Kategoriat
Uncategorized

The Two-Parent Priviledge

🔵 Uusi lasikatto? Joka viides amerikkalaislapsista asuu nyt äidin kanssa, jolla ei ole kumppania. Missä isät? Tässä kirjassa on samaa kuin Risto Murron ”Puuttuva puoli miljoonaa”, mutta nyt näkökulma on lapset, heidän tulevaisuus ja sosiaalinen liikkuvuus. 

🟢 Kirjan pääviesti on, että Yhdysvalloissa yksinhuoltajatalouksien yleistyminen heijastaa merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, joka näkyy lasten tulevaisuudessa ja sitä kautta koko yhteiskunnassa. Kirjan tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten kasvava eriarvoisuus on luonut luokkaeron perherakenteessa, mikä vahvistaa epätasa-arvoa ja heikentää sosiaalista liikkuvuutta.

🟢 Dataa:

– Vuonna 2019 Yhdysvalloissa vain 63 % lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa ja osuus on laskenut 77 %:sta vuodesta 1980. Tämä lasku ei ole jakautunut tasaisesti väestön keskuudessa. 

– Lapset, joiden äideillä on neljän vuoden korkeakoulututkinto, muutokset ovat olleet vähäisiä – 84 % vuonna 2019 lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi vain 6 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vain 60 % niistä lapsista, joiden äidillä oli lukion tutkinto tai jonkin verran korkeakoulutusta, asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi huomattavaa 23 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vastaavanlainen suuri lasku tapahtui myös niiden lasten keskuudessa, joiden äidit eivät saaneet loppuun peruskoulua; näiden lasten osuus, jotka asuivat avioliitossa olevien vanhempien kanssa, laski 80%:sta vuonna 1980 57%:iin vuonna 2019.

🟢 Kirjan tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua perherakenteen muutoksesta (Yhdysvalloissa) ja tarjota faktoja. Kirjan tarkoitus on korostaa perheen roolia taloudellisten rakenteiden ja epätasa-arvon heijastajana. Kohderyhmänä ovat ne, jotka haluavat ymmärtää perherakenteen muutoksen vaikutuksia ja niitä, jotka voivat sewkä haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

🟢 Keskeiset opit:

– Miesten taloudellisen aseman heikentyminen liittyy avioliittojen vähenemiseen ja miesten taloudellisen aseman heikkenemistä selittää teollisten työpaikkojen määrän väheneminen, joka on poistanut miesten mahdollisuuden toimia perheissä tulonlähteenä.

– Alhainen koulutusaste: Lasten keskuudessa, joiden äidit eivät käyneet korkeakoulua tai eivät saaneet neljän vuoden korkeakoulututkintoa, on yhä todennäköisempää, että he kasvavat yksinhuoltajakodissa. Vuosien 1990 ja 2010 välillä tämä osuus kasvoi lähes 50 %.

–  Koulutustasolla on myös käänteinen merkittävä vaikutus perherakenteeseen, koska korkeasti koulutetut vanhemmat ovat todennäköisemmin naimisissa.

– Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen on lisännyt taloudellista epävarmuutta ja kasvattanut lasten mahdollisuuksien ja tulosten välisiä eroja eri taustoista tuleville lapsille.

– Yksinhuoltajaperheissä kasvaneet lapset ovat suhteellisesti heikommassa asemassa verrattuna kahden vanhemman talouksiin.

– Avioliitto on tehokas tapa tarjota lapsille resursseja ja pitkäaikaista vakautta.

🟢 Köyhyysloukku: Yksinhuoltajaperheissä, joissa ainoa aikuinen on nainen, köyhyysaste oli kokonaisuudessaan 22 %. Perheissä, ainoa aikuinen on mies, vastaava osuus oli 11 %. Nämä osuudet verrattuna naimisissa olevien parien perheisiin olivat 4 %.

🟢 Raha ja käytettävissä oleva aika:

– Lapset ovat kalliita. Vuoden 2015 tilastojen mukaan keskituloisella avioparilla, jolla on kaksi lasta, menee keskimäärin yli 230 000 dollaria lapsen kasvattamiseen syntymästä 17 vuoden ikään asti.

– Aika on toinen vanhempien resurssi. Lapset eivät ole pelkästään kalliita, vaan myös uuvuttavia – siis aikaa vieviä. Jokainen vanhempi kertoo, joskus jopa kysymättäkin, että lasten kasvattaminen vie paljon aikaa.

