Avainsana: Thinking

Kategoriat
Uncategorized

Parhaat bisneskirjat kautta aikojen

Parhaat bisneskirjat kautta aikojen eli TOP4-kirjat:

  • ”Thinking, Fast and Slow” (Daniel Kahneman) 
  • ”Leading Change” (John P. Kotter)
  • ”Competitive Strategy” (Michael Porter)
  • ”Vuoteni General Motorsissa” eli ”My Years with General Motors” (Alfred P. Sloan)

Miksi nämä kirjat? Olen blogannut 300 bisnes- ja tietokirjasta, joten haluaisin tehdä tiivistelmän miksi innostua lukemaan juuri nämä kirjat. Kaikki kirjat ovat erilaisia – yksi kertoo ajattelemisesta, toinen strategiasta, kolmas muutoksesta ja neljäs kilpailusta. Kaikki mistä liiketoiminta muodostuu. Jatkuvasta muutoksen johtamisesta kilpailussa ympäristössä, jossa oikein ajattelu johtaa menestykseen. 

Ajattelemisesta 

Minun mielestä Daniel Kahnemanin ”Thinking, Fast and Slow”-kirjan on maailman paras bisneskirja. Ja miksi? Sen perusteella, että siinä kerrotaan mit meidän pitäisi tehdä kirjan oppien mukaan? Sen viimeisellä sivulla Kahneman itse asiassa esittää elegantin vastauksen tähän kysymykseen. Ensinnäkin organisaatiot tekevät vähemmän virheitä, jos ne oppisivat ajatella hitaammin, hyödyntämään sitä syvää oppimisen mukana tuomaa osaamista. Toiseksi mikäli organisaatiot ovat lukeneet ”Checklist Manifeston”, niin niillä on tarkistuslistoja. Kolmanneksi organisaatioiden pitää oppia tekemään ennusteita. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, organisaatiot oppisivat käyttämään premortem-analyysiä – eräänlaista epäonnistumisen analyysia.

D. Kahnemanin kirja ”Thinking, Fast and Slow” on yksi parhaista ja nousee minulla TOP4-bisneskirjaksi, jonka olen tähän mennessä lukenut. Kirjan ote on intensiivinen eikä petä lukijaansa. Jokainen sivu on kääntämisen arvoinen, koska et malta odottaa seuraavan sivun löydöksiä, joita Kahneman on tehnyt. Se on myös älyllisesti haastavaa kirja. Se on myös kiehtovasti kirjoitettu. Väittäisin myös, että kirjan viisaus ja älyllinen rikkaus saattaa olla ikuista?

Muutoksesta

John P. Kotterin ”Leading Chaneg”-kirjassa kerrotaan 8 muutoksen vaihetta, jotka johtavat onnistuneeseen muutokseen. Sen avulla oppii miten voi johtaa konkreettisesti muutosta ja viedä niitä oppeja käytäntöön.

Hän on oikeassa siinä, että muutos jää pysyväksi vasta, kun ympärilläsi olevat ihmiset alkavat sanoa, että ”tämä on meidän tapamme toimia”. Silloin on aika juhlia. Miten muutoksessa epäonnistuu? Kotter käyttää paljon aikaa selittääkseen tyytyväisyyttä ja miksi se on haitallista mille tahansa muutoshallinnan toiminnalle. Heikot sponsorit ja komiteat heikentävät myös muutosta. Myös vision ja tavoitteiden viestinnän puute eivät nopeuta muutosta.

Ja kaksi asiaa, jotka meidän ei saa unohtaa:

* Muutoksen hallinta on tärkeää, mutta muutoksen johtaminen on ratkaisevaa.

* Koulutus ja valmennus muutokseen on se, mikä saa muutoksen pysymään, koska kulttuuri on voimakas ja ilman koulutusta sekä valmennusta uutta kulttuuria ei upoteta organisaatioon.

Kilpailusta

”Fight for profits!” on tämän kirjan sanoma. Kaikkien yritysten pitää kilpailla kannattavuudestaan ja ymmärtää kuka vie ”hillot himaan”. Ja siksi se pitää lukea!  

Michael Porter ”Competitive Strategy”-kirja on käytännönläheinen strategiakirja, jonka avulla liikkeenjohto voi päättää organisaationsa tulevaisuudesta. Tämä kirja on aikamme tärkein strategiakirja.

Differoituminen mahdollistaa positioitumisen, joka suojaa yritystä kilpailijoilta ja yleensä differoituminen suojaa parhaiten viittä kilpailukykytekijää vastaan. Tässä strategiassa asiakkaan saama – koettu tai todellinen, arvo pitää olla suurempi kuin maksettu hinta ja yritys on tekee trade-offin luopumalla hintajohtajuudesta pyrkiäkseen parempaan markkinaosuuteen. 

Keskittymisessä tai fokusoituessa yritys panostaa tiettyihin asiakkaisiin, tiettyihin palveluihin tai tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Mikä tärkeintä tämä strategia yleensä tuottaa paremmat katteet kuin keskimäärin toimialalla. Yritysten trade-off tässä strategiassa on päätös luopua liikevaihdosta saadakseen parempaa tuottoa.

