Avainsana: Tulevaisuus

Kategoriat
Uncategorized

Heath: Making Numbers Count

🔵 Mikawaltarimaisesti voisin sanoa, että “Löydä luotaimesi”. Lue kirja ja poimi sieltä itsellesi merkitykselliset tavata tulkita lukuja kuulijalle.

✅ Kirjan tarkoitus on olla opas ja innoittaja, koska elämme maailmassa missä menestys perustuu lukuihin. Etkä tule pettymään. Chip Heath ja Karla Starr tarjoavat ihanassa 146 sivun muodossa mielekästä luettavaa. Alku oli mukaansatempaavampi kuin loppu kuten monesti bisneskirjoissa käy.

✅ Kirjan pääviesti on twiitinmittainen suositus – älä käytä numeroita. Heathin ja Starrin ammattisalaisuus on, että he eivät käytä numeroita, vaan tulkitsevat ne konkreettisiksi, eläviksi ja merkityksellisiksi viesteiksi, jolloin numerot menettävät merkityksen. (Lukijan huomautus: Tämä neuvo on kohderyhmäkysymys. He eivät neuvo miten toimia kun kuulijat ovat numeroholisteja eivätkä halua ”kuulla” hölötystä vaan raakoja lukuja). 

✅ Kirja tarjoaa kolmea sääntöä:
• Sääntö #1. Yksinkertainen on kaunista ja pyöristä antaumuksella (7,6 => 8).
• Sääntö #2. Konkreettinen on paras ja kokonaiset luvut ovat vielä parempia (3692 => 3700).
• Sääntö #3. Unohda säännöt yksi ja kaksi, jos olet tekemisissä asiantuntijoiden kanssa.

✅ Vinkkejä:
— MacGyver-periaate – katso ympärillesi ja mieti mitä ihmiset yleisesti tunnistavat uutisista, viittaukset paikallisuuteen, tutut esineet.
– Kokeile miten aika, etäisyys, tilat tai raha konkretisoivat lukuja.
– Vertausten (korkea kuin vuori), superlatiivien (nopeampi kuin Porsche) ja kategorian vaihdolla (Kalifornian BKT on suurempi kuin Euroopan) saa tunnetta mukaan.
– Ruumiinosat konkretisoivat – peukalon mitta, kyynärpään pituinen jne.
– Toisto. Muista lukujen kanssa innostunut toisto auttaa sisäistämään lukuja.

✅ Numeroita vaivaa tulkinnan puute ja suuria numeroita vaivaa turtuminen. Emme osaa antaa numeroille mielekästä kehystä, joka muuttuisi tavoitteiksi sekä menetämme käsityskykymme mitä suuremmiksi numerot tulevat. Numeroiden käyttäjäystävällisyys perustuu:
– Siihen ettei kuulijan tarvitse prosesoida lukuja, vaan analysoida niiden tuloksia.
– Jopa insinöörille lukujen pitää olla tehokkaita ja niiden kertoa nitä seuraavaksi pitää tehdä.

✅ Brittiläisen Punaisen Ristin perustajina Florence Nightingale oli kuuluisa lukujen tulkitsija. Nightingale hyödynsi numeroiden muistamisessa tunnetta. Krimin sodan aikana hän vertasi kuinka huonojen sairaalaolojen takia kuoli ihmisiä kuin Salisburyn kentällä tai Birkenhead-laivan upotessa. Hänen mukaansa nimetyt periaatteet ovat:
– Mittasuhteet oikein. “Kolme viidestä”.
– Vertauskuvat. “Kuolee kuin mustaan surmaan”
– Konkretisoi. Salisburyn kentällinen sotilaita.
– Kokoluokka. ”Titanicin verran ihmisiä”.

✅ Ole armollinen kuulijoille. Seitsemää enempää lukuja ei yleensä kannata kertoa ihmiselle. Miksi? Psykologi George A. Millerin artikkelissa kerrotaan kuin suuri ihmisen työmuisti on (“The Magical Number 7, Plus or Minus 2”).