– Pojat pärjäävät suhteellisesti huonommin kasvaessaan kodissa ilman isää.

🟢 Naimakelpoiset miehet: Siinä missä miesten tulot ovat laskeneet, niin siellä myös avioliittoluvut ovat vähentyneet. 2021 tehty tutkimus osoitti syy-seuraus -yhteyden miesten taloudellisen aseman heikentymisen ja avioliittolukujen välillä. Tutkimuksen aiheena oli teollisten robottien lisääntynyt käyttö työpaikoilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mikä puolestaan johti tulosten ja työllisyyden vähenemiseen korkeakouluttamattomien miesten keskuudessa.

🟢 Naimahaluiset naiset: Perustuen haastatteluihin 162 yhdysvaltalaisen yksinhuoltajaäidin elämästä ja näkemyksistä avioliitosta ja lapsista, kertoo että osasyy miksi monet naiset eivät mene naimisiin lapsensa isän kanssa on koska he eivät näe isää luotettavana taloudellisen turvallisuuden tai vakauden lähteenä.

🟢Jos tämä trendi jatkuu ja jos miljoonat amerikkalaislapset jäävät vaille niitä etuja, jotka tulevat kahden vanhemman kodista, niin perheiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan. Silloin lapset kärsivät, epätasa-arvo jatkaa kasvamistaan, ja sosiaalinen liikkuvuus heikkenee. Yhdysvalloista tulee heikompi, hajanaisempi ja vähemmän vauras kansakunta. 

🟢 Miten eteenpäin? 

– Koulutus tuo välillisesti vakautta lasten turvallisuuteen kun sekä isän ja äidin taloudellinen toimeliaisuus sekä työllistyminen on turvattu. Erityisesti miehet.

– Tuki yksinhuoltajaperheille sekä omien verkostojen kautta että työpaikoilla on korvaamaton apu.

– Yhteisömentorit ja positiiviset roolimallit voivat auttaa täyttämään joitakin aukkoja?

– Miesten osallistumista avioeron jälkeen on avainasemassa.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – ”Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen lisää eriarvoisuutta (Yhdysvalloissa).”

Kategoriat
Uncategorized

Range

🔵 Me kaikki siirrymme urasta toiseen ja oppiminen itsessään on tie urasiirtoihin. Oppiminen on parasta tehdä hitaasti, jotta syntyy pysyvää tietoa ja kokemusta, vaikka se tarkoittaisikin huonoja suorituksia välittömän edistymisen näkökulmasta. 

🟢 Kirjan keskeinen kysymys on, että miten kehittyä asiantuntijana hyvästä erinomaiseksi. Kasvattaako aika ja kokemus paremmin kuin varhainen überspesialisaatio? Nopea vastaus on, että aika ja kokemus tuottaa parhaan tuloksen.

🟢 Ei ole olemassa mitään elämänkikkaa, joka olisi tie menestykseen. David Epsteinin mukaan on yleinen väärinkäsitys, että menestyksen avain on harjoitella kymmenentuhatta tuntia. Esimerkiksi Dave ”Take Five” Brubeck ei suostunut lapsena musiikkiharjoituksiin, sai potkut konservatoriosta ja silti hän loi yhden maailman parhaista jazz-biiseistä.

🟢 Pääviesti on, että paras tapa menestyä on monipuolisuus ja kokeilut. Epstein haastaa perinteisen käsityksen siitä, että nopea aloittaminen ja varhainen erikoistuminen on avain menestykseen eri aloilla. Ja myös todistaa sen. Esimerkiksi MIT:n ja Northwesternin sekä USA:n tilastokeskuksen tutkimusten mukaan nopeimmin kasvavissa startupeissa perustajan keski-ikä oli yrityksen perustamishetkellä 45 vuotta.

🟢 Kirjan tavoite on:

  • Todistaa, että erikoistuminen varhain ei ole välttämättä paras tie menestykseen. 
  • Rohkaista ihmisiä hankkimaan laaja kokemuspohja.
  • Kannustaa erikoistumaan vasta myöhemmin, kun tietää paremmin, mitä haluaa tehdä. 
  • Kertoa, että tietynlaiset vaikeudet voivat edistää oppimista ja valmistautumista paremmin tulevaisuuteen. 

🟢 Keskeiset opit:

  • Tehokkain oppiminen näyttää tehottomalta; se näyttää siltä, että jää jälkeen.
  • Yliluonnolliset kyvyt on taito tunnistaa kuvioita, jotka kertovat mitä seuraavaksi tapahtuu ennen kuin se tapahtuu.
  • On kykyä yhdistää laaja-alaisesti asioita sekä esittää oikeita kysymyksiä.

