Kirjasta
Rutger Bregmanilla on hyvä brändi ja se on kirjan suurin oppi. Kehitä itsellesi hyvä brändi ja vaikka olisit hollntilainen filosofi, niin sun kirjat käännetään suomeksi ja päädyt top10-kirjailijaksi. Branding is everything.
Kirjan suurin opetus on, että ihminen on hyvä ja vallanpitäjät ovat pahuuden lähde. Tätä asiaa selvitellään noin 441 sivun verran.
Minkälainen kirja oli?
Ollakseen filosofin kirjoittama, niin tämä oli vetävä kirja. Luin sen kannesta kanteen – outo sanonta, koska muutenkin luen kirjat kannesta kanteen – viikossa.
Bregmannin kirja on kuin kokoelma Roslingin ja Hararin kirjoja. Faktojen ja tieteen kautta kohti hyvää ellei parempaa ihmiskuntaa. Bregman on roslingmaisella ”herää pahvi”-agendalla, jossa faktojen kautta todistetaan asioiden oikea laita ja Hararin kaltaisella ”tiede sen jo kertoi”.
Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?
”Ihmisillä on mitä syvin taipumus vuorovaikutukseen ja solidaarisuuteen, ja siksi väkivalta on niin vaikeaa” on Bregmanin pääasiallinen teema tässä kirjassa. Sitä todistellaan, niin psykologisten testien, historiallisten tapahtumien kuin aikamme suurten ajattelijoiden kautta. Esimerkiksi Philip Zimbardo ja Stanfordin vankilakoe on keskeinen havaintokappale psykologian saralta. Tai kuinka Stanley Milgram oli huijari. Ja erityisesti Malcolm Gladwellin ”Tipping Point”-kirja saa kyytiä.
Gladwellin yksi havainnoista on sivustakatsoja-efekti. Siinä new yorkilainen Kitty tapetaan 38 todistajan silmän alla, mutta Gladwell on tulkinnut tilanteen kirjaansa väärin. Gladwellin johtopäätös on, että ”Kitty ei kuollut siitä huolimatta vaan sen johdosta, että koko naapurusto oli säikähtänyt hereille.” Oikea johtopäätös on ”isompi joukko sivustakatsojia johtaa jopa siihen, että apua annetaan enemmän eikä vähemmän».
Historiasta löytyy paljon esimerkkejä – vakuuttavin niistä on kuinka tanskalaiset pelastivat Tanskan juutalaiset toisen maailman sodan aikana varmalta tuholta. ”Lähes 99 prosenttia Tanskan juutalaisista selvisi sodasta.”
Kirjan ydinviestiä tukee Hannah Arendt, koska hän uskoi, että useimmat ihmiset ovat kunnollisia. ”Hän katsoi, että meidän rakkauden- ja ystävyydentarpeemme ovat inhimillisempiä kuin vihan- ja väkivallanhalumme. Ja jos valitsemmekin pahan, hän jatkoi, meillä on tarve suojautua valheilla ja kliseillä, jotka antavat ymmärtää pahan olevan sittenkin hyvä”.
Bregman lanseeraa myös Homo Puppy käsitteen, joka tarkoittaa tätä modernin ihmisen perikuvaa: ”Liikkuvat metsästäjä-keräilijät olivat ottaneet jäsenyyspolitiikan vielä rennosti. He tapasivat uusia ihmisiä jatkuvasti ja heidän oli helppo liittyä toiseen ryhmään.Kyläläiset taas suuntasivat katseensa itseensä ja omistuksiinsa. Homo puppy muuttui kosmopoliitista ksenofobiseksi.”
Ja sitten hyviä uutisia. ”Me elämme rauhanomaisinta aikaa koskaan. Keskiajalla jopa 12 prosenttia Euroopan ja Aasian väestöstä koki väkivaltaisen kuoleman. Mutta viimeisten sadan vuoden aikana luku on ollut maailmanlaajuisesti – kaksi maailmansotaa mukaan lukien – enää vain 1,3 prosenttia. (Alankomaiden kaltaisessa maassa luku on nykyisin korkeintaan 0,03 prosenttia vuodessa.)”
Miksi hyvät ihmiset tekevät pahaa?
”Tällaisessa maailmassa huipulle eivät nousekaan ystävällisimmät ja empaattisimmat johtajat. Tällaisessa maailmassa asia on ennemmin päinvastoin: Survival of the shameless.”
