Avainsana: Tulevaisuus

Kategoriat
Uncategorized

Carr: What the Internet is doing

🔵 Kerrankin kritiikkiä! Internet tuhoaa ihmiskunnan älykkyyttä. Internetin takia keskittymiskykymme heikkenee, ajattelustamme tulee pinnallista ja muistimme heikkenee.

🟢 Kirjan pääviesti on, että Internet työntää sivulle lineaarisen ajattelun ja tilalle on tullut halujen sekä tarpeiden lyhytkestoinen tyydytys. 

🟢 Uudet teknologiat ja niiden sivutuotteena tuomat muutokset ovat merkityksellisiä. Teknologiat tuottavat seuraavanlaisia hyötyjä:
o Laajentaa fyysisiä kyvykkyyksiämme – lentokoneet, autot.
o Tarkentaa aistejamme – mikroskooppi, Geiger-mittari.
o Muokkaa luontoamme – ehkäisypilleri.
o Älyllistää meitä – kirjoituskone, kello, kartat ja tietenkin Internet.

🟢 Kirjan tavoite on saada meidät ymmärtämään uuden teknologian vaikutukset:
1.Mitä tapahtuu hermojärjestelmällemme kun käytämme tietokoneita?
2. Mitä tapahtuu ajattelullemme ja tunteillemme kun käytämme tietokoneita? 
2. Mitä tapahtuu kognitiivisille taidoillemme kun käytämme tietokoneita? 

🟢 Jokainen teknologia tarvitsee eettiset periaatteet, mutta ne harvoin syntyvät etupainotteisesti. Esimerkiksi mekaanisen kellon myötä ihmiset ja yhteiskunta alkoi mittaamaan tulevaa, käytettyä ja menetettyä aikaa. Lopputuotteena saimme käsityksen mitä saavutamme ja tuotamme. Samoin se toi mukanaan individualismin. Kello siis muutti ajatteluamme miten näemme itsemme, mutta kukaan ei pysty ennustamaan vaikutuksia etupainotteisesti eikä siten voida synnyttää eettisiä periaatteita.

🟢 Surffailu on pahasta ja se on kaikki pois kirjojen lukemisesta, koska keskittymiskykymme heikkenee. Web on suunniteltu häiriköimään ihmisen mieltä – eräänlainen keskeytysmasiina. Ja sen johdannaisena syntynyt moniajo (multitasking) tuhoaa toimintaamme. Loppujen lopuksi emme lue mitään surffatessamme, vaan keskitymme katselemaan.

🟢 Google on tuonut Frederick Winslow Taylorin keksimän taylorismin takaisin maailmaamme. Sen mitä Taylor teki manuaaliselle työlle, niin Google tekee älyä vaativille tehtäville. Huom! Datan teollinen hyötykäyttö ei ole vielä edes lapsenkengissä.

🟢 Autoamputaatio ja vieraantuminen ovat ihmisten palkkio kun he käyttävät Internettiä. Ymmärtääksemme mitä menetämme kun kuvittelemme saavuttavamme jotain on tärkein tehtävä kun uusia teknologioita lanseerataan.

🟢 Kaksi vaaranpaikkaa:
1.Tietokoneen ja hakukoneen käyttäminen on helpoin tapa, mutta ei paras tapa ihmisen aivoille.
2.Ulkoistamme ajatuksenne sähköisiin järjestelmiin.

🟢 Syvällinen ajattelu edellyttää rauhallista läsnäolevaan mieltä, mutta onko se mahdollista jos iPhonen käyttäjä viettää aikaa puhelimensa kanssa viisi tuntia ja 85 kertaa päivässä.

🔴 Kuusi sanaa: ”We get the data but lose the meaning.”

🔴 Kuusi sanaa: ”The brighter the software, the dimmer the user.”

🔴 Kuusi sanaa: “Google is founded around the science of measurement” (CEO Eric Schmidt).

P.S. Kannattaa tutustua Johannes Gutenbergin sekä Johannes Fustin liiketoimintaan ja erityisesti miksi sitä lainaa mitä ei olisi pitänyt ottaa…

Kategoriat
Uncategorized

Stadler: Open Strategy

🔵 “Why join the navy if you can be a pirate?” Haluatko pitää organisaatiosi merirosvo-asenteen ja välttää ajatumista aristokraatiksi? Kirjan oppien avulla voit joukkoista strategiatyösi ja ennusteiden tekemisen.