🟢 Tekoäly haastaa perinteisen erikoistumisen mallia, koska koneet ovat jo parempia kuin ihmiset monissa tehtävissä, jotka vaativat esimerkiksi taktiikkaa. Mutta ihmiset ovat edelleen parempia strategian suunnittelussa ja kokonaiskuvan hahmottamisessa.

🟢 Epsteinin neuvot lukijalle:

  1. Älä pelkää kokeilla ja tutkia erilaisia mahdollisuuksia.
  2. Älä vertaa itseäsi muihin, varsinkaan nuorempiin ihmisiin, jotka eivät ole sinä. Jokainen etenee omaan tahtiinsa, joten älä anna kenenkään muun saada sinua tuntemaan oloasi jälkeenjääneeksi. Keskity omaan etenemiseen ja siihen, että olet parempi kuin eilen.
  3. Älä pelkää erikoistua. Erikoistumisessa ei ole mitään sinänsä väärää. Kaikki me erikoistumme jollain tasolla ja jossain vaiheessa elämäämme.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: “It is an experiment, as all life is an experiment. (Oliver Wendell Holmes)

Kategoriat
Uncategorized

The Happiness Hypothesis

🔵 Psykologian valitut palat? Kyllä, se on tässä ja mitä miellyttävimmässä muodossa. Noin 240 sivua!
🟢 Kirjan tarkoitus on käsitellä kymmentä ajatusta onnellisuudesta. Johanthan Haidt on koostanut ne 10 ajatusta muinaisista viisauksista ja hakee näille ajatuksille tukea eri tieteellisistä tutkimuksista, lähinnä psykologian alalta. Ajatukset käsittelevät niin uskontoa kuin vastavuoroisuutta ja tietenkin onnea sekä elämän tarkoitusta.
🟢 Kirjan pääviesti on, että  ajattelumme tekee kaikesta kaiken (Shakespeare) ja elämämme on ajattelumme luomus (Budha). Yleisesti kirjan mukaan onnellisuus on sekä sisäsyntyistä että ulkoisten tekijöiden synnyttämä.
🟢 Keskeinen oppi on onnellisuuden hypoteesi eli teesi ja antiteesi. Ja osuvasti onnellisuus esitetään kaavan muodossa (jonka sisällöstä sopii olla eri mieltä): – Kirjan mukaan onnellisuuden kaava on: Onnellisuus = Fysiologia + Elämäntilanne + Vapaaehtoisuus. – Hyvä yritys, mutta minun mielestä onnellisuus muodostuu siitä, että on joku jonka kanssa kokee vastavuoroista rakkautta, on jotain mitä odottaa sekä on mielekästä tekemistä.
🟢 Vastoinkäymisten merkitys ihmisen onnellisuuteen on yksi kymmenestä luvuista. Lyhyesti se ajatus tiivistyy suomalaiseen sanontaa ”vaikeuksien kautta voittoon”. Eräällä tavalla siinä luvussa väitetään (teesi) vastoinkäymisten olevan suotavaa, vaikka todellisuudessa vastoinkäymiset vastoinkäymisten vuoksi on hukkaa. Saman kokemuksen saa aikaiseksi harjoittelemalla (antiteesi). 
🟢 Parhaiten Haidtin konsepti toimii kun käsitellään onnen saavuttamista. Hän pilkkoo onnen saavuttamisen elementit sekä analysoi niiden sisältöä. Esimerkiksi Haidt laittaa itsensä likoon ja käsittelee klassista kysymystä, että tuoko raha onnea. Perusväite (teesi) on, että raha ei tuo onnea. Vastaväite (antiteesi) on raha tuo onnea, mutta pitää tietää mistä onnellisuutta voi ”ostaa”. Hypoteesi on, että raha tuo onnea vain jos tietää miten sitä käyttää.
🟢 Kirjan idea on vastata kysymykseen, että miten ikuisen onnen voi saavuttaa. Haidtin mukaan varmin tapa, jos pystyy – on muodostaa muiden ihmisten kanssa pysyvä side joka liittyy itseensä. Eli perhe?
🔴 ”If Passion drives, let Reason hold the Reins” (Benjamin Franklin)

Kategoriat
Uncategorized

Think Bigger

🔵 Tiesitkö, että Yesterday-biisin alkuperäiset sanat olivat ”Scrambled eggs. Oh my baby, how I love your legs . . .”? Paul McCartney keksi aamulla herätessään biisin sävelen ja aamupalaa tehdessään hymisteli siihen sanat.

