Avainsana: Itseapu

Kategoriat
Uncategorized

Slow Productivity

🔵 Vihaatko sinäkin pseudotuottavuutta? Jos kyllä, niin olet löytänyt sukulaissielun tästä kirjasta.  

🟢 Kirja ”Slow Productivity” esittelee filosofian, joka perustuu kolmeen periaatteeseen:

1. Tee vähemmän asioita.

2. Työskentele luonnollisessa tahdissa.

3. Panosta laatuun.

🟢 Kirja on manifesti ja kritiikki nykyistä työelämän kiirekeskeisyyttä ja ehdottaa että seuraavilla keinoilla työntekijä voi saavuttaa enemmän vähemmällä stressillä.  

🟢 Keskeiset keinot ovat:

  1. Vähemmän tekemistä: Tee yhtä projektia päivässä. Keskity tärkeimpiin projekteihin ja hylkää turhat tehtävät.
  2. Laadun tavoittelu: Keskity tuottamiesi asioiden laatuun pitkällä aikavälillä, jaksota vähemmän tärkeät projektit.
  3. Luonnollinen työtahti “pienien kausittaisuuden avulla”
  • Ei kokouksia maanantaisin
  • Katso elokuvissa päivänäytös kerran kuukaudessa
  • Suunnittele lepoprojekteja
  • Työskentele sykleissä

🟢 Logiikka kirjan ajattelussa perustuu oletuksiin, että ihmiset kokevat suurta tyydytystä ollessaan hyviä työssään ja tuottaessaan hyödyllisiä asioita.

🟢 Pseudotuottavuus on kestämätöntä ja harhaanjohtava tapa työskennellä, joka perustuu pelkkään tuntimäärään ja kiireeseen.

🟢 Case: Kesällä 1995 CBS -tv-yhtiön pomo Leslie Moonves ei ollut tyytyväinen näkemäänsä: oli perjantai-iltapäivä kello 15.30 ja töissä oli vain yksi neljäsosaa väestä. Moonves lähetti työntekijöilleen muistion semityhjästä toimistosta. ”Jos kukaan ei ole huomannut, olemme [katsojaluvuissa] kolmannella sijalla. Veikkaukseni on, että ABC:llä ja NBC:llä ollaan yhä töissä perjantaina kello 15.30. Tämä ei voi jatkua näin.”

🟢 Kirjan kirjoittaja pitää juuri tätä CBS:n menetelmää vääränä tapana johtaa yhtiötä, mutta Moonvesin veto oli melko looginen.

🔴 Kuusi sanaa: “The knowledge worker cannot be supervised closely or in detail, he can only be helped. But he must direct himself.” Peter Drucker (The Effective Executive, 1967)

Kategoriat
Uncategorized

Look Again

🔵 Ei makeaa mahan täydeltä…..

🟢 Cass Sunstein ja Tali Sharot käsittelevät tottumisen (habituaation) vaikutuksia ihmisten elämään, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan. 

🟢 Sunstein&Sharot tarkastelevat miten tottuminen voi vähentää niin hyvien kuin huonojenkin asioiden vaikutusta, ja pohtii keinoja ”tottumuksen purkamiseen” (dishabituaatioon). 

🟢 Kirja käy läpi tottumisen vaikutuksia eri elämänalueilla, kuten onnellisuudessa, luovuudessa, riskinotossa ja ympäristön havainnoinnissa.

🟢 Kirjan tavoitteena on kysyä mitä tapahtuu, kun:

1. Totumme paitsi hyvään,

2. niin myös huonoon, 

3. ja kuinka voi purkaa tottumisen vaikutukset.

🟢 Kirjan pääviesti on, että tottuminen on luonnollinen osa ihmisluontoa, mutta se voi johtaa sekä positiivisten että negatiivisten asioiden huomiotta jättämiseen. 

🟢 Keskeiset opit:

– Mielihyvä syntyy halujen epätäydellisestä ja ajoittaisesta tyydyttymisestä.

– Muutos ja oppiminen ovat tärkeitä onnellisuudelle ja luovuudelle.