Johtamisesta 

Alfred P. Sloanin kirja ”Vuoteni General Motorsissa” kannattaa lukea englanniksi. Sloan on mallintanut johtamisen perusteita pitkän uransa aikana ja kirjassa tiivistää niitä, vaikkakin hieman vanhahtavalla tyylillä. Tämä kirja ei pääse tietokirjojen top10-kirjojen joukkoon, koska se menee suoraan Top4:n. Sloan on selkeästi kirjoittanut kirjan jakaaksensa osaamista tuleville sukupolville sekä selittääkseen General Motorsin kehittymistä.

Yleisesti ottaen voisi luonnehtia GM:ää aikansa innovatiiviseksi yhtiöksi. Esimerkiksi osamaksurahoitus lanseerattiin kuluttajakaupassa jo vuonna 1919. GM:ssä tunnistettiin, että henkilöautosta tulee yleisin kulkuväline ja keskiluokka tulee määrittelemään ostovoimallaan tyylisuunnat. Samoin GM:ssä lähdettiin hyvin varhain tekemään loikkaa ulkomaille eli kansainvälistymään yritysostojen kautta mm. Vauxhallin avulla Iso-Britanniaan ja Opelin kautta Saksaan. Ja mikä tärkeintä – myyntitoimintaa pidettiin arvossa arvaamattomassa.

Meille suomalaisille mielenkiintoinen kuriositeetti on, että kirjassa esiintyvät Eliel ja Eero Saarinen. He suunnittelivat GM:n kampuksen Detroittiin.

Alfred P. Sloan aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 1918 ja vuonna 1956 hänet nimitettiin johtokunnan kunniapuheenjohtaja. Tuohon uraan mahtui siis operatiivista johtamista 23 vuotta ja hallitustyöskentelyä 43 vuotta.

Kirjan tärkein oppi löytyy seuraavasta lauseesta eli ”hyvä liikkeenjohto perustuu keskityksen ja hajautuksen yhteen sovittamiseen, eli yhteinäistetysti valvottuun hajautukseen”. Suomentaja on todennäköisesti joutunut hieman arpomaan mitä Sloan on tarkoittanut. Koko kirjan ajan Sloan on tarkoittanut, että johtamisjärjestelmä ja tukitoiminteet pitää olla keskitettyä, mutta operatiivinen johto pitää olla liiketoimintayksiköissä. Hänen mielestä keskitetty johtamisjärjestelmä mahdollista kasvun johtamisen, mutta onnistuminen tehdään liiketoimintayksiköissä. Yhteiset tukitoiminteet varmistivat kannattavuuden, niin että esim. jokaisen automerkin varastoarvot eivät rasittaneet tasetta tai että keskitetyn osto-organisaation kautta saatiin volyymihyödyt. Sloan oli isojen ja vahvojen liiketoimintayksiköiden mies. Siis hyvinkin moderni tapa organisoida liiketoimintaa.

”Kun kilpailijat noudattavat esimerkkiämme – siinä on liikemiehen mitali” (Herbert M. Gould)

Sloan rakensi kasvuyhtiötä. Kirjan sivuilla rakentuu kuva optimistisesta keskustelijasta, joka haki kasvua ja kannattavuutta. Sekä mikä tärkeintä onnistui kummassakin tavoitteessa. Sloan myös oli hyvin huolellinen yhtiön maksuvalmiuden kanssa, jopa nykypäivänä tarkasteltuna liiankin huolellinen.

Sloan edusti osallistavaa johtamismallia ja hän halusi saada ihmiset sopimaan yhdessä päätöksistä. Hän uskoi, että siten on syntynyt keskitasoa parempia päätöksiä. ”Johtavilla henkilöillä on usein voimakas houkutus tehdä päätökset itse ilman joskus rasittavaa keskustelun prosessia, mikä edellyttää ideoiden myymistä muille”. 

Strategiasta

Sloan siteeraa melko paljon kahta miestä – William S. Durant (Buick) ja Henry Ford. Heidän erot olivat Sloanin mukaan ilmeisesti – Ford oli keskittäjä ja Durant hajauttaja. Samoin Ford oli halpuuttaja, kun Durant perusti kaiken differointiin (mallien kuin tekniikan). Yksi mainitsemisen arvoinen tekijä Durantin ajattelussa oli, että hän uskoi yhtenäistettyihin alustoihin osien tai varusteiden osalta. Näistä kahdesta strategiassa Ford onnistui ja Durant ajautui konkurssin partaalle. Durantin raunioista nousi GM ja osa hänen perinöstään jäi elämään mm. differoidulla tuotetarjoomalla.

Sloanin strateginen päämäärä oli vain ja ainoastaan tuotto pääomalle. Sitä hän kutsuu ”liikkeenjohdollisen ajatteluni perustekijäksi”. Pääoman tuottoon Sloan uhraakin paljon ajatuksia, sivuja sekä luettelee monipolvisesti kuinka paljon GM on tuottanut osinkoina omistajilleen eri aikakausina.

”Muistakaa kohtuus kaikissa yhteyksissä”

Johtamisesta… Sloanin mukaan hyvä johtajan ominaisuudet ovat:

·     Arvovalta, mutta ei hierarkiaan perustuva.