🟢 Kirjan tavoite on opettaa lukijaa oppimaan ja ymmärtämään luovaan ongelmaratkaisuun. Amerikkalaiseen tyyliin se on konseptoitu kuusi kohtaiseksi Think Bigger-menetelmäksi.

🟢 Pääviesti on, että luovat ideat ei ole harvainoikeus, vaan jokaisen saavutettavissa sekä juuri siksi meidän kaikkien pitäisi pyrkiä luoviin ideoihin. 

🟢 Miksi Think Bigger-menetelmä? Koska joskus ei ole olemassa valmiita ratkaisuja joita hyödyntää ja silloin pitää keksiä uusia. Yleensä ne tilanteet liittyvät isompiin ongelmiin, joihin ”vanhassa ei ole varaa parempaan”.

🟢 Kirjan keskeinen oppi on strateginen kopiointi. Maailmassa on vähän jos lainkaan uusia ideoita. Ajatukset ovat vanhoja, mutta tavat yhdistää niitä ovat uusia. Ne siis ovat ensisijassa olemassa olevien asioiden yhdistämistä ainutlaatuisella tavalla. Maailman parhaimmat strategiset kopiot ovat synnyttäneet innovaattorit kuten – Isaac Newton, Pablo Picasso, Henry Ford, yhdistämällä olemassa olevia asioita. 

🟢 Esimerkiksi Fordin kuuluisan autotehtaan tuotantolinja sai ideansa teurastamosta, jossa eläinten ruhoja kuljetettiin katosta roikottamalla teurastamon hallin läpi koneellisesti. Vapauden patsaan keksi Frédéric Auguste Bartholdi, joka sai ideansa faaraoiden hautoja vahtivista patsaista. Jäätelön keksi Nancy Johnson, joka yhdisti voikirnun, jolla sekoitettiin jäätelö ja tina-astian, joka piti kylmää. Isaac Newton keksi matemaattisen kaavan, jolla selittää painovoiman.

🟢 Think Bigger-menetelmä:

1: Päätä ongelma. Kysy vaikka Chat GPT:ltä mikä on toimialasi suurin ongelma?

2: Palastele ongelma. Jaottele ongelma pienempiin osiin.

3: Vetovoima. Vertaile mitkä ovat ongelman takana olevat vetovoimat. 

4: Laatikon sisältä ja ulkopuolelta. Etsi talon sisältä ja benchmarkkaamalla muita toimialoja. (Search In and Out of the Box)

5: Rakenna kartta valinnoista. (Choice Map)

6: Toinen mielipide. Kysy olisiko asiakas valmis ostamaan ja maksamaan ideastasi. (The Third Eye)

🟢 Työpajat on typerää ajankäyttöä ja ne pitää lopettaa. Kukaan ei ole koskaan keksinyt niissä mitään. Ihmiset keksivät yksin omissa ajatuksissaan ideat. Kirjan mukaan – jos työpajan järjestää, sen ensisijainen tarkoitus on olla viestintää.

🟢 Kaava uusiin ideoihin = Puhu + kuuntele + ajattele + toista. Puhe on Sheena Iyengarin ensisijainen työkalu ideointiin. Puhu, puhu ja puhu ääneen ideasi läpikotaisin…. 

🟢 Mark Twain: “There is no such thing as a new idea. It is impossible. We simply take a lot of old ideas and put them into a sort of mental kaleidoscope. We give them a turn and they make new and curious combinations. We keep on turning and making new combinations indefinitely, but they are the same old pieces of colored glass that have been in use through all the ages.”

🟢 Kun testaat ideaasi, niin etsi ihmisiä jotka tietävät jotain ja välittävät ideasi aiheesta. Kysy heiltä:

• Mikä toimii? Miksi? 

• Mikä ei toimi? Miksi? 

• Miten parantaisit ideaa?

🔴 Kuusi sanaa menetelmistä “If I have seen further it is by standing on ye shoulders of Giants.” (Isaac Newton)

🔴 P.S. Sokea Whartonin yliopiston sosiaalispykologian professori on kirjoittanut tämän kirjan. Elämä voi muuttua!

