Avainsana: Tulevaisuus

Kategoriat
Uncategorized

The NVIDIA Way

🔵 Tiedätkö mistä Nvidia-nimi tulee? Lopusta löydät vastauksen….

🟢 Kirjan pääviesti on, että miten Nvidia on kasvanut grafiikkayhtiöstä tekoälyajan johtavaksi yritykseksi poikkeuksellisen johtamiskulttuurin ja teknologisen innovoinnin kautta. Yhtiön menestyksen takana on Jensen Huangin ainutlaatuinen johtamistyyli ja kyky uudistaa yritystä jatkuvasti.

🟢 Kirjan nimi pitäisi olla ”Re-think”. Moni konventionaalinen liikkeenjohdon menetelmä on Nvidiassa käännetty ei-konventionaaliseksi – ihmisiä johdetaan sähköpostilla, epäonnistujat haukutaan julkisesti, alaisia on kymmeniä per henkilö, asiat tapahtuvat heti eikä kolmannen pyynnön jälkeen…. 

🟢 Kirjan tavoite ja tarkoitus on kuvata Nvidian kehityskaari ja analysoida sen menestyksen syitä keskittyen erityisesti yhtiön epätavalliseen johtamiskulttuuriin ja kykyyn välttää muiden yritysten sudenkuopat.

🟢 Keskeiset opit:

– ”Tehtävä on pomo, ei hierarkia” -ajattelu ohjaa toimintaa

– Raportointi hoituu lyhyillä TOP5-sähköposteilla, joissa aihetunnisteet (#) ovat tärkeitä avainsanoja ja Jensen haluaa ne henk.koht. sähköpostiinsa

– Matala organisaatio (60 suoraa alaista Jensenillä) ja suora kommunikaatio mahdollistavat nopean päätöksenteon

– Epäonnistumisista opitaan julkisesti ja yhdessä, ei yksityisesti suljettujen ovien takana

– Yhtiö toiminta perustuu sähköpostien ja valkotaulujen, ei PowerPointien varassa

– Kova työmoraali ja nopea toteutus ovat keskeisiä arvoja

– Innovaattorin dilemman välttäminen jatkuvalla uudistumisella

🔴 Kuudella sanalla: ”Tehtävä – ei hierarkia, määrittää menestyksen”

P.S.

– Nvidian perustajan lempikirja on ”Positioning: The Battle for Your Mind” kirjoittajilta Al Ries ja Jack Trout.

– 60 suoraa alaista, joita Jensenillä on hän kutsuu ns. e-staffiksi (executive staff?)

– Nvidia-nimi tulee latinan sanasta ”Invidia” (kateus), josta pudotettiin I-kirjain pois

Kategoriat
Uncategorized

BOOM!

🔵 Tekoäly on kupla? Kyllä, se on kupla ja positiivinen sellainen. Mutta kaikki alhaalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu. Sori siitä!

🟢 Pyrkii selittämään miten mm. tekoälykuplasta saadaan maksimaalinen tulos. Ja vaikka sijoittajien rahat palaisivat siellä kuuluisalla turhuuksien roviolla, niin positiivinen kupla on kuplan arvoinen. Kirja on myös ehkä vuoden innostavin bisneskirja.

🟢 Kirjan pääviesti on, että 

1) Stagnaatio: Yleinen teknologinen kehitys on hidastunut, puolittunut ja suorastaan stagnoitunut. 

2) Kuplaa rikkaampi: Minulle suurin a-haa elämys oli kuplan anatomia, ja erityisesti positiivisen kuplan anatomia.

🟢 Yleinen teknologinen kehitys on hidastunut, koska kehityksen näkökulmasta 1850-1950-luvun on ollut sankarilliselta aikakaudelta. Meidän oma aikamme vaikuttaa pysähtyneisyyden kaudelta. Miksi? 

– Epätasa-arvo ja tulojen keskittyminen ovat lisääntyneet, 

– poliittinen polarisaatio on voimistunut ja 

– startup-yritysten perustaminen on hidastunut.

🟢 Kuplat, joita kirjassa analysoidaan ovat Manhattan- ja Apollo-projektit ja puolijohde ja Bitcoin-kuplat. Erityisesti niiden spill-over -vaikutukset ovat kirjan oppeja.