✅ Kirjan pääviesti on, että avoin strategia perustuu joukkoistamiseen. Osallistetaan iso joukko erilaisia ihmisiä tekemään suunnitelmaa tulevaisuudesta. Vanhan koulukunnan työkalut – SWOT, PESTEL ja Viiden kilpailuvoiman malli (Porter’s five forces analysis) auttavat, jos voit perustaa työsi historiadataan.

✅ Strategiatyö perustuu kolmeen kysymykseen – missä olet nyt, mihin aiot mennä ja millä keinoin. 

✅ Kirjan tavoite on tehdä avointa strategiointia toteuttavista organisaatioista poikkeuksellisen kilpailukykyisiä. ”Competitive strategy is about being different”. (Michael Porter)  

✅ Miten eteenpäin:
– Avataan strategiatyö pikku hiljaa – liiketoimintayksikkö kerrallaan. 
– Luodaan oma rakenne strategiatyön tulosten toimeenpanoon, rahoitetaan sitä erikseen ja annetaan oikeus toimeenpanna.   
– Otetaan voimallisesti vaikutteita ulkopuolisten ihmisten panostuksesta, koska liiketoimintamurrokset tulevat talon ulkopuolelta.  
– Avointa strategiatyötä ei pidä tehdä vain silloin kun on hyvät kelit. 
Selvennetään oikeudet tehdä päätöksiä eikä vedetä strategiatiimiltä mattoa jalkojen alta.

✅ Strategiasuunnitelma on kuin kartta – mitä suurimmalla todennäköisyydellä ihmiset eksyvät, mutta silti se auttaa menemään eteenpäin.

✅ Vinkkejä avoimeen strategiointiin:
Idea 1: Etulinjan ihmiset mukaan 
Idea 2: Heittäydy väittelyyn 
Idea 3: Muokataan organisaatiokulttuuria 
Idea 4: Lue kirja

✅ Casena analysoitiin Nokiaa, jota oli fasilitoimassa Gary Hamel 90-luvun alun Suomesta. Menetelmänä oli avoin strategia-työskentely, jossa työstettiin neljän teeman kautta:
1. Ortodoksisuus = One team was assigned the task of identifying industry orthodoxies. What assumptions was Motorola making about consumers, technology, products, pricing, and market size, and how could this conventional thinking be challenged? 
2. Epäjatkuvuuskohdat = A second team was charged with identifying discontinuities. What were the emerging trends in business, lifestyle, technology, and regulation that weren’t yet on Motorola’s radar, and how could these be leveraged to Nokia’s advantage? 
3. Ydinosaaminen = A third team reviewed Nokia’s core competencies. What unique technologies or skills did the firm possess, and what new ones would it need to build to leapfrog Motorola? 
4. Mitä puuttuu? = The most critical task of all, uncovering unmet needs and unserved customers, fell to the fourth team.

🔴 “Yesterday’s pirates become today’s aristocrats.”

Kategoriat
Uncategorized

Bradford: Connect

🔵 85% Stanfordin MBA-opiskelijoista opiskelee tämän kurssin.

✅ Kirjan pääviesti on, että vaikka kaikki ihmissuhteet ovat erilaisia, niin ne kehittyvät samansuuntaisesti ja yleensä ne alkavat yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. “Be yourself, everybody else is taken.” (Oscar Wilde)

✅ Koska rakastan kaavoja, niin ehdottomasti paras oppi on tämä => Haluatko oppia kaavan, joka mahdollistaa muutoksen? Se on R < D × V × F. 
– R on muutosvastarinta (resistance to change)
– D on tyytymättömyys (dissatisfaction)
– V on visio
– F on ensimmäiset askeleet (first steps)
Eli jos tyytymättömyys, yhdistettynä visioon tulevaisuudesta ja ensimmäiset askeleet ovat isompi kuin muutosvastarinta, niin muutos on mahdollista.

✅ Keskeinen tavoite ei ole luvata 5-askeleen ystävyyskurssia, koska sellaista yhden koon sukkahousua ei ole olemassa. Vaikka tavoite ei ole tarjota poppakonsteja, niin kirjassa ehdotetaan kuutta ominaisuutta oivalliseen suhteeseen:
1. Älä tee persoonamurhaa eli kumpikin voi olla oma itsensä.  
2. Lukekaa toisianne kuin avointa kirjaa.  
3. Mitään ei käännetä sinua vastaan.  
4. Pervorehellisyys.  
5. Kinaaminen kannattaa.  
6. Ajattelette vain toisen parasta. 