Linkki artikkeliin WSJ:ssä, joka sivuaa aihetta https://www.wsj.com/articles/cancel-that-brainstorm-theres-a-better-way-to-spur-good-ideas-f3c462d3?st=b390jn6y4pw37gv&reflink=desktopwebshare_permalink

Kategoriat
Uncategorized

Känsälä: Johtajasta mestariksi

Asko Känsälän puheenvuoro johtamistyöstä on hämmästyttävää luettavaa. Johtajasta mestariksi-kirja ei ole perinteinen bisneskirja eikä tietokirja saati muistelmat. Se on henkilökohtaisen osaamisen jakamista tavalla, jota ei usein tule vastaan. Yllättävintä kirjassa on johtamistyön tulkitseminen taiteen sekä käsityötaitojen kautta. En ole lukenut yhtään bisneskirjaa, jossa liikkeenjohtaminen, taide ja käsityö ovat olleet näin keskiössä. 

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?

Tiedätkö mikä on kaunis yritys? Entä mikä on puhdas viiva? Känsälä analysoi käsityön ja taiteen käsitteiden kautta johtamista ja nostaa sieltä mm. puhdas viiva-konseptin minkä avulla voi hahmottaa yrityksen tavoitteita. Samoin hän tulkitsee taiteen suuria mestareita oman ammattinsa kautta mm. Alvar Aallon ja Helen Schjerfbeckin avulla. Kirjan ansio on, että sen kautta voi yhdistää erilaisia osaamisia johtamistyössä. Miten hyödyntää humanismin, käsityön ja taiteen oppeja yrityksen johtamisessa.

Kirjan keskeinen oppi liittyy johtajaksi kasvamiseen, ajattelumalleihin ja johtamisen työkaluihin. Känsälä jakaa kokemuksiaan johtajan ammatista ja oppeja liikkeenjohtajana mm. Elisan ajoilta. Kirja ei kerro Elisasta, vaikka sen sivuilla toki vilahtaa elisalaisia, liiketoimintoja ja monia viiltäviä analyysejä. Elisa on vain osa kirjan tarinaa. 

”Johtajasta mestariksi”-kirjan etu on, että se on alle 200 sivua ja niinkuin kaikissa hyvissä kirjoissa, niin täältäkin löytyy kirjavinkkejä. Muuan muassa Känsälä suoittelee lukemaan Willie Pietersenin ”Strategic Learning”-kirjan.

Mitä meidän pitäisi tehdä tehdä kirjan perusteella?

Kirjan tavoite on auttaa lukijaa tulemaan hyväksi johtajaksi, kertoa miten pitkä tie on kasvaa hyväksi johtajaksi sekä varoittaa siihen liittyvistä oikopoluista. Esimerkiksi Känsälä välttelee nopeuden ihannointia ja korostaa sen johtavan vain outoon kiireeseen, vailla tuloksia.

Kirjasta saa poimittuja paljon erilaisia pääviestejä, mutta liikeenjohtamisessa Känsälä painottaa kolmea asiaa:

1. Asiakas ensin -ajattelu on ei ole pääasia liiketoiminnassa, vaan se on ainoa asia 

2. Erinomaisuuden kulttuuri perustuu johtajuuteen, joka vuorostaan tuottaa laatua

3. Mukautumalla yritys ei saavuttaa pikavoittoja, vaan pysyvän voittaja-aseman

Känsälä ei sorru kirjassaan johtamistyön selittelyihin, mutta tunnistaa mahdollisia vaaranpaikkoja kuten esimerkiksi johtajien ego tai nopeuden ihannoinnin mukana tuoman turhan kiireen. Tämä on eräänlainen ”mestari saapuu kun oppilas on valmis”-kirja, jonka takia suosittelen sitä.

Kategoriat
Uncategorized

Torres: Continuous Discovery Habits

🔵 Maailma on kiihdyttänyt tuotekehitysprosessejaan kiitos Internetin. Mitään ei tapahdu enää niin hitaasti kuin 30 vuotta sitten. 

✅ Pääviesti kirjassa on, että tärkeintä on löytää (discovery) ja toimittaa (delivery). “If I had an hour to solve a problem, I’d spend 55 minutes thinking about the problem and 5 minutes thinking about solutions.” — Albert Einstein

✅ Kirjassa on hyvä rakenne. Alussa kerrotaan mitä aiotaan kertoa. Jokaisen kappaleen lopusta löytyy aina nämä kaksi yhteenvetoa:
1) Miten välttää asioita?
2) Miten tehdä jatkuvan löytämisen kulttuuria?