·     Kunnioitus saavuttaakseen luottamuksen.

·     Toimialaosaamista.

Sloan näki, että GM:n positio toteutuu differoimalla tuotteet – Chevrolet, Oakland (Pontiac), Oldsmobile, Scripps-Booth, Sheridan, Buick ja Cadillac. Kaikki automerkit positioituivat eri kohderyhmille. Chevy halvempaan tuotekategoriaan ja Cadillac yläkvartaaliin. Vastaavasti liiketoimintamallina oli rakentaa tuotteita kaikissa hintaluokissa.

Hinnoittelustrategia oli kolmiportainen:

1)   Hintapisteitä halvimmasta kalleimpaan.

2)   Hintakartassa ei saanut olla aukkoja.

3)   Hinnat eivät saaneet olla päällekkäisiä eri tuotemerkeille.

Kirja kuudella sanalla –  ”En koskaan anna käskyjä – minä myyn ajatukseni liiketovereilleni, jos onnistun”.

Kategoriat
Uncategorized

How to Make the World Add Up

🔵 ”Vale, emävale, tilasto”-vitsi yhdistettynä Steve Bannonin strategiaan ”Flood the zone with shit.” Tarvitseeko muita syitä lukea tämä kirja?

🟢 Kirjan pääviesti on, että tilastot ovat voimakas työkalu todellisuuden ymmärtämiseen, mutta niitä on tulkittava kriittisesti ja varoen. Meidän on oltava tietoisia tilastoihin liittyvistä virheistä ja harhoista, jotta voimme tehdä niistä järkeviä päätelmiä.

🟢 Kirjan tavoitteena on auttaa lukijoita kehittämään tilastollista ajattelua ja kykyä arvioida kriittisesti tilastotietoa. Kirjailija haluaa antaa lukijoille työkalut, joiden avulla he voivat välttää tilastoihin liittyviä virheitä ja tehdä parempia päätöksiä. Käytännössä kirjassa tarjoillaan oppeja 10 käskyn muodossa, joka tekee niistä muistettavampia.

🟢 Keskeiset opit:

  • Poikkeuksellinen väite: Se tarvitsee tuekseen poikkeukselliset todisteet. Ja päin vastoin ymmärrettävää väitettä ei tarvitse erikseen perustella.
  • Hyvä väite: Se on helppo muistaa, mutta riittävän uskottava sekä oikeassa että väärässä.
  • Halpa: Tilastot ovat melko halpa henkivakuutus tilannekuvan rakentamiseen.
  • Kaikki tilastot eivät ole aina totta: On tärkeää ymmärtää, miten tilastot on kerätty ja analysoitu sekä ottaa huomioon mahdolliset virhelähteet.
  • Korrelaatio ei ole syy-seuraussuhde: Vaikka kaksi asiaa korreloivat keskenään, se ei tarkoita, että toinen aiheuttaa toisen.
  • Pienetkin erot voivat olla merkittäviä: On tärkeää ottaa huomioon tutkimuksen konteksti ja arvioida, onko eroilla todellista merkitystä.

🟢 Mielenkiintoisia havaintoja:

  • Muddy Water-taktiikka: Kirjassa kuvataan useita esimerkkejä tilastojen väärinkäytöstä. Erityisesti kannattaa lukea tapaus, jossa tupakka-alan yritykset eivät lähteneet kiistämään keuhkosyövän ja tupakan välistä yhteyttä, vaan yrittivät heikentää tutkimustuloksia tupakan vaaroista pyytämällä lisää todisteita, joka jätti tupakoitsijoille ajatuksen, että onkohan syy-yhteys totta.
  • Fake news: Meidän ei pitäisi sokeasti uskoa tilastoihin, vaan meidän pitäisi aina kysyä kysymyksiä ja etsiä lisätietoa. Fake news-aikakausi tekee kirjasta hyödyllisen, kun tarvitsee ymmärtää tilastotietoa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
  • Kirjavinkkejä: Presence (Amy Cuddy) ja Willpower (Roy Baumeister & John Tierney).

🟢 Kirja sisältää useita mielenkiintoisia case-esimerkkejä, jotka havainnollistavat tilastojen tulkinnan haasteita. Sen sivuilla seikkailee paljon erilaisia tunnettuja hahmoja ja tarinoita heidän suhteesta tilastoihin kuten Florence Nightingale ja Milton Friedman. 

🔴 ”I can think of nothing an audience won’t understand. The only problem is to interest them; once they are interested they understand anything in the world.” (Orson Wells)

Kategoriat
Uncategorized

A Whole New Mind

🔵 Matka, päämäärä vai merkityksellisyys – näistä on tulevaisuuden työelämä tehty?  

✅ Kirjassa pohditaan internetin tuoman teollisen murroksen vaikutuksia työelämään. Pinkimäiseen tapaan data ja haastattelut siivittävät lukukokemusta.

✅ Pinkin pääviesti on, että insinöörimäinen teollinen logiikka vähenee työelämässä ja tilalle tulee ihmistieteiden täyttämä palvelumuotoilijamainen työympäristö.