– Tottuminen voi johtaa riskien aliarviointiin ja ympäristöongelmien huomiotta jättämiseen.

– Tottuminen voi myös aiheuttaa syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden hyväksymistä.

🟢 Riskien ja riskien ottamisen todennäköisyys kasvaa mitä enemmän totumme riskien läsnäoloon elämässämme. Tottumuksen purkaminen voi auttaa palauttamaan elämän (pienet) ihmeet ja motivoida muutokseen.

🔴 Kuusi sanaa – ”Slogans should be persistently repeated until the very last individual has come to grasp the idea.” (Adolf Hitler)

✅ Tuntemattoman saksalaisen analyysi miksi Saksa ajautui natsismin pauloihin sopii kirjan pääviestiin. ”Jokainen askel oli niin pieni… sitä ei huomannut kehittyvän päivä päivältä yhtään enempää kuin viljelijä pellollaan näkee maissin kasvavan. Yhtenä päivänä se on hänen päänsä yläpuolella.” Se on kirjan tärkein yhteiskunnallinen oppi – meidän pitää vastustaa jokaista pientä askelta mikä johtaa vääjäämättä siihen, että hyväksymme syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden.

😁 Kirjan vitsi: “What is an Aryan?” “An Aryan is a man who is tall like Hitler, blond like Goebbels, and lithe like Göring.”

Kategoriat
Uncategorized

Stumbling on Happiness

🔵 Kirjan nimi kertoo sen kaiken – kompastumme onneen.

🟢 Kirjan idea on kertoa tulevaisuuden harhoista. Miksi kompastumme optisiin harhoihin? Samoista syistä kompastumme harhoihin tulevaisuudesta.

🟢 Pääviesti on, että ne virheet, joita teemme yrittäessämme kuvitella omaa tulevaisuuttamme ovat säännöllisiä ja järjestelmällisiä. 

🟢 Kirjan tavoite on:

1) Osoittaa miten emme voi kuvitella oman tulevaisuuttamme ja 

2) kuinka huonosti osaamme ennustaa mistä niistä tulevaisuuksista me nauttisimme eniten.

🟢 Sana onnellisuus viittaa vähintään kolmeen – emotionaalinen onnellisuus, moraalinen onnellisuus ja subjektiiviseen arvioon perustuvaksi onnellisuudeksi. Kirja ei kerro mitään hyödyllistä onnellisuuden saavuttamisesta. Konkreettisinta kirjassa on, että auttaa ymmärtämään miksi olemme onnettomia – jos olemme.

🟢 Kirja vastaa kysymykseen – miksi koemme itsemme onnettomaksi. Ainoa neuvoa mitä kirjasta irtoaa on, että koska aivomme ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, jossa olisimme onnellisia – niin pitää lopettaa haaveilu ja elää tätä päivää. Stop thinking, start living.

🟢 Kirjan opit:

– Subjektiivisuus: Ohjaamme kaikki itseämme kohti tulevaisuuksia, joiden uskomme tekevän meidät onnellisiksi, mutta mikä meitä odottaa siellä tulevaisuudessa?

– Realismin puute: Mielikuvitus toimii niin nopeasti ja tehokkaasti, ettemme ole riittävän skeptisiä sen tuotteista.

– Presentismi: Mielikuvituksen tuotteet eivät kovin mielikuvituksellisia, minkä vuoksi kuviteltu tulevaisuus näyttää usein samalta kuin nykyhetki.

– Rationalisointi: Emme pysty mielikuvittelemaan mitä ajattelemme tulevaisuudesta, kun saavumme sinne. Jos meillä on vaikeuksia ennustaa tulevia tapahtumia, niin meillä on vielä enemmän vaikeuksia ennustaa kuinka koemme ne, kun ne tapahtuvat.

– Korjattavuus: Suurin osa meistä viettää niin paljon aikaa purjehtimalla tulvaisuuteen huomatakseen, että sitä ei olekaan mitä ja missä luulimme sen olevan.

🟢 Onnellisuuden kaava? Todennäköisyys X hyöty = Onnellisuus. 