✅ Asiakastarpeen löytäminen on muuttunut ja erityisesti sen omistajuus. Ohjelmistoliiketoiminnan alkuaikoina johto omisti asiakasymmärryksen ja budjetointi oli tehty kerran vuodessa.

✅ Vuosi 2001 oli käänteentekevä, kun joukko insinöörejä kirjoitti ”Agile manifeston”, joka kuuluu seuraavasti:
1. Lyhyet kehitysvaiheet, joista saadaan useammin asiakkailta palautetta. 
2. Jatkuva kehitystyö, jossa ei pyritä isoihin julkaisuihin vaan jatkuvaan julkaisuprosessiin. 
3. Mahdollisimman iso joustavuus, että asiakaspalautteeseen voidaan reagoida helposti, mutta välittömästi.  
4. Yksinkertaisuudesta tulee kauneutta, koska mitä vähemmän rakennetaan, niin sen parempia ominaisuuksia siitä tulee 

✅ Ongelmat syntyvät kun johtajat eivät halua antaa pois omistajuutta asiakastarpeiden löytämisestä. Enemmän lopputulokset kuin lopputuotteet mielessä. Enemmän asiakastarpeet kuin bisnestarpeet mielessä. Enemmän mahdollisuudet kuin uhat mielessä.

✅ Mitä opit kirjasta?
• Syvähaastatteluista 
• Käytettävyystestaamisesta
• A/B testaaminen

✅ Kirjassa lanseerataan asiakasratkaisun puuteoria (opportunity solution tree = OST), jolla voidaan visualisoida haluttu lopputulema. Sen avulla voit: 
• Poistaa jännityksen asiakas v. bisnestarpeesta 
• Jakaa ymmärrys halutusta lopputuloksesta  
• Omaksua jatkuvan kehittämisen ajattelutavan 
• Tehdä parempia päätöksiä 
• Oppia nopeammin  
• Rakentaa itseluottamusta tuleviin tekemisiin 
• Yksinkertaistaa sidosryhmätyöskentelyä 

✅ Miten mitata luovuutta? 
• Määrä – Kuinka monta idea pystytään tuottamaan. 
• Erilaisuus – Kuinka erilaisia ideat ovat. 
• Uutuusarvo – Minkälainen on uutuusarvo.  

✅ Tiesitkö, että brainstorming keksittiin vasta vuonna 1953? Alex Osborn ehdotti kirjassaan “Applied Imagination” neljää sääntöä brainstormingille:
• Keskity määrään. 
• Eriytä ideoitten arviointi ja ideoitten tuottaminen toisistaan.
• Toivota oudot ja epätavalliset ideat tervetulleeksi.  
• Yhdistä ja jalosta ideoita. 

✅ Muista kysyä pre-mortem -kysymys? Kuuden kuukauden päästä kun olet lanseerannut tuotteen, niin mikä on mennyt pieleen. Siten altistat ideasi niille tekijöille mitkä ajattelet olevan väärin.

🔴 “Managers must convert society’s needs into opportunities for profitable business.” — Peter Drucker

Kategoriat
Uncategorized

Piketty: Brief History of Equality

🔵 Tasa-arvon bisnes case on erinomainen ja sillä leuhkiminen on oikein ja totta. Hyvä me!

✅ Tämä on historiakirja, jossa tutkitaan tasa-arvon historiaa ja erityisesti sosiaalista, taloudellista ja poliittista tasa-arvoa.

✅ Kirjan pääviesti on, että vaikka maailma tuntuisi kuinka epätasa-arvoiselta, niin se ei ole totta. Historian tutkimuksen valossa elämme kaikkien aikojen tasa-arvoisinta elämää, joka näkyy yhteiskunnallisen aseman, omaisuuden, tulonjakauman, sukupuolen ja rotujen välisenä tasa-arvona.

✅ Parannettavaa löytyy vielä:
– Ykköshuomio. Kaikista poliittisista päätöksistä syntyy vaurautta ja valtaa, mutta sen kohdentuminen tasa-arvon kannalta on ratkaisevaa. Siksi poliittisia päätöksiä tehtäessä se pitää ymmärtää, että kenelle se kohdistuu ja keneltä se on poissa.
– Toinen oppi. Tasa-arvon kehittymista on tapahtunut myös viime aikoina, vaikka 1980-2020 -ajanjaksoa kuvaillaan kompleksiseksi.