✅ Käynnissä oleva teollinen murros tarkoittaa painotuksen siirtyvän vasemmalta oikealle. Aivojen vasemman lohkon eli loogisesta ja analyyttisestä ajattelusta siirtymistä kohti oikean lohkon ajatteluun eli ei-lineaariseen, intuitiiviseen ja holistiseen ajatteluun. 

✅ Kolme vuosikymmentä kestäneen tutkimusten perusteella aivoista tiedetään:

1.                       Vasen aivolohko kontrolloi ruumiin oikean puolta ja oikea aivolohko kontrolloi ruumiin vasenta puolta. Koska 90 % väestöstä on oikeakätisiä, niin vasen aviolohko kontrolloi ihmiskuntaa

2.                       Vasen aivolohko toimii peräkkäinen ja oikea aivolohko yhtäaikaisesti

3.                       Vasen aivolohko keskittyy tekstiin ja oikea aivolohko keskittyy kontekstiin 

4.                       Vasen aivolohko analysoi yksityiskohtia ja oikea aivolohko isoa kuvaa.

✅ Kirjan tavoite on kertoa, että elämällä on merkitys ja merkityksellisyys on varsinainen matka jota tulemme elämään.

✅ Parasta kirjassa on itseasiassa viimeinen luku, jossa Pink kirjoittaa merkityksellisyydestä. Varsinainen teksti on erittäin onnistunutta sekä hänen pohdiskelu merkityksellisyyden vaikutuksesta. Jos oikein haluaisi tätä kirjaa optimoida, niin lukisi vain loppuosa, mutta sehän on tietenkin väärin kirjaa kohtaan.

✅ Loppua kohden Pink siteeraa kiihtyvään tahtiin logoterapian perustajaa Viktor Franklinia ja erityisesti hänen mainiota kirjaa ”Mans’ Search for Meaning”.

✅ Merkityksellisyyden lisäksi Pink nostaa esille viisi muuta tekijää:

-Design

-Tarinallistaminen

-Sinfonia

-Empatia

-Leikillisyys

Nämä ovat fundamentaaliset kyvyt, joiden avulla teolliseen murrokseen voi varautua.

✅ Kirjan opeista paras ja jopa hauskin on Mutta-ongelmaratkaisupeli. Se putoaa genreen ”Liika hommia, joten painan menemään (Too much to do. So I soldier on)”

✅Mitä meidän pitäisi tehdä?

– Koosta lista tärkeistä asioista, joita haluat elämässä ja syyt miksi et ole (vielä) niitä saavuttanut. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja, MUTTA minulle ei ole riittävästi aikaa.”

– Vaihda mutta-sana ja-sanaksi, jonka jälkeen mietit ratkaisun miten se olisi mahdollista. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja ja minulle ei ole riittävästi aikaa, joten ryhdyn kuuntelemaan äänikirjoja.” 

🔴 Kuusi sanaa: “[P]eople have enough to live, but nothing to live for; they have the means but no meaning.” (Robert William Fogel, nobelisti)

✅ Kirjavinkkejä:

-Emotions Revealed, Second Edition: Recognizing Faces and Feelings to Improve Communication and Emotional Life (Paul Ekman, 2003).

-Authentic Happiness (Martin E. P. Seligman – www.authentichappiness.org <http://www.authentichappiness.org> )

Kategoriat
Uncategorized

Heath: Making Numbers Count

🔵 Mikawaltarimaisesti voisin sanoa, että “Löydä luotaimesi”. Lue kirja ja poimi sieltä itsellesi merkitykselliset tavata tulkita lukuja kuulijalle.

✅ Kirjan tarkoitus on olla opas ja innoittaja, koska elämme maailmassa missä menestys perustuu lukuihin. Etkä tule pettymään. Chip Heath ja Karla Starr tarjoavat ihanassa 146 sivun muodossa mielekästä luettavaa. Alku oli mukaansatempaavampi kuin loppu kuten monesti bisneskirjoissa käy.

✅ Kirjan pääviesti on twiitinmittainen suositus – älä käytä numeroita. Heathin ja Starrin ammattisalaisuus on, että he eivät käytä numeroita, vaan tulkitsevat ne konkreettisiksi, eläviksi ja merkityksellisiksi viesteiksi, jolloin numerot menettävät merkityksen. (Lukijan huomautus: Tämä neuvo on kohderyhmäkysymys. He eivät neuvo miten toimia kun kuulijat ovat numeroholisteja eivätkä halua ”kuulla” hölötystä vaan raakoja lukuja). 

✅ Kirja tarjoaa kolmea sääntöä:
• Sääntö #1. Yksinkertainen on kaunista ja pyöristä antaumuksella (7,6 => 8).
• Sääntö #2. Konkreettinen on paras ja kokonaiset luvut ovat vielä parempia (3692 => 3700).
• Sääntö #3. Unohda säännöt yksi ja kaksi, jos olet tekemisissä asiantuntijoiden kanssa.

