Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages

Schildt: The Data Imperative

Schildt: The Data Imperative

Kirjasta

Henri Schildtin “The Data Imperative – How Digitalization is Reshaping Management, Organizing, and Work”-kirja on todennäköisesti paras Suomessa kirjoitettu kirja digitalisaatiosta. Tietenkin minun kirjan jälkeen….:-) Schildtin kirja on elegantti ja viiltävä analyysi yhtiöille jotka vielä(kin) työstävät digitaalista transformaatiotaan. Kirjan tavoite on “my aim has been to formulate a coherent and overarching analytical view of digitalization as, principally, a change in management and organizing.”

Kirjassa on hienosti suomalaisia esimerkkejä kuten Finnair, ABB ja HappyOrNot.

Minkälainen kirja oli?

Lyhyt, ihanan lyhyt.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Avainoppi on, että oikeiden tavoitteiden ymmärtäminen mahdollistaa digitalisaation avulla optimoinnin. Vaikka yritykset voisivat optimoida kaikkea, niin se ei tarkoita että niin pitäisi tehdä. ”Short-term optimizing to be counter-productive (Jezz Bezos).

Kirjan tarkoitus on tutkia digitaalisen teknologian vaikutuksia johtamiseen, organisointiin sekä työhön yrityksissä. Kirjan sisältöteemat ovat:

  • Paras lähestymistapa digitalisaatioon on muutos, jossa data, analytiikka ja työn automatisointi muuttaa liiketoimintaa.
  • Älykäs automaatio ja data ovat radikaali muutos ihmistyönä tunnettuun asiantuntemukseen.

Mikä on digitalisaation transformaatio? Se on tietoinen pyrkimys rakentaa uusia kyvykkyyksiä organisaatioon hyödyntämällä uusia digitaalisia teknologioita.

Miksi johtamismallit ovat muutoksessa? Koska kaikki aikaisemmat teknologia-aallot ovat aiheuttaneet sen. “Management theorists have elaborated how every major wave of generic technologies—steam power, electricity, oil, computers—has been associated with new waves of coherent and generic approaches for organizing and managing work, also known as ‘management models’.”

Schildtin lähestymistapa on muutos johtamisessa ja organisaatiossa. Hänen mukaansa dataimperatiivi tarkoittaa systemaattista vakiintunutta päätöksenteon syrjäyttämistä algoritmiin pohjautuvalla päätöksenteolla:

– Johto priorisoi datapohjaista päätöksentekoa.

– Algoritmi yli ihmisen.

– Älykäs automaatio manuaalisen työn ohi.

On moraalisesti kyseenalaista olla ottamatta uutta teknologiaa käyttöön.

Kaikissa datakeskeisissä yrityksissä

1. kerätä data keskeisistä bisnesalueista,

2. analysoida ja tuottaa datasta yrityksen omia kasvukaavoja ja

3. todentaa kasvukaavat bisnesprosessiksi.

Johdon innovatiivisuudesta on kiinni saadaanko em. kasvukaavat johdettu asiakasarvoksi, alentuneiksi kustannuksiksi vai kummaksikin.

Keskeinen reseptiikka digitalisaatioon on:

– Kyky luoda, tallentaa ja analysoida dataa

– Järjestelmät kykenevät hallinnoimaan bisnesprosesseja.

Ilman älykästä automaatiota muutokset eivät ole mahdollisia tuotannon tai markkinoinnin optimoinnissa.

Digitalisaation strategiateemat:

1.Optimointi. “The pursuit of operational efficiency through constant optimizing”

2. Tuotekehitys. “Rapid experimentation with new products and services”

3. Asiakkuudet: “Developing deeper digital relationships with customers and partner companies”

Ja ne johtavat:

1. Jatkuvaan optimointiin (constant optimizing).

2. Aktiivisiin kokeiluihin uusista tarjoamista (experimenting to diversify offerings).

3. Digitaalisten asiakassuhteiden rakentaminen (building interactive digital relationships).

Kompleksisuus ja modulaarisuus – Toyota autossa on noin 30 000 osaa ja Android-käyttöjärjestelmässä on noin 100 000 metodia. Eli ohjelmistoprojektit ovat monimutkaisia, mutta Brooksin lain mukaan “adding manpower to a late software project makes it later”.