Kategoriat
Uncategorized

Christensen: How Will You Measure Your Life

🔵 Miten mitata onnistumista elämässä? Kirjan otsikko on mainio tiiseri, mutta todellisuudessa löysin siitä kaikkea muuta kuin miten mitata elämää. Lähin vastaus kysymykseen, jonka kirja antaa – on että tie onneen on yhtä hidas kuin tie helvettiin. 

✅ Kirjassa on kaksi teemaa – strategia ja miten ajatella. Näiden avulla voit toteuttaa elämääsi ja sitä kautta myös mittaroida sitä. 

✅ Miten ajatella? Kysymykseen Christensen antaa tukevan vastauksen jo ensimmäisessä luvussa ja se on suoraviivainen. Etsi käsillä olevan kysymykseen sopivan teorian ja sovella sitä miettimällä potentiaaliset lopputulokset teorian kautta. (Tästä on muuten mainio HBR:n video ja laitan linkin siihen kommenttikentään).

✅ Mikä on hyvä teoria?
– Se on yleinen toteamus, että mikä aiheuttaa mitä ja miksi. 
– Se on hyödyllinen, koska se selittää mitä tapahtuu ennen kuin koet sen.
– Sitä voi myös testata sillä kuinka hyvin se selittää poikkeamia eli anomalioita. 

✅ Hyvä teoria tarvitsee kaverikseen hyvän strategian. Se kertoo mitä halutaan saavuttaa ja miten sinne mennään. Strategiassa listaat prioriteetit, mahdollisuudet ja millä voimavaroilla menet sinne. Itse lisäisin siihen vielä listan asioista mitä ei pidä tehdä.

✅ Strategia pähkinänkuoressa:
– Motivaatio näkyy intohimona siinä mitä teemme.
– Ennakoimattoman ja ennakoidun yhdistäminen.
– Voimavarojen kohdistaminen eli allokointi prioriteettien mukaisesti.

✅ Strategia kumpuaa kahdesta eri lähteestä (Henry Mintzbergin teorian mukaan):
1) Ennakoitavissa olevat mahdollisuudet.
2) Ennakoimattomat, ja yleensä ne ovat ongelmia sekä mahdollisuuksia, jotka kumpuavat kun alkuperäistä strategiaa lähdetään toteuttamaan. 
Takuuvarmasti strategia on sekoitus ennakoitua ja ennakoimatonta. Tärkeintä on hyökätä markkinoille ja kokeilla juttuja kunnes löytyy _se_ oma juttu, joka alkaa tuottamaan. 

✅ Strategian toteutumista voi seurata tarkkailemalla, että mihin voimavarat tai resurssit kuluvat. Jos ne menevät muualle kuin strategian mukaiseen toimintaan, niin silloin strategian implementointi epäonnistuu.

✅ Voimavarat, prosessit ja prioriteetit:  
1. Voimavarat kehittyvät yli ajan, mutta niitä voi epäorgaanisesti kehittää esim. ostamalla. 
2. Prosessit ovat tehokas tapa välttää pyörän uudelleen keksimisen. Sillä ihmiset ovat tekemisissään ja koordinoivat toisten kanssa, viestivät ja tekevät päätöksiä. Ne mahdollistavat nopeamman ja tehokkaamman tavan tehdä tuotteita ja ratkoa ongelmia kun aina ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. 
3. Prioriteetit antavat perusteet päätöksenteolle. 

✅ Prioriteetit kertoo mitä tehdään, voimavarat on se mitä käytetään ja prosessit mitä voimavaroilla tehdään, että saavutetaan prioriteetit. 

🔴 “The safest road to Hell is the gradual one—the gentle slope, soft underfoot, without sudden turnings, without milestones, without signposts.” (C. S. Lewis)

Kategoriat
Uncategorized

Pink: The Power of Regret

🔵 Mitä kadut, niin sitä arvostat ja paljon! Daniel Pinkin uutuuskirja on täynnä tämänoloisia löydöksiä. Ja kirja on hyvä. Jopa melkein parempi kuin Kahnemanin et al. ”Noise”-kirja.

