Kategoriat
Uncategorized

Lencioni: The Five Dysfunctions of a Team

🔵 Haluatko rakentaa tiimien tiimin? Tämä on the OPAS, joka tarjoaa yksityiskohtaiset askelmerkit.

✅ Tiimien alisuorittaminen on tyypillinen ilmiö, jonka juurisyyt voivat olla monissa tekijöissä – osaaminen, markkinatilanne, toimialan kyky rekrytoida tekijöitä jne. 

✅ Kirjan pääväite on, että tiimityö on systeeminen toimintamalli – jos tiimiläiset eivät luota toisiinsa, niin ei uskalleta olla eri mieltä, jolloin ei sitouduta yhteiseen tekemiseen eikä kanneta vastuuta, jolloin toissijaiset tavoitteet tulevat tärkeiksi.

✅ Kirjan päätavoite on kuvata systeeminen toimintamalli, joka koostuu viidestä tiimityöskentelyn ongelmasta sekä ratkaisukeinoista:
– Epäluottamus tiimissä (Lack of trust) <= Luovutaan epäonnistumisen pelosta. 
– Konfliktien pelko (Fear of conflict) <= Kerrotaan mielipiteet ilman rangaistuksen pelkoa.
– Puuttuu sitoutuminen (Lack of commitment) <= Sitoudutaan kun ollaan osallistuttu päätöksentekoon.
– Vastuunpakoilu (Avoidance of accountability) <= Osallistutaan vastuunjakamiseen.
– Väärät tavoitteet (Inattention to results) <= Tavoitteista on tehty yhteisiä.

✅ Patrick Lencioni ei ole tutkija, mutta hänen systeeminsä on järkeenkäypä. Varsinkin uusia tiimejä perustettaessa malli on erinomaisen hyödyllinen työkalu ja mielenkiintoisemmaksi se tulee jos noudattaa Lencionin etenemismallia.

✅ Kirjan konsepti on poikkeuksellinen, jota harvoin kohtaa. Kirja on jaettu kahteen osaan. Alkuosa on kuvaus fiktiivisestä kasvuyrityksestä, jonka johtoryhmä alisuoriutuu. Tarinan sankari on 56-vuotias Kathryn, joka palkataan tekemään käännettä. Kirjan keskeinen tietosisältö löytyy lopusta, joten se pitää yllä kiinnostusta koko kirjan ajan.

🔴 Kiireinen lukija hyppää suoraan kirjan loppuosaan, jossa tiimityöskentelyn systeemisyys puretaan atomeiksi sekä annetaan käytännönläheiset neuvot kuinka tiimeistä tehdään tiimejä.

Kategoriat
Uncategorized

Rumelt: Crux

🔵 ”Analysis paralysis”. Ensimmäinen strategiakirja, joka markkinoi toimintaa ennen analyysiä. 

✅ Kirjan tavoite on muuttaa strategia ratkaisukeskeiseksi, jossa voimavarat käytetään ongelman juurisyyn löytämiseen. ”Understand the power of challenge-based strategy and the power gained by finding the crux of the challenge.”

✅ Rumeltin ohje on tehdä ”twiitinmittainen” strategia eli kirjoittaa kahdessa minuutissa lause, joka sisältää ehdotuksen toimenpiteeksi tai toiminnaksi. Esim. ”There Is No Substitute” (Porsche).

✅ Kirjan pääviesti on, että ”Lopeta tuottaminen ja aloita ratkominen”. Strategioissa huomioidaan liiaksi sosiaaliset paineet – pääomamarkkinoiden tarve saada lukuja, annoskateus kilpailijoiden strategioihin, perinne tuottaa mittavia Powerpointteja ja niin edelleen.

✅ Kun strategiatyö aloitetaan ongelmien (lue haasteiden) ratkomisesta, niin silloin strategiat rakentuvat organisaatioiden tarpeista eikä ulkopuolisista paineista.

✅ Rumelt suosittelee analyysityökalujen käyttämistä vasta kun ongelmat on tunnistettu ja sittenkin etsimään vain havaittuun ongelmaan sopivan työkalun. Esimerkiksi:
• Capital budgeting kun pitää päättää investoinneista.
• BCG matrix kun pitää arvioida tuottavatko eri liiketoiminnat yritykselle kasvua vai kassavirtaa.
• Disruption theory kun pitää päättää miten reagoidaan kilpailuun ja onko joku emergentti liiketoiminta kaappaamassa markkinaosuutta,

✅ Kirjassa suositellaan myös muita strategiatyökaluja kuten – Value-chain analysis, Willingness-to-pay modeling, Multinomial logit models of competition, McKinsey’s 7S framework, The Blue Ocean Strategy Canvas, Scenario development, Benchmarking, Product life cycle, Root-cause analysis jne. Näitä työkaluja hyödyntäessä pitää huomioida, että ne rakentuvat eri oletuksiin ja pieneen määrään muuttujia. Alkaako kuulostamaan ”Analysis paralysis” -koktaililta?

✅ Kirja jakautuu kolmeen osaan:
1. osassa esitellään ratkaisukeskeisen strategian työn idea ja kieleke (crux) kirjan nimen mukaan. Mikä on crux? Se on kallionkieleke, jonka kalliokiipeilijän pitää pystyä ohittamaan ja Rumeltin mielestä strategiatyön ydin on löytää yhtiön kieleke ja keksiä keinot miten ohittaa se. / Diagnosis
2. osassa kerrotaan kuinka ongelmia voi diagnosoida ja siinä hän paneutuu erityisesti kilpailuun. / Guiding policy
3. osassa mietitään miten kielekkeen (crux) voi ohittaa ja etuja, joita yhtiöllä on. / Coherent action

✅ Miten käytännössä pitää toimia ratkaisukeskeisessä strategiassa?
“What is going on here”-tyyppisellä kysymyksellä voit diagnosoida tilanteen. 
Löydä kieleke. 
Luo järjelliset keinot ohittaa kieleke.

