Avainsana: Self-help

Kategoriat
Uncategorized

Look Again

🔵 Ei makeaa mahan täydeltä…..

🟢 Cass Sunstein ja Tali Sharot käsittelevät tottumisen (habituaation) vaikutuksia ihmisten elämään, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan. 

🟢 Sunstein&Sharot tarkastelevat miten tottuminen voi vähentää niin hyvien kuin huonojenkin asioiden vaikutusta, ja pohtii keinoja ”tottumuksen purkamiseen” (dishabituaatioon). 

🟢 Kirja käy läpi tottumisen vaikutuksia eri elämänalueilla, kuten onnellisuudessa, luovuudessa, riskinotossa ja ympäristön havainnoinnissa.

🟢 Kirjan tavoitteena on kysyä mitä tapahtuu, kun:

1. Totumme paitsi hyvään,

2. niin myös huonoon, 

3. ja kuinka voi purkaa tottumisen vaikutukset.

🟢 Kirjan pääviesti on, että tottuminen on luonnollinen osa ihmisluontoa, mutta se voi johtaa sekä positiivisten että negatiivisten asioiden huomiotta jättämiseen. 

🟢 Keskeiset opit:

– Mielihyvä syntyy halujen epätäydellisestä ja ajoittaisesta tyydyttymisestä.

– Muutos ja oppiminen ovat tärkeitä onnellisuudelle ja luovuudelle.

– Tottuminen voi johtaa riskien aliarviointiin ja ympäristöongelmien huomiotta jättämiseen.

– Tottuminen voi myös aiheuttaa syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden hyväksymistä.

🟢 Riskien ja riskien ottamisen todennäköisyys kasvaa mitä enemmän totumme riskien läsnäoloon elämässämme. Tottumuksen purkaminen voi auttaa palauttamaan elämän (pienet) ihmeet ja motivoida muutokseen.

🔴 Kuusi sanaa – ”Slogans should be persistently repeated until the very last individual has come to grasp the idea.” (Adolf Hitler)

✅ Tuntemattoman saksalaisen analyysi miksi Saksa ajautui natsismin pauloihin sopii kirjan pääviestiin. ”Jokainen askel oli niin pieni… sitä ei huomannut kehittyvän päivä päivältä yhtään enempää kuin viljelijä pellollaan näkee maissin kasvavan. Yhtenä päivänä se on hänen päänsä yläpuolella.” Se on kirjan tärkein yhteiskunnallinen oppi – meidän pitää vastustaa jokaista pientä askelta mikä johtaa vääjäämättä siihen, että hyväksymme syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden.

😁 Kirjan vitsi: “What is an Aryan?” “An Aryan is a man who is tall like Hitler, blond like Goebbels, and lithe like Göring.”

Kategoriat
Uncategorized

Perfection Trap

🔵 Kuka on headhuntterin unelma kandidaatti? Perfektionisti. Tai ainakin niin kandidaatit luulevat ja siksi he usein tarjoavat suurimmaksi heikkoudeksi perfektionismia. ”If you shoot for perfection, you’ll land on excellence”.

🟢 Pääviesti on, että perfektionismilla ei ole yhteyttä menestykseen tai itseasiassa se haittaa suorituskykyä. Perfektionismi on kulttuurinen ilmiö, joka aiheuttaa valtavaa painetta sekä vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen. Perfektiosnimi johtuu pelosta ja riittämättömyydestä sekä epävarmuudesta, että täyttääkö muiden odotukset. Kirjoittaja kannustaa tavoittelemaan ”tarpeeksi hyvä”-asennetta. ”You can’t let your failures define you, you have to let your failures teach you.” (Barack Obama, 2009)

🟢 Faktoja perfektionismista: 

  • Perfektionismi on suhteellinen piirre
  • Se edistää monia mielenterveysongelmia
  • Se ei korreloi menestyksen kanssa
  • Se on kasvamassa räjähdysmäisellä nopeudella, jopa epidemiaksi asti

🟢 Kirjan keskeinen oppi – yhteiskunnallisten arvojen pitäisi muuttua painottaakseen hyvinvointia saavutusten sijaan.

🟢 On kolmenlaisia perfektionisteja:

  1. Sisäisesti suuntautunut perfektionismi: Perustuu sisäiseen paineeseen olla täydellinen ja pyrkii täyttämään ulkoiset odotukset. Tämä aiheuttaa jatkuvaa ristiriitaa ja itsensä moittimista.
  2. Ulkoisesti suuntautunut perfektionismi: Perustuu ulkoisiin odotuksiin olla täydellinen ja se käsittää uskomuksen siitä, että muut odottavat täydellisyyttä. Tämä voi johtaa voimakkaaseen arvosteluun, jos odotukset eivät täyty.
  3. Toisiin kohdistunut perfektionismi: Keskittyy muiden täydellisyyden odottamiseen, kuten ystävien tai työtovereiden. Se juontaa juurensa jatkuvasta epävarmuudesta siitä, ettei ole tarpeeksi täydellinen.