– Vuonna 1738 hollantilainen moniosaaja nimeltä Daniel Bernoulli kehitti onnellisuuden kaavan. Bernoulli ehdotti, että minkä tahansa päätöksen tuottama onnistuneisuus voitaisiin laskea kertomalla todennäköisyydellä sille, että päätös antaa meille haluamamme hyödyllä, joka saadaan halutun saavuttamisesta. 

– Kuinka todennäköistä on, että sinut ylennetään, jos otat työpaikan Nokialta? Kuinka todennäköistä on, että vietät viikonloppusi rannalla, jos muutat Hankoon? Kuinka todennäköistä on, että joudut myymään moottoripyöräsi, jos nait Sarin? 

– Kaavan oivallus on, että mitä objektiivisesti saamme (vauraus) ei ole sama kuin mitä subjektiivisesti koemme saadessamme sen (hyöty). Vauraudella ei ole merkitystä; hyödyllä on. 

– Emme välitä rahasta, ylennyksistä tai rantalomista sinänsä; välitämme siitä hyvästä tai mielihyvästä, jonka nämä vaurauden muodot voivat (tai eivät) tuoda.

🔴 Kuusi sanaa – ”Dear friends: my work is done. Why wait?” George Eastmanin itsemurhaviesti

Kategoriat
Uncategorized

Uptime

Monotasking ja JOMO on työelämän uusi musta! Kirja on veikeä sekoitus myyntityöstä tuttujen työkalujen (List Funnel = Sales Funnel) ja IT-slangia (Uptime = Runtime).

”Uptime” ei ole tusinakirja, vaikka jotain sellaista pelkäsin. Se tarjoaa strategioita ajan hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen. Sen sijaan, että keskityttäisiin tehtävälistojen suorittamiseen, kirja opettaa määrittämään selkeät prioriteetit, varaamaan oikean ajan ja paikan tärkeiden töiden tekemiselle sekä kellottamaan ne.

Kirjan keskeinen opi on:

  • Uptime on ajanjakso, jolloin olet toimintakykyinen ja tuottava. Tiedätkö milloin olet tuottavimmillaan?

Kirjan tavoitteena on siis auttaa lukijoita saavuttamaan Uptime eli tila, jossa he ovat tuottavimmillaan. Kirja tarjoaa paaaaljon käytännönläheisiä tekniikoita tämän tilan saavuttamiseksi. ”Uptime doesn’t happen by mistake, it happens by design.”

Kirjan muita oppeja ovat: 

  • Kolme keskeistä periaatetta Uptimen saavuttamiseksi ovat: Prioriteettien määrittäminen, oikean ajan ja paikan valitseminen tekemiselle sekä erinomainen suorituskyky.
  • Tehokasta ajankäyttöä varten luodaan to do -listat, joita kutsutaan suppiloksi eli listasuppiloksi (List Funnel). Suppilon avulla kaikki mahdolliset tehtävät karautetaan pienemmiksi ja hallittavammiksi kokonaisuuksiksi.
  • Sähköposteja kannattaa käsitellä erillisissä erissä Laundry Methodin avulla. Tällä tavalla sähköpostit lajitellaan ja käsitellään kerralla, aivan kuten pyykit.

Uptime on kirja kaikille, jotka haluavat hallita aikaansa paremmin ja olla tuottavampia. Se tarjoaa selkeät ja toteuttamiskelpoiset vaiheet, joiden avulla voit muuttaa suhteetasi työhön ja vapaa-aikaan.

Kolme keinoa:

  • Kirjoita tavoitteet ja tekemiset. 
  • Tee tehtävistä myynti… eiku listafunneli.
  • Laita tehtävät työjonoon.
  • BONUS: Tee päivän vaikein työ ensimmäiseksi.

Miten mitata? 

  • Jos kolmen tärkeimmän prioriteetin toteuttamiseen menee 70% kalenteriajastasi, niin olet onnistunut työssäsi.
  • Kirjoita tavoite ja todennäköisesti saavutat 42%. Gail Matthewsin (Dominican University of California) tutkimuksen mukaan tavoitteen kirjoittaminen on 42%:n todennäköisyyteen saavuttaa tavoite.
  • Miksi lukea? Päivittäinen lukeminen alentaa stressiä 68 % ja putsaa ajatukset sekä vähentää jännitystä.