🔴 “Without action the world would still be an idea.” Georges F. Doriot (INSEADin perustajia).

Kategoriat
Uncategorized

Naukkarinen: Mihin humanisteja tarvitaan?

🔵 Nopea vastaus on, että humanisteja tarvitaan valaisemaan ihmisyyttä. 

✅ Mitä on humanismi? Se on ”eräänlaista lopullista todistamista vaille jäävien jäsentelyjen tarjoamista”. Ja mikä tärkeintä – ”humanismi kasvattaa epävarmuuden sietoa”.

✅ Humanismi ja sen tulokset täyttävät sen paikan mitä – luonnontieteet, taiteet tai uskonnot, eivät pysty täyttämään. 

✅ Kriittisyys ja mielikuvituksen käyttö kuuluvat humanistin työkalupakkiin. Kirjan tavoite on usuttaa ihmiset ajattelemaan ja ottamaan kantaa perustellen asioihin, joihin ei ole olemassa ”yhtä oikeaa vastausta”. 

✅ ”Mielikuvitus on kriittisyyteen olennaisesti liittyvää perustelevaa kekseliäisyyttä ja ilman sellaista ajattelua mikään uudistamisen ei pääsisi alkuun”.

✅ Kirjan keskeinen oppi on, että humanismi on näkökulma, joka on ihmiskeskeistä, historiorientoitunutta, perustuu kieleen ja avoimeen perusteluun. Eli hyvä johtaja on kuin humanisti. Kummatkin ovat ihmiskeskeisiä, he ponnistavat historian kautta ja perustavat kieleen sekä näkemysten avoimeen perusteluun. 

✅ Naukkarinen nurkkaa humanismia melko tiukasti tieteeksi, jota tehdään akateemisesti akateemisille. Todennäköisesti käytäntö ei ole niin tiukka, kuin kirjoittaja esittää sen. 

✅ Pääviesti on, että humanistinen toiminta ei todennäköisesti edistä yhtään mitään ja samaan aikaan kaikkea mitä tarvitsemme kasvattaaksemme ihmisen itseymmärrystä. 

🔴 ”Kun lukeminen lehahtaa herkutteluksi”.

Kategoriat
Uncategorized

Case & Deaton: Deaths of Despair

Kirjasta

Kirjan tarkoitus on analysoida epätoivoisten kuolemat ja niiden juurisyyt. Juurisyy on väestön alhainen koulutustaso ja sen mukana tuoma alhainen tulotaso. Tutkinto on parasta ennaltaehkäisevää lääkettä epätoivoon. Vain 33 % amerikkalaisista on kandidaatin (Bachelor) tasoinen tutkinto. Sellainen koulutus tuo palkkatuloihin 80 % preemion.

Minkälainen kirja oli?

Duunareilla eli työväenluokalla menee Yhdysvalloissa huonosti. Kouluttamaton väestön osa on menettänyt mahdollisuudet viettää ihmisarvoista elämää. Globalisaatio, maahanmuutto, robotisaatio ja ay-liikkeen heikentyminen ovat kirjoittajien mielestä johtanut lieveilmiöihin, joista tämä kirja kertoo.

Lieveilmiöistä kamalin on ns. epätoivon kuolemat, jotka ovat itseaiheutettuja alkoholin, huumeiden ja itsemurhan kautta.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Yhdysvaltojen talous ei enää palvele kansaa, vaan kansa palvelee taloutta. Ja mikä tärkeintä se trendi on syönyt työväenluokan elämisen edellytykset pois – hyvän palkan ja työpaikat. Toiseksi amerikkalainen terveydenhuolto on maailman kallein ja silti esimerkiksi sveitsiläiset elävät 5 vuotta pidempään kuin amerikkalaiset.

Amerikkalaisten elinajanodote ei ole koskaan laskenut. Paitsi nyt se on laskenut kolme vuotta peräkkäin. Pelkästään kuolleisuus ei ole kasvussa, vaan myös sairastuvuus. Tämän lisäksi kallis terveydenhuolto on syönyt amerikkalaisten työläisten rahat….

Epätoivon kuolemat aiheuttavat Yhdysvalloissa joka päivä saman verran kuolemia kuin jos kolme Boeing 737 MAX putoaisi maahan. Melko paljon? Yhteensä Yhdysvalloissa kuoli epätoivoon 158 000 ihmistä vuonna 2017. Vastaavasti lento-onnettomuuksissa kuoli 534 ihmistä vuonna 2018.

Toinen merkittävä tunnusluku on tulot. Vuosina 1979-2017 kouluttamattoman valkoisen tulot putosivat -13 % kun samaan aikaan kansallinen keskiarvo on +85 %. Eli duunareitten tulot puolittuivat. 40 % amerikkalaisista kuuluu tähän kohderyhmään – siis ihmisiin, joilla on suuri todennäköisyys ajautua epätoivon kuolemaan.