🟢 Kirjan mukaan kaikki perfektionistit ovat toivottomia ylisuorittajia – he eivät vain voi olla auttamatta itseään. He hienosäätävät ja iteroivat. He muokkaavat ja työstävät asioita huomattavasti enemmän kuin on tarpeen. Tutkimukset osoittavat, että huolimatta kaikista hengästyttävistä yrityksistään huolimatta perfektionistit eivät ole sen enempää menestyneitä kuin ihmiset, jotka eivät ole erityisen perfektionistisia.

🟢 Kirjan tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään perfektionismin vaikutuksia ja tarjota työkaluja sen voittamiseen. Miten eroon perfektionismista:

  • Itsensä hyväksymisen harjoittaminen
  • Terveellisten rajojen asettaminen
  • Epärealististen odotusten haastaminen
  • Itsensä vertaamisen lopettaminen muihin
  • Myötätunnon osoittaminen itselle

🟢 Erinomaisuus vs. perfektionismi…Toisin kuin perfektionistit – ihmiset jotka keskittyvät erinomaisuuteen, tietävät milloin korkeat standardit on saavutettu ja he voivat päästää asioista irti pelkäämättä niiden epätäydellisyyttä. Toisaalta vaarana on, että erinomaisuus muuttuu perfektionismiksi.

🟢 Ahdistuneissa ihmisissä ihmisissä ilmenee paljon perfektionismia, hieman ahdistuneilla on kohtalaiset perfektionismin tasot ja vailla ahdistuneisuutta olevilla ihmisillä on matalat perfektionismin tasot. Tämä on positiivinen korrelaatio; henkilö, joka saa korkeat pisteet perfektionismista, saa myös korkeat pisteet ahdistuksesta. Korrelaatio ei tietenkään tarkoita syy-seuraussuhdetta.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – Sarkastisesti ja Jimcollinsmaisesti voisi todeta, että ”Good is the enemy of Great”.

Kategoriat
Uncategorized

A Whole New Mind

🔵 Matka, päämäärä vai merkityksellisyys – näistä on tulevaisuuden työelämä tehty?  

✅ Kirjassa pohditaan internetin tuoman teollisen murroksen vaikutuksia työelämään. Pinkimäiseen tapaan data ja haastattelut siivittävät lukukokemusta.

✅ Pinkin pääviesti on, että insinöörimäinen teollinen logiikka vähenee työelämässä ja tilalle tulee ihmistieteiden täyttämä palvelumuotoilijamainen työympäristö.

✅ Käynnissä oleva teollinen murros tarkoittaa painotuksen siirtyvän vasemmalta oikealle. Aivojen vasemman lohkon eli loogisesta ja analyyttisestä ajattelusta siirtymistä kohti oikean lohkon ajatteluun eli ei-lineaariseen, intuitiiviseen ja holistiseen ajatteluun. 

✅ Kolme vuosikymmentä kestäneen tutkimusten perusteella aivoista tiedetään:

1.                       Vasen aivolohko kontrolloi ruumiin oikean puolta ja oikea aivolohko kontrolloi ruumiin vasenta puolta. Koska 90 % väestöstä on oikeakätisiä, niin vasen aviolohko kontrolloi ihmiskuntaa

2.                       Vasen aivolohko toimii peräkkäinen ja oikea aivolohko yhtäaikaisesti

3.                       Vasen aivolohko keskittyy tekstiin ja oikea aivolohko keskittyy kontekstiin 

4.                       Vasen aivolohko analysoi yksityiskohtia ja oikea aivolohko isoa kuvaa.

✅ Kirjan tavoite on kertoa, että elämällä on merkitys ja merkityksellisyys on varsinainen matka jota tulemme elämään.

✅ Parasta kirjassa on itseasiassa viimeinen luku, jossa Pink kirjoittaa merkityksellisyydestä. Varsinainen teksti on erittäin onnistunutta sekä hänen pohdiskelu merkityksellisyyden vaikutuksesta. Jos oikein haluaisi tätä kirjaa optimoida, niin lukisi vain loppuosa, mutta sehän on tietenkin väärin kirjaa kohtaan.

✅ Loppua kohden Pink siteeraa kiihtyvään tahtiin logoterapian perustajaa Viktor Franklinia ja erityisesti hänen mainiota kirjaa ”Mans’ Search for Meaning”.

✅ Merkityksellisyyden lisäksi Pink nostaa esille viisi muuta tekijää:

-Design

-Tarinallistaminen

-Sinfonia

-Empatia

-Leikillisyys

Nämä ovat fundamentaaliset kyvyt, joiden avulla teolliseen murrokseen voi varautua.