Kirja tarjoaa myös neuvoja kokousten pitämiseen, häiriötekijöiden hallintaan ja digitaaliseen detox-jaksoon.

Kuusi sanaa: ”Uptime = Oikeat asiat, oikeaan aikaan.”

P.S. JOMO on FOMOn vastakohta. Joy Of Missing Out.

Kategoriat
Uncategorized

Perfection Trap

🔵 Kuka on headhuntterin unelma kandidaatti? Perfektionisti. Tai ainakin niin kandidaatit luulevat ja siksi he usein tarjoavat suurimmaksi heikkoudeksi perfektionismia. ”If you shoot for perfection, you’ll land on excellence”.

🟢 Pääviesti on, että perfektionismilla ei ole yhteyttä menestykseen tai itseasiassa se haittaa suorituskykyä. Perfektionismi on kulttuurinen ilmiö, joka aiheuttaa valtavaa painetta sekä vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen. Perfektiosnimi johtuu pelosta ja riittämättömyydestä sekä epävarmuudesta, että täyttääkö muiden odotukset. Kirjoittaja kannustaa tavoittelemaan ”tarpeeksi hyvä”-asennetta. ”You can’t let your failures define you, you have to let your failures teach you.” (Barack Obama, 2009)

🟢 Faktoja perfektionismista: 

  • Perfektionismi on suhteellinen piirre
  • Se edistää monia mielenterveysongelmia
  • Se ei korreloi menestyksen kanssa
  • Se on kasvamassa räjähdysmäisellä nopeudella, jopa epidemiaksi asti

🟢 Kirjan keskeinen oppi – yhteiskunnallisten arvojen pitäisi muuttua painottaakseen hyvinvointia saavutusten sijaan.

🟢 On kolmenlaisia perfektionisteja:

  1. Sisäisesti suuntautunut perfektionismi: Perustuu sisäiseen paineeseen olla täydellinen ja pyrkii täyttämään ulkoiset odotukset. Tämä aiheuttaa jatkuvaa ristiriitaa ja itsensä moittimista.
  2. Ulkoisesti suuntautunut perfektionismi: Perustuu ulkoisiin odotuksiin olla täydellinen ja se käsittää uskomuksen siitä, että muut odottavat täydellisyyttä. Tämä voi johtaa voimakkaaseen arvosteluun, jos odotukset eivät täyty.
  3. Toisiin kohdistunut perfektionismi: Keskittyy muiden täydellisyyden odottamiseen, kuten ystävien tai työtovereiden. Se juontaa juurensa jatkuvasta epävarmuudesta siitä, ettei ole tarpeeksi täydellinen.

🟢 Kirjan mukaan kaikki perfektionistit ovat toivottomia ylisuorittajia – he eivät vain voi olla auttamatta itseään. He hienosäätävät ja iteroivat. He muokkaavat ja työstävät asioita huomattavasti enemmän kuin on tarpeen. Tutkimukset osoittavat, että huolimatta kaikista hengästyttävistä yrityksistään huolimatta perfektionistit eivät ole sen enempää menestyneitä kuin ihmiset, jotka eivät ole erityisen perfektionistisia.

🟢 Kirjan tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään perfektionismin vaikutuksia ja tarjota työkaluja sen voittamiseen. Miten eroon perfektionismista:

  • Itsensä hyväksymisen harjoittaminen
  • Terveellisten rajojen asettaminen
  • Epärealististen odotusten haastaminen
  • Itsensä vertaamisen lopettaminen muihin
  • Myötätunnon osoittaminen itselle

🟢 Erinomaisuus vs. perfektionismi…Toisin kuin perfektionistit – ihmiset jotka keskittyvät erinomaisuuteen, tietävät milloin korkeat standardit on saavutettu ja he voivat päästää asioista irti pelkäämättä niiden epätäydellisyyttä. Toisaalta vaarana on, että erinomaisuus muuttuu perfektionismiksi.

