Avainsana: Tulevaisuus

Kategoriat
Uncategorized

The Fusion Strategy

🔵 Vasta 25 % globaalista BKT:sta on digitalisoitunut ja fuusiostrategia mahdollistaa siirtymän lopulle 75 %:lle.

🟢 Keskeinen oppi on kertoa fuusiostrategiasta, joka tarkoittaa digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistämistä sekä reaaliaikaisen datan hyödyntämistä parempien tuotteiden, asiakaskokemusten ja palveluiden luomiseksi.

🟢 Fuusiostrategiassa on neljä kenttää:
1) Fuusiotuotteiden strategia, jossa arvo luodaan ensisijaisesti teollisuustuotteiden digitalisoinnilla ja toimittamalla ne mahdollisimman korkealla suorituskyvyllä.
2) Fuusiopalvelustrategia liittyy asiakkaan toimintaan upotettuihin teollisuuskoneisiin, joiden avulla voidaan avata lisää tapoja parantaa asiakkaan taloudellista tulosta.
3) Fuusiojärjestelmästrategiassa toisiinsa kytkeytyneet järjestelmät kilpailevat itsenäisten tuotteiden kanssa arvon luomiseksi.
4) Fuusioratkaisustrategiassa kilpailu käydään yritysten ja ekosysteemien välillä, jotka kilpailevat toimittaakseen ratkaisuja asiakkaille uskoen pystyvänsä hoitamaan asian parhaiten ilman ulkopuolista apua.

🟢 Kirjan pääviesti on…. Valloita asiakkaiden tärkeimmät hetket tekoälyn avulla! Esimerkiksi Amazonin tuotteista puolet myydään suositusten kautta. Muita case-yrityksiä ovat John Deere ja See&Spray. Tesla ja “Shadow mode”. Honeywell ja rakentaminen.

🟢 Fuusiostrategia muodostuu viidestä fuusiovoimasta:
1) Digitaalinen kaksonen eli fyysisen ja digitaalisen liiketoiminnan yhdistäminen.
2) hAI: hAI-konseptia, joka korostaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa tekoälyyn eli ihmisten ja koneiden yhteistyö. (Human centric AI)
3) Toimialariippumattomuus: Digitaalisen ajattelun soveltaminen eri toimialoille.
4) Metaversumi: Fyysisen ja virtuaalisen maailman yhdistäminen pilvipalvelujen avulla.
5) Ekosysteemit: Yritysten välisten yhteyksien lisääminen ekosysteemien kautta.
-Fuusiostrategian kohteena ovat terveys- ja hyvinvointitiedot, sähköverkkojen toiminnasta kertyvä data, kaupunkien liikennekartat, toimisto- ja asuinrakennusten käyttöasteet, maatalous, ruoan ja tarvikkeiden jakelu.

🟢 Fuusiostrategian viisi periaatetta:
Periaate 1: Avaa uutta liiketoiminta-arvoa useilla eri vaiheilla
Periaate 2: Tulisi siirtyä pois ajattelusta, jossa tekoäly on keinotekoista älykkyyttä ja todeta, että se on lisättyä älykkyyttä.
Periaate 3: Elä (ja kasva) ekosysteemissä
Periaate 4: Kasvata fuusiojohtajia
Periaate 5: Seuraa strategiakarttaasi

🟢 Yritysjohdon keskeiset operatiiviset ovat erilaiset datagrafien ja algoritmien analyysit:
1. Deskriptiivisiä analyysejä.
2. Diagnosoivia analyysejä.
3. Ennustavia analyysejä.
4. Suosituksia toimenpiteistä.

🟢 Kaiken lisäksi:
* Fuusiostrategia on enemmän kuin ABCD-strategia (A = AI, B = blockchain, C =cloud, D = data). Fusion strategia ei siis vain teknologian lisäämistä.
* Kirja auttaa siirtymään pelkistä digitaalisten ominaisuuksien lisäämisestä tuotteisiin niiden käytön seuraamiseen.

🔴 Kuusi sanaa: “The future is already here—it’s just not very evenly distributed. (William Gibson)

Kategoriat
Uncategorized

The Six Disciplines of Strategic Thinking

🔵 “Anyone who has visions should go to the doctor.” (Helmut Schmidt)

🟢 Hyvältä johtajalta odotetaan:

1.Strateginen ajattelu

2.Vahva analyyttisyys

3.Ongelmanratkaisija

4.Kyky toimeenpanna

🟢 Tämä kirja on strategisesta ajattelusta ja kuudesta taidosta. Jokaisella taidolla on oma roolinsa menestykseen.

🟢 95 % maailman väestöstä ei osaa ajatella järjestelmissä, koska he ovat niin tottuneet ratkaisemaan ongelmia syy-seuraussuhteilla. Johtamisessa ei ole sitä etuoikeutta. 

🟢 Pääviesti on, että johdon strateginen ajattelu on olennainen taito menestykseen. Se auttaa johtajia tekemään parempia päätöksiä, ohjaamaan organisaatioitaan tehokkaammin ja saavuttamaan parempia tuloksia. Strateginen ajattelu on induktiivisempaa ja keskittyy enemmän synteesiin.

🟢 Kirjan tavoitteena on auttaa lukijoita ymmärtämään strategisen ajattelun tärkeyttä ja kehittämään omia taitojaan sillä saralla. Amerikkalaisen bisneskirjan tyyliin se tarjoaa käytännön tietoa ja neuvoja strategisen ajattelun kehittämiseen.