✅ Kirjan opeista paras ja jopa hauskin on Mutta-ongelmaratkaisupeli. Se putoaa genreen ”Liika hommia, joten painan menemään (Too much to do. So I soldier on)”

✅Mitä meidän pitäisi tehdä?

– Koosta lista tärkeistä asioista, joita haluat elämässä ja syyt miksi et ole (vielä) niitä saavuttanut. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja, MUTTA minulle ei ole riittävästi aikaa.”

– Vaihda mutta-sana ja-sanaksi, jonka jälkeen mietit ratkaisun miten se olisi mahdollista. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja ja minulle ei ole riittävästi aikaa, joten ryhdyn kuuntelemaan äänikirjoja.” 

🔴 Kuusi sanaa: “[P]eople have enough to live, but nothing to live for; they have the means but no meaning.” (Robert William Fogel, nobelisti)

✅ Kirjavinkkejä:

-Emotions Revealed, Second Edition: Recognizing Faces and Feelings to Improve Communication and Emotional Life (Paul Ekman, 2003).

-Authentic Happiness (Martin E. P. Seligman – www.authentichappiness.org <http://www.authentichappiness.org> )

Kategoriat
Uncategorized

Ymmärrä uupunutta, johda uuvuttamatta

🔵 Tämä kirjan on eräänlainen surffausopas, joka motivoi esihenkilöitä optimoimaan vauhdin niin, ettei aalto murru. Aiheena uupumus ei ole helpoimmasta päästä, koska nopeatempoinen ympäristöä vaatii paineistettua tapaa toimia, mutta samaan aikaan mikään eikä kenenkään mahdollisuudet ole rajattomat.

🟢 Kirjan pääviesti on saada lukijat johtamaan työn vaikutuksia itsensä ja työyhteisöön siten, että tilanne ei kriisiydy joko yksilön kannalta sairaudeksi tai työyhteisön kannalta johtamiskriisiksi.

🟢 Idea on auttaa esihenkilöitä johtamaan uuvuttamatta, havaitsemaan uupumuksen ja ymmärtämään sitä.

🟢 Kirjan keskeiset opit:

  • Työkaluja tunnistamiseen
  • Erottelemaan burn-outin ja boreoutin
  • Menetelmiä palautumiseen
  • Varmistaa onnistunut paluu töihin

🟢 Varsinaista kaava en kirjasta löytänyt, mutta DRAMMA-malli on aika lähellä sitä. Malli on psykologisen palautumisen menetelmä, jokainen voi käyttää arkisessa johtamistyössä ja arvioida palautumistaan. Mallissa arvioidaan viittä eri osa-aluetta:

  • Työstä irroittautuminen (Detachment) esimerkiksi perheen tai harrastusten avulla.
  • Rentoutuminen (Relaxation) esimerkiksi levon, ulkoilun tai päivänokosten avulla.
  • Autonomia (Autonomy) korostaa omaehtoisuutta eli kuinka paljon voi itse päättää asioitaan. Melko lähellä hallinnan ympyrää.
  • Taidon hallinta (Mastery) tarkoittaa oppimista tai taitojen kehittämistä.
  • Merkityksellisyys (Meaning), jossa arvioidaan kuinka työ vaikuttaa tunnetasolla tekijäänsä.
  • Yhteenkuuluvuus (Affiliation) eli kuinka työyhteisössä huomioidaan työntekijät.

🔴 Kuusi sanaa – ”Mielen johtaminen nousee itsensä johtamisen rinnalle” (Lari Karjula).

Kategoriat
Uncategorized

Together

🔵 Absurdia! Kaiken sosiaalisen teknologian keskellä olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Ja miksi kirja? Yksinäisyys on vaarallisempaa kuin jos polttaisi askin tupakkaa päivässä. 

🟢 Kirjan pääviesti on kertoa sosiaalisesta eristäytymisestä (social disconnet) ja siitä kuinka olla yhdessä (togetherness). Tämä on kirja ihmisten välisestä yhteydestä.

🟢 Kirjan tavoite on tulla tietoiseksi siitä, että sosiaalinen yhteys erottuu suurelta osin tunnistamattomana ja aliarvostettuna voimana yksilöinä että yhteiskuntana. Yksinäisyyden voittaminen ja vahvemman yhteyden rakentaminen tulevaisuuteen on kaiken tämän teknologian keskellä kiireellinen tehtävä.

🟢 Aikamme toinen tauti – menestys ennen muita ihmisiä, ei yhtään paranna mahdollisuutta vähentää yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan taipumus yksinäisyyteen on myös perinnöllistä. On  tärkeää huomata, että yksinäisyys ei ole erillinen tila vaan emotionaalinen reaktio. ”Se, mikä periytyy, ei ole yksinäisyys, vaan yhteyden katkeamisen tuskallisuus.”