✅ Piketty ennustaa:
– Kapina jatkuu…. Ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset tulevat jatkossakin tuottamaan koflikteja, kansannousuja ja kriisejä.
– Seuraavaksi kapinointi tulee siirtymään vastustamaan rikkaiden ökyelämäntapa, joka tuhoaa luontoa kiihtyvällä tahdilla. 

✅ Kaksi sudenkuoppaa:
1) Kuinka kamppailun merkitys ja voimasuhteet ovat vaikuttaneet tasa-arvon historiaan. 
2) Eliitin vastustuksen merkitys ja kuinka sen vastavoimana toimii ainoastaan suuri kollektiivisen voimankäyttö kriisien ja jännitteisinä aikoina. 

✅ Faktoja:
– Elinajanodote on kasvanut 46 vuotta kahdessa sadassa vuodessa eli 26 => 72 vuoteen (1820-2020).
– Ihmiskunnalla on enemmän terveyttä, koulutusta ja pääsyä kulttuurin pariin kuin koskaan.
– Omistamisen oikeudet ovat heikentyneet enemmän kuin koskaan.
– Köyhin 50 % on vieläkin köyhiä omistamisen näkökulmasta, mutta heillä on oikeuksia ja he ovat vähemmän omistavan luokan armoilla kuin koskaan.

✅ Adam Smithin opit kirjasta ”Wealth of Nations” vuodelta 1776 pitävät vieläkin paikkansa. Taloudellista liberalismia syntyy kun hallitukset: 
A) Huolehtivat alhaisesta verotuksesta, tasapainoisista budjeteista ja eivät ota velkaa.
B) Kunnioittavat omistamisen oikeuksia. 
C) Kehittävät tavara- ja työmarkkinoiden kilpailukykyä.

✅ Tasa-arvo kaava = hyvinvointivaltio + progressiivinen verotus + taistelu kaikenlaista syrjintää vastaan.

✅ Johtopäätös – vaikka köyhien osuutta tai heidän omaisuuden määrää ei voida muuttaa, niin silti heidän oikeuksia voidaan aina parantaa. Sen seurauksena tulee aina syntymään enemmän tehokkuutta ja kollektiivista varautta, koska se parantaa voimakkaasti ihmisten sosiaalista ja taloudellista elämää.

🔴 P.S. Tiesitkö mikä on toimivan kapitalismin syntymekanismia? Kolonialisaatio. Ja erityisesti kun Länsimaat vivuttivat omaa vaurauttaan alistamalla afrikkalaisia samalla tavalla kuin Japani alisti kiinalaisia ja nyt Kiina alistaa afrikkalaisia. Nykyäänkin siis varautta synnytetään orjuuttamalla.

Kategoriat
Uncategorized

Ketovuori: Laumavaiston varassa

🔵 Teetkö päätöksesi laumavaiston varassa vai yksilöllisiin johtopäätöksiin perustuen?

✅ Kirjan pääviestit ovat kollektiivinen mielikuvitus ja ymmärrys systeemisyydestä mahdollistavat rationaalisen ajattelun. Päinvastaisesti ”kollektiivinen mielikuvituksen puute ja kyvyttömyys ymmärtää systeemisyyttä” johtaa kriiseihin.

✅ Kirjan tavoite on kertoa suomeksi Robert Prechterin Socionomics-teoriasta. Sen mukaan sosiaalinen meiliala vaikuttaa eniten päätöksentekoomme eikä rationaalinen ajattelu kuten itse päätöksentekijöinä uskomme.

✅ Sosiaalinen mieliala on ”henkinen tila, joka vaihtelee ajassa dynaamisesti ja aaltomaisesti optimismin ja pessimismin välillä”.

✅ Rationaalisuus näyttäytyy enemmän jälkisääteisenä selityksenä kuin todellisina valintoina päätöksentekotilanteessa. Esimerkiksi osakemarkkinoilla ostetaan kiivaasti osakkeita nouseville markkinoilla ja myydään kiivaasti laskevilla markkinoilla. Päivittäistavarakaupan puolella logiikka on toinen – hintojen noustessa ostetaan vähemmän ja hintojen laskiessa ostetaan enemmän. 

✅ Suomi24.fi -datan perusteella torstai on suomalaisille vähiten iloinen päivä ja lauantai-illalla klo 21 jälkeen olemme iloisimmillaan. Kello 02-04 yöaikaan olemme eniten peloissamme, ken hereillä siis on.