🟢 Positiivisen kuplan anatomia on:

* Riskinsietokykyä, varsinkin instituutioiden – joilla oli valtavat pääomat ja resurssit,

* Kiireellisyyden tuntu

* Lahjakkuuskeskittymä

* Kuplan sisäinen tiedonkulku

* Ekosysteemityöskentely

* Kilpailun tunne ja kokemus

🟢 Kirjan tavoitteena on ymmärtää, miksi teknologinen edistys on hidastunut ja miten voimme päästä ”suuresta stagnaatiosta” eteenpäin.  

🟢 Keskeiset opit:

– Taloudelliset kuplat ovat positiivisia, kun ne keskittyvät radikaaleihin innovaatioihin

– Kuplat voivat synnyttää merkittäviä teknologisia läpimurtoja, jotka muuttavat maailmaa.

– Taloudelliset kuplat voivat toimia innovaatioiden kiihdyttäjinä. 

🟢 Kirjaa lukiessa tulee mieleen Janne Waltosen ja Karo Hämäläisen kirja ”Kuplaa rikkaampi”. Harmillisesti en muista kirjan oppeja, joten se pitää lukea uudestaan. Johon on muuten haastateltu Ville Tolvanen & Jaana Rosendahl 📈

🔴 Kirja kuudella sanalla: ”We wanted flying cars, instead we got 140 characters.” Anonyymi sijoittaja

Kategoriat
Uncategorized

Only the Paranoid Survive

🔵 Jos kirjassa vaihtaisi mikroprosessori-sanan tekoälyksi, niin tekisikö se kirjasta tämän hetken parhaan johtamisoppaan? Ehkä.

🟢 Kirjan pääviesti tai -aihe on strateginen käännekohta (strategic inflection point): 

– Se on tilanne yrityksen elämässä, jolloin liiketoiminnan perusperiaatteet ovat muuttumassa merkittävästi. 

– Tämän käännekohdan tunnistaminen ja siihen reagoiminen on kriittistä yrityksen selviytymisen kannalta. 

– Muutos voi tarjota mahdollisuuden kasvaa uusiin korkeuksiin tai merkitä toiminnan loppua.

🟢 Kirjan tavoite on auttaa johtajia ja organisaatioita tunnistamaan, ymmärtämään ja selviytymään strategisista käännekohdista. 

🟢 Groven kolme neuvoa:

1) Ensinnäkin, älä differoidu ilman eroavuuksia. Älä tuo markkinoille parannuksia, joiden ainoa tarkoitus on antaa etulyöntiasema kilpailijoihisi nähden, jos ne eivät tuo asiakkaalle merkittävää etua.

2) Toiseksi kun teknologinen läpimurto ilmenee, niin tartu siihen. Aikahyöty on varmin tapa kasvattaa markkinaosuutta tässä liiketoiminnassa.

3) Kolmanneksi, hinnoittele sen mukaan, mitä markkinat kestävät. Hinnoittele volyymiä varten ja paina kustannukset alas, jotta voit tehdä voittoa sillä hinnalla. Tämä johtaa mittakaavaetujen saavuttamiseen.

🟢 Andy Groven ja Gordon Mooren kokemuksia Intelin johtamistilanteista on paljon, joka tekee kirjasta vielä paremman lukukokemuksen. Toinen syy lukea on, että Grove on OKR:n kehittäjä ja Mooren ansiona on Mooren laki.

🟢 Keskeiset opit:

– Strategiset käännekohdat tulevat usein hiipien, ei äkillisesti

– Keskijohto ja myyntihenkilöstö huomaavat muutokset ensimmäisinä

– Muutokseen pitää reagoida, kun yritys on vielä vahva

– Muutostilanteessa tarvitaan avointa keskustelua ja kokeiluja

– Käännekohtien läpikäyminen kestää tyypillisesti useita vuosia

🔴 Kuusi sanaa: When you’re caught in the turbulence of a strategic inflection point, the sad fact is that instinct and judgment are all you’ve got to guide you through.