✅ Kirjassa tarjotaan kolme kysymystä, jolla voi kehittää henkilökohtaisia suhteita:
– Mikä ominaisuus on vahvin? 
– Mitä ominaisuutta haluaisit eniten kehittää?  
– Mitä voisit tehdä em.ominaisuuden muuttamiseksi? 

🔴 “Laughter is the shortest distance between two people.” (Victor Borge) 

Kategoriat
Uncategorized

Smil: Numbers Don’t Lie

🔵 Bill Gates suositteli minulle (ja monelle muulle) tätä suosikkikirjailijansa kirjaa kesälukemistoon. Jos olet lukenut Hans Roslingin “Factfulness”-kirjan, niin todennäköisesti pidät kirjasta. 

✅ Kirjan pääviesti – laita tosiasiat järjestykseen.  

✅ Kirjan tavoite on osoittaa, että numerot eivät valehtele ja erityisesti, että mitä totuuksia niiden taakse kätkeytyy. Chip Heathin mainio “Making Numbers Count” uutuuskirja on toinen kirja, josta löytyy yhtymäkohtia tähän kirjaan. Jos pidit Heathin kirjasta, niin todennäköisesti sinulla olisi kasassa trilogia.

✅ Kirjan keskeiset opit on iso, tosi iso luettelo erilaisia faktoja maailmasta, jossa elämme:
-Emme pääse pitkään aikaa eroon dieselkoneista, koska niiden suuren hyötytehon, luotettavuuden ja kestävyyden ansiosta sekä niiden käyttökustannukset ovat alhaiset. 
-Vuonna 1850 ihmisen keskimääräinen eliniänodote oli 40 vuotta USA:ssa ja Euroopassa.
-Kansakunnan elämänlaadun paras mittari on alhainen lapsikuolleisuus.
-Kansakunnassa paras ROI (return-on-investment) saadaan rokotteiden kautta.
-Haluatko pitkiä lapsia? Juota heille maitoa.

✅ Valtaosa meidän arkipäivän keksinnöistä on peräisin Yhdysvalloista ns. Gilded Age- ajanjaksolta (1880-luvulta eteenpäin):
-Paperipussi (1880). 
-Raitiovaunut (1880)
-Polkupyörä (1880)
-Silitysrauta (1882) 
-Kassakone (1883)
-Myyntiautomaatit (1883)
-Teräsrakenteinen kerrotalo (1885)
-Coca-Cola (1886)
-Maxwell House pikakahvi (1886)
-Deodorantti (1888) 
-Pyöröovi (1888) 
-Kuulakärkikynä (1888)
-Wall Street Journal (1889) 
-Hissi (1889)
<= Miksi? Sitä ei kirja kertonut, mutta todennäköisesti perustuu toiseen teolliseen vallankumoukseen

🔴 ”Kiiruhda hitaasti. Festina lente. Make haste slowly”

Kategoriat
Uncategorized

Porter: Competitive Strategy

🔵 ”Fight for profits!” on tämän kirjan sanoma. Kaikkien yritysten pitää kilpailla kannattavuudestaan ja ymmärtää kuka vie ”hillot himaan”.

✅ Kirjan pääviestiä on saada yrityksen tekemään parempaa liiketulosta kuin toimialan muut yritykset.

✅ Kirjan tavoite on tarjota lukijalle neljä keskeistä strategiatyökalua:
A. Strategian vauhtipyörä.
B. Viisi kilpailukykytekijää.
C. Kolme geneeristä strategiaa.
D. Kilpailija-analyysi kehikko.

✅ Työkaluista tärkein on viisi kilpailukykytekijää, jotka määrittävät yhtiön tuloksentekokyvyn:
1. Uudet kilpailijat syövät yrityksen voittoja, tuomalla toimialalle uutta kapasiteettiä, joka yleensä johtaa hintojen alenemiseen. Esim. Uber ja AirBnB.
2. Toimialan kilpailu kaventaa katteita. Esim. halpaoperaattorit.
3. Korvaavat liiketoiminnat pienentävät tuloksentekokykyä, koska ne toteuttavat samaa tarkoitusta kuin yhtiön palvelut. Esim. Metos saattaa integroida IoT-laitteen tuotteeseen.
4. Asiakkaat siirtävät yrityksen tulosta omaan taseeseen neuvottelemalla itselleen halvempia hintoja.
5. Alihankkijat ottavat osansa yrityksen voitosta joko nostamalla kustannuksia tai alentamalla toimitustensa laatua.