🟢 Kirjoittaja on USA:n presidentinhallinnon entinen ylilääkäri ja hän olisi voinut kirjoittaa amerikkalaisittain huumeista, ylipainosta jne. Hän valitsi yksinäisyyden, koska työssään huomasi että se salaa keskuudessamme emmekä puhu siitä juurikaan.

🟢 Kirjan keskeinen oppi on neljä strategiaa, joilla yksinäisyys vähenee: 

1. ”Spend time each day with those you love.”: Vietä päivittäin aikaa niiden ihmisten kanssa, joita rakastat äläkä rajoitu vain oman talouden jäseniin. Tapaamalla tai puhelimitse. 

2. ”Focus on each other.”: Kun olet muiden ihmisten kanssa, tulisi keskittyä toisiin antamalla heille täysi huomio, tekemällä silmäkontaktia ja kuuntelemalla aidosti.  

3. ”Embrace solitude.”: Yksinoloa ei tulisi pelätä, vaan päinvastoin, sitä tulisi hyväksyä ja käyttää mahdollisuutena tarkastella omia tunteita ja ajatuksia, olla luova, ja yhdistyä luontoon.

4. ”Help and be helped.”: Antaminen ja vastaanottaminen vahvistavat sosiaalisia siteitä.

🟢 Yksinäisyyden kaava = Yhdistelmä geenejä + menneitä kokemuksia + nykyisiä olosuhteita + kulttuuria. Mikä näistä tekijöistä saa meidät tuntemaan olomme yksinäiseksi tietyssä tilanteessa, on lähes mahdotonta sanoa?

🟢 Tärkein tieto on, että olemme joka päivä tekemisissä – töissä, koulussa, kaupassa, busissa, yksinäisten ihmisten kanssa. Huomaammeko heitä?

🟢 Mikä olisi nopein pikavoitto yksinäisyyteen? Veikkaan, että se olisi ”tunteet peliin pojat! Tytöt!” Näytetään, että välitämme.

🔴 Kuusi sanaa – ”The only way to have a friend is to be one.” (Ralph Waldo Emerson)

Kategoriat
Uncategorized

Range

🔵 Me kaikki siirrymme urasta toiseen ja oppiminen itsessään on tie urasiirtoihin. Oppiminen on parasta tehdä hitaasti, jotta syntyy pysyvää tietoa ja kokemusta, vaikka se tarkoittaisikin huonoja suorituksia välittömän edistymisen näkökulmasta. 

🟢 Kirjan keskeinen kysymys on, että miten kehittyä asiantuntijana hyvästä erinomaiseksi. Kasvattaako aika ja kokemus paremmin kuin varhainen überspesialisaatio? Nopea vastaus on, että aika ja kokemus tuottaa parhaan tuloksen.

🟢 Ei ole olemassa mitään elämänkikkaa, joka olisi tie menestykseen. David Epsteinin mukaan on yleinen väärinkäsitys, että menestyksen avain on harjoitella kymmenentuhatta tuntia. Esimerkiksi Dave ”Take Five” Brubeck ei suostunut lapsena musiikkiharjoituksiin, sai potkut konservatoriosta ja silti hän loi yhden maailman parhaista jazz-biiseistä.

🟢 Pääviesti on, että paras tapa menestyä on monipuolisuus ja kokeilut. Epstein haastaa perinteisen käsityksen siitä, että nopea aloittaminen ja varhainen erikoistuminen on avain menestykseen eri aloilla. Ja myös todistaa sen. Esimerkiksi MIT:n ja Northwesternin sekä USA:n tilastokeskuksen tutkimusten mukaan nopeimmin kasvavissa startupeissa perustajan keski-ikä oli yrityksen perustamishetkellä 45 vuotta.

🟢 Kirjan tavoite on:

  • Todistaa, että erikoistuminen varhain ei ole välttämättä paras tie menestykseen. 
  • Rohkaista ihmisiä hankkimaan laaja kokemuspohja.
  • Kannustaa erikoistumaan vasta myöhemmin, kun tietää paremmin, mitä haluaa tehdä. 
  • Kertoa, että tietynlaiset vaikeudet voivat edistää oppimista ja valmistautumista paremmin tulevaisuuteen. 

🟢 Keskeiset opit:

  • Tehokkain oppiminen näyttää tehottomalta; se näyttää siltä, että jää jälkeen.
  • Yliluonnolliset kyvyt on taito tunnistaa kuvioita, jotka kertovat mitä seuraavaksi tapahtuu ennen kuin se tapahtuu.
  • On kykyä yhdistää laaja-alaisesti asioita sekä esittää oikeita kysymyksiä.

🟢 Tekoäly haastaa perinteisen erikoistumisen mallia, koska koneet ovat jo parempia kuin ihmiset monissa tehtävissä, jotka vaativat esimerkiksi taktiikkaa. Mutta ihmiset ovat edelleen parempia strategian suunnittelussa ja kokonaiskuvan hahmottamisessa.