✅ Vinkkejä:
— MacGyver-periaate – katso ympärillesi ja mieti mitä ihmiset yleisesti tunnistavat uutisista, viittaukset paikallisuuteen, tutut esineet.
– Kokeile miten aika, etäisyys, tilat tai raha konkretisoivat lukuja.
– Vertausten (korkea kuin vuori), superlatiivien (nopeampi kuin Porsche) ja kategorian vaihdolla (Kalifornian BKT on suurempi kuin Euroopan) saa tunnetta mukaan.
– Ruumiinosat konkretisoivat – peukalon mitta, kyynärpään pituinen jne.
– Toisto. Muista lukujen kanssa innostunut toisto auttaa sisäistämään lukuja.

✅ Numeroita vaivaa tulkinnan puute ja suuria numeroita vaivaa turtuminen. Emme osaa antaa numeroille mielekästä kehystä, joka muuttuisi tavoitteiksi sekä menetämme käsityskykymme mitä suuremmiksi numerot tulevat. Numeroiden käyttäjäystävällisyys perustuu:
– Siihen ettei kuulijan tarvitse prosesoida lukuja, vaan analysoida niiden tuloksia.
– Jopa insinöörille lukujen pitää olla tehokkaita ja niiden kertoa nitä seuraavaksi pitää tehdä.

✅ Brittiläisen Punaisen Ristin perustajina Florence Nightingale oli kuuluisa lukujen tulkitsija. Nightingale hyödynsi numeroiden muistamisessa tunnetta. Krimin sodan aikana hän vertasi kuinka huonojen sairaalaolojen takia kuoli ihmisiä kuin Salisburyn kentällä tai Birkenhead-laivan upotessa. Hänen mukaansa nimetyt periaatteet ovat:
– Mittasuhteet oikein. “Kolme viidestä”.
– Vertauskuvat. “Kuolee kuin mustaan surmaan”
– Konkretisoi. Salisburyn kentällinen sotilaita.
– Kokoluokka. ”Titanicin verran ihmisiä”.

✅ Ole armollinen kuulijoille. Seitsemää enempää lukuja ei yleensä kannata kertoa ihmiselle. Miksi? Psykologi George A. Millerin artikkelissa kerrotaan kuin suuri ihmisen työmuisti on (“The Magical Number 7, Plus or Minus 2”).

Kategoriat
Uncategorized

Christensen: How Will You Measure Your Life

🔵 Miten mitata onnistumista elämässä? Kirjan otsikko on mainio tiiseri, mutta todellisuudessa löysin siitä kaikkea muuta kuin miten mitata elämää. Lähin vastaus kysymykseen, jonka kirja antaa – on että tie onneen on yhtä hidas kuin tie helvettiin. 

✅ Kirjassa on kaksi teemaa – strategia ja miten ajatella. Näiden avulla voit toteuttaa elämääsi ja sitä kautta myös mittaroida sitä. 

✅ Miten ajatella? Kysymykseen Christensen antaa tukevan vastauksen jo ensimmäisessä luvussa ja se on suoraviivainen. Etsi käsillä olevan kysymykseen sopivan teorian ja sovella sitä miettimällä potentiaaliset lopputulokset teorian kautta. (Tästä on muuten mainio HBR:n video ja laitan linkin siihen kommenttikentään).

✅ Mikä on hyvä teoria?
– Se on yleinen toteamus, että mikä aiheuttaa mitä ja miksi. 
– Se on hyödyllinen, koska se selittää mitä tapahtuu ennen kuin koet sen.
– Sitä voi myös testata sillä kuinka hyvin se selittää poikkeamia eli anomalioita. 

✅ Hyvä teoria tarvitsee kaverikseen hyvän strategian. Se kertoo mitä halutaan saavuttaa ja miten sinne mennään. Strategiassa listaat prioriteetit, mahdollisuudet ja millä voimavaroilla menet sinne. Itse lisäisin siihen vielä listan asioista mitä ei pidä tehdä.

✅ Strategia pähkinänkuoressa:
– Motivaatio näkyy intohimona siinä mitä teemme.
– Ennakoimattoman ja ennakoidun yhdistäminen.
– Voimavarojen kohdistaminen eli allokointi prioriteettien mukaisesti.

✅ Strategia kumpuaa kahdesta eri lähteestä (Henry Mintzbergin teorian mukaan):
1) Ennakoitavissa olevat mahdollisuudet.
2) Ennakoimattomat, ja yleensä ne ovat ongelmia sekä mahdollisuuksia, jotka kumpuavat kun alkuperäistä strategiaa lähdetään toteuttamaan. 
Takuuvarmasti strategia on sekoitus ennakoitua ja ennakoimatonta. Tärkeintä on hyökätä markkinoille ja kokeilla juttuja kunnes löytyy _se_ oma juttu, joka alkaa tuottamaan. 

✅ Strategian toteutumista voi seurata tarkkailemalla, että mihin voimavarat tai resurssit kuluvat. Jos ne menevät muualle kuin strategian mukaiseen toimintaan, niin silloin strategian implementointi epäonnistuu.

✅ Voimavarat, prosessit ja prioriteetit:  
1. Voimavarat kehittyvät yli ajan, mutta niitä voi epäorgaanisesti kehittää esim. ostamalla. 
2. Prosessit ovat tehokas tapa välttää pyörän uudelleen keksimisen. Sillä ihmiset ovat tekemisissään ja koordinoivat toisten kanssa, viestivät ja tekevät päätöksiä. Ne mahdollistavat nopeamman ja tehokkaamman tavan tehdä tuotteita ja ratkoa ongelmia kun aina ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. 
3. Prioriteetit antavat perusteet päätöksenteolle. 