Hyvät uutiset on, että sosiaalinen liikkuminen on mahdollista ja toimii vieläkin. Toimitusjohtajan tehtävään meritoidutaan vieläkin henkilökohtaisesti eikä taustan tai omistuksen kautta takia. Ja koulutus on keskinen väylä menestykseen, vieläkin. Koulutus takaa myös pääsyn naimisiin sekä kahden palkkakuitin talouteen.

Kirjoittajien mielestä amerikkalaiset eivät elä epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, vaan epäreilussa. Työväenluokka on menettänyt mahdollisuuden pärjätä palkkatulolla ja sen lisäksi perinteiset tukiorganisaatiot – avioliitto, kirkko ja yhteisö, eivät enää auta hädässä olevia ihmisiä samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Juurisyyt tähän kaikkeen ovat:

  • Palkkatulojen puolittuminen.
  • Korkeakoulutetut ovat syöneet työväenluokan palkankorotukset.
  • Hallitukset eivät ole suojelleet ihmisiä eikä yhtiöitä.

Miten eteenpäin?

  • THL:n kaltaista organisaatiota tarvitaan, joka seuraa ihmisten hyvinvointia.
  • Minipalkan korottaminen $7,25:sta $15,00:n.
  • Talouden monitorointi ja regulointi, jotta yrityksiä suojellaan liialliselta kilpailulta.
  • GAFA (Google, Facebook ja Amazon maksamaan ihmisten tietojen käytöstä.

Suomi mainittu….. In some Scandinavian countries that have government-provided healthcare, all encounters are recorded, and those data can be linked, at least in principle, with other data about individuals—for example, about their education, marital history, income, and taxes.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Suomessa kannattaa jatkaa panostamalla koulutukseen sekä puolustaa yritysten oikeuksia.

Kirjoittajat eivät usko verotuken autaaksi tekevään voimaan. ”We do not think that taxation is the solution to rent-seeking; the right way to stop thieves is to stop them stealing, not to raise their taxes.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Muistaa, että – kapitalismin tulevaisuus on reilussa yhteiskunnassa, joka takaa kaikille menestymisen edellytykset – duunareille ja heidän työnantajilleen.

Yhteenveto

Kuusi sanaa kirjasta: ” Democracy is fully capable of serving people better than it now does.”

Kategoriat
Uncategorized

Susskind: A World Without Work

Kirjasta

Arvaa mikä ammattikunta on kokonaan lakannut olemasta automaation takia? Hissipojat ja -tytöt. Yhdysvaltojen tilastokeskuksen ammattiluokittelusta vuodelta 1950 on vain yksi ammattinimike hävinnyt automaation takia ja se on ns. hissioperaattorit. Siis valtaosa ihmisten peloista, että automaatio tai koneet tuhoavat taloudellista arvoa ja sitä myöten ihmisen tarvetta työelämässä on suuresti liioiteltu. Oleellista on myös erotella, että mitkä ammattikunnat ovat hävinneet, koska teknologia on muuttunut – telegraafien välittäjät, tai tarve on hävinnyt – matkustajakodit. Kun automaatio on korvannut ihmistyötä, niin se on pääsääntöisesti ollut osittaista ihmistyön korvaamista.

Kirjan teoria on kaksiosainen – teknologia ei poista tarvetta ihmistyölle kokonaan ja tekoäly tulee olemaan tukitoiminne ihmisille. Enemmänkin on nähtävissä toteutuneiden teknologiamurrosten kautta, että tarve ihmisen suorittamalle työlle kasvaa. Vaikka työt eivät pysy muuttumattomina, niin puhtaasti ihmistyön kopioiminen ei ole mielekästä. Työn tekeminen siinä muodossa kannatta keksiä uudestaan.

Tärkein viesti on, että kirjoittaja on optimisti ja uskoo, että työtä on tulevaisuudessakin tarjolla.

Minkälainen kirja oli?

Kirja alkaa 1890-luvun hevosenlanta kriisistä. Suuret kaupungit olivat hukkumassa hevosen lantaan, mutta ”onneksi” polttomoottori tuli ja korvasi hevosen kokonaan liikennevälineenä 1912 mennessä.

Tuleeko ihminen kokemaan hevosen kohtalon? Kyllä, jos uskomme nobelistia Wassily Leontiefia. Hänen mukaan ihmiset tulevat kokemaan hevosen kohtalon. Tietokoneet ja robotit ajavat meidät ulos työmarkkinoilta.

Mitä hevosenlanta kriisi 1890-luvulla opetti meille?

1. Mitä jos hevoset olisivat saaneet äänestää annetaanko polttomoottoriautojen tulla markkinoille.

2. Kuinka suuren palan kakkua haluamme syödä.

3. Miten varmistamme mielekkään elämän tulevaisuuden sukupolville.

Teknologiamurros ja entiset tuotantotekijät ovat kohtalon yhteys. Mutta niin pitkään kuin on ongelmia, niin häviääkö ihmistyövoima. Sen sijaan emme saa antaa Wassily Leontiefin ajatusten luoda psykologista pelkoa ja erityisesti pelolle ei saa antaa valtaa. Esimerkiksi 30 % työläisistä pelkää, että heidät korvataan tietokoneilla ja roboteilla.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Pääväittämä on, että työtä häviää vähitellen, mutta ei kokonaan. Esimerkiksi automaatio ei ole hävittänyt kaikkea tehdastyötä eikä maataloustyötä. Toiseksi tulemme kokemaan maailman, jossa kaikille ei riitä mielekästä työtä. Mutta miten siinä maailmassa jaamme talouden tuottamat hyödyt, kun työ ei ole enää keskeinen tapa jakaa riskiä.