🟢 Epsteinin neuvot lukijalle:

  1. Älä pelkää kokeilla ja tutkia erilaisia mahdollisuuksia.
  2. Älä vertaa itseäsi muihin, varsinkaan nuorempiin ihmisiin, jotka eivät ole sinä. Jokainen etenee omaan tahtiinsa, joten älä anna kenenkään muun saada sinua tuntemaan oloasi jälkeenjääneeksi. Keskity omaan etenemiseen ja siihen, että olet parempi kuin eilen.
  3. Älä pelkää erikoistua. Erikoistumisessa ei ole mitään sinänsä väärää. Kaikki me erikoistumme jollain tasolla ja jossain vaiheessa elämäämme.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: “It is an experiment, as all life is an experiment. (Oliver Wendell Holmes)

Kategoriat
Uncategorized

Right Kind of Wrong

🔵 On siis olemassa oikeanlaisia vääriä. Jos epäonnistumme alueella, jota emme tunne, niin se on epäonnistuminen, mutta ei virhe. Virhe on jotain mitä tunnemme jo.
🟢 Kirjan pääviesti on käsitellä epäonnistumisen ja oppimisen vaikeutta sekä miten voimme tehdä sen paremmin. Elämässä on epäonnistumisia, virheitä ja tietoisia rikkomuksia. Epäonnistumiset ovat ok! Virheet ja rikkomukset ei. 
🟢 Puhuminen ja keskustelu virheistä on parhautta. Sekä melkein ainoa ja tärkein oppi tästä kirjasta, koska puhuminen jäsentää virhettä sekä helpottaa olotilaa. Kirja korostaa epäonnistumisen kehystämisen tärkeyttä ja kykyä oppia siitä.
🟢 Kirjan tavoite on kertoa epäonnistumisten tieteestä ja tarjota kehyksiä, jotka auttavat lukijoita ajattelemaan, puhumaan ja harjoittelemaan epäonnistumista tavalla, joka mahdollistaa heille ilon ja oppimisen elämässään.
🟢 Liikennevalot ovat kiinnostavin case koko kirjassa. Liikennevalot keksittiin kolme kertaa ja vasta viimeisellä kerralla se meni oikein. Ensimmäistä versiota liikennevaloista oli vahtimassa poliisi, mutta kuukauden käytön jälkeen kaasulla toimiva lamppu räjähti ja se julistettiin vaaralliseksi ympäristölle.
🟢 Kirjan keskeiset opit:- Se esittää kolme erilaista epäonnistumisen tyyppiä: älykkäät epäonnistumiset, perusepäonnistumiset ja monimutkaiset epäonnistumiset.- Älykkäät epäonnistumiset ovat tarpeellisia edistykseen, ja niistä voi oppia, kunhan niitä ei kieltäydy tai tunne pahaa mieltä niistä.- Perusepäonnistumiset johtuvat virheistä ja lipsahduksista, ja niitä voidaan välttää huolellisuudella ja relevantin tiedon saannilla.- Monimutkaiset epäonnistumiset ovat useiden syiden aiheuttamia ja sisältävät usein myös huonoa tuuria. Näitä on vaikeampi välttää, ja niiden pieniin ongelmiin puuttuminen ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi on tärkeää.
🔴 Kuusi sanaa – “You miss one hundred percent of the shots you don’t take.” (Wayne Gretzky)

Kategoriat
Uncategorized

Pink: The Power of Regret

🔵 Mitä kadut, niin sitä arvostat ja paljon! Daniel Pinkin uutuuskirja on täynnä tämänoloisia löydöksiä. Ja kirja on hyvä. Jopa melkein parempi kuin Kahnemanin et al. ”Noise”-kirja.

✅ Kirjan pääviesti on, että on hyvä katua, jotta siitä pääsee eroon. 

✅ Katumisen aiheita on neljä ja niiden juurisyyt ovat:
1) Rohkeuden puute, koska en ottanut sitä riskiä ja sen mukana tuomaa mahdollisuutta.
2) Hyvinvoinnin perusta, josta en pitänyt huolta enkä sitä kautta nauti työn hedelmistä.
3) Kadotetut ihmissuhteet, jonka annoin hiipua ja velvollisuudet, joista en huolehtinut.
4) Moraaliset valinnat, joissa tein väärän ratkaisut ja sitä kautta välttelin vastuutani.

✅ Mahdollisuudet ja velvollisuudet leimaavat katumista, mutta mahdollisuudet vetää näistä kahdesta pidemmän korren, joka selittää miksi kadumme enemmän asioita, joita emme tehneet kuin asioita joita teimme. 

✅ Yleisesti siis kadumme asioita ja näkökulmamme on ”jos vähintään olisin” tai ”sentään tein”. Esimerkiksi ”sentään löysin vaimoni” tai ”jos vähintään olisi huolehtinut”.