🟢 Keskeiset opit on tarve keskittyä kuvioiden tunnistaminen, priorisointi ja mobilisointi:

  1. Havaitsemaan liiketoiminnan uudet haasteet ja mahdollisuudet aiempaa paremmin. Tämän seurauksena voit toimia nopeammin:
  2. mobilisoidaksesi ja
  3. priorisoitaksesi organisaatiotasi välttääksesi arvon tuhoutumisen neutraloimalla uhkia tai luodaksesi arvoa hyödyntämällä mahdollisuuksia – tai tekemällä molempia.

🟢 Kirjan kuusi strategisen ajattelun periaatetta ovat: hahmottaminen, järjestelmäanalyysi, mentaalinen ketteryys, jäsennelty ongelmanratkaisu, visiointi ja poliittinen kyvykkyys.

1.Hahmottaminen (pattern recognition) 

Ensimmäinen strateginen taito on kuvioiden tunnistaminen. Se tarkoittaa kykyä havaita malleja ja trendejä tiedossa ja datassa. Tämä antaa johtajille syvemmän ymmärryksen liiketoiminnastaan, markkinoistaan ja asiakkaistaan. Se auttaa heitä myös tunnistamaan mahdollisia haasteita ja tilaisuuksia.

2.Järjestelmäanalyysi (system thinkg)

Toinen strateginen taito on järjestelmäanalyysi. Se tarkoittaa kykyä rakentaa mielessä malleja monimutkaisista ympäristöistä, kuten kilpailuympäristöstä, jossa yritys toimii. Järjestelmäanalyysin avulla johtajat voivat ymmärtää paremmin eri liiketoiminta-alueiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia. Tämä auttaa heitä tunnistamaan parannusmahdollisuuksia ja kehittämään strategioita suorituskyvyn optimoimiseksi.

3.Mentaalinen ketteryys (mental agility)

Kolmas strateginen taito on mentaali ketteryys tai Carol Dweckin tarkoittama growth mindset. Se tarkoittaa kykyä tarkastella liiketoiminnan haasteita eri näkökulmista ja ennakoida muiden sidosryhmien toimia heidän pyrkiessään omiin tavoitteisiinsa. Mentaalinen ketteryys auttaa johtajia olemaan ennakoivia ja kehittämään strategioita, jotka hyödyntävät mahdollisia häiriöitä heidän organisaationsa eduksi.

4.Jäsennelty ongelmanratkaisu (structured problem-solving)

Neljäs strateginen taito on jäsennelty ongelmanratkaisu. Se tarkoittaa kykyä ohjata organisaatiota ongelmien kehystämiseen, luovien ratkaisujen kehittämiseen ja vaikeiden valintojen tekemiseen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Jäsennelty ongelmanratkaisu auttaa johtajia tunnistamaan ja ratkaisemaan liiketoiminnan haasteita tehokkaasti.

5.Visiointi (visioning)

Viides strateginen taito on visiointi. Se tarkoittaa kykyä kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia, jotka ovat kunnianhimoisia ja saavutettavissa Erityisesti onnistua motivoimaan organisaatiota toteuttamaan ne. Visiointi auttaa johtajia luomaan suunnan ja tarkoituksen organisaatiolle ja sen jäsenille.

6.Poliittinen kyvykkyys (political savy)

Kuudes strateginen taito on poliittinen kyvykkyys. Se tarkoittaa kykyä myydä organisaatiolle ajatuksia ja sitouttaa vastakkaisia intressejä. Se sisältää taustalla olevien valtasuhteiden, eri sidosryhmien motiivien ja etujen sekä erilaisten toimintavaihtoehtojen mahdollisten vaikutusten ymmärtämisen. Poliittinen kyvykkyys on olennainen osa liiketoiminnan johtajien strategista ajattelua, sillä se mahdollistaa heidän tehokkaan navigoinnin ja hallinnan poliittisissa ympäristöissä tavoitteidensa ja tavoitteidensa saavuttamiseksi.

🔴 Kuusi sanaa: Tarvitaan iso, karvainen ja rohkea tavoite. (“BHAG” – for Big, Hairy, Audacious Goal”. Jim Collins & Jerry I. Porras: In Built to Last).

Kategoriat
Uncategorized

Eletään ihmisiksi

🔵 Merenrantakukkia vuorenrinteellä? Olli-Pekka Heinosen kirja on laaja, superlaaja ja käsittelee monia eri teemoja.

🟢 Pääviesti: Pyrkimys muuttaa maailmaa. Ihmisyhteisön on opittava toimimaan yhdessä ja hyödyntämään kollektiivista älykkyyttään selviytyäkseen globaaleista haasteista.

🟢 Kirjan tavoitteena on herättää keskustelua ihmisyyden tulevaisuudesta ja kannustaa yhteisölliseen oppimiseen ja yhteistyöhön. Kirjan tarkoitus on tarjota lukijoille uusia näkökulmia oppimiseen ja pohdittavaa ihmisyhteisön tulevaisuudesta.

🟢 Keskeiset opit:

* Yhteisöllinen oppiminen: Yksilöllisen oppimisen rinnalle on nostettava yhteisöllinen oppiminen.