✅ Kirjan pääviesti on, että on hyvä katua, jotta siitä pääsee eroon. 

✅ Katumisen aiheita on neljä ja niiden juurisyyt ovat:
1) Rohkeuden puute, koska en ottanut sitä riskiä ja sen mukana tuomaa mahdollisuutta.
2) Hyvinvoinnin perusta, josta en pitänyt huolta enkä sitä kautta nauti työn hedelmistä.
3) Kadotetut ihmissuhteet, jonka annoin hiipua ja velvollisuudet, joista en huolehtinut.
4) Moraaliset valinnat, joissa tein väärän ratkaisut ja sitä kautta välttelin vastuutani.

✅ Mahdollisuudet ja velvollisuudet leimaavat katumista, mutta mahdollisuudet vetää näistä kahdesta pidemmän korren, joka selittää miksi kadumme enemmän asioita, joita emme tehneet kuin asioita joita teimme. 

✅ Yleisesti siis kadumme asioita ja näkökulmamme on ”jos vähintään olisin” tai ”sentään tein”. Esimerkiksi ”sentään löysin vaimoni” tai ”jos vähintään olisi huolehtinut”.

✅ Tutkimuksen mukaan katumisen aiheet liittyvät perheeseen tai puolisoihin. Sen jälkeen vasta avautuvat koulutukseen, uraan tai rahaan liittyvät aiheet. Kumma kyllä, mutta ystävät sekä terveys eivät mahdu tärkeimpien kaduttavien aiheiden listalle.

✅ Katumista tapahtuu myös organisaatioissa, koska ne koostuvat ihmisistä. Kannattaa miettiä, että mitä asioita organisaatiot katuvat ja kuinka niiden avulla voisi menestyä.

✅ Kirjassa kerrotaan mielenkiintoinen yksityiskohta Alfred Nobelista. Hänen kuolemastaa kirjoitettiin virheellisesti uutinen, joka oli otsikoitu ”Kuoleman kaupppias on kuollut”. Sen jälkeen Nobel perusti rauhanpalkinnon.

🔴 Vaikka aihe on melko populistinen, niin silti en jättäisi kirjaa lukematta.

Kategoriat
Uncategorized

Torres: Continuous Discovery Habits

🔵 Maailma on kiihdyttänyt tuotekehitysprosessejaan kiitos Internetin. Mitään ei tapahdu enää niin hitaasti kuin 30 vuotta sitten. 

✅ Pääviesti kirjassa on, että tärkeintä on löytää (discovery) ja toimittaa (delivery). “If I had an hour to solve a problem, I’d spend 55 minutes thinking about the problem and 5 minutes thinking about solutions.” — Albert Einstein

✅ Kirjassa on hyvä rakenne. Alussa kerrotaan mitä aiotaan kertoa. Jokaisen kappaleen lopusta löytyy aina nämä kaksi yhteenvetoa:
1) Miten välttää asioita?
2) Miten tehdä jatkuvan löytämisen kulttuuria?

✅ Asiakastarpeen löytäminen on muuttunut ja erityisesti sen omistajuus. Ohjelmistoliiketoiminnan alkuaikoina johto omisti asiakasymmärryksen ja budjetointi oli tehty kerran vuodessa.

✅ Vuosi 2001 oli käänteentekevä, kun joukko insinöörejä kirjoitti ”Agile manifeston”, joka kuuluu seuraavasti:
1. Lyhyet kehitysvaiheet, joista saadaan useammin asiakkailta palautetta. 
2. Jatkuva kehitystyö, jossa ei pyritä isoihin julkaisuihin vaan jatkuvaan julkaisuprosessiin. 
3. Mahdollisimman iso joustavuus, että asiakaspalautteeseen voidaan reagoida helposti, mutta välittömästi.  
4. Yksinkertaisuudesta tulee kauneutta, koska mitä vähemmän rakennetaan, niin sen parempia ominaisuuksia siitä tulee 

✅ Ongelmat syntyvät kun johtajat eivät halua antaa pois omistajuutta asiakastarpeiden löytämisestä. Enemmän lopputulokset kuin lopputuotteet mielessä. Enemmän asiakastarpeet kuin bisnestarpeet mielessä. Enemmän mahdollisuudet kuin uhat mielessä.