🟢 Ahdistuneissa ihmisissä ihmisissä ilmenee paljon perfektionismia, hieman ahdistuneilla on kohtalaiset perfektionismin tasot ja vailla ahdistuneisuutta olevilla ihmisillä on matalat perfektionismin tasot. Tämä on positiivinen korrelaatio; henkilö, joka saa korkeat pisteet perfektionismista, saa myös korkeat pisteet ahdistuksesta. Korrelaatio ei tietenkään tarkoita syy-seuraussuhdetta.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – Sarkastisesti ja Jimcollinsmaisesti voisi todeta, että ”Good is the enemy of Great”.

Kategoriat
Uncategorized

A Whole New Mind

🔵 Matka, päämäärä vai merkityksellisyys – näistä on tulevaisuuden työelämä tehty?  

✅ Kirjassa pohditaan internetin tuoman teollisen murroksen vaikutuksia työelämään. Pinkimäiseen tapaan data ja haastattelut siivittävät lukukokemusta.

✅ Pinkin pääviesti on, että insinöörimäinen teollinen logiikka vähenee työelämässä ja tilalle tulee ihmistieteiden täyttämä palvelumuotoilijamainen työympäristö.

✅ Käynnissä oleva teollinen murros tarkoittaa painotuksen siirtyvän vasemmalta oikealle. Aivojen vasemman lohkon eli loogisesta ja analyyttisestä ajattelusta siirtymistä kohti oikean lohkon ajatteluun eli ei-lineaariseen, intuitiiviseen ja holistiseen ajatteluun. 

✅ Kolme vuosikymmentä kestäneen tutkimusten perusteella aivoista tiedetään:

1.                       Vasen aivolohko kontrolloi ruumiin oikean puolta ja oikea aivolohko kontrolloi ruumiin vasenta puolta. Koska 90 % väestöstä on oikeakätisiä, niin vasen aviolohko kontrolloi ihmiskuntaa

2.                       Vasen aivolohko toimii peräkkäinen ja oikea aivolohko yhtäaikaisesti

3.                       Vasen aivolohko keskittyy tekstiin ja oikea aivolohko keskittyy kontekstiin 

4.                       Vasen aivolohko analysoi yksityiskohtia ja oikea aivolohko isoa kuvaa.

✅ Kirjan tavoite on kertoa, että elämällä on merkitys ja merkityksellisyys on varsinainen matka jota tulemme elämään.

✅ Parasta kirjassa on itseasiassa viimeinen luku, jossa Pink kirjoittaa merkityksellisyydestä. Varsinainen teksti on erittäin onnistunutta sekä hänen pohdiskelu merkityksellisyyden vaikutuksesta. Jos oikein haluaisi tätä kirjaa optimoida, niin lukisi vain loppuosa, mutta sehän on tietenkin väärin kirjaa kohtaan.

✅ Loppua kohden Pink siteeraa kiihtyvään tahtiin logoterapian perustajaa Viktor Franklinia ja erityisesti hänen mainiota kirjaa ”Mans’ Search for Meaning”.

✅ Merkityksellisyyden lisäksi Pink nostaa esille viisi muuta tekijää:

-Design

-Tarinallistaminen

-Sinfonia

-Empatia

-Leikillisyys

Nämä ovat fundamentaaliset kyvyt, joiden avulla teolliseen murrokseen voi varautua.

✅ Kirjan opeista paras ja jopa hauskin on Mutta-ongelmaratkaisupeli. Se putoaa genreen ”Liika hommia, joten painan menemään (Too much to do. So I soldier on)”

✅Mitä meidän pitäisi tehdä?

– Koosta lista tärkeistä asioista, joita haluat elämässä ja syyt miksi et ole (vielä) niitä saavuttanut. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja, MUTTA minulle ei ole riittävästi aikaa.”

– Vaihda mutta-sana ja-sanaksi, jonka jälkeen mietit ratkaisun miten se olisi mahdollista. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja ja minulle ei ole riittävästi aikaa, joten ryhdyn kuuntelemaan äänikirjoja.” 