Kategoriat
Uncategorized

Nopanheitosta navigointiin

🔴 Arvaa kenen skenaariota ovat Forrest Gump ja Tappajahai? Vastaus löytyy lopusta 😋

🟢 Kirjan tavoite on poistaa kaksi suomalaiseen johtamiseen liittyvää haastetta: ensinnäkin ennakointiin kohdistuva skeptisyys ja toiseksi mittareiden tuoma lyhytnäköisyys.

🟢 Kirjan keskeiset opit liittyvät siihen, että ennakointi avaa organisaatioille näkymiä neljään eri suuntaan. Ne ovat: “Entä sitten” -suunta, sokea piste-suunta, liiketoiminnan salaisuudet-suunta ja mustat joutsenet-suunta.

🟢 “Entä sitten” -kysymykset liittyvät megatrendeihin ja toimialan trendeihin. Sokea piste taas viittaa ajatusvinoumiin ja siihen liittyvään heikkoon näkyvyyteen, kun taas liiketoiminnan salaisuudet liittyvät heikkoihin signaaleihin, jotka vaativat luovan mielen ja kurinalaisuuden yhdistelmää. Mustat joutsenet ovat täysin tuntemattomia, radikaaleja epävarmuustekijöitä.

🟢 Strategiaa kannattaa tehdä, koska sen avulla organisaatio tekee valintoja, joilla haetaan kilpailuetua, pyritään saavuttamaan asetetut päämäärät ja toteuttamaan omistajan tahtoa. Kirjoittajien mukaan strategia on kuin toiminnan juoni ja punainen lanka, jonka avulla kilpailuedut saadaan toteutettua käytännössä.

🟢 Mitä pitää tehdä, kun aloitetaan strategiatyö? Kirjoittajien mukaan omistajien näkemys on syytä selvittää ja toiseksi on huomioitava, että yksinkertainenkin strategiaprosessi sisältää ennakoinnin elementtejä.

🟢 Kun saat eteesi valmiin strategian, kysy aina ensimmäiseksi, mihin analyyseihin strategia perustuu, ja käytä aikaasi ymmärtääksesi analyysin johtopäätökset. Tämän jälkeen ymmärrät myös, kuinka strategialla tullaan toteuttamaan tulevaisuutta.

🟢 Kirjassa on myös fantastinen taulukko eri ennakointityökaluista ja niiden käyttökohteista. Siihen kannattaa ehdottomasti tutustua.

🟢 Kirjassa on paljon mainioita strategiakuvauksia, mutta ehkä mieleenpainuvin niistä on Särkänniemen strategia ja erityisesti heidän tekemänsä skenaariot, joita oli höystetty elokuvasanastolla. Esimerkiksi positiivinen skenaario oli nimetty Forrest Gump -skenaarioksi, ja synkin skenaario oli nimetty Tappajahai-skenaarioksi.

🔴 Kuusi sanaa: Jos sitä voi mitata, on jo liian myöhäistä.

Kategoriat
Uncategorized

Revenge of the Tipping Point

🔵 Harvoin, jos koskaan bisneskirjasta tehdään toista kierrosta. Nyt vain on niin, että Gladwell on tehnyt sellaisen. Huraa?

🟢 Gladwellin alkuperäinen tarkoitus on ollut kirjoittaa kirja, jossa kuvaillaan keino kuinka pienillä asioilla saadaan aikaiseksi iso muutos. Alkuperäisen kirjan ideat olivat:

1) The Law of the Few

2) The Power of Context

3) The Stickiness Factor

🟢 Uuden kirjan idea on esitellä teorioita kuinka erikoiset polut johtavat ideoihin ja käytökseen. Eräällä tavalla pinnan alla olevia polkuja:

A) Sosiaaliset epidemiat tapahtuvat pienellä alueella ja ne variaatiot aiheuttavat ison muutoksen. Esimerkiksi itsemurha-aallot

B) Tarinat ovat kuin puiden latvusto (overstory), jota emme huomaa mutta sen humina kuuluu kaikkialle. Esimerkiksi mafiatyylinen ekosysteemin hallinta. 

C) Vastuu ja yhteisön merkitys epidemiossa. Esimerkiksi sosiaalinen hallinta (social engineering) COVIDin aikana. Law of the Very, Very, Very Few -konseptina.