* Teknologia: Teknologia voi olla hyödyllinen työkalu, mutta se ei korvaa ihmisen kykyä oppia ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

* Yhteys: Ihmisten on opittava ymmärtämään toisiaan paremmin ja luomaan yhteistyökykyisiä yhteisöjä.

* Poisoppiminen: Ihmisyhteisön on löydettävä uusia tapoja elää kestävästi ja sopusoinnussa luonnon kanssa.

🔴 Kuusi sanaa: Yhteisöllinen oppiminen ovat avaimia ihmisyhteisön tulevaisuuteen.

Kategoriat
Uncategorized

Parhaat bisneskirjat kautta aikojen

Parhaat bisneskirjat kautta aikojen eli TOP4-kirjat:

  • ”Thinking, Fast and Slow” (Daniel Kahneman) 
  • ”Leading Change” (John P. Kotter)
  • ”Competitive Strategy” (Michael Porter)
  • ”Vuoteni General Motorsissa” eli ”My Years with General Motors” (Alfred P. Sloan)

Miksi nämä kirjat? Olen blogannut 300 bisnes- ja tietokirjasta, joten haluaisin tehdä tiivistelmän miksi innostua lukemaan juuri nämä kirjat. Kaikki kirjat ovat erilaisia – yksi kertoo ajattelemisesta, toinen strategiasta, kolmas muutoksesta ja neljäs kilpailusta. Kaikki mistä liiketoiminta muodostuu. Jatkuvasta muutoksen johtamisesta kilpailussa ympäristössä, jossa oikein ajattelu johtaa menestykseen. 

Ajattelemisesta 

Minun mielestä Daniel Kahnemanin ”Thinking, Fast and Slow”-kirjan on maailman paras bisneskirja. Ja miksi? Sen perusteella, että siinä kerrotaan mit meidän pitäisi tehdä kirjan oppien mukaan? Sen viimeisellä sivulla Kahneman itse asiassa esittää elegantin vastauksen tähän kysymykseen. Ensinnäkin organisaatiot tekevät vähemmän virheitä, jos ne oppisivat ajatella hitaammin, hyödyntämään sitä syvää oppimisen mukana tuomaa osaamista. Toiseksi mikäli organisaatiot ovat lukeneet ”Checklist Manifeston”, niin niillä on tarkistuslistoja. Kolmanneksi organisaatioiden pitää oppia tekemään ennusteita. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, organisaatiot oppisivat käyttämään premortem-analyysiä – eräänlaista epäonnistumisen analyysia.

D. Kahnemanin kirja ”Thinking, Fast and Slow” on yksi parhaista ja nousee minulla TOP4-bisneskirjaksi, jonka olen tähän mennessä lukenut. Kirjan ote on intensiivinen eikä petä lukijaansa. Jokainen sivu on kääntämisen arvoinen, koska et malta odottaa seuraavan sivun löydöksiä, joita Kahneman on tehnyt. Se on myös älyllisesti haastavaa kirja. Se on myös kiehtovasti kirjoitettu. Väittäisin myös, että kirjan viisaus ja älyllinen rikkaus saattaa olla ikuista?

Muutoksesta

John P. Kotterin ”Leading Chaneg”-kirjassa kerrotaan 8 muutoksen vaihetta, jotka johtavat onnistuneeseen muutokseen. Sen avulla oppii miten voi johtaa konkreettisesti muutosta ja viedä niitä oppeja käytäntöön.

Hän on oikeassa siinä, että muutos jää pysyväksi vasta, kun ympärilläsi olevat ihmiset alkavat sanoa, että ”tämä on meidän tapamme toimia”. Silloin on aika juhlia. Miten muutoksessa epäonnistuu? Kotter käyttää paljon aikaa selittääkseen tyytyväisyyttä ja miksi se on haitallista mille tahansa muutoshallinnan toiminnalle. Heikot sponsorit ja komiteat heikentävät myös muutosta. Myös vision ja tavoitteiden viestinnän puute eivät nopeuta muutosta.

Ja kaksi asiaa, jotka meidän ei saa unohtaa:

* Muutoksen hallinta on tärkeää, mutta muutoksen johtaminen on ratkaisevaa.

* Koulutus ja valmennus muutokseen on se, mikä saa muutoksen pysymään, koska kulttuuri on voimakas ja ilman koulutusta sekä valmennusta uutta kulttuuria ei upoteta organisaatioon.

Kilpailusta

”Fight for profits!” on tämän kirjan sanoma. Kaikkien yritysten pitää kilpailla kannattavuudestaan ja ymmärtää kuka vie ”hillot himaan”. Ja siksi se pitää lukea!  

Michael Porter ”Competitive Strategy”-kirja on käytännönläheinen strategiakirja, jonka avulla liikkeenjohto voi päättää organisaationsa tulevaisuudesta. Tämä kirja on aikamme tärkein strategiakirja.

Differoituminen mahdollistaa positioitumisen, joka suojaa yritystä kilpailijoilta ja yleensä differoituminen suojaa parhaiten viittä kilpailukykytekijää vastaan. Tässä strategiassa asiakkaan saama – koettu tai todellinen, arvo pitää olla suurempi kuin maksettu hinta ja yritys on tekee trade-offin luopumalla hintajohtajuudesta pyrkiäkseen parempaan markkinaosuuteen. 

Keskittymisessä tai fokusoituessa yritys panostaa tiettyihin asiakkaisiin, tiettyihin palveluihin tai tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Mikä tärkeintä tämä strategia yleensä tuottaa paremmat katteet kuin keskimäärin toimialalla. Yritysten trade-off tässä strategiassa on päätös luopua liikevaihdosta saadakseen parempaa tuottoa.