✅ Prioriteetit kertoo mitä tehdään, voimavarat on se mitä käytetään ja prosessit mitä voimavaroilla tehdään, että saavutetaan prioriteetit. 

🔴 “The safest road to Hell is the gradual one—the gentle slope, soft underfoot, without sudden turnings, without milestones, without signposts.” (C. S. Lewis)

Kategoriat
Uncategorized

Torres: Continuous Discovery Habits

🔵 Maailma on kiihdyttänyt tuotekehitysprosessejaan kiitos Internetin. Mitään ei tapahdu enää niin hitaasti kuin 30 vuotta sitten. 

✅ Pääviesti kirjassa on, että tärkeintä on löytää (discovery) ja toimittaa (delivery). “If I had an hour to solve a problem, I’d spend 55 minutes thinking about the problem and 5 minutes thinking about solutions.” — Albert Einstein

✅ Kirjassa on hyvä rakenne. Alussa kerrotaan mitä aiotaan kertoa. Jokaisen kappaleen lopusta löytyy aina nämä kaksi yhteenvetoa:
1) Miten välttää asioita?
2) Miten tehdä jatkuvan löytämisen kulttuuria?

✅ Asiakastarpeen löytäminen on muuttunut ja erityisesti sen omistajuus. Ohjelmistoliiketoiminnan alkuaikoina johto omisti asiakasymmärryksen ja budjetointi oli tehty kerran vuodessa.

✅ Vuosi 2001 oli käänteentekevä, kun joukko insinöörejä kirjoitti ”Agile manifeston”, joka kuuluu seuraavasti:
1. Lyhyet kehitysvaiheet, joista saadaan useammin asiakkailta palautetta. 
2. Jatkuva kehitystyö, jossa ei pyritä isoihin julkaisuihin vaan jatkuvaan julkaisuprosessiin. 
3. Mahdollisimman iso joustavuus, että asiakaspalautteeseen voidaan reagoida helposti, mutta välittömästi.  
4. Yksinkertaisuudesta tulee kauneutta, koska mitä vähemmän rakennetaan, niin sen parempia ominaisuuksia siitä tulee 

✅ Ongelmat syntyvät kun johtajat eivät halua antaa pois omistajuutta asiakastarpeiden löytämisestä. Enemmän lopputulokset kuin lopputuotteet mielessä. Enemmän asiakastarpeet kuin bisnestarpeet mielessä. Enemmän mahdollisuudet kuin uhat mielessä.

✅ Mitä opit kirjasta?
• Syvähaastatteluista 
• Käytettävyystestaamisesta
• A/B testaaminen

✅ Kirjassa lanseerataan asiakasratkaisun puuteoria (opportunity solution tree = OST), jolla voidaan visualisoida haluttu lopputulema. Sen avulla voit: 
• Poistaa jännityksen asiakas v. bisnestarpeesta 
• Jakaa ymmärrys halutusta lopputuloksesta  
• Omaksua jatkuvan kehittämisen ajattelutavan 
• Tehdä parempia päätöksiä 
• Oppia nopeammin  
• Rakentaa itseluottamusta tuleviin tekemisiin 
• Yksinkertaistaa sidosryhmätyöskentelyä 

✅ Miten mitata luovuutta? 
• Määrä – Kuinka monta idea pystytään tuottamaan. 
• Erilaisuus – Kuinka erilaisia ideat ovat. 
• Uutuusarvo – Minkälainen on uutuusarvo.  

✅ Tiesitkö, että brainstorming keksittiin vasta vuonna 1953? Alex Osborn ehdotti kirjassaan “Applied Imagination” neljää sääntöä brainstormingille:
• Keskity määrään. 
• Eriytä ideoitten arviointi ja ideoitten tuottaminen toisistaan.
• Toivota oudot ja epätavalliset ideat tervetulleeksi.  
• Yhdistä ja jalosta ideoita. 

✅ Muista kysyä pre-mortem -kysymys? Kuuden kuukauden päästä kun olet lanseerannut tuotteen, niin mikä on mennyt pieleen. Siten altistat ideasi niille tekijöille mitkä ajattelet olevan väärin.

🔴 “Managers must convert society’s needs into opportunities for profitable business.” — Peter Drucker

Kategoriat
Uncategorized

Ariely: Predictably Irrational

🔵 Kirjan pääviesti on, että olemme auttamattoman ennustettavan epärationaalisia, mutta se ei tee meistä avuttomia. 

✅ Kirjan tavoite on tutkia rationaalisuutta ja epärationaalisuutta sekä opettaa meitä huomaamaan systemaattisesti toistuvat virheemme sekä miten välttää niitä. Ariely on kuin Kahneman – hän opettaa esimerkkien avulla. Tiedostamalla tilanteet, jossa toimimme epärationaalisesti, voimme toimia viettiemme vastaisesti niin kotona kuin bisnesmaailmassa.