🔴 Kuusi sanaa: “[P]eople have enough to live, but nothing to live for; they have the means but no meaning.” (Robert William Fogel, nobelisti)

✅ Kirjavinkkejä:

-Emotions Revealed, Second Edition: Recognizing Faces and Feelings to Improve Communication and Emotional Life (Paul Ekman, 2003).

-Authentic Happiness (Martin E. P. Seligman – www.authentichappiness.org <http://www.authentichappiness.org> )

Kategoriat
Uncategorized

Ymmärrä uupunutta, johda uuvuttamatta

🔵 Tämä kirjan on eräänlainen surffausopas, joka motivoi esihenkilöitä optimoimaan vauhdin niin, ettei aalto murru. Aiheena uupumus ei ole helpoimmasta päästä, koska nopeatempoinen ympäristöä vaatii paineistettua tapaa toimia, mutta samaan aikaan mikään eikä kenenkään mahdollisuudet ole rajattomat.

🟢 Kirjan pääviesti on saada lukijat johtamaan työn vaikutuksia itsensä ja työyhteisöön siten, että tilanne ei kriisiydy joko yksilön kannalta sairaudeksi tai työyhteisön kannalta johtamiskriisiksi.

🟢 Idea on auttaa esihenkilöitä johtamaan uuvuttamatta, havaitsemaan uupumuksen ja ymmärtämään sitä.

🟢 Kirjan keskeiset opit:

  • Työkaluja tunnistamiseen
  • Erottelemaan burn-outin ja boreoutin
  • Menetelmiä palautumiseen
  • Varmistaa onnistunut paluu töihin

🟢 Varsinaista kaava en kirjasta löytänyt, mutta DRAMMA-malli on aika lähellä sitä. Malli on psykologisen palautumisen menetelmä, jokainen voi käyttää arkisessa johtamistyössä ja arvioida palautumistaan. Mallissa arvioidaan viittä eri osa-aluetta:

  • Työstä irroittautuminen (Detachment) esimerkiksi perheen tai harrastusten avulla.
  • Rentoutuminen (Relaxation) esimerkiksi levon, ulkoilun tai päivänokosten avulla.
  • Autonomia (Autonomy) korostaa omaehtoisuutta eli kuinka paljon voi itse päättää asioitaan. Melko lähellä hallinnan ympyrää.
  • Taidon hallinta (Mastery) tarkoittaa oppimista tai taitojen kehittämistä.
  • Merkityksellisyys (Meaning), jossa arvioidaan kuinka työ vaikuttaa tunnetasolla tekijäänsä.
  • Yhteenkuuluvuus (Affiliation) eli kuinka työyhteisössä huomioidaan työntekijät.

🔴 Kuusi sanaa – ”Mielen johtaminen nousee itsensä johtamisen rinnalle” (Lari Karjula).

Kategoriat
Uncategorized

Together

🔵 Absurdia! Kaiken sosiaalisen teknologian keskellä olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Ja miksi kirja? Yksinäisyys on vaarallisempaa kuin jos polttaisi askin tupakkaa päivässä. 

🟢 Kirjan pääviesti on kertoa sosiaalisesta eristäytymisestä (social disconnet) ja siitä kuinka olla yhdessä (togetherness). Tämä on kirja ihmisten välisestä yhteydestä.

🟢 Kirjan tavoite on tulla tietoiseksi siitä, että sosiaalinen yhteys erottuu suurelta osin tunnistamattomana ja aliarvostettuna voimana yksilöinä että yhteiskuntana. Yksinäisyyden voittaminen ja vahvemman yhteyden rakentaminen tulevaisuuteen on kaiken tämän teknologian keskellä kiireellinen tehtävä.

🟢 Aikamme toinen tauti – menestys ennen muita ihmisiä, ei yhtään paranna mahdollisuutta vähentää yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan taipumus yksinäisyyteen on myös perinnöllistä. On  tärkeää huomata, että yksinäisyys ei ole erillinen tila vaan emotionaalinen reaktio. ”Se, mikä periytyy, ei ole yksinäisyys, vaan yhteyden katkeamisen tuskallisuus.”