🟢 Epidemioilla on omat säännöt ja niillä on myös rajat: 

– Epidemiat ovat tarinoiden alaisia – ja me olemme niitä, jotka luomme ne tarinat. 

– Epidemiat muuttuvat kooltaan ja muodoltaan, kun ne saavuttavat käännekohdan (tipping point) eli leimahduspisteen. 

– Leimahduspisteitä ohjaa joukko ihmisiä ja nämä ihmiset voidaan tunnistaa. Kuinka hallita epidemioita ja siihen tarvittavat työkalut ovat myös tiedossa.

– Mikä tärkeintä, on mahdollista tietää milloin ja missä leimahduspisteet tapahtuvat.

🟢 Caset ovat kirjassa monenlaiset. COVID-pandemia, Polttouhrit -televisio-ohjelma, Opioidikriisi, Harvardin urheilujoukkueiden henkilövalinnat.

🟢 Kun rehellisiä ollaan, niin odotin parempaa. Ensinnäkin Gladwell ei ole ollut yhden hitin-ihme, vaan alkuperäisen Tipping Point-kirjan jälkeen hän on kirjoittanut muita mainoitaa bisnes-popkulttuuriin sopivia kirjoja. Toiseksi Tipping Point-kirjan jatkajaksi on kynnyskorkealla. Kolmanneksi Gladwellin todistusvoima jää tälla kertaa vailla mielenkiintoa. Toki korona- ja opioidikriisi ovat suuren mittaluokan tragedioita, mutta ne eivät sytytä vanhan kirja tavoin. 

🔴 Kuusi sanaa ”Is it something that’s in the water?”

Kategoriat
Uncategorized

Stumbling on Happiness

🔵 Kirjan nimi kertoo sen kaiken – kompastumme onneen.

🟢 Kirjan idea on kertoa tulevaisuuden harhoista. Miksi kompastumme optisiin harhoihin? Samoista syistä kompastumme harhoihin tulevaisuudesta.

🟢 Pääviesti on, että ne virheet, joita teemme yrittäessämme kuvitella omaa tulevaisuuttamme ovat säännöllisiä ja järjestelmällisiä. 

🟢 Kirjan tavoite on:

1) Osoittaa miten emme voi kuvitella oman tulevaisuuttamme ja 

2) kuinka huonosti osaamme ennustaa mistä niistä tulevaisuuksista me nauttisimme eniten.

🟢 Sana onnellisuus viittaa vähintään kolmeen – emotionaalinen onnellisuus, moraalinen onnellisuus ja subjektiiviseen arvioon perustuvaksi onnellisuudeksi. Kirja ei kerro mitään hyödyllistä onnellisuuden saavuttamisesta. Konkreettisinta kirjassa on, että auttaa ymmärtämään miksi olemme onnettomia – jos olemme.

🟢 Kirja vastaa kysymykseen – miksi koemme itsemme onnettomaksi. Ainoa neuvoa mitä kirjasta irtoaa on, että koska aivomme ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, jossa olisimme onnellisia – niin pitää lopettaa haaveilu ja elää tätä päivää. Stop thinking, start living.

🟢 Kirjan opit:

– Subjektiivisuus: Ohjaamme kaikki itseämme kohti tulevaisuuksia, joiden uskomme tekevän meidät onnellisiksi, mutta mikä meitä odottaa siellä tulevaisuudessa?

– Realismin puute: Mielikuvitus toimii niin nopeasti ja tehokkaasti, ettemme ole riittävän skeptisiä sen tuotteista.

– Presentismi: Mielikuvituksen tuotteet eivät kovin mielikuvituksellisia, minkä vuoksi kuviteltu tulevaisuus näyttää usein samalta kuin nykyhetki.

– Rationalisointi: Emme pysty mielikuvittelemaan mitä ajattelemme tulevaisuudesta, kun saavumme sinne. Jos meillä on vaikeuksia ennustaa tulevia tapahtumia, niin meillä on vielä enemmän vaikeuksia ennustaa kuinka koemme ne, kun ne tapahtuvat.

– Korjattavuus: Suurin osa meistä viettää niin paljon aikaa purjehtimalla tulvaisuuteen huomatakseen, että sitä ei olekaan mitä ja missä luulimme sen olevan.

🟢 Onnellisuuden kaava? Todennäköisyys X hyöty = Onnellisuus. 