✅ Kolme geneeristä strategiaa auttaa yrityksiä arvioimaan omia mahdollisuuksiaan:
– Hintajohtaja = kasvu.
– Differoituminen = kannattavuus.
– Keskittyminen = tehokkuus.
Valittaessa näistä kolmesta strategioista jonkun on tärkeää tiedostaa, että mistä yritys luopuu valintansa kautta eli mikä on trade-off.

✅ Hintajohtaja voi ns. halpaoperaattori, joka pyrkii olemaan halvin asiakkaalle ja/tai tehokkain tuottamaan palveluita, jolloin yrityksen trade-off on luopua kyvystä differoitua, mutta saa suuremman markkinaosuuden.

✅ Differoituminen mahdollistaa positioitumisen, joka suojaa yritystä kilpailijoilta ja yleensä differoituminen suojaa parhaiten viittä kilpailukykytekijää vastaan. Tässä strategiassa asiakkaan saama – koettu tai todellinen, arvo pitää olla suurempi kuin maksettu hinta, mutta yritys on tehnyt trade-offin luopumalla hintajohtajuudesta pyrkiäkseen parempaan markkinaosuuteen.

✅ Keskittymisessä tai fokusoituessa yritys panostaa tiettyihin asiakkaisiin, tiettyihin palveluihin tai tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Mikä tärkeintä tämä strategia yleensä tuottaa paremmat katteet kuin keskimäärin toimialalla. Yritysten trade-off tässä strategiassa on päätös luopua liikevaihdosta saadakseen parempaa tuottoa.

🔴 Porter kirjoitti kirjan käytännönläheiseksi, jonka avulla liiketoimintaihmiset voivat päättää organisaationsa tulevaisuudesta. Tämä kirja on aikamme tärkein strategiakirja.

Kategoriat
Uncategorized

Iansiti & Lakhani: Competing in the Age of AI

🔵 Tekoälykirja kuukaudessa pitää konkurssin loitolla. 

✅ Kirja keskeinen ratkaisuvaihtoehto on rakentaa oma AI-tehdas. Avainsanat onneen ovat ”datan ja analytiikan teollistaminen”. Aloita kehittämällä chatbotin kautta asiakasymmärrystä, koneppimista verkkokauppaan ja RPA:lla automatisoit taustaprosesseja.

✅ AI-tehtaan tavoite on synnyttää:
1) Skaalaetua (scale)
2) Riittävä laajuus (scope)
3) Oppimista & kehittymistä (learning).

✅ AI-tehtaan osastot ovat:
⁃ Dataputki, jonka prosessissa kerätään, syötetään, puhdistetaan, integroidaan, prosessoidaan ja turvataan dataa.
⁃ Algoritmikehityksessä tuotetaan ennusteita tulevaisuuden toimenpiteistä ja päätöksistä. Tämä on datatehtaan kriittisin rooli.
⁃ Eksperimentoinnissa testataan kausaliteetit ennusteista ja päätöksistä esim. A/B-testeillä ennenkuin ne viedään tuotantoon.  
⁃ Softainfrastruktuuri, joka tuottaa tasalaatuisen prosessoinnin ja komponenteista muodostuvan tuotannon.

✅ Suomeksi sanottuna AI-tehdas tuo massatuotannon menetelmät datan prosessointiin ja analytiikkaan.

🔴 AI muuttaa prosessit ohjelmistoiksi. Mieti miten työstä tehdään ohjelmisto? Kirjoittajat osasivat sanoittaa kaiken sen min

Kategoriat
Uncategorized

Kahneman, Sibony, Sunstein: Noise

🔵 Oletko koskaan miettinyt, että miten samasta asiasta voidaan tehdä niin erilaisia päätöksiä?

✅ Kirja on kirjoitettu parempia päätöksiä sekä taitavampia päättäjiä varten.