Kirjan tarkoitus on häivyttää teknologisen tai tekoälytyöttömyyden pelkoa:

1. Todeta ääneen, että työelämä muuttuu ja nykyisen kaltaista työelämää ei pian ole.

2. Selittää mitä ongelmia työelämän muutos tuo mukanaan.

Teknologiatyöttömyyden uhka!

Hyvät uutiset on, että tästä päivästä laskien meillä on vielä aikaa. John Maynard Keynes popularisoima teknologinen työttömys on 45 vuoden päässä. Ennusteen mukaan 50 % todennäköisyydellä tekoäly ohittaa ihmisen kaikilla kognitiivisilla osa-alueilla vuoteen 2065 mennessä. Entä sitten? Ja kuinka suurella todennäköisyydellä syntyy uusia työtehtäviä? Kuka ennusti 1970-luvulla, että 2020-luvulla on olemassa ammattikunta jota kutsutaan brändilähettilääksi.

Taloudellinen varaus

Taloudellinen varaus jaetaan työmarkkinoilla, mutta miten se tehdään tulevaisuudessa. Perustulomalli vai kohdennettu tulomalli? Minun vastaus on, että ihmisten pitää kehittää itselleen useita tulonlähteitä. Esimerkiksi minun kasvukaava voisi olla:

Tulevaisuuden kasvukaava => Vuokratulo + osingot + kirjoituspalkkiot

Tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä, joita kirjoittaja haluaa, että ryhdymme viipyilemättä ratkomaan:

  • Miten huolehdimme, että FAANG-yhtiöt (Facebook, Amazon, Apple, Netfliix ja Google) tule domimoimaan maailmaa?
  • Kuinka varmistamme, että ihmisten elämä on merkityksellistä vaikka heillä ei olisi työtä?
  • Lapsemme tai ainakin lastenlapsemme tulevat olemaan kaksi kertaa rikkaampia kuin me
  • Kuinka suuren kakkupalan jokainen saa vs. miten takaamme mielekkään elämän toisillemme?
  • Miten välttää automaation tuoma ahdistus?

Tulevaisuuden vaurauden lähtökohdat eivät ole muuttuneet. Meidän pitää huolehtia:

  1. Tuottavuutemme kasvaa. Esim. kannattavuus.
  2. Jaettavan kakun koko kasvaa. Esim. BKT.
  3. Ja kakun pitää muuttaa muotoaan. Esim. tuotamme eri asioita kuin 300 vuotta sitten.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

MIT:n ekonomistit – David Autor, Frank Levy ja Richard Murnane, ovat muodostaneet kaksiosaisen työhypoteesin:

1. Työ ei ole monoliittinen, vaan se jakautuu tehtäviin, ja siitä muodostuu ammatti esim. lääkäri tekee erilaisia asioita, jotka voidaan pilkkoa osiksi.

2. Jos tehtävän pystyy selittämään viidessä sekunnissa ohjelmoijalle, niin hän pystyy automatisoimaan sen. Jos työ ei ole koodattavissa pieniin osiin, vaan varioi suuresti niin ohjelmointitehtävä voi olla haastava – ellei peräti mahdoton, toistaiseksi.

McKinsey & Company tutki 820 eri ammattia ja päätteli, että alle 5 % ammateista voidaan automatisoida. Toisaalta 60 % ammateista muodostaa tehtäviä, joista 30 % voidaan automatisoida. Meidän pitää siis analysoida tehtäviä, joissa kone voi tukea ihmisen työtä sekä selittää ihmisille, että koneet kasvavat osaksi nykytehtäviä

Kirjan kolme johtopäätöstä tai enemmänkin kysymyksiä, joihin meidän pitäisi pystyä vastaamaan:

1. Työn ja sitä kautta työn tuoman vaurauden jakautuminen. Miten hoidamme tämän kysymyksen tulevaisuudessa?  

2. Kuinka varmistamme, että FAANG-yhtiöitä eivät saa poliittista valtaa yli demokraattisen vallan?

3. Miten takaamme mielekkään elämän ilman työn tuomaa tarkoitusta? Alfred Marshall väittää, että “man rapidly degenerates unless he has some hard work to do, some difficulties to overcome,” ja että “some strenuous exertion is necessary for physical and moral health.” Työ auttaa saavuttamaan “the fullness of life.” Freudille ”work was a source of social order”.  Weberille “it provided people with a greater purpose”. Jahodalle “created a sense of structure and direction.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Muistaa, että:

  • Opiskelun tuotto-odotus on 15%,
  • osakkeiden tuotto-odotus on 7% ja
  • kiinteistöjen tuotto-odotus on alle 3 %.

Ja tutkia Amaran lakia:

  • Roy Amara: “We tend to overestimate the effect of a technology in the short run and underestimate the effect in the long run.”
  • Amaran laki….. https://medium.com/@bohembaeksvensson/we-tend-to-overestimate-the-effect-of-a-new-technology-in-the-short-run-and-underestimate-the-28cd8103cd72

Yhteenveto

AI takatalvi tulee. Oletko valmis?

John Maynard Keynes: “In the long run we are all dead.”

John F. Kennedy: “Rising tide lifts all boats.”  

Kategoriat
Uncategorized

Joyce Nilsson Orsini: The Essential Deming

Kirjasta

W. Edward Demingiä pidetään laatuajattelun kanta-isänä. Hän yhdistää tilastotieteellisen ajattelun omiin johtamis-menetelmiin. Oikeasti Deming oli aikansa punk-rokkari ja kasvuhakkeri.