Johtamisesta 

Alfred P. Sloanin kirja ”Vuoteni General Motorsissa” kannattaa lukea englanniksi. Sloan on mallintanut johtamisen perusteita pitkän uransa aikana ja kirjassa tiivistää niitä, vaikkakin hieman vanhahtavalla tyylillä. Tämä kirja ei pääse tietokirjojen top10-kirjojen joukkoon, koska se menee suoraan Top4:n. Sloan on selkeästi kirjoittanut kirjan jakaaksensa osaamista tuleville sukupolville sekä selittääkseen General Motorsin kehittymistä.

Yleisesti ottaen voisi luonnehtia GM:ää aikansa innovatiiviseksi yhtiöksi. Esimerkiksi osamaksurahoitus lanseerattiin kuluttajakaupassa jo vuonna 1919. GM:ssä tunnistettiin, että henkilöautosta tulee yleisin kulkuväline ja keskiluokka tulee määrittelemään ostovoimallaan tyylisuunnat. Samoin GM:ssä lähdettiin hyvin varhain tekemään loikkaa ulkomaille eli kansainvälistymään yritysostojen kautta mm. Vauxhallin avulla Iso-Britanniaan ja Opelin kautta Saksaan. Ja mikä tärkeintä – myyntitoimintaa pidettiin arvossa arvaamattomassa.

Meille suomalaisille mielenkiintoinen kuriositeetti on, että kirjassa esiintyvät Eliel ja Eero Saarinen. He suunnittelivat GM:n kampuksen Detroittiin.

Alfred P. Sloan aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 1918 ja vuonna 1956 hänet nimitettiin johtokunnan kunniapuheenjohtaja. Tuohon uraan mahtui siis operatiivista johtamista 23 vuotta ja hallitustyöskentelyä 43 vuotta.

Kirjan tärkein oppi löytyy seuraavasta lauseesta eli ”hyvä liikkeenjohto perustuu keskityksen ja hajautuksen yhteen sovittamiseen, eli yhteinäistetysti valvottuun hajautukseen”. Suomentaja on todennäköisesti joutunut hieman arpomaan mitä Sloan on tarkoittanut. Koko kirjan ajan Sloan on tarkoittanut, että johtamisjärjestelmä ja tukitoiminteet pitää olla keskitettyä, mutta operatiivinen johto pitää olla liiketoimintayksiköissä. Hänen mielestä keskitetty johtamisjärjestelmä mahdollista kasvun johtamisen, mutta onnistuminen tehdään liiketoimintayksiköissä. Yhteiset tukitoiminteet varmistivat kannattavuuden, niin että esim. jokaisen automerkin varastoarvot eivät rasittaneet tasetta tai että keskitetyn osto-organisaation kautta saatiin volyymihyödyt. Sloan oli isojen ja vahvojen liiketoimintayksiköiden mies. Siis hyvinkin moderni tapa organisoida liiketoimintaa.

”Kun kilpailijat noudattavat esimerkkiämme – siinä on liikemiehen mitali” (Herbert M. Gould)

Sloan rakensi kasvuyhtiötä. Kirjan sivuilla rakentuu kuva optimistisesta keskustelijasta, joka haki kasvua ja kannattavuutta. Sekä mikä tärkeintä onnistui kummassakin tavoitteessa. Sloan myös oli hyvin huolellinen yhtiön maksuvalmiuden kanssa, jopa nykypäivänä tarkasteltuna liiankin huolellinen.

Sloan edusti osallistavaa johtamismallia ja hän halusi saada ihmiset sopimaan yhdessä päätöksistä. Hän uskoi, että siten on syntynyt keskitasoa parempia päätöksiä. ”Johtavilla henkilöillä on usein voimakas houkutus tehdä päätökset itse ilman joskus rasittavaa keskustelun prosessia, mikä edellyttää ideoiden myymistä muille”. 

Strategiasta

Sloan siteeraa melko paljon kahta miestä – William S. Durant (Buick) ja Henry Ford. Heidän erot olivat Sloanin mukaan ilmeisesti – Ford oli keskittäjä ja Durant hajauttaja. Samoin Ford oli halpuuttaja, kun Durant perusti kaiken differointiin (mallien kuin tekniikan). Yksi mainitsemisen arvoinen tekijä Durantin ajattelussa oli, että hän uskoi yhtenäistettyihin alustoihin osien tai varusteiden osalta. Näistä kahdesta strategiassa Ford onnistui ja Durant ajautui konkurssin partaalle. Durantin raunioista nousi GM ja osa hänen perinöstään jäi elämään mm. differoidulla tuotetarjoomalla.

Sloanin strateginen päämäärä oli vain ja ainoastaan tuotto pääomalle. Sitä hän kutsuu ”liikkeenjohdollisen ajatteluni perustekijäksi”. Pääoman tuottoon Sloan uhraakin paljon ajatuksia, sivuja sekä luettelee monipolvisesti kuinka paljon GM on tuottanut osinkoina omistajilleen eri aikakausina.

”Muistakaa kohtuus kaikissa yhteyksissä”

Johtamisesta… Sloanin mukaan hyvä johtajan ominaisuudet ovat:

·     Arvovalta, mutta ei hierarkiaan perustuva.