✅ Tutkimuksen mukaan katumisen aiheet liittyvät perheeseen tai puolisoihin. Sen jälkeen vasta avautuvat koulutukseen, uraan tai rahaan liittyvät aiheet. Kumma kyllä, mutta ystävät sekä terveys eivät mahdu tärkeimpien kaduttavien aiheiden listalle.

✅ Katumista tapahtuu myös organisaatioissa, koska ne koostuvat ihmisistä. Kannattaa miettiä, että mitä asioita organisaatiot katuvat ja kuinka niiden avulla voisi menestyä.

✅ Kirjassa kerrotaan mielenkiintoinen yksityiskohta Alfred Nobelista. Hänen kuolemastaa kirjoitettiin virheellisesti uutinen, joka oli otsikoitu ”Kuoleman kaupppias on kuollut”. Sen jälkeen Nobel perusti rauhanpalkinnon.

🔴 Vaikka aihe on melko populistinen, niin silti en jättäisi kirjaa lukematta.

Kategoriat
Uncategorized

Gallwey: The Inner Game of Tennis

🔵 Self-helppiä vai tennisvinkkejä! Minulle on suositeltu tätä kirjaa sekä bisnesvalmentajan että tennisvalmentajan toimesta. Pitäisikö kirja lukea bisneskirjana, self-helppinä vai tennisoppaana? 

✅ Gallwey kertoo kahdesta minästä – kertojasta (Self 1) ja tekijästä (Self 2) sekä näiden kahden minän vuoropuhelusta. Ja antaa hänen myös treeni- sekä pelivinkkejä.

✅ Kirjan pääviesti on, että pitää oppia luottamaan tekijään (Self 2) ja olla välittämättä kertojasta (Self 1). Tee hyveestä kokemus! 

✅ Kirjan keskeiset opit ovat:
1. Päästä irti itsekriittisyydestä, koska se pilaa kaiken.
2. Poisoppinen mahdollistaa keskittyneen spontaanin pelaamisen. 
3. Kehittyminen on suorassa suhteessa siihen kuinka hyvältä pelaaminen tuntuu
4. Mikä ikinä toimiikaan niin se on pelaajalle hyödyksi. 
5. Tekijän (Self 2) pitää päästä eroon liiasta mailanpuristamisesta ja oman toiminnan kritisoinnista (Self 1).

✅ Tennistaiturit on tehty siitä, että hän tiedostaa missä pallo ja missä mailankärki kulloinkin ovat. Se on keskeistä osaamista – kun tiedostat ne, niin kaikki pallot päätyvät sinne minne olet tarkoittanutkin.

✅ Kun pelaaja pystyy rytmittämään pelinsä ja osaa palauttaa pallon toiselle puolelle oikeassa kulmassa, niin tiedossa on palloralleja. Tennis on siis rytmittämisen ja kulmien peli. 

✅ Treenivinkit. Mieti miltä tuntuu, kun harjaannutetaan yksi tunto kerrallaan:
-Katsot palloa  
-Kuuntelet palloa  
-Miltä maila tuntuu 

✅ Tennisvinkit:
– Miten keskittyä? Katso palloa ja sen kuvioita. 
– Kuinka rauhoittua peliin? Keskity hengittämiseen.

✅ Itseapuvinkit: 
A) Havainnoi pelaamista ilman itsekriittisyyttä.
B) Mielikuvittele lopputulos.
C) Lopeta tuomitsemasta itseäsi.
D) Anna sen tapahtua, älä jännitä 🤩

🔴 Miten voittaa tennisottelu? ”Hit each ball over the net and into the court.”

P.S. Kyllä, luin kirjan enemmän tenniskirjana kuin self-help- tai johtamisoppaana.

Kategoriat
Uncategorized

King: Social Chemistry

Kirjasta

Jos haluat lukea hengästyttävän selityksen miten verkostot muodostuvat, niin tässä on oikea valinta. Jälleen kerran amerikkalainen professori – Marissa King Yalen yliopistosta, on lähtenyt popularisoimaan psykologian tutkimustuloksia. Kirjan tarkoitus on myös kertoa sosiaalisten suhteiden hyödyistä.

Minkälainen kirja oli?

Minua eniten kiinnosti kaikenlainen knoppologia, jota King on saanut koottua tutkimuksista. Amerikkalaisista tietokirjoista poiketen tässä kirjassa imu ei lopu, vaan kirja vetää lukijaansa mukaan loppuun asti. Vaikka Kingillä on selvä pääviesti kirjassaan, niin se oikeastaan hukkuu valtaisaan tietosisältöön.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Sohvapsykologiaa vai todellisuutta? Kolmeen sataan sivuun on koottu perustiedot miten sosiaaliset rakenteet muodostuvat ja mitkä ovat niitten psykologiset ulottuvuudet, jotka muokkaavat elämäämme. Kuvaan lyhyesti Kingin luokituksen ja uppoudutaan sitten knoppologiaan.