– Vuonna 1738 hollantilainen moniosaaja nimeltä Daniel Bernoulli kehitti onnellisuuden kaavan. Bernoulli ehdotti, että minkä tahansa päätöksen tuottama onnistuneisuus voitaisiin laskea kertomalla todennäköisyydellä sille, että päätös antaa meille haluamamme hyödyllä, joka saadaan halutun saavuttamisesta. 

– Kuinka todennäköistä on, että sinut ylennetään, jos otat työpaikan Nokialta? Kuinka todennäköistä on, että vietät viikonloppusi rannalla, jos muutat Hankoon? Kuinka todennäköistä on, että joudut myymään moottoripyöräsi, jos nait Sarin? 

– Kaavan oivallus on, että mitä objektiivisesti saamme (vauraus) ei ole sama kuin mitä subjektiivisesti koemme saadessamme sen (hyöty). Vauraudella ei ole merkitystä; hyödyllä on. 

– Emme välitä rahasta, ylennyksistä tai rantalomista sinänsä; välitämme siitä hyvästä tai mielihyvästä, jonka nämä vaurauden muodot voivat (tai eivät) tuoda.

🔴 Kuusi sanaa – ”Dear friends: my work is done. Why wait?” George Eastmanin itsemurhaviesti

Kategoriat
Uncategorized

Nexus

🔵 AI on vieraslaji, tiedon aseistaminen, datakolonialismi, Silicon Curtain, Computer Politics ja niin edelleen. Tässä on vain osa Hararin teemoista. Kirja on valtaisa tutkielma tekoälyn tulevaisuudesta, joten tämän tekstin ulkopuolelle jää vielä paljon teemoja luettavaksi. 

🟢 Hararille historia ei ole pelkästään menneisyyden tutkimista – se on muutoksen tutkimista. Historia opettaa meille sen mikä pysyy samana, mikä muuttuu ja miten asiat muuttuvat. Tämä pätee yhtä lailla teknologian vallankumouksiin kuin kaikkiin muihinkin historiallisiin muutoksiin.

🟢 Kirjan tavoite on, että tekemällä tietoon perustuvia valintoja voimme estää pahimmat tulokset. Jos emme halua muuttaa tulevaisuutta, miksi tuhlaisimme aikaa keskustelemalla siitä?

🟢 Kirjan pääviesti on, että ”älä koskaan kutsu voimia, joita et pysty hallitsemaan.”

🟢 Kirjan oppeja:

– Muutos on ainoa vakio. Kaikki vanha oli joskus uutta. Historian ainoa vakio on muutos.

– AI:n tulevaisuus. AI on ensimmäinen teknologia, joka kykenee tekemään päätöksiä ja luomaan uusia ideoita itsenäisesti.

– Huomiotaloudesta läheisyyteen. Hararin mukaan sosiaalisen median taistelu on siirtymässä huomion hallinnasta intiimiyden hallintaan. Kuinka lähelle päästämme AI:n?

– Hararin varoitus tekoälyn vaaroista. Harari korostaa, että ihmiskunta on kutsunut esiin vieraslajin – epäorgaanisen älykkyyden, joka voisi paeta meidän kontrollimme ja vaarantaa sekä ihmislajimme että lukemattomia muita elämänmuotoja. Hänen mukaansa meidän kaikkien tekemät päätökset tulevina vuosina määrittävät onko tämä vieraslajin älykkyyden kutsuminen lopullinen virhe vai toiveikkaan uuden luvun alku elämän evoluutiossa.

– Ihmisen menestys. Harari huomauttaa, että Homo sapiens ei valloittanut maailmaa taitonsa vuoksi muuttaa tietoa tarkaksi todellisuuden kartaksi. Sen sijaan menestyksemme salaisuus on kykymme käyttää tietoa yhdistämällä suuren määrän yksilöitä. Valitettavasti tämä kyky kulkee usein käsi kädessä valheiden, virheiden ja fantasioiden uskomisen kanssa.

– Ihmisen taipumus erehtyä. Harari korostaa, että ihmiset ovat alttiita virheille, joten emme voi luottaa siihen, että itsekorjaavat mekanismit olisivat virheettömiä. Pyhä Augustinus: ”To err is human; to persist in error is diabolical.”