✅ Mitä opit kirjasta?
• Syvähaastatteluista 
• Käytettävyystestaamisesta
• A/B testaaminen

✅ Kirjassa lanseerataan asiakasratkaisun puuteoria (opportunity solution tree = OST), jolla voidaan visualisoida haluttu lopputulema. Sen avulla voit: 
• Poistaa jännityksen asiakas v. bisnestarpeesta 
• Jakaa ymmärrys halutusta lopputuloksesta  
• Omaksua jatkuvan kehittämisen ajattelutavan 
• Tehdä parempia päätöksiä 
• Oppia nopeammin  
• Rakentaa itseluottamusta tuleviin tekemisiin 
• Yksinkertaistaa sidosryhmätyöskentelyä 

✅ Miten mitata luovuutta? 
• Määrä – Kuinka monta idea pystytään tuottamaan. 
• Erilaisuus – Kuinka erilaisia ideat ovat. 
• Uutuusarvo – Minkälainen on uutuusarvo.  

✅ Tiesitkö, että brainstorming keksittiin vasta vuonna 1953? Alex Osborn ehdotti kirjassaan “Applied Imagination” neljää sääntöä brainstormingille:
• Keskity määrään. 
• Eriytä ideoitten arviointi ja ideoitten tuottaminen toisistaan.
• Toivota oudot ja epätavalliset ideat tervetulleeksi.  
• Yhdistä ja jalosta ideoita. 

✅ Muista kysyä pre-mortem -kysymys? Kuuden kuukauden päästä kun olet lanseerannut tuotteen, niin mikä on mennyt pieleen. Siten altistat ideasi niille tekijöille mitkä ajattelet olevan väärin.

🔴 “Managers must convert society’s needs into opportunities for profitable business.” — Peter Drucker

Kategoriat
Uncategorized

Ariely: Predictably Irrational

🔵 Kirjan pääviesti on, että olemme auttamattoman ennustettavan epärationaalisia, mutta se ei tee meistä avuttomia. 

✅ Kirjan tavoite on tutkia rationaalisuutta ja epärationaalisuutta sekä opettaa meitä huomaamaan systemaattisesti toistuvat virheemme sekä miten välttää niitä. Ariely on kuin Kahneman – hän opettaa esimerkkien avulla. Tiedostamalla tilanteet, jossa toimimme epärationaalisesti, voimme toimia viettiemme vastaisesti niin kotona kuin bisnesmaailmassa.

✅ Miksi olemme ennustettavan epärationaalisia? Tunteet, sosiaaliset normit, halumme suhteuttaa (relativity) asioita jne. vievät meitä pois loogisesti ja rationaalisesti johdetuista tilanteista. Epärationaalisuutemme tapahtuu ja toistuu samalla tavalla uudestaan ja uudestaan.

✅ Ja mitä on epärationaalisuus? Se on etäisyys täydellisyydestä. 

✅ Useimmat ihmiset eivät tiedä mitä haluavat ennen kuin näkevät sen. Vertailtaessa tyydymme pelkästään helppoihin ratkaisuihin. Siis asioihin, joita voimme vaivatta vertailla ja siksi monimutkaiset vertailut jäävät tekemättä. Kirjassa on esimerkki The Economistin tarjouksessa, jossa ostajaa juksataan ostamaan kallis lehti- ja internet -tilaus. Tavoite oli ”koukuttaa ihmiset” internet-palveluun lehden lisäksi.