Halusin lukea hänen kirjan, koska hänen ajatteluunsa viitataan usein. Kirjaan oli koottu Demingin näkemyksiä kirjeistä ja luennoista. Lukijan kannalta se oli hankala valinta, koska esimerkiksi kirjeiden sisältö oli kirurgin tarkka leikkaus tiettyyn aiheeseen.

Minkälainen kirja oli?

”The greater the productivity, the better the economic lot of everybody. This is a simple principle and it is learned in Japan at an early age” lause kertoo kaiken kirjasta. Demingin kirja on yhtälö hänen laatuajattelun sekä hänen kokemuksiaan Japanin loikasta teollistuneiden maiden kärkisijoille. 

Pakko silti myöntää – kirja oli sekava. Demingin ajattelun erinomaisuus kompensoi sekavuutta.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Demingin salaisuus on uskollisissa asiakkaista. Hänen mukaan voitto ja kasvu tulee asiakkaista, jotka “kehuvat” yrityksen tuotteita.

”Satisfied customers are not the answer. A satisfied customer may switch. Profit and merit come from loyal customers. A loyal customer waits in line and brings a friend with him.”

Toiseksi Demingin mukaan kaikenlaiset meriittijärjestelmät tuhoavat yrityksen. Kiintiöt, bonukset, yksittäiset tavoitteet jne ovat tuhon alku. Hänen mukaansa ainoastaan parempi johtajuus on mitä yritykset tarvitsevat.

Laadunparannuksella voidaan aikaan saada kykyä investoida kasvuun. Sitä voisi kutsua Demingin kolmioksi – “Quality is improved in three ways:

1. Through innovation in design of a product or service,

2. Through innovation in processes, and

3. Through improvement of existing processes.”

Huono johtaminen

Huono johtaminen on Demingin kirjassa jatkuvasti esillä. Hänellä on loputtoman oloinen lista johdon virheistä – The wrong style of management:

• Management of failure (too late). It is better to work on the causes of failure. Failures are not causes; they come from causes.

• Tampering with a stable system. For example, track down anything that goes wrong with a product or service. This policy does not improve the system. It is tampering, worsening the problem.

• Compile a list or chart to show percentages right or percentages of product or service that went wrong last month.

• Annual appraisal of performance, the so-called merit system – a destroyer of people. • Annual rating of divisions. (A manager of a division is rewarded on the basis of this rating.) • Campaign to reduce costs—as if costs were causes. • Incentive pay, commissions and bonuses.

• Top management failing to understand their responsibility for quality, for innovation of product and processes and for improvement of processes. Quality starts in the boardroom.

• Short-term planning and quick profit.

• Churning money.

• Competition without cooperation. Getting a bigger slice of the pie, but not making the pie bigger.

• Doing business by price tag.

• Short-term contracts.

• Management by objectives (MBO) or management by the numbers.

• Investment in gadgets, computers, automation and new machinery without guidance of profound knowledge.

• Posters and slogans for the workforce.

• Work standards—quotas. They double the cost of production, rob people of pride of workmanship and are a barrier to improvement.

Esimerkki hän sanoo, että: “Our people in the plants are responsible for their own product and quality. We expect them to act like owners.”

Johtamisparadoksi

Toinen hyvä johtamisparadoksi on, että numeraalinen tavoite ilman menetelmää on huonoa johtamista…. ”The worst example of numerical goals came out of our own Department of Education. Numerical goals. No method. No method suggested. Just numerical goals drawn out of the sky. Such nonsense in high places.”

Dmingin polku

Demingin tekstistä on helppo keksiä erilaisia loogisia ajattelukulkuja. Esimerkiksi Demingin polku tai enemmänkin ketjureaktio on seuraavanlainen:

Improve quality → Costs decrease because of less rework, fewer mistakes, fewer delays, snags; better use of machine-time and materials → Productivity Improves → Capture the market with better quality and lower price → Stay in business → Provide jobs and more jobs.

14 kohtaa

Demingin liikkeenjohdon teoria perustuu seuraavaan 14 kohtaan:

Point 1

Create constancy of purpose toward improvement of product and service, with the aim to become competitive and to stay in business, and to provide jobs.

Point 2

A new theorem: I’m afraid that it’s new in a lot of American industry. Dependability of service is an important quality characteristic. Reliable service reduces cost. Delays and mistakes raise cost.

Point 3

Cease dependence on inspection to achieve quality. Eliminate the need for inspection on a mass basis by building quality into the product in the first place.

Point 4

End the practice of awarding business on the basis of price tag. Instead, minimize total cost. Move toward a single supplier for any one item, on a long-term relationship of loyalty and trust. ….. One company that I work with is reducing their number of vendors from 4,000 to 800, and they are allowing themselves five years. (Toimittajan vaihtaminen maksaa liikaa….)

Point 5

Improve constantly and forever the system of production and service, to improve quality and productivity, and thus constantly decrease costs.

Point 6

Institute training on the job. Use effective methods by which you can improve the system. People are part of the system. Management could improve the system by making it possible for people to understand better what is acceptable and what is not.

Point 7

Institute leadership. The aim of supervision should be to help people and machines and gadgets to do a better job. Supervision of management is in need of overhaul, as well as supervision of production-workers.

Point 8

Drive out fear, so that everyone may work effectively for the company.

Point 9 <= siilojen murtaminen / tear dow the pyramid

Break down barriers between departments. People in research, design, sales, and production must work as a team, to foresee problems of production and in use that may be encountered with the product or service.