🟢 Kirjoittaja on USA:n presidentinhallinnon entinen ylilääkäri ja hän olisi voinut kirjoittaa amerikkalaisittain huumeista, ylipainosta jne. Hän valitsi yksinäisyyden, koska työssään huomasi että se salaa keskuudessamme emmekä puhu siitä juurikaan.

🟢 Kirjan keskeinen oppi on neljä strategiaa, joilla yksinäisyys vähenee: 

1. ”Spend time each day with those you love.”: Vietä päivittäin aikaa niiden ihmisten kanssa, joita rakastat äläkä rajoitu vain oman talouden jäseniin. Tapaamalla tai puhelimitse. 

2. ”Focus on each other.”: Kun olet muiden ihmisten kanssa, tulisi keskittyä toisiin antamalla heille täysi huomio, tekemällä silmäkontaktia ja kuuntelemalla aidosti.  

3. ”Embrace solitude.”: Yksinoloa ei tulisi pelätä, vaan päinvastoin, sitä tulisi hyväksyä ja käyttää mahdollisuutena tarkastella omia tunteita ja ajatuksia, olla luova, ja yhdistyä luontoon.

4. ”Help and be helped.”: Antaminen ja vastaanottaminen vahvistavat sosiaalisia siteitä.

🟢 Yksinäisyyden kaava = Yhdistelmä geenejä + menneitä kokemuksia + nykyisiä olosuhteita + kulttuuria. Mikä näistä tekijöistä saa meidät tuntemaan olomme yksinäiseksi tietyssä tilanteessa, on lähes mahdotonta sanoa?

🟢 Tärkein tieto on, että olemme joka päivä tekemisissä – töissä, koulussa, kaupassa, busissa, yksinäisten ihmisten kanssa. Huomaammeko heitä?

🟢 Mikä olisi nopein pikavoitto yksinäisyyteen? Veikkaan, että se olisi ”tunteet peliin pojat! Tytöt!” Näytetään, että välitämme.

🔴 Kuusi sanaa – ”The only way to have a friend is to be one.” (Ralph Waldo Emerson)

Kategoriat
Uncategorized

Range

🔵 Me kaikki siirrymme urasta toiseen ja oppiminen itsessään on tie urasiirtoihin. Oppiminen on parasta tehdä hitaasti, jotta syntyy pysyvää tietoa ja kokemusta, vaikka se tarkoittaisikin huonoja suorituksia välittömän edistymisen näkökulmasta. 

🟢 Kirjan keskeinen kysymys on, että miten kehittyä asiantuntijana hyvästä erinomaiseksi. Kasvattaako aika ja kokemus paremmin kuin varhainen überspesialisaatio? Nopea vastaus on, että aika ja kokemus tuottaa parhaan tuloksen.

🟢 Ei ole olemassa mitään elämänkikkaa, joka olisi tie menestykseen. David Epsteinin mukaan on yleinen väärinkäsitys, että menestyksen avain on harjoitella kymmenentuhatta tuntia. Esimerkiksi Dave ”Take Five” Brubeck ei suostunut lapsena musiikkiharjoituksiin, sai potkut konservatoriosta ja silti hän loi yhden maailman parhaista jazz-biiseistä.

🟢 Pääviesti on, että paras tapa menestyä on monipuolisuus ja kokeilut. Epstein haastaa perinteisen käsityksen siitä, että nopea aloittaminen ja varhainen erikoistuminen on avain menestykseen eri aloilla. Ja myös todistaa sen. Esimerkiksi MIT:n ja Northwesternin sekä USA:n tilastokeskuksen tutkimusten mukaan nopeimmin kasvavissa startupeissa perustajan keski-ikä oli yrityksen perustamishetkellä 45 vuotta.

🟢 Kirjan tavoite on:

  • Todistaa, että erikoistuminen varhain ei ole välttämättä paras tie menestykseen. 
  • Rohkaista ihmisiä hankkimaan laaja kokemuspohja.
  • Kannustaa erikoistumaan vasta myöhemmin, kun tietää paremmin, mitä haluaa tehdä. 
  • Kertoa, että tietynlaiset vaikeudet voivat edistää oppimista ja valmistautumista paremmin tulevaisuuteen. 