– Tieto yhdistää. Harari muistuttaa, että tieto ei aina edusta todellisuutta, mutta se yhdistää ihmisiä. Tämä on tiedon perustavanlaatuinen ominaisuus.

– Totuus-AI:n vaara. Harari varoittaa, että ihmisen toiveesta löytää totuus ja erityisesti kehittää joku ylivoimainen AI joka pyrkisi löytämään totuuden – voi olla vaarallinen.

🔴 Kuusi sanaa: ”It is frequently easier to maintain order through fictions.”

Kategoriat
Uncategorized

The Venture Mindset

Hei sinä päätöksentekijä! Haluatko ymmärtää ja soveltaa taitoja, joita pääomasijoittajat käyttävät maailman merillä? Tässä kirjassa on tarjolla tutkittua tietoa menestyvistä pääomasijoittajista.

Kirjan pääviesti on Venture Mindsetin yhdeksän periaatetta. Niitä luonnehtii riskinottohalu, keskittyminen mahdollisuuteen innovaatioista ja usko siihen, että epäonnistuminen on hyväksyttävä osa sijoittamista.

Yhdeksän periaatetta:

  1. Suuret voitot, nopeat epäonnistumiset: Suuret voitot ovat tärkeitä, vaikka epäonnistumisiakin tulee vastaan. Pääomasijoittajat ovat valmiita ottamaan riskejä, sillä yksi suuri menestys voi kattaa useat pienemmät epäonnistumiset. (Liiketoimintamalli)
  2. Mene ulos neljän seinän ulkopuolelle: Pääomasijoittajat etsivät aktiivisesti uusia ideoita tapahtumista, verkostoista ja tapaamisista yrittäjien kanssa. (Ideoiden lähteet)
  3. Erottele jyvät akanoista: Pääomasijoittajat ovat valmiita arvioimaan suuren määrän ideoita nopeasti ja tehokkaasti. (Poiminta)  
  4. Sano 100 kertaa ei ja kerran kyllä: Pääomasijoittajat saavat paljon sijoituspyyntöjä,mutta vain harva niistä johtaa sijoitukseen. He ovat valmiita sanomaan ”ei” useasti löytääkseen ne harvat todella lupaavat yritykset. (Analyysi)
  5. Älä osta hevosta, palkkaa ratsastaja: Pääomasijoittajat uskovat, että tiimin osaaminen on tärkeämpää kuin itse idea. He haluavat sijoittaa tiimeihin, joilla on kykyä kehittää uusia ideoita ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. (Valintakriteerit)
  6. Päättäkää olla eri mieltä: Pääomasijoittajat arvostavat erilaisia näkökulmia ja ovat valmiita haastamaan omat oletuksensa.(Päätöksenteko)
  7. Tuplaa panos tai lopeta: Jos sijoitus näyttää lupaavalta, pääomasijoittajat ovat valmiita lisäämään sijoitustaan. Jos sijoitus ei kehity odotetusti, se kannattaa lopettaa. (Seuraavat rahoituskierrokset)
  8. Tee kakusta suurempi: Pääomasijoittajat haluavat sijoituksistaan mahdollisimman suuret tuotot. He etsivät yrityksiä, joilla on potentiaalia kasvaa nopeasti ja vallata suuria markkinaosuuksia. (Kannustimet)
  9. Suuret asiat vievät aikaa: Pääomasijoittajat ymmärtävät, että menestyksen saavuttaminen vie aikaa. He ovat valmiita odottamaan pitkiäkin aikoja, jos uskovat sijoituksensa potentiaaliin. (Lopputulos)

Periaatteista on mainio taulukko, jonka voisi pritata huoneentauluksi.

Kirjan tavoite on siis auttaa muita organisaatiota tulemaan innovatiivisimmiksi ja menestyvämmiksi. Zoom, Dropbox ja Slackin tarinat ovat kirjassa. OpenAI vilahtelee myös kirjan sivuilla. Amazonin Fire-puhelin, Fab.com sekä Google Glass-lasit ovat epäonnistumisina esillä myös.