Point 10

Eliminate slogans, exhortations, and targets for the work force asking for zero defects and new levels of productivity. Such exhortations only create adversarial relationships, as the bulk of the causes of low quality and low productivity belong to the system and thus lie beyond the power of the work force.

Point 11

(a) Eliminate work standards (quotas) on the factory floor. Substitute leadership.

(b) Eliminate management by objective. Eliminate management by numbers, numerical goals. Substitute leadership.

Point 12

(a) Remove barriers that rob the hourly worker of his right to pride of workmanship. The responsibility of supervisors must be changed from sheer numbers to quality.

(b) Remove barriers that rob people in management and in engineering of their right to pride of workmanship. This means, inter alia, abolishment of the annual or merit rating and of management by objective.

Point 13

Institute a vigorous program of education and self-improvement.

Point 14

Put everybody in the company to work to accomplish the transformation. The transformation is everybody’s job.

Teoria

Demingin teorian 14 kohtaa tuli hänen kokemuksistaan. ”The 14 points of management” -perustuu neljään tekijään:

–      Variaatioon, jota Deming muuten fanitti pitkin tekstiään.

–      Systeemiajatteluun, koska johtaminen on systeemien johtamista.

–      Tiedolla johtamiseen, ei mutu-tietoon.

–      Psykologiaan, koska se auttaa ymmärtämään ihmisiä.

Milloin Demingin teoria tuottaa tuloksia:

• Pikavoittoja on tiedossa kun työlle saadaan määriteltyä standardeja (No. 11).

• Keskipitkän aikavälin voittoja on saatavilla jos pelko onnistutaan poistamaan organisaatiosta (No. 8)

• Pitkäkestoiset voitot saavutetaan kun siilot murtuvat (No. 9), mutta sen jälkeen voittoja on vaikea estää Demingin mukaan.

Mutta onko yrityksillä varaa Demingin ajatuksiin? Koska tuloksia hän ennustaa syntyvän 5-10 vuoden kuluessa. ”Unmistakable advances will be obvious within 5 years, more in 10.”

Hyvät uutiset

Hyvät uutiset sen sijaan on, että työn ilo voidaan aikaan saada nopeasti, jos ihmiset saadaan ymmärtämään kuinka tärkeää heidän työnsä on ja tieto miten heidän työnsä vaikuttaa. Siihenkin Demingillä oli menetelmä, jota hän kutsui “The Plan-Do-Study-Act (PDSA) Cycle is a flow diagram for learning”:

1. The first step is plan: ideas in people’s heads about improvement or innovation, new method or comparison of methods.

2. Step two. Do it, carry out the test, comparison, or experiment, preferably on a small scale, according to the layout decided in step one.

3. Step three. Study the results. Do they correspond with hopes and expectations?

4. Step four. Act, if we get that far. And what do we mean by act? We mean adopt a change, or abandon it, or run through the cycle again, possibly under different environmental conditions.

Kuusi tapaa

Kuusi tapaa, jolla Deming suositteli käyttämään tilastollisia menetelmiä laatujohtamisessa:

A. Not how much product, but how much acceptable product is what counts.

B. The only way to get a critical dimension right, and to know that it is right 100 percent, is to know that it is being made at a safe distance from the required tolerances in the first place.

C. Safety, economy, and quality assurance all require specification in terms of a distribution.

D. How much variation can you take out of your product, and how much improvement can you achieve without making expensive changes in your equipment or raw material? The statistical method helps to answer these questions.

E. Statistical control furnishes a rational basis for deciding whether specifications should be changed.

F. Two problems are always present in the production or purchase of materials; Problem A. What to do with this lot? (Accept it, reject, pass, scrap, rework, regrade, or further inspect it before deciding which to do.) Problem B. What to do with the process? (Leave it alone; or look for some identifiable cause, make some adjustment, use different raw materials; carry out more or less inspection than you have been doing on previous lots.)

G. There are two kinds of mistakes occasionally made in any quality control program: 1. Looking for an assignable cause of variation or increasing the amount of inspection, when the variations in quality are only random. 2. Failing to look for an assignable cause of variation, or failing to increase the amount of inspection, when an assignable cause actually did exist.

H. Each point on the control chart is derived from inspection tests carried out on a supposedly homogeneous batch of product.

I. It is the responsibility of every industrial executive to acquire an appreciation of the fundamental principles underlying the statistical method. Then when statistical methods are used in. his plant the organization must be such that action can and will be taken when need is indicated by the control chart.

J. Control chart uses include the following problems: Mass production in the usual sense is not necessary to their use. Most of them can be handled satisfactorily in no other way.

Japanin teollisuuden loikka

Japanin teollisuuden loikkaan oli yhdeksän syytä Demingin mukaan:

1. Genuine and resolute determination on the part of management to improve quality. 2. Confidence in their ability to lead Japanese industry forth from the bad reputation that Japanese products had built up in the past, confidence in Japanese scientific ability, and confidence in Japanese skills. Confidence also, I might add, in statistical methods.

3. They were Japanese, with industrial experience, and with an inbred pride of workmanship.

4. Japanese top management, statisticians, and engineers, learned the statistical control of quality in the broad sense of Shewhart, as defined further on.

5. Management took immediate interest and learned something about the techniques of the statistical control of quality as well as about the possible results, and still more about what their own responsibilities would be. Proper arrangements for contact with top management, at the outset, was one of the fortunate features of statistical education in Japan.