🟢 Keskeiset opit:

  • Tehokkain oppiminen näyttää tehottomalta; se näyttää siltä, että jää jälkeen.
  • Yliluonnolliset kyvyt on taito tunnistaa kuvioita, jotka kertovat mitä seuraavaksi tapahtuu ennen kuin se tapahtuu.
  • On kykyä yhdistää laaja-alaisesti asioita sekä esittää oikeita kysymyksiä.

🟢 Tekoäly haastaa perinteisen erikoistumisen mallia, koska koneet ovat jo parempia kuin ihmiset monissa tehtävissä, jotka vaativat esimerkiksi taktiikkaa. Mutta ihmiset ovat edelleen parempia strategian suunnittelussa ja kokonaiskuvan hahmottamisessa.

🟢 Epsteinin neuvot lukijalle:

  1. Älä pelkää kokeilla ja tutkia erilaisia mahdollisuuksia.
  2. Älä vertaa itseäsi muihin, varsinkaan nuorempiin ihmisiin, jotka eivät ole sinä. Jokainen etenee omaan tahtiinsa, joten älä anna kenenkään muun saada sinua tuntemaan oloasi jälkeenjääneeksi. Keskity omaan etenemiseen ja siihen, että olet parempi kuin eilen.
  3. Älä pelkää erikoistua. Erikoistumisessa ei ole mitään sinänsä väärää. Kaikki me erikoistumme jollain tasolla ja jossain vaiheessa elämäämme.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: “It is an experiment, as all life is an experiment. (Oliver Wendell Holmes)

Kategoriat
Uncategorized

Right Kind of Wrong

🔵 On siis olemassa oikeanlaisia vääriä. Jos epäonnistumme alueella, jota emme tunne, niin se on epäonnistuminen, mutta ei virhe. Virhe on jotain mitä tunnemme jo.
🟢 Kirjan pääviesti on käsitellä epäonnistumisen ja oppimisen vaikeutta sekä miten voimme tehdä sen paremmin. Elämässä on epäonnistumisia, virheitä ja tietoisia rikkomuksia. Epäonnistumiset ovat ok! Virheet ja rikkomukset ei. 
🟢 Puhuminen ja keskustelu virheistä on parhautta. Sekä melkein ainoa ja tärkein oppi tästä kirjasta, koska puhuminen jäsentää virhettä sekä helpottaa olotilaa. Kirja korostaa epäonnistumisen kehystämisen tärkeyttä ja kykyä oppia siitä.
🟢 Kirjan tavoite on kertoa epäonnistumisten tieteestä ja tarjota kehyksiä, jotka auttavat lukijoita ajattelemaan, puhumaan ja harjoittelemaan epäonnistumista tavalla, joka mahdollistaa heille ilon ja oppimisen elämässään.
🟢 Liikennevalot ovat kiinnostavin case koko kirjassa. Liikennevalot keksittiin kolme kertaa ja vasta viimeisellä kerralla se meni oikein. Ensimmäistä versiota liikennevaloista oli vahtimassa poliisi, mutta kuukauden käytön jälkeen kaasulla toimiva lamppu räjähti ja se julistettiin vaaralliseksi ympäristölle.
🟢 Kirjan keskeiset opit:- Se esittää kolme erilaista epäonnistumisen tyyppiä: älykkäät epäonnistumiset, perusepäonnistumiset ja monimutkaiset epäonnistumiset.- Älykkäät epäonnistumiset ovat tarpeellisia edistykseen, ja niistä voi oppia, kunhan niitä ei kieltäydy tai tunne pahaa mieltä niistä.- Perusepäonnistumiset johtuvat virheistä ja lipsahduksista, ja niitä voidaan välttää huolellisuudella ja relevantin tiedon saannilla.- Monimutkaiset epäonnistumiset ovat useiden syiden aiheuttamia ja sisältävät usein myös huonoa tuuria. Näitä on vaikeampi välttää, ja niiden pieniin ongelmiin puuttuminen ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi on tärkeää.
🔴 Kuusi sanaa – “You miss one hundred percent of the shots you don’t take.” (Wayne Gretzky)