Kirjan keskeinen idea on luokitella verkostoitujat kolmeen kategoriaan

1. Laajentajat (expansionists) ovat henkilöitä, joilla on valtaisat verkostot, mutta ne eivät välttämättä ole kovin hyödyllisiä. Lopputuloksena on, että laajantajat ovat vaarassa palaa loppuun.

2. Välittäjät (brokers) kykynevät liittämään yhteen ihmisiä, jotka eivät muutoin kohtaisia ja näissä verkostoissa syntyy paljon uusia innovaatiota. Välittäjillä on parhaimmat ideat. 

3. Koollekutsujat (conveners) kasaavat verkostoja, jotka ovat hyvin tiiviitä ystävien ja ystävien ystävien yhteenliittoumia. Näiden verkostojen ominaisuus on keskinäinen luottamus. Koollekutsujat saavat myytyä ideansa helpommin.

Miksi verkostoitua?

  • Haluatko välttää ennenaikaisen kuoleman? Verkostoidu. Yksinäisyys kasvattaa ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä 26%. Ja yksinäisyys on yhtä tappava kuin ylipaino tai 15 tupakan polttaminen päivittäin.

Mitä tarvitaan verkostoitumiseen?

  • Autenttisuusvaje eli hyvä itsetuntemus johtaa autenttisuusteen ja se on käypä valuutta verkostomarkkinoilla. Hyvän itsetuntemuksen voi saada jos tutkii itseänsä ja omia tuntemuksiaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Koska pelkäämme, että meistä ei tykätä, niin emme osaa olla oma itsemme. Esimerkiksi oletko varautunut jonkun tietyn henkilön läsnäollessa.
  • Tykkäämiskuilu eli luottamus kuinka keskustelu meni tuntemattoman kanssa. ”Me” kuvittelemme, että keskustelu tuntemattoman ei mennyt hyvin vaikka todennäköisesti suuri osa tuntemattomista ihmisistä ei ajattele ”meistä” pahaa.
  • Vertailuharha eli vertaamme itseämme sosiaalisesti lahjakkaampiin henkilöihin ja se johtaa harhaiseen tilanteeseen. Parhaan jälkeen on aina tilaa hyville.
  • Homo reciprocus eli vastavuoroisuuden laji alkaa antamisen-periaatteesta. Antamalla voit myös saada ja siksi se on sosiaalisten suhteiden peruskivi. Se on eräänlaista sosiaalisten suhteiden vivuttamista ja kakun kasvattamista.
  • Saako verkostoituminen tuntemaan sinut likaiselta?  Ja todennäköisesti kyllä, mutta antamisen periaatetta noudattaen voit vähentää tätä tunnetta, koska antaminen kohottaa ihmisessa mielihyvän tunteita.

Menetkö tilaisuuten jossa et tunne ketään? Etsi ryhmä, jossa on pariton määrä ihmisiä (1-3-5) ja pääset osaksi tilaisuutta. Ole oman elämäsi neljäs pyörä…😊

Tiedätkö kuinka monta kontaktia David Rockerfellerin rolodexissä (käyntikorttikansiossa) oli? 100 000. Aika kuka David oli? Hän oli maailman vanhim miljardööri, joka kuoli 2017. David tunsi kaikki alkaen Sigmund Freudin, Nelson Mandelan, Pablo Picasson ja Bill Gatesin myös.

  • Tavallinen ihminen tuntee keskimäärin 150 ihmistä, joiden kanssa voisit ottaa lasillisen jos satunnaisesti kohtaisit hänet.
  • Somesta huolimatta emme tunne yhtään sen enempää ihmisiä, mutta olemme enemmän yhteyksissä ihmisiin, jotka ovat verkostomme ulkolaidalla. Esim. Facebookin käyttäjistä vain 5% on yhteydessä yli sataan henkilöön.
  • Syvällisessä suhteessa olemme 2-5 henkilöön.
  • Tunneside meillä on keskimäärin 15 henkilöön ja olemme yhteyksissä kuukausittain.
  • Läheisiä ystäviä on keskimäärin 50 henkilöä ja heidät voisit kutsua lapsesi ylioppilasjuhliin.
  • Satunnaisia tuttuja on 150 henkilöä.

Ystäväpelin oikeastaan ratkaisee kuinka jaat aikasi ihmisten kanssa. Mitä ohuemmalle levität aikasi sitä vähemmän todennäköisemmin syntyy vastavuoroisuutta.