6. Statistical education became a continuing process. Statistical methods cannot be installed once for all and left to run, like a new carpet or a new dean. They require constant adaptation, revision, extension, new theory, and new knowledge of the statistical properties of materials. Perhaps the main accomplishment in the eight-day courses that began in 1950 was to impart inspiration to learn more about statistical methods.

7. The Japanese learned the difference between a statistical problem and one in engineering, chemistry, management, or marketing. They learned that statistical knowledge is not a substitute for knowledge of engineering or of other subject-matter, and that knowledge of engineering does not solve statistical problems.

8. Japanese manufacturers took on the job themselves. They did not look to their government nor to ours for help. When they arranged for consultation, they sent a ticket and a cheque. They gave financial and moral support to statistical education, mainly through the Union of Japanese Scientists and Engineers.

9. Suggestions and technical information have a fairly clear channel from lower to higher levels of supervision and management. A Japanese executive is never too old or too successful to listen to the possibility of doing it a better way.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

1) Variaation johtaminen on Demingin keskeisiä ajatuksia – kuinka hyvin onnistuu ennustamaan variaatiota ja johtamaan sitä. Variaation kutistaminen eli tasalaatuisuuden tavoite oli Demingille keskeistä: “Understanding variation is critical to good management. Take the idea of continual improvement, which says that the only way you can improve a process is to continuously shrink the variation.”

2) Variaation lisäksi toinen keskeinen teema on ihmiset….. “If you understand how people work in a system, and treat people as part of that system, quality of your products and services will improve.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Opetella toimimaan Demingin johtamisen määritelmän mukaan….. “Leadership and Management of People What is a leader? As I use the term here, the job of a leader is to accomplish transformation of his organization. He possesses knowledge; he himself has been transformed. He has personality and persuasive power. How may he accomplish transformation?

1. First he has theory. He understands why the transformation would bring gain to his organization and to all the people that his organization deals with, the customers, suppliers, environment.

2. Second, he feels compelled to accomplish the transformation as an obligation to himself and to his organization.

3. Third, he is a practical man. He has a plan, step by step.”

Mitä muuta opin Demingistä? Tilastotieteellisen lähestymistavan hyödyntämistä johtamistyössä.

Yhteenveto

Kirja kuudella sanalla:

“Paper profits do not make bread: improvement of quality and productivity do.”

”Everyone Doing His Best Is Not the Answer”

”There Is No Substitute for Knowledge (Information Is Not Knowledge)”

”Deming would point at tables of data and say, “Tons of figures—no knowledge.”

Kategoriat
Uncategorized

Varol: Think like Rocket Scientist

🔵 Haluatko lukea harvinaisen bisneskirja? Tässä on mahdollisuus, koska sen viesti paranee loppua kohti. 

✅ Alkuun Varol yrittää epätoivoisesti rakentaa perinteistä bisneskirjaa, jossa viitataan Netflixin tekemään loikkaan ja Polaroidin tai Kodakin arroganssiin. Mutta loppua kohden hän ylentää itsensä suorastaan syvämietteiseksi. Esimerkiksi ”Where certainty ends, progress begins.”  

✅ Kirjan pääviesti olisi oppia ajattelemaan kuin rakettitieteilijä (onko sellaisia muuten olemassa?). En innostunut niistä lainkaan. Paremmin innostuin Varolin ajatuksista ja kokemuksista NASA:n palveluksessa sekä sen aikaisista legendoista. Kirjassa kuvataan kuinka hurjan kasvun NASA teki ja mikä oli heidän kasvukaava. 

✅ NASAn erikoisuus oli, että juuri anomaliat tekivät NASAsta NASAn. He etsivät poikkeuksia, eivät status quota. Omien olettamusten kyseenalaistaminen tuottaa tulosta, ei konventiot. Tai vielä paremmin sen sanoo Donald Rumsfeld: 

  1. “There are known knowns; there are things we know we know. 
  2. We also know there are known unknowns; that is to say we know there are some things we do not know. 
  3. But there are also unknown unknowns—the ones we don’t know we don’t know.”

 ✅ Toinen hyvä syy lukea tämä kirja on fantastiset ajatukset joita Varol taikoo kirjan sivuille. Pari esimerkkiä:

  • ”Fail fast” on väärä mantra, koska siinä ei jää aikaa oppimiselle, joka vuorostaan on kaiken epäonnistumisen perusta. Muutoin ne olisivat vain virheitä, joka taas vuorostaan on suorastaan tyhmää. 
  • ”Failure is Not an Option” johtaa siihen, että kukaan ei ota koskaan riskejä.
  • ”Why Success Is a Lousy Teacher” because it “seduces smart people into thinking they can’t lose.” (Bill Gates). Tekee meistä kaikista varkaan ja ryhdymme uskomaan erehtymättömyyteemme sekä lopetamme oppimisen.

✅ Loppuviimeeksi päättelin, että kirja on yksi parhaimpia kasvuoppaita, joita on vähään aikaan kirjoitettu – minun kirjan lisäksi….:-) Minulle kirjan teema on ”Too Afraid to Fail, No way to Grow”.  🇫🇮 Suomi mainittu! ”I spend twenty minutes, four days a week, in the sauna, with nothing but a pen and paper in hand.”  

⛔️ Varol olisi voinut hyvin kirjoittaa kaksi sataa sivuisen kirjan, jos olisi unohtanut gurumaneerinsa.

Kategoriat
Uncategorized

Thomke: Experimentation Works

🔵 Liiketoiminnan kehittämisen uusi musta on kokeilut. Tämä kirja kertoo siitä. Ja se on ehdottomasti parasta tässä kirjassa. 