✅ Päätöksenteon tavoite on synnyttää jatkuvasti täysosumia, vaikka ajattelumme kivijalka on vinossa ja se kohisee. Missä tehdään päätöksiä, niin siellä on aina kohinaa. Kirjoittajat ovat havainneet, että kohinaa ei tunnisteta päätöksentekotilanteessa lainkaan ja siksi pahimmillaan puolet päätöksistä on virheellisiä.

✅ Miksi organisaatiot eivät hankkiudu kohinasta eroon? Suurin yksittäinen tekijä on, että päätöksentekijät vastustavat keinoja, joilla kohinaa voidaan välttää. Suositellut keinot kohinan poistamiseen ovat säännöt, kaavat ja algoritmit. Näiden lisäksi kirjassa melkein tuotteistetaan kaksi asiaa – päätöksenteon auditoinnit ja päätösten hygienia.
– Ryhmässä tapahtuvat päätöksenteko itseasiassa voi voimistaa kohinaa.
– Kirjassa ei ehdoteta, että ihminen korvataan koneella.
– Parasta olisi hankkia älykkäitä, kokeneita ja taitavia päätöksentekijöitä.

✅ Lukijan tavoite voisi olla luoda itselleen kirjan avulla prosessi, joka tuottaa riittävän määrän laadullisesti oikeita päätöksiä.

🔴 Muista päätöksenteon hetkellä – kysy toista mielipidettä, älä tee päätöksiä fiilispohjalta ja nuku yön yli.

Kategoriat
Uncategorized

Berlin: The Man Behind The Microchip

🔵 Kuka on Robert Noyce? Hän on Piilaakson Thomas Edison ja Henry Ford. Mies, joka perusti Intelin. Keksijä, jolla on 17 patenttia. Ihminen, jolta kopioidaan johtamisoppeja vieläkin. “Go off and do something wonderful.”

✅ Tiedätkö miksi Piilaakso syntyi? 
– Koska puolijohdeteollisuus tuotti suuret voitot (Intel 40 % ja Fairchild Semiconductor 87 %).
– Koska sinne kehittyi ekosysteemi missä kohtasivat huomisen pioneerit eli sijoittajat, yrittäjät, yhteiskunta ja opiskelijat. 

✅ Noycen johtamisperiaatteita:
– Viettää 99% työajasta inspiraatiovaiheessa ja loput perspiraatiossa.
– Sitoutua ajatukseen yhteisestä leivästä.
– Toimia oikein ja antaa mahdollisuus toimia oikein. 
– Laissez-fairen kautta ihmiset saa loistaa.
– Tehdä rohkeita päätöksiä.
– Luoda aktiivisesti yrityskulttuuria.

✅ Yrityskulttuurista:
– Jyrkkä ei sisäiselle valtataistelulle
– Kerrotaan kaikki – ei salaisuuksia
– Suora kontakti johdon ja työntekijöiden välillä
– Vapaus ja veljeys työpaikalla
– Esihenkilö mahdollistajana

✅ Miten yrityskulttuuri käytännössä toimi?
• Yhteisessä ruokalassa
• Uutiskirjeillä
• Henkilöstökokouksia
• Valaa itseluottamusta ihmisiin, joka oli Noycen isoin vahvuus

Kategoriat
Uncategorized

Doerr: Speed & Scale

🔵 Toivon, että tämä kirja on kaikkien suomalaisten yhtiöiden strategiaopas numero 1.

✅ John Doerr on mielenkiintoinen ihminen ja hänen kirjansa ovat vähintään yhtä mukaansatempaavia kuin kirjailija itse. Tässä kirjassa Doerr ratkoo ilmastokriisiä OKR-menetelmällä (Objectives & Key Results) ja hän saa sen kuulostamaan yhtä helpolta kuin MacGyverin kävyistä tekemät käsikranaatit. 

✅ Kirjan tavoite on saada meidät poistamaan 59 gigatonnin vuosittaiset päästöt ja tekemään kaikkemme, että olemme hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.

✅ Pitääksemme planeetan asuttavana meidän pitää puuttua 10 kokonaisuuteen, jotka ovat tieliikennepäästöistä ilmastoinnovaatioihin. Työkalut ovat – vähennä, poista ja kompensoi. Itse pidän Doerrin polkua ja menetelmää erittäin uskottavana ja toivon, että moni teistä tutustuu kirjan keinoihin. Kaikkea ei tarvitse tehdä, mutta aloita jostain. Minä esimerkiksi vaihdoin tämän kirjan takia sähköautoon. 