Mikä on tuttu-ystävä-sydänystävä? Mekaanisesti laskien:

  • Ihan ensimmäiseksi tarvitaan fyysistä läheisyyttä.
  • Miten saada paljon tuttuja nopeasti töissä? Sijoittaudu kahvihuoneen tai vessan läheisyyteen. Miksi? Koska jokainen meistä käy niissä vähintään kerran päivässä.
  • Tuttavaksi pääsee 50 tunnissa. Satunnaisesta kontaktista tulee tuttu, jos vietät hänen kanssa vähintään 50 tuntia.
  • Ystäväksi pääsee 90 tunnissa. Tuttavasta tulee ystävä, jos vietät hänen kanssaan vielä lisää aikaa 40 tuntia (50+40=90).
  • Sydänystäväksi pääsee 200 tunnissa. Ystävästä tulee sydänystävä, jos vietät hänen kanssaan vielä yli 100 tuntia (50+40+110=200)
  • Ja hei – 41 % todennäköisyydellä naapuristasi tulee ystäväsi (vain ämöriikassa, oletan).

Ikä korreloi negatiivisesti tuttavien määrän kanssa:

  • 25 vuotiaana tapaamme kuukausittain 20 ihmistä.
  • 40 vuotiaana tapaamme kuukausittain 15 ihmistä.
  • 65 vuotiaana tapaamme kuukausittain 10 ihmistä.

P.S. Yli 40 vuotta vanhat ihmiset eivät enään verkostoidu. Kääk!

Uuden työn löytäminen tapahtuu verkostoissa:

  • Puolet (56%) uusista työpaikoista löytyy verkostojen kautta ja erityisesti hyvä palkkaisiin hommiin rekrytoidutaan verkostojen kautta (75%).
  • Sen lisäksi verkostojen kautta löytyneet työpaikat ovat parempipalkkaisia sekä uusi pesti löytyy nopeammin.

Sosiaalista pelkoa kahlitsee kaksi asiaa:

• Haluamme, että meistä pidetään, mutta pelkäämme että meistä ei pidetä.

• Roikumme tutuissa ihmisissä sen takia, että osaamme mielestämme ennustaa heidän käytöstä.

Sosiaaliset suhteet kuolevat:

  • Jos emme ole kahteen kuukauteen kontaktissa, niin tunne yhteydestä heikkenee 30 %.
  • Kuuden kuukauden päästä tunne yhteydestä on heikentynyt 80 %.
  • Miesten verkostot kutistuvat naisia nopeammin.
  • Vain 15 % ystävyyksistä päättyy riitaan.

Kaksi syytä ystävyyden päättymiseen:

• Tapaamisten määrä väheni.

• Yhteiset intressit hävisivät.

Luottamus:

  • Töissä luottamuksen rakentaminen kestää kolme vuotta.
  • Mitä enemmän luotamme puolisoomme, niin sen vähemmän olemme stressaantuneita tai masentuneita. Eli olemme terveempiä.
  • Luottamus syntyy mitä enemmän paljastat arvojasi, tavoitteistasi, uskomuksiasi, menneitä virheitä tai pelkoja.
  • 3 sekunnin suora katsekontakti – ei lyhyempi eikä pidempi.
  • Kysy kysymyksiä, ja erityisesti jatkokysymyksiä. Äläkä unohda kuunnella loppuun asti.
  • “Being Loud Is More Important Than Being Right? It isn’t just competence. Confidence makes people more popular.”
  • Ja “kovaäänisyyteen” kun yhdistetään anteliaisuus, niin suosio on varma.

Täydellinen tiimi. Google tutki Aristoteles-projektissa täydellistä tiimiä. Sen mukaan täydellisessä tiimissä:

1. On psykologinen turvallisuuden tunne something psychologists call psychological safety.

2. Varmuuden tunne.   

3. Rakenne ja selvyys tavoitteista sekä rooleista.

4. Työn henkilökohtainen merkitys.

5. Työllä on tarkoitus.

Arvioi verkostosi? Hyvä tietokirja tarjoaa työkalun ja niin se löytyy täältäkin. Testaa verkostoasi www.assessyournetwork.com

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Työyhteisöä auttaa, jos siellä on

  • “The no asshole rule” ja
  • hyvät käytöstavat tai kohteliaisuus kunniassa.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Hyödyntää hyviä kysymyksiä:

1. Johdantokysymykset – miten menee? (“How are you?”)

2. Aiheenvaihtokysymykset esim. liittyen harrastuksiin

3. Jatkokysymykset

4. Peilikysymykset – vaikkapa lapsiin liittyen. (“I have three kids. How about you?”)

Harrastaa kuuntelun salaisuutta:

1. Ymmärrän – Are you actually hearing sounds and remembering what you hear? (“I understand.”)

2. Nyökkääminen – Making eye contact and smiling and nodding? (“I do.”)

3. Arvostan – (“I value.”)

4. Olkapäälle taputtaminen (“Touch is ten times stronger than verbal or emotional contact”).

5. Yleensä kaksi minuuttia riittää, että ihminen tuntee tulleensa kuulluksi.

Yhteenveto

Kuusi sanaa: “The first duty of love is to listen.” (teologi Paul Tillich).

Kuusi sanaa: “Often people are like sheep eating grass,” according to Burt. “They’re so focused on what’s right in front of them, they don’t look for the whole.”