✅ Downgrade – mitä enemmän meillä on tavaraa niin sitä enemmän haluamme sitä lisää. Miten rikkoa kamamania? Myymällä Porsche Boxsterin, niin vältymme ostamasta Porsche 911:n….🤩

✅ Hinnanmuodostuksessa tärkeintä on ensivaikutelma ja ankkurointi, joka on kaupantekemisessä tärkeintä. Siksi pitää muistaa:
– Kiihottuminen on kallista, kalliimpaa kuin uskommekaan, koska silloin teemme kaikkein irrationaalisimmat valinnat.
– Nollan historia – miksi maksamme liikaa, vaikka hinta on nolla. Ilmaiseen liittyy pelko, että menetämme jotain ja siksi olemme valmiita ”ilmaisiin” tuotteisiin, vaikka niiden kustannus syntyy jälkikäteen.
– Hinnoittelussa pitää huomata, että markkinahinta ja sosiaalinen hinta eivät voi sekoittua, koska silloin markkinahinta dominoi ja siksi rahalla motivointi on kalliimpaa.
– Lisäominaisuuksista maksaminen on turhaa, koska emme niitä koskaan tarvitse.
– Rehellisyyden hinta ei ole kustannusanalyysin lopputulos, vaan sosiaalisten normien lopputulos. Rehellisyyteen voidaan sitouttaa esim. tuomarivalan kautta. Esimerkiksi henkilöt, jotka testissä joutuivat muistelemaan 10 käskyä, niin eivät huijanneet lainkaan.
– Käteisen näkeminen tekee meistä rehellisiä, mutta digitaalisella rahalla ei ole samanlaista vaikutusta.

🔴 Siitäkin huolimatta, että haluamme olla rationaalisia, niin “the unexamined life is not worth living” (Socrates).

Kategoriat
Uncategorized

Kelly: The Inevitable

🔵 Teknologia on ihmisyyden kiihdytyskaista. Tieteellisen prosessin keksiminen on suurin yksittäinen keksintö viimeisen 200 vuoden aikana ja se on kiihdyttänyt teknologian kehittämistä.

✅ Kirjan pääviesti on, että fysiikka ja matematiikka hallitsevat teknologian kehittämisen dynamiikkaa ja ne vääjäämättömästi johtavat tiettyihin lopputuloksiin. 

✅ Kirjan tavoite on ennustaa juurisyyt ja tendenssit miten digitaaliset teknologiat kehittyvät. Ennustuksilla on tarkoitus kertoa mihin suuntaan olemme menossa, mutta ei mikä on tarkka lopputulos. Varmaa on myös, että tulevat kehityspolut eivät tunne lainsäädäntöä eikä maantieteellisiä rajoja tai liiketoimintamalleja.

✅ Kirjan keskeinen oppi on, että vääjäämättömyys on tulos ajoituksesta tai hetkestä (momentum), jolloin se tapahtuu. Siis matemaattiset ja fysiikan lait sekä aika vaikuttavat milloin jokin tietty teknologinen muutos toteutuu kuten Clayton Christensenin ”The Innovators Dilemma”-kirjassa kuvataan. Internet oli vääjäämätön, koska se on verkostojen verkosto. Tai puheyhteys on vääjämätön, mutta iPhone ei. Tai nelipyöräinen kulkuväline oli vääjämätön, mutta Range Rover ei.

✅ Paras suositus olemassa oleville liketoiminnoille on pyrkiä tekemään vihollisistaan asiakkaita. Regulointia pitää tehdä, mutta teknologian läpimurtoa se ei estä esim. case Uber. Kiellot toimivat väliaikaisesti ja yleensä itseään vastaan.