·     Kunnioitus saavuttaakseen luottamuksen.

·     Toimialaosaamista.

Sloan näki, että GM:n positio toteutuu differoimalla tuotteet – Chevrolet, Oakland (Pontiac), Oldsmobile, Scripps-Booth, Sheridan, Buick ja Cadillac. Kaikki automerkit positioituivat eri kohderyhmille. Chevy halvempaan tuotekategoriaan ja Cadillac yläkvartaaliin. Vastaavasti liiketoimintamallina oli rakentaa tuotteita kaikissa hintaluokissa.

Hinnoittelustrategia oli kolmiportainen:

1)   Hintapisteitä halvimmasta kalleimpaan.

2)   Hintakartassa ei saanut olla aukkoja.

3)   Hinnat eivät saaneet olla päällekkäisiä eri tuotemerkeille.

Kirja kuudella sanalla –  ”En koskaan anna käskyjä – minä myyn ajatukseni liiketovereilleni, jos onnistun”.

Kategoriat
Uncategorized

Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin

🔵 Lennokas kirja, jossa ratkotaan jumaluuteen, avaruusmatkailuun, tekoälyyn yms kysymyksiin liittyviä asioita. Esimerkiksi Stephen Hawking on vakuuttunut, että 100 vuoden päästä avaruusmatkailun on yleistynyt ja ihminen on käynyt kaikilla tähtijärjestelmämme planeetoilla ja 500 vuoden aikana olemme matkustaneet muihin tähtijärjestelmiin. Miksei?

🟢 Kirjan kiinnostavin keskustelu käydään tekoälystä. Hawking ei ole optimisti tekoälyn suhteen, mutta suhtautuu myönteisesti sen tulemiseen. 

🟢 Hawking haluaisi, että kirjoittaisimme älyn tulevaisuudesta emmekä tyhmyyden historiasta.

🟢 Keskinen kysymys on ”päihittääkö tekoäly meidät?”

🟢 Hawkingin mukaan meidän pitää huolehtia, että tekoälyn tavoitteet ovat samat kuin ihmiskunnan. 

🟢 Toiseksi meidän pitää rakentaa ainostaan kontrolloitavissa olevaa tekoälyä. Roboteissa pitää olla aina virrankatkaisin.

🟢 Kun vältämme nämä vaarat, niin tekoälystä tulee merkittävin tapahtuma ihmiskunnan historiassa!

🔴 Kuusi sanaa: Hawking seisoo Einsteinin hartioille.

Kategoriat
Uncategorized

Maskiner som tänker

🔵 Terveisiä Norjasta! Nyt on huippusiisti tilaisuus lukea norjalainen keinoälykirja (ruotsiksi). Suomeksihan meillä on ollut tämänkaltainen Antti Merilehdon kirja ollut saatavilla jo vuodesta 2018 alkaen. 

🟢 Hämmentävästi kirjassa pohdiskellaan: 

– Keinoälyn tietoisuutta, ihmisen eettisiä valintoja siihen liittyen ja vastuutamme keinoälyn tietoisuudesta (jos kone saavuttaa tietoisuuden niin voimmeko lopettaa sen)

– Samoin melko ratkaisemattomalta kuulostavat kysymykset automaattisesta päätöksenteosta (kuka kuolee auto-onnettomuudessa => kuski vai jalankulkija)

🟢 Muihin AI-kirjoihin verrattuna kirja keskittyy eettisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Sanoisin, että kirjan ehdoton vetovoima on eettiset kysymykset ilman, että sitä erityisesti mainostetaan ratkovan eettisiä kysymyksiä. Esim. Amazon romutti tekoälypohjaisen rekrytointijärjestelmän, koska se tuotti vinoutunutta päätöksentekoa (halusi palkata vain miehiä).

🟢 Keskeiset opit: 

– Kirjassa kehutaan EU AI Act-sääntelyä 

– AI = koneoppimista + neuroverkkoja + datan merkitystä, 

– se korostaa eettisiä haasteita, lainsäädäntöä ja tulevaisuuden näkymiä 

🟢 Nobelisti sir Roger Penrose uskoo, että tietoisuus on emergentti ja kvanttimekaaninen ilmiö. Hän katsoo, että meidän on ensin mullistettava käsityksemme kvanttifysiikan maailmasta, jotta voimme ymmärtää, mikä tietoisuus on. Ja siksi hänen mukaansa emme vielä tiedä mitä tietoisuus on eikä vastuuta koneen tietoisuudesta.

🟢 Kirjan tavoite on herättää lukija ajattelemaan AI:n roolia yhteiskunnassa, eettisiä kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Sitten kirjan sivuilla seikkailevat IBM:n DeepBlue, Googlen AlphaZaro ja tietenkin Microsoftin Clippy ja Tay. Kaikki aikansa sankareita. 

🟢 Suosituksia: 

-Panostetaan algoritmien perusteisiin ja läpinäkyvyyteen (valvontaa?), 

– Automaattisen päätöksenteon vuosihuolto (auditoidaan koneen päätöksiä), 

– Yrityksiin konsultointia AI:n eettisistä kysymyksistä (vastaako yrityksen arvoja)

🔴 Kuusi sanaa: ”Älä aloita niillä tietoisuusjutuilla. Tuhlaisit vain aikaasi.” (Sir Roger Penrose)

Kategoriat
Uncategorized

Invention and Innovation

🔵 Kapteeni Aika! Monien keksintöjen todellinen hyödyt ja erityisesti haitat paljastuvat vasta ajan kanssa. Hyperloop, tekoäly tai avaruuden valottaminen ovat nyt kutkuttavan jännittäviä, mutta ovatko seuraavat sarjapettymyksiä vai onnistumisia? Jyrkkä ehkä. 