Avainjuttu on, että ohjelmistoissa on alhainen modulaarisuusaste, mutta ohjelmistojen välillä tulisi olla aktiivinen yhteys. Esimerkiksi lentoyhtiön vapaiden istuinpaikkojen sekä markkinointiautomaation välillä tulee olla aktiivinen yhteys. Auton valmistaminen on modulaarinen prosessi, mutta kun taas illallisen valmistaminen ei. Digitaalinen liiketoiminta on ei-modulaarista, vaan tiukkaan paketoitu kokonaisuus. Sen sijaan älypuhelin palvelut ovat hyvinkin modulaarisia. Esimerkiksi Twilion tarjoama autentikointipalvelu on osana monia suosittuja palveluja modulina.

Digitaalinen transformaation on siirtopolulla, jossa modulaarisuuden aste kasvaa, ja se ruokkii innovatiivisuutta sekä resilienssiä

Heimot ovat toinen digitalisaation tunnusmerkki. ”The Dutch banking group ING serves as an example for the changes in organizational structures and processes motivated by digitalization and the new strategic priorities.” Ilman digitaalista kulttuuria ja ketterää liiketoimintaa datasta eikä algoritmeistä ei ole hyötyä organisaatioille.

Nostamisen arvoinen huomio – Finnairssa on huomattu, että järjestelmien oppimiseen sujuu paljon aikaa ja toisaalta ihmisen sekä algoritmien välisen vuoropuhelun oppimiseen menee vielä lisää aikaa.

Big data = Kahneman + tuplaespresso. “Accordingly, big data is supposed to correct the myopia and cognitive biases popularized by Daniel Kahneman in Thinking Fast, Thinking Slow. Recent articles depict digital technologies and artificial intelligence as helping speed up and scale processes that previously relied on humans. According to these views, digitalization works like a double shot of espresso for the organization—the organization will remain fundamentally the same, but just become faster, more awake, and slightly more nervous.” Huom! Valtaosa datasta ei ole ollut olemassa ennen matkapuhelimia, sähköistä kaupankäyntiä, sosiaalista mediaa tai IoT-laitteita.

Mistä aloittaa? Algoritmien ja älykkään automaation ymmärtäminen alkaa kun omasta liiketoiminnasta poimitaan puutteet.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Onko yrityksessäsi tai organisaatiossa olemassa arvio miten seuraavat teknologiat vaikuttavat toimialaasi tai liiketoimintaan?

  • 5G,
  • tekoäly,
  • Edge-pilvipalvelut ja
  • kvanttitietokoneet.

Jos ei, niin todennäköisesti yrityksessäsi ei koeta kiirentuntua myöskään digitaalisen liiketoiminnan rakentamiseen. Nämä teknologiat eivät vaikuta viipeettä, mutta niiden merkityksestä kertoo yrityksesi johtamiskäytännöistä. Paradise lost?

Mitä yritysten pitäisi hyödyntää:

  • Dataa,
  • ohjelmistoja,
  • ekosysteemejä,
  • uusia ketteriä prosesseja ja
  • kasvattaa digitaalista kuluttuuria.

Kirjan pääviesti on, että pitää:

  1. Investoida IT-järjestelmiin,
  2. lopettaa vanhat johtamisjärjestelmät ja -opit sekä
  3. rakentaa yrityskulttuuria.

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Noudattaa kirjan perusoppeja:

• Tapa toimia: Modulaarisuus vs. Ei-modulaarisuus

• Toimintaympäristö: Ekosysteemit ja alustat

• Strategiset teemat: Tehostaa, kehittää ja jalostaa digitaalista asiakkuutta

Yhteenveto

Tiedätkö muuten kuka otti tietokoneet ensimmäisenä käyttöön liiketoiminnassa? Englantilainen Lyons-teehuoneketju vuonna 1949. ”The digitalization of business has unlikely beginnings in a British chain of teashops: J. Lyons and Co. In 1949, the company demonstrated truly visionary leadership when it acquired an early digital computer from University of Cambridge researchers. Diversifying from tea and biscuits to computing in 1951, J. Lyons and Co. began selling the world’s first commercial computer specifically intended for business applications: LEO-1.”

Luettavaa: The Economist & ‘Data is the new oil’.

Luettavaa: Paul R. Daugherty & H. James Wilson, “Human + Machine: Reimagining Work in the Age of AI” ja artikkeli Harvard Business Review-lehdessä.

Luettavaa: MIT Technology Review & ‘Microsoft’s neo-Nazi sexbot was a great lesson for makers of AI assistants’.