✅ Kirja esittelee universaaleja tendenssejä, jotka muokkaavat teknologian tulevaisuutta. Kirja kertoo kahdestatoista teknologiasta, jotka muokkaavat elämäämme. Ne 12 tendenssiä, joita esitellään ovat jatkuvia trendejä kuten matemaattisten ja fysiikan lakien mukaan pitääkin olla. Ajankohtaisin niistä on ”Cognifying” eli vapaasti suomennettuna ”fiksuksi tekemistä”, jossa erilaisia prosesseja muutetaan älyä omaaviksi. 
+ Älymusiikkia, joka on tehty kuuntelijan profiiliin.
+ Älypyykki, joka kertoo pesukoneelle ohjeet.
+ Älykiinteistönvälitys, joka löytää ostajat kohteelle.
+ Älysairaanhoito, joka huomioi yksilölliset tarpeesi.
+ Älyrakennukset, jotka huomio sijainnin, sään jne.
+ Älylelut, jotka saa käyttäjä rakastumaan nukkeen, joka on yleistyessään eka robotti.
+ Älyurheilu, joka tuottaa uusia tapoja liikkua ja mitata sitä.
+ Älyvirkkaaminen – kuka tietää?

✅ Mietin kirjaa lukiessa, että miten koronapandemia sekä Venäjän hyökkäys Ukrainan tulevat vaikuttamaan teknologiaan ja mikä on sitten vääjäämätöntä. Lisää panostuksia etäyhteyksien ja puolutusteollisuuden tuotteistuksiin?

🔴 Marc Andreesseen kirjasta: ”Automatic must read”.

Kategoriat
Uncategorized

Hansen: Collaboration

🔵 Tiesitkö, että iPod-tuote kehitettiin vain 8 kuukaudessa? Ja miksi? Koska Applen eri yksiköt tekivät yhteistyötä.

✅ Kirjan pääviesti on, että yhteistyön tavoite ei ole yhteistyö vaan paremmat tulokset – ristiinmyynti, innovaatiot ja tehokkaampi toiminta. Collaborate for results!

✅ Yhteistyön tulokset näkyvät kasvaneena ristiinmyyntinä olemassa oleville asiakkaille (cross-sales), tuottavuuden kasvuna (incresed margins) ja kustannussäästöt eli pääomien tehokkaampi käyttö (efficient use of assets).

✅ Kirjan tavoite on antaa työkaluja, joilla johtaa ja mitata yhteistyötä. Esimerkiksi yhteistyön preemio (collaboration premium) on kirjoitettu kaavan muotoon ja sen tuoton perusteella voi päättää onko yhteistyö kannattavaa. Esim. Daimlerin ja Chryslerin tulos oli -35 Mrd USD. Siis miinus. 

✅ Yhteistyön preemion-kaava: Yhteistyön preemio = Projektin tulos (€) – mahdollisuuden kustannukset (€) – yhteistyön kustannukset (€) <= Ennenkuin yhteistyö aloitetaan, niin tämä laskelma pitää tehdä.

✅ Organisoituminen yhteistyöhön (disciplined collaboration) tapahtuu seuraavasti. Tee:
1: Tulosanalyysi yhteistyön hyödyistä – saavutetaanko yhteistyöllä parempia tuloksia?
2: Tunnista yhteistyön esteet – mikä menee pieleen?
3: Siilojen purkaminen – miten vältetään siiloista syntyvät ongelmat?

✅ Parhaat hyödyt yhteistyö-prosessista syntyy kun se on sekä yhteistä (collaborative) että ei-keskitettyä (decentralized).

✅ Mitä ikinä teetkään, niin arvioi myös _miksi_ yhteistyö ei kannata tehdä? Hyvässä strategiassa ja yhteistyössä tunnistetaan ei-vaihtoehto.

✅ Miksi yhteistyö epäonnistuu?
Vihamielinen ympäristö
Väärän ratkaisun implementointi
Liian pitkälle viety yhteistyö
Virhearvio yhteistyön tuottoista
Kustannusten aliarviointi
Väärä diagnoosi ongelmasta

✅ Yhteistyön vihollinen on nykyaikainen liikkeenjohto, jossa itsenäisen tuloskoneen hinta on yhteistyön puute. ”The enemy of collaboration – modern management”. 

✅ Kirja sopii kaikille, jotka miettivät siiloja ja niiden välisen yhteistyön tuloksia.

🔴 “Poor collaboration is worse than no collaboration at all” (Jim Collins).

Kategoriat
Uncategorized

Piketty: Brief History of Equality

🔵 Tasa-arvon bisnes case on erinomainen ja sillä leuhkiminen on oikein ja totta. Hyvä me!