🟢 Kirjan pääviesti on, että keksinnöt ja innovaatiot jotka ovat olleet keskeisiä ihmiskunnan kehityksessä, niin ovat kääntyneet keksijäänsä vastaan ja johtaneet odottamattomiin seurauksiin sekä pettymyksiin. 

🟢 Toinen pääviesti on, että kirjoittajan mukaan kehityksen kulku ei ole kiihtynyt historiallisesti tarkastellen. Hypettäminen saa kyytiä myös.

🟢 Epäonnisia keksintöjä on kolmenlaisia:

  1. Täyttymättömät lupaukset (Zeppelin, ydinvoimalat, yliäänilentokoneet)  
  2. Pettymykset (esim. DDT, CFC ja lyijybensiini)
  3. Lopulta hylkäämiset (Hyperloop)

🟢 Esimerkiksi lyijybensiinin avulla meille kehittyi sellainen logistiikka, joka mahdollisti nykyisen kaltaisia kansantalouksia. Se mikä on ollut huonoa, niin ilman sitä huonoa ei olisi jotain toista. Nykyinen hyvinvointi on siis hinta siitä, että käytimme pitkään lyijybensiiniä.  

🟢 Kirjan tavoite on kertoa, että vaikka keksinnöt voivat tuoda menestystä, niiden vaikutukset voivat myös johtaa odottamattomiin seurauksiin ja epäonnistumisiin. Esim. DDT ja CFC ovat erinomaisia esimerkkejä keksinnöistä joiden sivuvaikutuksia ei keksittäessä osattu arvioida. Ja nyt ne on kielletty.

🟢 Kirjassa esittellään myös innovaatioita, joiden mm. kehitysinvestoinnit eivät ole saavuttaneet odotettua menestystä kuten esim. ydinvoimalat ja yliäänilentokoneet. Pienempiä mokia ovat olleet:

  • Titanic 
  • Challenger-avaruussukkula
  • Sony Betamax
  • Ford Edsel ja Pinto
  • Google’s Glass.

🔴 Kuusi sanaa: ”Nihil novi sub sole i.e. there is nothing new under the sun” (Saarnaajan kirja / Vanha testamentti)

Kategoriat
Uncategorized

The Two-Parent Priviledge

🔵 Uusi lasikatto? Joka viides amerikkalaislapsista asuu nyt äidin kanssa, jolla ei ole kumppania. Missä isät? Tässä kirjassa on samaa kuin Risto Murron ”Puuttuva puoli miljoonaa”, mutta nyt näkökulma on lapset, heidän tulevaisuus ja sosiaalinen liikkuvuus. 

🟢 Kirjan pääviesti on, että Yhdysvalloissa yksinhuoltajatalouksien yleistyminen heijastaa merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, joka näkyy lasten tulevaisuudessa ja sitä kautta koko yhteiskunnassa. Kirjan tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten kasvava eriarvoisuus on luonut luokkaeron perherakenteessa, mikä vahvistaa epätasa-arvoa ja heikentää sosiaalista liikkuvuutta.

🟢 Dataa:

– Vuonna 2019 Yhdysvalloissa vain 63 % lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa ja osuus on laskenut 77 %:sta vuodesta 1980. Tämä lasku ei ole jakautunut tasaisesti väestön keskuudessa. 

– Lapset, joiden äideillä on neljän vuoden korkeakoulututkinto, muutokset ovat olleet vähäisiä – 84 % vuonna 2019 lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi vain 6 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vain 60 % niistä lapsista, joiden äidillä oli lukion tutkinto tai jonkin verran korkeakoulutusta, asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi huomattavaa 23 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vastaavanlainen suuri lasku tapahtui myös niiden lasten keskuudessa, joiden äidit eivät saaneet loppuun peruskoulua; näiden lasten osuus, jotka asuivat avioliitossa olevien vanhempien kanssa, laski 80%:sta vuonna 1980 57%:iin vuonna 2019.

🟢 Kirjan tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua perherakenteen muutoksesta (Yhdysvalloissa) ja tarjota faktoja. Kirjan tarkoitus on korostaa perheen roolia taloudellisten rakenteiden ja epätasa-arvon heijastajana. Kohderyhmänä ovat ne, jotka haluavat ymmärtää perherakenteen muutoksen vaikutuksia ja niitä, jotka voivat sewkä haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

🟢 Keskeiset opit:

– Miesten taloudellisen aseman heikentyminen liittyy avioliittojen vähenemiseen ja miesten taloudellisen aseman heikkenemistä selittää teollisten työpaikkojen määrän väheneminen, joka on poistanut miesten mahdollisuuden toimia perheissä tulonlähteenä.

– Alhainen koulutusaste: Lasten keskuudessa, joiden äidit eivät käyneet korkeakoulua tai eivät saaneet neljän vuoden korkeakoulututkintoa, on yhä todennäköisempää, että he kasvavat yksinhuoltajakodissa. Vuosien 1990 ja 2010 välillä tämä osuus kasvoi lähes 50 %.