✅ Miksi olemme ennustettavan epärationaalisia? Tunteet, sosiaaliset normit, halumme suhteuttaa (relativity) asioita jne. vievät meitä pois loogisesti ja rationaalisesti johdetuista tilanteista. Epärationaalisuutemme tapahtuu ja toistuu samalla tavalla uudestaan ja uudestaan.

✅ Ja mitä on epärationaalisuus? Se on etäisyys täydellisyydestä. 

✅ Useimmat ihmiset eivät tiedä mitä haluavat ennen kuin näkevät sen. Vertailtaessa tyydymme pelkästään helppoihin ratkaisuihin. Siis asioihin, joita voimme vaivatta vertailla ja siksi monimutkaiset vertailut jäävät tekemättä. Kirjassa on esimerkki The Economistin tarjouksessa, jossa ostajaa juksataan ostamaan kallis lehti- ja internet -tilaus. Tavoite oli ”koukuttaa ihmiset” internet-palveluun lehden lisäksi.

✅ Downgrade – mitä enemmän meillä on tavaraa niin sitä enemmän haluamme sitä lisää. Miten rikkoa kamamania? Myymällä Porsche Boxsterin, niin vältymme ostamasta Porsche 911:n….🤩

✅ Hinnanmuodostuksessa tärkeintä on ensivaikutelma ja ankkurointi, joka on kaupantekemisessä tärkeintä. Siksi pitää muistaa:
– Kiihottuminen on kallista, kalliimpaa kuin uskommekaan, koska silloin teemme kaikkein irrationaalisimmat valinnat.
– Nollan historia – miksi maksamme liikaa, vaikka hinta on nolla. Ilmaiseen liittyy pelko, että menetämme jotain ja siksi olemme valmiita ”ilmaisiin” tuotteisiin, vaikka niiden kustannus syntyy jälkikäteen.
– Hinnoittelussa pitää huomata, että markkinahinta ja sosiaalinen hinta eivät voi sekoittua, koska silloin markkinahinta dominoi ja siksi rahalla motivointi on kalliimpaa.
– Lisäominaisuuksista maksaminen on turhaa, koska emme niitä koskaan tarvitse.
– Rehellisyyden hinta ei ole kustannusanalyysin lopputulos, vaan sosiaalisten normien lopputulos. Rehellisyyteen voidaan sitouttaa esim. tuomarivalan kautta. Esimerkiksi henkilöt, jotka testissä joutuivat muistelemaan 10 käskyä, niin eivät huijanneet lainkaan.
– Käteisen näkeminen tekee meistä rehellisiä, mutta digitaalisella rahalla ei ole samanlaista vaikutusta.

🔴 Siitäkin huolimatta, että haluamme olla rationaalisia, niin “the unexamined life is not worth living” (Socrates).

Kategoriat
Uncategorized

Porter: Competitive Strategy

🔵 ”Fight for profits!” on tämän kirjan sanoma. Kaikkien yritysten pitää kilpailla kannattavuudestaan ja ymmärtää kuka vie ”hillot himaan”.

✅ Kirjan pääviestiä on saada yrityksen tekemään parempaa liiketulosta kuin toimialan muut yritykset.

✅ Kirjan tavoite on tarjota lukijalle neljä keskeistä strategiatyökalua:
A. Strategian vauhtipyörä.
B. Viisi kilpailukykytekijää.
C. Kolme geneeristä strategiaa.
D. Kilpailija-analyysi kehikko.

✅ Työkaluista tärkein on viisi kilpailukykytekijää, jotka määrittävät yhtiön tuloksentekokyvyn:
1. Uudet kilpailijat syövät yrityksen voittoja, tuomalla toimialalle uutta kapasiteettiä, joka yleensä johtaa hintojen alenemiseen. Esim. Uber ja AirBnB.
2. Toimialan kilpailu kaventaa katteita. Esim. halpaoperaattorit.
3. Korvaavat liiketoiminnat pienentävät tuloksentekokykyä, koska ne toteuttavat samaa tarkoitusta kuin yhtiön palvelut. Esim. Metos saattaa integroida IoT-laitteen tuotteeseen.
4. Asiakkaat siirtävät yrityksen tulosta omaan taseeseen neuvottelemalla itselleen halvempia hintoja.
5. Alihankkijat ottavat osansa yrityksen voitosta joko nostamalla kustannuksia tai alentamalla toimitustensa laatua.

✅ Kolme geneeristä strategiaa auttaa yrityksiä arvioimaan omia mahdollisuuksiaan:
– Hintajohtaja = kasvu.
– Differoituminen = kannattavuus.
– Keskittyminen = tehokkuus.
Valittaessa näistä kolmesta strategioista jonkun on tärkeää tiedostaa, että mistä yritys luopuu valintansa kautta eli mikä on trade-off.

✅ Hintajohtaja voi ns. halpaoperaattori, joka pyrkii olemaan halvin asiakkaalle ja/tai tehokkain tuottamaan palveluita, jolloin yrityksen trade-off on luopua kyvystä differoitua, mutta saa suuremman markkinaosuuden.

✅ Differoituminen mahdollistaa positioitumisen, joka suojaa yritystä kilpailijoilta ja yleensä differoituminen suojaa parhaiten viittä kilpailukykytekijää vastaan. Tässä strategiassa asiakkaan saama – koettu tai todellinen, arvo pitää olla suurempi kuin maksettu hinta, mutta yritys on tehnyt trade-offin luopumalla hintajohtajuudesta pyrkiäkseen parempaan markkinaosuuteen.