Muita huomionarvoisia nostoja: 

– If you invest in something that doesn’t work, you lose 1X your money. If you miss Google, you lose 10,000X your money,” (Bill Gurley)

– Kylmäsoittelu kannattaa: 1/12 pääomasijoittajille lähetetyistä meilistä sai positiivisen vastauksen ja 1/10 kiinnostuneena pitch-esitykseen.

– P&G:ssä kehitettiin sääntö NIH to PFE eli “Not Invented Here” to “Proudly Found Elsewhere.” (NIH => PFE.) 

Kuusi sanaa: “I’ve searched all the parks in all the cities— and found no statues of committees” (G. K. Chesterton) 

Kategoriat
Uncategorized

Thinking in Bets

Mikä on tuloksenteon kaava? Tarvitaan laadukasta päätöksentekoa ja paljon onnea. Laatu + onni = tuloksia.

Annie Duken ratkaisu on lyödä vetoa epävarmasta tulevaisuudesta. Mikä on todennäköisyys eri vaihtoehdoille tuottaa haluttu tulos? Ensinnäkin maailma on melko satunnainen paikka. Onnen vaikutus tekee mahdottomaksi ennustaa tarkasti, miten asiat tulevat menemään. Toiseksi, kaikki piilotettu informaatio pahentaa tilannetta entisestään. Ja kolmanneksi, jos emme muuta ajattelutapaamme, meidän on hyväksyttävä, että olemme usein väärässä.

Pääviestinä on, että pitää erottaa päätöksenteko ja lopputulokset toisistaan. Päätöksenteko on 100 % ihmisten käsissä. Lopputulokseen vaikuttaa myös sattuma.

Koska Duke on pokeriammattilainen, hän ammentaa oppinsa pelistä. Kun peli on ohi, pokerinpelaajien on:

1. tiedettävä, miten onnistui päätösten ja lopputulosten sekasotkussa,

2. erotettava onni taidosta,

3. erotettava signaali melusta, ja

4. suojattava itseään “resulting”-ilmiöltä.

Kirjan tavoitteena on opettaa strategioita päätöksenteossa ja kuinka tehdä parempia päätöksiä.

Duken teemat ovat päätösten ja tulosten välinen ero, tunnetilojen välttäminen ja strategioista oppiminen. Menetelmiksi hän tarjoaa:

• Päätöksenteko on pokerin peluuta, ei shakkia

• Lyö vetoa eri päätösvaihtoehdoista

• Kaverijärjestelmä, joka toimii totuuden torvena

• Hyödynnä erimielisyyksiä ja oppositiota päätöksenteossa (Dissent Channel)

• Aikamatkatekniikoita

• Totuuden etsijäryhmien perustamista (Red Teams)

Keskeiset opit:

A) Päätöksenteon laadun parantaminen edellyttää epävarmuuden hyväksymistä ja oppimista erottamaan päätösten laatu tulosten laadusta.

B) Kuinka kehittää erilaisia strategioita ja tehdä parempia päätöksiä sekä välttää yleisiä päätöksentekovirheitä.

C) Päätöksissä tulisi lyödä vetoa epävarmasta tulevaisuudesta.

D) Tunnustamalla epävarmuuden ja oppimalla siitä voi parantaa päätöksentekoa.

E) Emootioiden hallinta ja niiden vaikutuksen vähentäminen päätöksentekoon.

Muita nopeita menetelmiä:

1. 10-10-10. Jokainen prosessi alkaa kysymyksellä: Mitkä ovat vaihtoehtojeni seuraukset kymmenen minuutin kuluttua? Kymmenen kuukauden kuluttua? Kymmenen vuoden kuluttua?

2. Päätöksenteon kirosanakassa: Jos joku kiroilee, hän laittaa euron kassaan. “Päätöksenteon kirosanakassa” on yksinkertainen tapa luoda pysähdys-ja-ajatus-hetki, kun huomaamme käyttävämme tiettyjä ajatusmalleja tai virheitä, joita yritämme välttää.