–  Koulutustasolla on myös käänteinen merkittävä vaikutus perherakenteeseen, koska korkeasti koulutetut vanhemmat ovat todennäköisemmin naimisissa.

– Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen on lisännyt taloudellista epävarmuutta ja kasvattanut lasten mahdollisuuksien ja tulosten välisiä eroja eri taustoista tuleville lapsille.

– Yksinhuoltajaperheissä kasvaneet lapset ovat suhteellisesti heikommassa asemassa verrattuna kahden vanhemman talouksiin.

– Avioliitto on tehokas tapa tarjota lapsille resursseja ja pitkäaikaista vakautta.

🟢 Köyhyysloukku: Yksinhuoltajaperheissä, joissa ainoa aikuinen on nainen, köyhyysaste oli kokonaisuudessaan 22 %. Perheissä, ainoa aikuinen on mies, vastaava osuus oli 11 %. Nämä osuudet verrattuna naimisissa olevien parien perheisiin olivat 4 %.

🟢 Raha ja käytettävissä oleva aika:

– Lapset ovat kalliita. Vuoden 2015 tilastojen mukaan keskituloisella avioparilla, jolla on kaksi lasta, menee keskimäärin yli 230 000 dollaria lapsen kasvattamiseen syntymästä 17 vuoden ikään asti.

– Aika on toinen vanhempien resurssi. Lapset eivät ole pelkästään kalliita, vaan myös uuvuttavia – siis aikaa vieviä. Jokainen vanhempi kertoo, joskus jopa kysymättäkin, että lasten kasvattaminen vie paljon aikaa.

– Pojat pärjäävät suhteellisesti huonommin kasvaessaan kodissa ilman isää.

🟢 Naimakelpoiset miehet: Siinä missä miesten tulot ovat laskeneet, niin siellä myös avioliittoluvut ovat vähentyneet. 2021 tehty tutkimus osoitti syy-seuraus -yhteyden miesten taloudellisen aseman heikentymisen ja avioliittolukujen välillä. Tutkimuksen aiheena oli teollisten robottien lisääntynyt käyttö työpaikoilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mikä puolestaan johti tulosten ja työllisyyden vähenemiseen korkeakouluttamattomien miesten keskuudessa.

🟢 Naimahaluiset naiset: Perustuen haastatteluihin 162 yhdysvaltalaisen yksinhuoltajaäidin elämästä ja näkemyksistä avioliitosta ja lapsista, kertoo että osasyy miksi monet naiset eivät mene naimisiin lapsensa isän kanssa on koska he eivät näe isää luotettavana taloudellisen turvallisuuden tai vakauden lähteenä.

🟢Jos tämä trendi jatkuu ja jos miljoonat amerikkalaislapset jäävät vaille niitä etuja, jotka tulevat kahden vanhemman kodista, niin perheiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan. Silloin lapset kärsivät, epätasa-arvo jatkaa kasvamistaan, ja sosiaalinen liikkuvuus heikkenee. Yhdysvalloista tulee heikompi, hajanaisempi ja vähemmän vauras kansakunta. 

🟢 Miten eteenpäin? 

– Koulutus tuo välillisesti vakautta lasten turvallisuuteen kun sekä isän ja äidin taloudellinen toimeliaisuus sekä työllistyminen on turvattu. Erityisesti miehet.

– Tuki yksinhuoltajaperheille sekä omien verkostojen kautta että työpaikoilla on korvaamaton apu.

– Yhteisömentorit ja positiiviset roolimallit voivat auttaa täyttämään joitakin aukkoja?

– Miesten osallistumista avioeron jälkeen on avainasemassa.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – ”Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen lisää eriarvoisuutta (Yhdysvalloissa).”