✅ Tämä on historiakirja, jossa tutkitaan tasa-arvon historiaa ja erityisesti sosiaalista, taloudellista ja poliittista tasa-arvoa.

✅ Kirjan pääviesti on, että vaikka maailma tuntuisi kuinka epätasa-arvoiselta, niin se ei ole totta. Historian tutkimuksen valossa elämme kaikkien aikojen tasa-arvoisinta elämää, joka näkyy yhteiskunnallisen aseman, omaisuuden, tulonjakauman, sukupuolen ja rotujen välisenä tasa-arvona.

✅ Parannettavaa löytyy vielä:
– Ykköshuomio. Kaikista poliittisista päätöksistä syntyy vaurautta ja valtaa, mutta sen kohdentuminen tasa-arvon kannalta on ratkaisevaa. Siksi poliittisia päätöksiä tehtäessä se pitää ymmärtää, että kenelle se kohdistuu ja keneltä se on poissa.
– Toinen oppi. Tasa-arvon kehittymista on tapahtunut myös viime aikoina, vaikka 1980-2020 -ajanjaksoa kuvaillaan kompleksiseksi.

✅ Piketty ennustaa:
– Kapina jatkuu…. Ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset tulevat jatkossakin tuottamaan koflikteja, kansannousuja ja kriisejä.
– Seuraavaksi kapinointi tulee siirtymään vastustamaan rikkaiden ökyelämäntapa, joka tuhoaa luontoa kiihtyvällä tahdilla. 

✅ Kaksi sudenkuoppaa:
1) Kuinka kamppailun merkitys ja voimasuhteet ovat vaikuttaneet tasa-arvon historiaan. 
2) Eliitin vastustuksen merkitys ja kuinka sen vastavoimana toimii ainoastaan suuri kollektiivisen voimankäyttö kriisien ja jännitteisinä aikoina. 

✅ Faktoja:
– Elinajanodote on kasvanut 46 vuotta kahdessa sadassa vuodessa eli 26 => 72 vuoteen (1820-2020).
– Ihmiskunnalla on enemmän terveyttä, koulutusta ja pääsyä kulttuurin pariin kuin koskaan.
– Omistamisen oikeudet ovat heikentyneet enemmän kuin koskaan.
– Köyhin 50 % on vieläkin köyhiä omistamisen näkökulmasta, mutta heillä on oikeuksia ja he ovat vähemmän omistavan luokan armoilla kuin koskaan.

✅ Adam Smithin opit kirjasta ”Wealth of Nations” vuodelta 1776 pitävät vieläkin paikkansa. Taloudellista liberalismia syntyy kun hallitukset: 
A) Huolehtivat alhaisesta verotuksesta, tasapainoisista budjeteista ja eivät ota velkaa.
B) Kunnioittavat omistamisen oikeuksia. 
C) Kehittävät tavara- ja työmarkkinoiden kilpailukykyä.

✅ Tasa-arvo kaava = hyvinvointivaltio + progressiivinen verotus + taistelu kaikenlaista syrjintää vastaan.

✅ Johtopäätös – vaikka köyhien osuutta tai heidän omaisuuden määrää ei voida muuttaa, niin silti heidän oikeuksia voidaan aina parantaa. Sen seurauksena tulee aina syntymään enemmän tehokkuutta ja kollektiivista varautta, koska se parantaa voimakkaasti ihmisten sosiaalista ja taloudellista elämää.

🔴 P.S. Tiesitkö mikä on toimivan kapitalismin syntymekanismia? Kolonialisaatio. Ja erityisesti kun Länsimaat vivuttivat omaa vaurauttaan alistamalla afrikkalaisia samalla tavalla kuin Japani alisti kiinalaisia ja nyt Kiina alistaa afrikkalaisia. Nykyäänkin siis varautta synnytetään orjuuttamalla.

Kategoriat
Uncategorized

Sikkut: Digital Government Excellence

🔵 Kymmenen kohdan kirja.