✅ Thomke haluaa meidän ymmärtävän, että epäonnistumiset eivät ole virheitä. Epäonnistumisista opitaan lisää ja se on kokeilukulttuurin lopputuote. Sen sijaan virheet eivät tuota hyödyllistä tietoa.


✅ Kokeilukulttuurin avulla voit etsiä vastausta kysymykseen, että mitä asiakkaat arvostavat. Thomken haluaa meidän siirtyvän ”Show me the money”-kulttuurista ”Show me the experiment”-kuluttuuriin. Tarinan mukaan yksi online-maailman merkittävin kassavirta olisi jäänyt syntymättä, jos kokeiluja ei olisi jatkettu eli Amazonin suosittelukone.


✅ Thomken resepti on yksinkertainen:- Bisneskokeilut, – A/B-testit sekä – opastamalla johtajia uuden liiketoiminnan kehittämiseen. 

✅ Innostavinta kirjassa ovat case-yritykset ja tarinat miten näissä yhtiöissä johdetaan bisneskokeiluja. Esimerkiksi Pinterestin kokeilukaava:a) Tärkeintä on aloittaa.b) Tee isosti. c) Vaadi parempaa.d) Älä teoretisoi, hanki dataa.e) Hommaa työkaluja.


🇫🇮Suomi mainittu. Kuinka Kimi Räikkönen auttoi Lotuksen nousemaan piikkipaikoille….


⛔️ Kirjan heikkouksia on jatkuva A/B-testaamisen ylikorostaminen, vaikka toisaalta se on yksi kirjan pääviesteistä.  

Kategoriat
Uncategorized

Colvin: Talent is Overrated

🔵 Haluatko tietää miksi lahjakkuudelle on vähän tai ei mitään tekemistä jatkuvan menestymisen kanssa? 

✅ Parhaus syntyy tavoitteellisen harjoittelun kautta:- Se on suunniteltu niin, että se parantaa suoritusta. Sen pitää olla palkitsevaa, mutta sitä ei välttämättä koeta hauskana. Vaati tuekseen opettajan tai mentorin. Se on toistettavissa merkittävässä määrin. Siitä on mahdollista saada ja antaa palautetta, jotta harjoituksen suorittaja ymmärtää hyvän ja huonon suorituksen välisen eron. Sen pitää olla henkisesti/fyysisesti kuormittavaa, koska muutoin sitä ei ole tehty ”täysillä”.


✅ Huomionarvoista on, että menestys ei yksistään selity kokemuksella tai yleisillä kyvykkyyksillä, koska esim. älykkyys yksistään ei korreloi menestyksen kanssa.

✅ Paljous on menestyksen tae. Mitä enemmän henkilö on toteuttanut tavoitteellista harjoittelua, niin sen todennäköisemmin hän menestyy parhaiten. 


✅ Jos etsit kirjasta itsellesi, niin tässä on neljä:

– Harjoittele kun olet virkeä/energinen .

– Nuku hyvät yöunet ja ota iltapäivänokoset.

– Maksimoi harjoittelumäärät. 

– Hanki mentori tai opettaja.


⛔️ Tavoitteellinen harjoittelu ei silti täysin selitä saavutuksia, koska elämä on aivan liian monimutkainen selittyäkseen yhdellä vastauksella. #TigerWoods

Kategoriat
Uncategorized

McChrystal: Team of Teams

🔵 Parasta kirjassa on muistutus siitä miksi liikkeenjohtaminen on sellaista kun se on on. Koska yritykset ja organisaatiot ovat historiallisen jatkumon tulos, niin harvoin ne muuttuvat ellei joku aktiivisesti pyri muutoksiin. Siitä tässä kirjassa on kyse.

✅ McChrystal pyrkii hahmottelemaan kirjassaan tayloristista muutosta organisaatiokulttuuriin, jossa tiimit ja yksilöt ovat keskiössä. Kirjoittajan sotilastaustan huomioiden kirjassa korostuu nopeuden ja täsmällisyyden merkitys. Hänen toimialalla ”moka on lahja”-ajattelun hinta on ihmisuhrit. 

✅ Kirjassa tarjoillaan erilaisia keinoja muutosjohtamiselle:

1. Luottamus hyvä, kontrollia vähän.

2. Mahdollista, älä käskytä.

3. Päihitä nopeus jaetulla tilannetiedolla.

4. Teknologian mahdollistaa sen mitä ihminen ei osaa.


✅ Suuruuden ekonomia pitää kääntää pienuuden vahvuudeksi. Niin yritys- kuin puolustussektorilla ”startupit” uhkaa jatkuvuutta ja siksi monien meistä tulisi omaksua ketteriä keinoja pärjätä kilpailussa. 


✅ Konkreettinen esimerkki McChrystalin ajattelusta on siilojen kuninkaan Alfred Sloanin saavutukset GM:ssä. Sloanin jäätyä eläkkeelle hänen organisaationsa kääntyi itseään vastaan. Tehokkaat tiimit GM:n sisällä ryhtyivät kilpailemaan keskenään, kun niitä ei johdettu tehokkaasti siitä mikä on yhteistä ja mikä on siilojen omaa. Konktekstuaalinen tietoisuus ja luottamuksen puute tuhosi Sloanin perinnön. 

⛔️ McChrystalin ajatukset ovat kovin tuttuja Peter Thielin, Eric Riesin tai muiden piilaaksomaisten kasvuholistien kirjoista. Ehkä hänen olisi kannattanut tutustua myös niihin?