✅ Keskittymisessä tai fokusoituessa yritys panostaa tiettyihin asiakkaisiin, tiettyihin palveluihin tai tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Mikä tärkeintä tämä strategia yleensä tuottaa paremmat katteet kuin keskimäärin toimialalla. Yritysten trade-off tässä strategiassa on päätös luopua liikevaihdosta saadakseen parempaa tuottoa.

🔴 Porter kirjoitti kirjan käytännönläheiseksi, jonka avulla liiketoimintaihmiset voivat päättää organisaationsa tulevaisuudesta. Tämä kirja on aikamme tärkein strategiakirja.

Kategoriat
Uncategorized

Kahneman, Sibony, Sunstein: Noise

🔵 Oletko koskaan miettinyt, että miten samasta asiasta voidaan tehdä niin erilaisia päätöksiä?

✅ Kirja on kirjoitettu parempia päätöksiä sekä taitavampia päättäjiä varten.

✅ Päätöksenteon tavoite on synnyttää jatkuvasti täysosumia, vaikka ajattelumme kivijalka on vinossa ja se kohisee. Missä tehdään päätöksiä, niin siellä on aina kohinaa. Kirjoittajat ovat havainneet, että kohinaa ei tunnisteta päätöksentekotilanteessa lainkaan ja siksi pahimmillaan puolet päätöksistä on virheellisiä.

✅ Miksi organisaatiot eivät hankkiudu kohinasta eroon? Suurin yksittäinen tekijä on, että päätöksentekijät vastustavat keinoja, joilla kohinaa voidaan välttää. Suositellut keinot kohinan poistamiseen ovat säännöt, kaavat ja algoritmit. Näiden lisäksi kirjassa melkein tuotteistetaan kaksi asiaa – päätöksenteon auditoinnit ja päätösten hygienia.
– Ryhmässä tapahtuvat päätöksenteko itseasiassa voi voimistaa kohinaa.
– Kirjassa ei ehdoteta, että ihminen korvataan koneella.
– Parasta olisi hankkia älykkäitä, kokeneita ja taitavia päätöksentekijöitä.

✅ Lukijan tavoite voisi olla luoda itselleen kirjan avulla prosessi, joka tuottaa riittävän määrän laadullisesti oikeita päätöksiä.

🔴 Muista päätöksenteon hetkellä – kysy toista mielipidettä, älä tee päätöksiä fiilispohjalta ja nuku yön yli.

Kategoriat
Uncategorized

Drucker: Managing For Results

🔵 Kustantaja kielsi antamasta kirjalle nimeä ”Business Strategies” vuonna 1964. Strategia-konseptin merkitystä ei ymmärretty, joten se on organisaatioissa melko tuore ilmiö.

✅ Kirjan pääviestit ovat: 
– Kaikki tulokset ja resurssit ovat aina yrityksen ulkopuolella. Yrityksen sisällä on ainoastaan kustannuksia. 
– Kaikki tulokset syntyvät hyödyntämällä mahdollisuudet (opportunities), ei ratkomalla ongelmia. 
– Kaikki tulokset ovat seurausta johtamisesta. 
– Yritysjohtajan työ on tehdä nykybisneksestä tehokasta, tunnistaa ja toimeenpanna liiketoimintapotentiaalia sekä luoda uutta liiketoimintaa tulevaisuudessa. 

✅ Kirjan tavoite on kertoa, että mitä yritysjohtajan tehtävät ovat – kasvu, kannattavuus ja pääoman tehokas käyttö. 

✅ Tämä on druckerimaisesti “what to do”-kirja. 

✅ Miten kasvu syntyy? 
– Kasvu syntyy differoitumisesta 
o Economic results are the results of differentiation. The source of this specific differentiation, and with it of business survival and growth, is a specific, distinct knowledge possessed by a group of people in the business. 

– Markkinat ja jakelukanavat ovat yleensä oleellisimpia liiketoiminnassa kuin itse tuote. 
o “The purpose of a business is to create a customer.” 

– Kasvulla rahoitetaan tulevaisuus 
o But growth, after all, is the result of success, of offering what the market wants, buys, and pays for, of using economic resources effectively, and of making the profits needed for expansion and for the risks of the future. 

✅ Kuinka nykybisneksestä tehdään tehokas? 
– Se millä on merkitystä, niin on panostuksen ja tuloksen välinen suhde. Kuinka tehokkaasti tulosta tehdään. 
o “What matters therefore is not the absolute cost level but the ratio between efforts and their results. No matter how cheap or efficient an effort, it is waste, rather than cost, if it is devoid of results.” 

✅ Mitä on pääoman tehokas käyttö? 
– Few things are as expensive as the wrong financial structure. 

🔴 Tehokkaan toiminnan mahdollistavista periaatteista rikotaan eniten keskittymistä – yrityksiä vaivaa fokusoinnin puute. ”What one man has done, another man can always do again”. Siksi kilpailijasi saa otteen liiketoiminnastasi.