✅ Olisi tylsää lukijan kannalta referoida kaikkea mielenkiintoista mitä kirjasssa on, koska siinä on monia anekdootteja, joista syntyy mielenkiintoinen kokonaisuus. 

✅ Siim Simkutin kirjassa on haasteltu 20 kansallista digijohtajaa, joiden perusteella on syntynyt kymmenen suositusta:
1.Tulokset puhuvat puolestaan (Deliver, Deliver, Deliver)
2.Strategia on ainoa mahdollisuutesi (Strategy Is Your Job—and Your Opportunity)
3.Ilman poliittista tukea ei ole mitään (It Is Hard without Proper Political Support)
4.Verkostoitujan homma (It Is a Networked Job and a Job of Networking)
5.Viestimällä voit voittaa (Good Communications Will Empower You)
6.Yksin pääset nopeasti, mutta yhdessä pääsette kauas (The Team Will Determine How Far and Fast You Can Run
7.Tee töitä pysyvän muutoksen eteen, joka päivä (Work for Lasting Change—Every Day)
8.Helppoja hommia ei ole tehtäviä (The Job Is Hard—Be Ready for It)
9.Asiakas mielessä vai asiakkaan mielessä? (Fix Your Sight on the Users—The Impact on Citizens and Businesses)
10.Onni omissa käsissä (Your Effectiveness Is in Your Own Hands)

✅ Suomalaisesta näkökulmasta Anna-Maija Karjalaisen haastattelu on luonnollisesti mielenkiintoisin. Mutta myös Mike Brackenin haastettelu ja hänen kuvaus GOV.UK:sta on lukemisen arvoinen.

🔴 ”Digital government leadership is about—well, leadership.”

Kategoriat
Uncategorized

Ketovuori: Laumavaiston varassa

🔵 Teetkö päätöksesi laumavaiston varassa vai yksilöllisiin johtopäätöksiin perustuen?

✅ Kirjan pääviestit ovat kollektiivinen mielikuvitus ja ymmärrys systeemisyydestä mahdollistavat rationaalisen ajattelun. Päinvastaisesti ”kollektiivinen mielikuvituksen puute ja kyvyttömyys ymmärtää systeemisyyttä” johtaa kriiseihin.

✅ Kirjan tavoite on kertoa suomeksi Robert Prechterin Socionomics-teoriasta. Sen mukaan sosiaalinen meiliala vaikuttaa eniten päätöksentekoomme eikä rationaalinen ajattelu kuten itse päätöksentekijöinä uskomme.

✅ Sosiaalinen mieliala on ”henkinen tila, joka vaihtelee ajassa dynaamisesti ja aaltomaisesti optimismin ja pessimismin välillä”.

✅ Rationaalisuus näyttäytyy enemmän jälkisääteisenä selityksenä kuin todellisina valintoina päätöksentekotilanteessa. Esimerkiksi osakemarkkinoilla ostetaan kiivaasti osakkeita nouseville markkinoilla ja myydään kiivaasti laskevilla markkinoilla. Päivittäistavarakaupan puolella logiikka on toinen – hintojen noustessa ostetaan vähemmän ja hintojen laskiessa ostetaan enemmän. 

✅ Suomi24.fi -datan perusteella torstai on suomalaisille vähiten iloinen päivä ja lauantai-illalla klo 21 jälkeen olemme iloisimmillaan. Kello 02-04 yöaikaan olemme eniten peloissamme, ken hereillä siis on.

✅ Kirjasta löytyy suorastaan hauska kolmen sivun pituinen ristiintaulukko, jossa eri elämän osa-alueita on analysoitu positiivis-negatiivis -akselilla. Hilpeä havainto on esimerkiksi, että kansakunnassa nousevan mielialan vallitessa kravatit kapenevat ja negatiivisen vallitessa pussimaiset housut yleistyvät. Sic?

🔴 ”Prechterin ennakoima lama tulee vasta sen jälkeen, kun kaikki ajattelevat, että asiat ovat jo kunnossa”.