Yksi selitys voisi olla emotionaalisuus ”Wehrmachtin sotilaat taistelivat ennen kaikkea toistensa puolesta. Useimmilla heistä pontimena ei ollut verenhimo tai sadismi vaan toveruus. Lisäksi osoittautui, että sotilaiden oli vaikea tappaa. Neljännessä luvussa kirjoitin eversti Marshallista, joka sai selville, etteivät useimmat sotilaat olleet ampuneet. Brittikirjailija George Orwell huomasi täysin saman, mutta omasta kokemuksestaan.”
Tässä on vahva todiste ihmisen hyvyydestä, joskin yksioikoinen tulkinta voi johtaa harhaan (pommien tuhovoima vs. luodit): ”Tarkastellaan esimerkiksi toisessa maailmansodassa menehtyneiden brittisotilaiden kuolinsyitä:
- Muu: 1 prosentti
- Kemiallinen: 2 prosenttia
- Räjähdys ja sortuma: 2 prosenttia
- Maamiina ja ansamiina: 10 prosenttia
- Luoti, panssarimiina: 10 prosenttia
- Kranaatinheitin, kranaatti, ilmapommi, sirpale: 75 prosenttia”
”Oikeastaan tässä päästään ihmisenä olemisen ytimeen – anteeksi vain, jos kuulostan hiukan mahtipontiselta. Homo puppy on kuin antenni, joka virittyy jatkuvasti toisten taajuudelle. Jos joltakulta jää sormi oven väliin, hätkähdämme itsekin. Kun näemme nuorallatanssijan ohuella vaijerillaan, tunnemme jännityksen vatsassamme. Jos joku alkaa haukotella, on vaikea olla itse haukottelematta. Ihmiset ovat läpikotaisin peilaavia olentoja.”
Buurtzorg-organisaatio jatkaa kasvamistaan: joka kuukausi kymmenet hoitoalan ihmiset irtisanoutuvat siirtyäkseen työskentelemään Buurtzorgiin. Eikä se ole mikään ihme: säätiö ei tarjoa heille vain enemmän vapautta vaan myös parempaa palkkaa. Kun Buurtzorg äskettäin osti konkurssiin menneen kotihoito-organisaation, de Blok totesi: »Ensimmäiseksi nostamme työntekijöiden palkkoja.»
Asukasbudjetoinnin tulokset:
- Maailmanpankin arviointi osoitti, että asukasbudjettien ansiosta rahaa käytettiin myös paljon vähemmän kiinteistöhankkeisiin ja enemmän infrastruktuuriin, koulutukseen ja hoivaan – ja ennen kaikkea köyhimmillä alueilla.
- Vuonna 2014 ilmestyi ensimmäinen laaja-alainen tutkimus asukasbudjettien sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta koko Brasiliassa. Amerikkalaistutkijoiden johtopäätös oli selvä: »[Asukasbudjetoinnilla] on voimakas yhteys terveydenhoidon menojen kasvuun, asukasyhdistysten määrän kasvuun ja lapsikuolleisuuden vähenemiseen. Yhteys on sitäkin vahvempi, jos asukasbudjetointia jatketaan pitkään.»
Kirjan lopussa tapahtuu jotain yllättävää. Bregman antaa kymmenen elämänohjetta. Niiden taustalla on ajatus, että ”jos tarkastellaan viimeisimpiä tutkimustuloksia niin psykologian ja biologian, arkeologian ja antropologian kuin sosiologian ja historiatieteenkin saralta, on vedettävä se johtopäätös, että vuosituhansien ajan ihmisellä on ollut itsestään väärä kuva. Olemme pitkään otaksuneet, että ihminen on egoisti, peto – tai vieläkin pahempaa. Olemme uskoneet, että sivistys on vain ohut pintakerros, joka murtuu helposti. Tämä ihmiskuva ja tulkinta historiastamme ovat osoittautuneet epärealistisiksi. Edellä olen yrittänyt hahmotella uutta maailmaa, joka häämöttää tulevaisuudessa, jos siirrymme eri ihmiskuvaan.”
I • JOS ET OLE VARMA, LÄHDE HYVÄSTÄ
II •AJATTELE WIN-WIN-SKENAARIOINA
III • PARANNA MAAILMAA, ESITÄ KYSYMYS
”Tämä elämänohje tunnetaan myös nimellä »platinainen sääntö». Irlantilainen näytelmäkirjailija George Bernard Shaw on esittänyt siitä hienon yhteenvedon: »Älkää tehkö toisille niin kuin toivoisitte heidän tekevän teille. Heillä ei ehkä ole sama maku.»”