✅ Kirjan mielenkiintoisin sivupolku on Piilaakson juhlituimman sijoitusyhtiön perustajan opit. Eugene Kleiner perusti Kleiner Perkinsin, joka sijoitti mm. Inteliin. Hänen nimissään kulkee myös Kleinerin laki, joka on 14 kohtainen lista opeista mitä kasvuyhtiöt tarvitsevat elinkaarensa aikana. Ensimmäinen niistä on paras – ”Make sure the dog wants to eat the dog food.” Tosin eräässä kotimaisessa riskisijoitusyhtiössä tämä oli käännetty muotoon ”Drink your own Champagne”. 

🔴 Muista, että lastemme oikeus ihmisarvoiseen tulevaisuuteen riippuu siitä kuinka hyvin sinä huolehdit Doerrin oppien toimeenpanosta.

Kategoriat
Uncategorized

Rumelt: Crux

🔵 ”Analysis paralysis”. Ensimmäinen strategiakirja, joka markkinoi toimintaa ennen analyysiä. 

✅ Kirjan tavoite on muuttaa strategia ratkaisukeskeiseksi, jossa voimavarat käytetään ongelman juurisyyn löytämiseen. ”Understand the power of challenge-based strategy and the power gained by finding the crux of the challenge.”

✅ Rumeltin ohje on tehdä ”twiitinmittainen” strategia eli kirjoittaa kahdessa minuutissa lause, joka sisältää ehdotuksen toimenpiteeksi tai toiminnaksi. Esim. ”There Is No Substitute” (Porsche).

✅ Kirjan pääviesti on, että ”Lopeta tuottaminen ja aloita ratkominen”. Strategioissa huomioidaan liiaksi sosiaaliset paineet – pääomamarkkinoiden tarve saada lukuja, annoskateus kilpailijoiden strategioihin, perinne tuottaa mittavia Powerpointteja ja niin edelleen.

✅ Kun strategiatyö aloitetaan ongelmien (lue haasteiden) ratkomisesta, niin silloin strategiat rakentuvat organisaatioiden tarpeista eikä ulkopuolisista paineista.

✅ Rumelt suosittelee analyysityökalujen käyttämistä vasta kun ongelmat on tunnistettu ja sittenkin etsimään vain havaittuun ongelmaan sopivan työkalun. Esimerkiksi:
• Capital budgeting kun pitää päättää investoinneista.
• BCG matrix kun pitää arvioida tuottavatko eri liiketoiminnat yritykselle kasvua vai kassavirtaa.
• Disruption theory kun pitää päättää miten reagoidaan kilpailuun ja onko joku emergentti liiketoiminta kaappaamassa markkinaosuutta,

✅ Kirjassa suositellaan myös muita strategiatyökaluja kuten – Value-chain analysis, Willingness-to-pay modeling, Multinomial logit models of competition, McKinsey’s 7S framework, The Blue Ocean Strategy Canvas, Scenario development, Benchmarking, Product life cycle, Root-cause analysis jne. Näitä työkaluja hyödyntäessä pitää huomioida, että ne rakentuvat eri oletuksiin ja pieneen määrään muuttujia. Alkaako kuulostamaan ”Analysis paralysis” -koktaililta?

✅ Kirja jakautuu kolmeen osaan:
1. osassa esitellään ratkaisukeskeisen strategian työn idea ja kieleke (crux) kirjan nimen mukaan. Mikä on crux? Se on kallionkieleke, jonka kalliokiipeilijän pitää pystyä ohittamaan ja Rumeltin mielestä strategiatyön ydin on löytää yhtiön kieleke ja keksiä keinot miten ohittaa se. / Diagnosis
2. osassa kerrotaan kuinka ongelmia voi diagnosoida ja siinä hän paneutuu erityisesti kilpailuun. / Guiding policy
3. osassa mietitään miten kielekkeen (crux) voi ohittaa ja etuja, joita yhtiöllä on. / Coherent action

✅ Miten käytännössä pitää toimia ratkaisukeskeisessä strategiassa?
“What is going on here”-tyyppisellä kysymyksellä voit diagnosoida tilanteen. 
Löydä kieleke. 
Luo järjelliset keinot ohittaa kieleke.

🔴 “Without action the world would still be an idea.” Georges F. Doriot (INSEADin perustajia).