3. Premortem: Voimme työskennellä virheistä tai negatiivisesta tulevaisuudesta käsin.

4. Taaksepäin ennakointi: positiivisen tulevaisuuden suunnittelu kun premortem kuvittelee negatiivisen tulevaisuuden.

5. Odysseus-sopimus: Menneisyyden-minä estämässä nykyisyyden-minä tekemästä jotain tyhmää. Yksi yksinkertaisimmista esimerkeistä tällaisesta sopimuksesta on tilata ennakkoon taksi, kun menet baariin. Menneisyyden-versiosi, joka ennakoi, että saatat tehdä irrationaalisen päätöksen, välttää sen tekemällä päätöksen etukäteen puolestasi.

Duke unohtaa mainita, että omilla toimenpiteillämme vaikutamme lopputulokseen. Ei pelkästään hyvällä onnella.

Kuusi sanaa: It’s built into the equation.

Kategoriat
Uncategorized

Infectious Generosity

🔵 ”You don’t need to be big to be powerful. You just need to be infectious.”

🟢 Tavoite on toimia vastalääkkeenä kaikelle sille moskalle mitä internet on ympärillemme luonut. Se kannustaa ihmisiä omaksumaan ”tarttuvan anteliaisuuden” periaatteen ja näyttää miten internet voisi toimia hyvän voimana. Tarttuva anteliaisuus luo paremman internetin.

🟢 Pääviesti on, että anteliaisuus on avainasema parempaan tulevaisuuteen ja onnistuessaan voi muuttaa internetin toiminnan. Tekojen ei tarvitse olla suuria, mutta niiden tulisi olla sekä hyödyllisiä että vilpittömiä. ”A pathway forward to an Internet we can love.”

🟢 Chris Anderssonin tarttuvan anteliaisuuden logiikka on suoraviivainen:

1) Internet voi tehostaa anteliaisuutta ja

2) Anteliaisuus voi muuttaa internetin.

🟢 Kirjan caset on kaikkea TED-palvelusta, #ArtistSupportPledge ja päätyen Patagoniaan. Ne tuntuvat kuluneilta esimerkeiltä, mutta sopivat erinomaisen hyvin kirjan pääsanomaan. Kirja suorastaan huutaa löytämään erilaisia anteliaan mielen lähettiläitä ja uudistajia. Suomestakin löytyy esimerkkinä mm. Mikko-Pekka Hanskin käynnistämä hyvän mielen ministeriö. Pienillä teoille on iso vaikutus.

🟢 Keskeiset opit: 

– Internet kaipaa kipeästi anteliaisuuteen uudistajia, jotka voivat palauttaa sen ystävällisyyden vahvistajaksi ilkeyden sijaan.

– Internet voi tehostaa anteliaisuutta, mutta sen täytyy tapahtua viisaasti ja aidosti.

– Anteliaisuudella on suuri potentiaali vaikuttaa positiivisesti ihmisiin ja yhteiskuntaan.

– Anteliaisuuden leviäminen vaatii ihmisten aktiivista osallistumista ja tietoista toimintaa.

– Anteliaisuus voi parantaa ihmisten onnellisuutta ja luoda positiivisia ketjureaktioita.

–  Pienikin anteliaisuuden osoitus voi levitä laajalle ja saada aikaan suuria muutoksia. Anteliaisuus tekee ihmisen onnellisemmaksi.

🟢 Kolme pointtia:

1) Saksalainen filosofi Immanuel Kant opetti, että teolla oli moraalista arvoa vain, jos se tehtiin velvollisuudentunnosta. Jos siitä sai mitään muuta hyötyä, se oli itsekkyyttä. 

2) Anteliaisuuden tapauksessa vaikutusta vahvistaa se, mitä sosiaalipsykologi Jonathan Haidt kutsuu ”moraaliseksi kohotukseksi”. Kun näemme jonkun tekevän hyvän teon kolmannelle osapuolelle, se vaikuttaa meihin fyysisesti – lämmin tunne, joka inspiroi meitä toimimaan samoin, luo näin mahdollisen ystävällisyyden ketjureaktioon.

3) Tutkimusten perusteella tiedämme, että anteliaisuus tekee onnellisemmaksi 🤩

🔴 ”Kuusi” sanaa kirjasta: ”Jos haluat onnellisuutta tunniksi, ota nokoset. Päiväksi, mene kalaan. Kuukaudeksi, mene naimisiin. Vuodeksi, peri omaisuus. Eliniäksi, auta toisia.” (Kiinalainen sananlasku)