IV • HILLITSE EMPATIAA, TREENAA MYÖTÄTUNTOA
”Toisin kuin empatia, myötätunto ei vie energiaa. Päinvastoin, se sai munkin tuntemaan olonsa jopa hitusen paremmaksi. Myötätunto on hallitumpaa, etäisempää ja rakentavampaa. Se ei saa meitä jakamaan toisen kärsimystä vaan auttaa meitä näkemään toisen kärsimyksen – ja ryhtymään sen jälkeen toimiin. Myötätunto antaa energiaa.”
”Juuri tätä me tarvitsemme. Otetaan toinen esimerkki: jos lapsi pelkää pimeää, ei vanhemman tule tuntea lapsen pelkoa ja itkeä yhdessä lapsen kanssa huoneen nurkassa (empatia). Vanhemman tulee lohduttaa ja rauhoitella (myötätunto).”
V • YRITÄ YMMÄRTÄÄ TOISTA, VAIKKA SE MENISI YLI YMMÄRRYKSEN
VI • RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI KUTEN MUUT RAKASTAVAT LÄHIMMÄISIÄÄN
VII • VÄLTÄ UUTISIA
”Minun nyrkkisääntöni on, että kannattaa pysyä erossa televisiouutisista ja push-ilmoituksista ja lukea sen sijaan syvällisemmin asioita käsittelevää viikonlopun sanomalehteä. On parempi irrottautua näytöstä ja tavata oikeita ihmisiä ilmielävänä. On hyvä harkita huolella, minkälaisella informaatiolla ruokkii mieltään – aivan kuten mietimme, millä ruoalla ruokimme kehoamme.”
VIII • ÄLÄ LYÖ NATSIA (TAI: OJENNA KÄSI SUURIMMALLE VIHOLLISELLESI)
IX • TULE KAAPISTA, ÄLÄ HÄPEÄ HYVÄÄ
”Haidt kutsuu tätä tunnetta nimellä elevation – »ylevöityminen». Ihminen on rakentunut niin, että yksinkertainen hyvyyden osoitus voi aiheuttaa miellyttävää kihelmöintiä koko kehollamme. Ja kiehtovaa on se, että tämä vaikutus voi tuntua jopa silloin, kun kuulemme vastaavia tarinoita jonkun toisen kertomana. On kuin joku painaisi meidän mielemme resetointinappia, niin että kyyniset tuntemuksemme haihtuvat ja voimme jälleen nähdä maailman kirkkaasti.”
X • OLE REALISTINEN
Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?
”On parempi lähteä siitä, että aina silloin tällöin tulee huijatuksi, hän kirjoitti. Se on pieni hinta siitä, että voi suhtautua elämässään muihin ihmisiin luottavaisesti. Yleensä ihmiset häpeävät, kun heitä on huijattu, mutta realisti voi olla siitä jopa ylpeä. Tai pikemmin: jos ei ole koskaan tullut huijatuksi, kannattaa miettiä, onko perusasennoituminen riittävän luottavainen.”
Mitä minun pitäisi itse tehdä?
Etsi nämä kirjat:
- ”Kaiken aikaa Zobristin filosofia oli äärimmäisen yksinkertainen. Jos työntekijöitä kohdellaan vastuullisina ja luotettavina, he myös ovat sitä. Hän kirjoitti aiheesta kirjan, jonka alaotsikko on ”Yritys, joka uskoo ihmisen hyvyyteen”.
- The Happiness Hypothesis: Finding Modern Truth in Ancient Wisdom
Yhteenveto
Kuusi sanaa: ”Se, jolla on enemmän ystäviä, on loppujen lopuksi myös fiksumpi.”
Kuusi sanaa: ”Seitsemäntenä päivänä päätettiin perustaa kommuuni.”
Kuusi sanaa: ”Keltnerin mukaan nimenomaan kaikkein ystävällisimmät ja empaattisimmat ihmiset. Survival of the friendliest.”
Kuusi sanaa: ”Brittiläinen historioitsija lordi Acton kirjoitti jo 1800-luvun lopussa kuuluisan toteamuksensa: »Valta turmelee, ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.”
Kuusi sanaa: »Meidän on oltava idealistisia – sillä silloin meistä tulee lopulta oikeita, todellisia realisteja.» VIKTOR FRANKL (1905–1997)
Kuusi sanaa…. ”Ja tämä on polttava kysymys. »Leikin vastakohta ei ole työ», psykologi Brian Sutton-Smith kirjoitti aikoinaan, »leikin vastakohta on masennus.» Ja tapa, jolla meistä monet nykyisin työskentelevät – vailla vapautta, vailla leikkiä, vailla sisäistä motivaatiota – saa yhä useamman masentumaan.”