Kategoriat
Uncategorized

Your Face Belongs to Us

🔵 Kuka keksi kasvojen tunnistuksen? Vuonna 1880 Alphonse Bertillon standardisoi rikoksesta epäiltyjen valokuvauksen ja loi modernin ”mug shotin”. Tämä kirja on samalla kertomus kasvojen tunnistuksen historiasta nykyaikaan ja salapoliisitarina Clearview AI-yhtiöstä. 
🟢 Kirjan pääviesti on se, että peli on menetetty. Kasvomme ovat jo jonkun muun omaisuutta kuin meidän ja seuraavaksi meiltä viedään ääni. Jälkimmäinen on minun lisäsys….🙃
🟢 Kasvojen tunnistus ja yksityisyytemme kietoutuu jännittävästi yhteen tässä kirjassa. Yksityisyys-sana – jota on vaikea määritellä, kuvattiin Harvard Law Review -lehden artikkelissa ”oikeudeksi tulla rauhaan jätetyksi tai unohdetuksi” jo vuonna 1890.
🟢 Kirjan tavoitteena on tarjota tietoa kasvojen tunnistuksen historiasta ja kehityksestä sekä esitellä lukijalle Clearview AI -yhtiön toimintaa ja sen potentiaalisia sovelluksia.
🟢 Keskeiset opit:1. Kasvojen tunnistus juontaa juurensa 1800-luvulle Alphonse Bertillonin aikaan, joka standardisoi rikoksesta epäiltyjen valokuvauksen ja loi modernin ”mug shotin”.2. Teksti viittaa siihen, että kasvojen tunnistuksen tehokkuudessa oli havaittu rotuerot, ja eräät algoritmit olivat vinoutuneet valkoisia ihmisiä vastaan.3. Kasvojen tunnistus on kehittynyt merkittävästi tekoälyn avulla, ja Clearview AI on yksi esimerkki tästä kehityksestä.4. Tekstissä mainitaan myös laajempi valvontateknologioiden käyttö, kuten DNA-keruu ja puhelinten seuranta, erityisesti Kiinan hallituksen toimesta.
🟢 Fun(?) fact:- Ensimmäinen kerta kun kasvojen tunnistusta käytettiin laajaan joukkoon ihmisiä tpahtui Tampa Stadiumin yleisölle, kun New York Giants kohtasi Baltimore Ravensin Super Bowlissa  28.1.2001. Osittain sen seurauksena peruttiin suunnitelma kasvojentunnistuksen käytöstä tulevien olympialaisten yleisössä Salt Lake Cityssä, Utahissa.- Kuvatunnistuspalveluita vaivaa rotuvaikutus. Länsimaiset algoritmit tunnistivat paremmin länsimaiset kasvot ja aasialaiset algoritmit tunnistivat paremmin aasialaiset kasvot. Eikä kasvojentunnistusteknologia ei edelleenkään toimi yhtä hyvin lapsilla tai valkoihoisille kuin aikuisilla ja mustaihoisille .
🟢 Uusia, potentiaalisia ominaisuuksia:- Vanhojen kuvien järjestäminen aikajanalle ja kuvien etsiminen henkilöille, joita hän ei edes tiennyt olevan olemassa- Epätarkan kasvon selkeyttämistä- Covid-naamarin poistamista – Uudenlaisen haku , joka ei liity ihmisten kasvoihin, vaan kuvan taustan tutkimiseen eli tarve selvittää missä kuva oli otettu
🔴 Kuusi sanaa: ”Ihmisellä on aidot kasvot, joista heijastuu ihmisen persoonallisuus ja luonne.” (Aristoteles)

Kategoriat
Uncategorized

The Coming Wave

🔵 Meistä kaikista tulee työttömiä. Tekoäly tulee ja tappaa. Jäljelle jää vain…. Mitä? Kirja ei onneksi ole minkäänlainen dystopia-kirja. Se alkaa mainiolla analyysillä generatiivisen tekoälyn lyhyestä historiasta. Mitä pidemmälle kirjaa mennään niin kirjailija kaukoviisaasti vasta lopussa paljastaa korttinsa. Tartuin kirjaan hieman vastentahtoisesti, mutta se osoittautui mainioksi lukukokemukseksi.  


🟢 Kirjoittajan pääviesti on, että tuleva teknologinen aalto, joka perustuu tekoälyyn ja synteettiseen biologiaan, on väistämätön ja muuttaa perusteellisesti yhteiskuntaa. Mustafa Suleyman on yksi DeepMind-tekoäly-yhtiön perustajista.


🟢 Nykyajan Turing-testi sisältäisi jotakuinkin seuraavanlaisen tilanteen: tekoälyn kyky suorittaa testi, jossa sen on hankittava 1 miljoona dollaria Amazonilta muutamassa kuukaudessa käyttämällä vain 100 000 dollaria.


🟢 Kirjan tavoitteena on ymmärryttää lukijat tulevan teknologisen aallon laajuus ja vaikutukset sekä kannustaa valmistautumaan siihen. #mitigointi


🟢 Kirjan johtopäätökset ovat:

– Kaikista työttömiä tulee, koska tekoäly tulee hoitamaan tietotyötä monin verroin paremmin kuin ihmiset.

– Syntyy superstar-kaupunkeja ja -yhtiöitä, jotka peittävät kilpailusta huolimatta kaiken alleen.

– Imperiumit tulevat takaisin ja ne voivat olla East-India Company -tyylisiä.

– Tuotteista tulee 3D-printattavia palveluita, jolloin maitopurkkisi voi kohta olla kuukausiveloitteinen.


🟢 Keskeiset opit kirjasta ovat: 

1. Tekoäly on vain yksi ihmiskunnan historian 24 merkittävistä teknologioista – viljelytekniikka, tehdasjärjestelmät, painotekniikka, sähkö ja internet. Vaikka GenAI on merkittävä teknologia, niin se on vain yksi osa historiallista jatkumoa.

2. Hallintameknaismit teknologian säätelyksi ja hallitsemiseksi ovat tarpeellisia jo nyt GenAI:n alkuvaiheessa.

3. Ihmisen tasoisen kognitiiviset kyvyt tullaan tekoälyteknologisesti saavuttamaan vuoteen 2027 mennessä:

– 40 % = ChatGPT kasvattaa työn tuottavuutta 40 %:lla

– 7 vuotta ja 50 % = Seitsemän vuoden sisällä puolet työtekijöistä voisi hyödyntää GenAI:ta työssään

– Palkat tulevat laskemaan


🟢 Kirjassa esitetään myös kymmenen keinoa kohti säätelyä, joista pinnalla on järjestelmien auditoinnit, regulaation, allianssit ja turvallisten kehityspolkujen rakentaminen tekoälymalleille.  


🟢 Jos otamme tekoälyn vakavasti, niin ihmisyys voittaa ja saamme uuden teknologian hyödyntämään ihmiskunnan tavoitetta. Kirjassa mm. kehaistaan EU:n tekemään tekoälysääntelyä.


🔴 Kuusi sanaa kirjasta: “The people have sharp eyes” (Puhemies Mao)