaa ja ne vääjäämättömästi johtavat tiettyihin lopputuloksiin. 

✅ Kirjan tavoite on ennustaa juurisyyt ja tendenssit miten digitaaliset teknologiat kehittyvät. Ennustuksilla on tarkoitus kertoa mihin suuntaan olemme menossa, mutta ei mikä on tarkka lopputulos. Varmaa on myös, että tulevat kehityspolut eivät tunne lainsäädäntöä eikä maantieteellisiä rajoja tai liiketoimintamalleja.

✅ Kirjan keskeinen oppi on, että vääjäämättömyys on tulos ajoituksesta tai hetkestä (momentum), jolloin se tapahtuu. Siis matemaattiset ja fysiikan lait sekä aika vaikuttavat milloin jokin tietty teknologinen muutos toteutuu kuten Clayton Christensenin ”The Innovators Dilemma”-kirjassa kuvataan. Internet oli vääjäämätön, koska se on verkostojen verkosto. Tai puheyhteys on vääjämätön, mutta iPhone ei. Tai nelipyöräinen kulkuväline oli vääjämätön, mutta Range Rover ei.

✅ Paras suositus olemassa oleville liketoiminnoille on pyrkiä tekemään vihollisistaan asiakkaita. Regulointia pitää tehdä, mutta teknologian läpimurtoa se ei estä esim. case Uber. Kiellot toimivat väliaikaisesti ja yleensä itseään vastaan.

✅ Kirja esittelee universaaleja tendenssejä, jotka muokkaavat teknologian tulevaisuutta. Kirja kertoo kahdestatoista teknologiasta, jotka muokkaavat elämäämme. Ne 12 tendenssiä, joita esitellään ovat jatkuvia trendejä kuten matemaattisten ja fysiikan lakien mukaan pitääkin olla. Ajankohtaisin niistä on ”Cognifying” eli vapaasti suomennettuna ”fiksuksi tekemistä”, jossa erilaisia prosesseja muutetaan älyä omaaviksi. 
+ Älymusiikkia, joka on tehty kuuntelijan profiiliin.
+ Älypyykki, joka kertoo pesukoneelle ohjeet.
+ Älykiinteistönvälitys, joka löytää ostajat kohteelle.
+ Älysairaanhoito, joka huomioi yksilölliset tarpeesi.
+ Älyrakennukset, jotka huomio sijainnin, sään jne.
+ Älylelut, jotka saa käyttäjä rakastumaan nukkeen, joka on yleistyessään eka robotti.
+ Älyurheilu, joka tuottaa uusia tapoja liikkua ja mitata sitä.
+ Älyvirkkaaminen – kuka tietää?

✅ Mietin kirjaa lukiessa, että miten koronapandemia sekä Venäjän hyökkäys Ukrainan tulevat vaikuttamaan teknologiaan ja mikä on sitten vääjäämätöntä. Lisää panostuksia etäyhteyksien ja puolutusteollisuuden tuotteistuksiin?

🔴 Marc Andreesseen kirjasta: ”Automatic must read”.