✅ Kirjasta löytyy suorastaan hauska kolmen sivun pituinen ristiintaulukko, jossa eri elämän osa-alueita on analysoitu positiivis-negatiivis -akselilla. Hilpeä havainto on esimerkiksi, että kansakunnassa nousevan mielialan vallitessa kravatit kapenevat ja negatiivisen vallitessa pussimaiset housut yleistyvät. Sic?

🔴 ”Prechterin ennakoima lama tulee vasta sen jälkeen, kun kaikki ajattelevat, että asiat ovat jo kunnossa”.

Kategoriat
Uncategorized

Hoffman: Startup of You

🔵 “Begin with the end in mind”. Tämä on LinkedIn:in perustajan kirjoittaman kirjan keskeinen neuvoa ja sen myötä kirja on kuin LinkedIn:in käyttöopas.   

✅ Kirjan tarkoitus on auttaa lukijaa löytämään parempia työmahdollisuuksia. Ja sitten myös Reid Hoffman tarjoaa keinoja ja vinkkejä siihen. ”Go where there’s fast growth, because fast growth creates all opportunities”

✅ Kirjan pääviesti on, että osaamispääoma työmarkkinoilla ei ole vakioitu, vaan niitä voi muuttaa halutessaan. 

✅ Keinot:
o Rakenna kilpailuetusi kolmen tekijän varaan: a) osaaminen, b) intohimo & kiinnostus ja c) markkinatilanne. 
o Tee suunnitelma miten kehität kilpailuetuasi ja iteroi sitä palautteen avulla. 
o Verkostoidu-verkostoidu ja anna enemmän verkostoosi kuin otat.  
o Ole opportunisti ja kokeile erilaisia mahdollisuuksia. 
o Ota älykkäitä riskejä uravalintoja tehdessäsi. 
o Hyödynnä parviälyä etsiessäsi mahdollisuuksia. 

✅ Mojoa! 
o Piilaakso on täynnä mojoa ja sitä Hoffman haluaisi lainata kirjan lukijoille. 
o Amazon puhuu ”it’s still Day 1”. 
o Elämä ovat ikuista beta-vaiheetta.

✅ Hoffman antaa myös kirjavinkkejä 
– Richard Nelson Bolles: ”What Color Is Your Parachute?” 
– Stephen Covey: ”Seven Habits of Highly Effective People” 

🔴 ”Get busy livin’, or get busy dyin’.

Kategoriat
Uncategorized

Doerr: Speed & Scale

🔵 Toivon, että tämä kirja on kaikkien suomalaisten yhtiöiden strategiaopas numero 1.

✅ John Doerr on mielenkiintoinen ihminen ja hänen kirjansa ovat vähintään yhtä mukaansatempaavia kuin kirjailija itse. Tässä kirjassa Doerr ratkoo ilmastokriisiä OKR-menetelmällä (Objectives & Key Results) ja hän saa sen kuulostamaan yhtä helpolta kuin MacGyverin kävyistä tekemät käsikranaatit. 

✅ Kirjan tavoite on saada meidät poistamaan 59 gigatonnin vuosittaiset päästöt ja tekemään kaikkemme, että olemme hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.

✅ Pitääksemme planeetan asuttavana meidän pitää puuttua 10 kokonaisuuteen, jotka ovat tieliikennepäästöistä ilmastoinnovaatioihin. Työkalut ovat – vähennä, poista ja kompensoi. Itse pidän Doerrin polkua ja menetelmää erittäin uskottavana ja toivon, että moni teistä tutustuu kirjan keinoihin. Kaikkea ei tarvitse tehdä, mutta aloita jostain. Minä esimerkiksi vaihdoin tämän kirjan takia sähköautoon. 

✅ Kirjan mielenkiintoisin sivupolku on Piilaakson juhlituimman sijoitusyhtiön perustajan opit. Eugene Kleiner perusti Kleiner Perkinsin, joka sijoitti mm. Inteliin. Hänen nimissään kulkee myös Kleinerin laki, joka on 14 kohtainen lista opeista mitä kasvuyhtiöt tarvitsevat elinkaarensa aikana. Ensimmäinen niistä on paras – ”Make sure the dog wants to eat the dog food.” Tosin eräässä kotimaisessa riskisijoitusyhtiössä tämä oli käännetty muotoon ”Drink your own Champagne”. 

🔴 Muista, että lastemme oikeus ihmisarvoiseen tulevaisuuteen riippuu siitä kuinka hyvin sinä huolehdit Doerrin oppien toimeenpanosta.