Avainsana: Internet

Kategoriat
Uncategorized

Beyond Digital

🔵 Kirjassa varoitetaan ankarasti kaikenmaailman palavista lautoista ja pyhistä lehmistä. Niiden avulla voit pilata kaiken kasvun ja ihan kaiken muunkin. 

🟢 Kirjan tavoite on kertoa transformaatiosta, joka on seurausta internetin tuomasta mahdollisuudesta. 

🟢 Pääviesti on, että onnistuakseen transformaatiossa yrityksen pitää kyetä uudelleenmäärittelemään liiketoimintansa. Pitää siis osata mielikuvitella, että mikä ei muutu 10 vuoden aikana ja rakentaa sen ympärille strategia. 

🟢 Kirjan keskeiset opit digitalisaatiosta rakentuvat kolmen keskeisen asian ympärille 

  1. Kysynnän vallankumous = Kaikki on rajapintojen ja verkkokauppojen kautta markkinoille saatavilla. 
  2. Tarjonnan vallankumous = Kaikki on rajapintojen ja verkkokauppojen kautta markkinoille tarjolla. 
  3. Kontekstin vallankumous = Yritykset eivät enää ole yksinään, vaan niiden ympärillä on ekosysteemi, jossa kysyntä ja tarjonta toteutuu.

🟢 Opit ja kokemukset on haettu 12 yrityksestä, jotka ovat jo jättäneet digitaalisuuden taakseen. Siis transformaation kautta uudelleenmääritelleet liiketoimintansa ja näistä yrityksistä etsittiin korrelaatiota transformaation ja kestävän liiketoimintamenestyksen väliltä.

🟢 Transformaatiokaava = tieto + prosessit + teknologiat + taidot + kulttuuri

🟢 Tämä on ”how they did it”-kirja ja tietenkin ne ovat koottu seitsemäksi imperatiiviksi:

1. Mielikuvittele yrityksesti paikka maailmassa ja implementoi se. 

2. Luo ja kasvata arvoa verkostoissa. 

3. Hanki asiakasymmärrystä jota muut eivät pysty hankkimaan – sinun asiakkaista. 

4. Tee organisaatiostasi lopputulos -orientoitunut. 

5. Hanki kokeneita johtajia ja anna heille mandaatti tuottaa tuloksia. 

6. Sosiaalisella sopimuksella henkilöstön kanssa he tulet osaksi transformaatiota. 

7. Lopeta kaikenlainen mikro- ja nanomanageeraaminen.

BONUS: ”There is no passion to be found playing small and settling for a life that’s less than the one you’re capable of living.” (Nelson Mandela)

🟢 Kirjassa keskustellaan paljon nopeudesta, jota ihaillaan Osana muutosta. Alvin Tofflerin ”The Speed Trap” on klassinen ansa, jossa tehdään samoja virheitä nopeasti. Välttääkseen sen, niin pitää arvioida mitkä asiat eivät muutu ja sitten keskittyä niihin asioihin, jotka ovat asiakkaillet tärkeitä ja tehdä niissä mahdollisia nopeusennätyksiä.

🔴 ‘What’s not going to change in the next 10 years?’ (Jeff Bezos, 2012)

Kategoriat
Uncategorized

Crossing the Chasm

🔵 Myynnille tiedoksi – älä tätä kirjaa ohita. 

✅ Asiakkaat jakautuvat:

1. Innovaattorit ovat teknologian edelläkävijöitä. #Entusiasti

2. Aikaisen vaiheen omaksujat osaavat mielikuvitella tuotteen käytön hyödyt. #Visionääri

3. Aikainen enemmistö haluaa ostaa vakiintuneita tuotteita. #Pragmaatikko

4. Myöhäinen enemmistö haluaa ostaa toimivia / helppoja tuotteita. #Konservatiivit

5. Jälkeenjääneet eivät halua ostaa ja heidät tulisi jättää rauhaan. #Skeptikko

✅ Miten pitää toimia?

Tuoteliiketoiminnassa pitää osata jatkuvasti siirtyä asiakasryhmästä toiseen. Miettiä miten siirtymä tehdään myynnillisesti esimerkiksi innovaattoreista aikaisen vaiheen omaksujiin.

✅ Miten? Jokaisessa asiakasryhmässä on oma hetki tai momenttumi, jolloin myynti on mahdollista. Sen hetken jatkaminen riittävän kauan, että siirtyä toiseen asiakasryhmään on taloudellisesti kannattavaa. Tavoitteena on ylittää näillä siirtymillä kuoleman laakso.

✅ Kirjan tarkoitus on synnyttää markkinointia, joka aikaansaa positiivisen vaikutuksen kassavirtaan. #MistäKasvua 

✅ Yrityksen ykköstavoite on ylittää kuolemanlaakso varmistamalla, että aikainen enemmistö on tyytyväinen tuotteeseen.

🔴 Kuolemanlaakson ylityksen avain on niche ja se alkaa kun saat dominoivan aseman kyseisessä kohderyhmässä. 

#kirjakeskustelu 

Kategoriat
Uncategorized

Mattinen: Mistä kasvua?

📘 ’Mistä kasvua?’ on modernista ja ketterästä liiketoiminnasta kiinnostuneelle sekä aloittelevalle pöhisijälle oiva kirjavalinta, joka parhaimmillaan inspiroi lukijaa samaistuttavalla tarinankerronnalla ja realistisilla kertomuksilla menestyksestä sekä vastoinkäymisestä.

🔥 Opas tiivistää ja yksinkertaistaa kasvua yhtälöin
🔥 Käsittelee kasvua mm. kirjailijan kokemusten ja käytännön kautta
🔥 Esittelee niin toimiviksi todettuja työkaluja kuin disruptiivisia kasvumalleja, sekä jäsentelee niiden eroavaisuuksia
🔥 Sisältää Yoda-siteerauksen

📘 Kirja asettaa paljon painoarvoa mm. Valvontakapitalismin vaarat -dokkarin (ja tietty Sean Ellisin) popularisoimalle kasvuhakkerointi-termille, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa esimerkiksi aggressiivisen kasvun tavoittelua hyödyntäen ketterää reagointia reaaliaikaiseen dataan asiakaskäyttäytymisestä. 

🔑 Kasvuhakkeroinnin filosofioita seuraten kyetään arvioimaan ja kehittämään toimintaa lyhyellä aikajänteellä
🔑 Avokeittiönomainen malli yksiköiden välillä on avainasemassa informaatiokeskeisyyden vuoksi ja
🔑 Ilman systemaattista kasvuntavoittelua voi kasvuhakkerointi lässähtää vain kasaksi vanhoja työkaluja

📘 Mattinen supplementoi kasvuhakkerointia myös omalla Timantti-mallillaan, sekä ilmeisen laajamittaisella kokemuksellaan tiimidynamiikan fasilitaattorina, jonka elävöittäminen luonnistuu mm. kirurgisesti suunnitellulla draamankaarella. Eritoten aihetta käsitellään tilannehuone-konseptin ympärillä, jonka alla erityisesti organisaatiokulttuuri korostuu. Tilannehuone kärjistyy ohjatuksi tiimipalaveriksi, jonka ns. Growth lead -roolissa oleva henkilö orkestroi.

💠 Timantti-malli auttaa segmentoimaan sekä priorisoimaan asiakkuuksia
💠 Tilannehuone on tiimijohtamisen työkalu, joka pyrkii konkretisoimaan pidemmän aikajänteen tavoitteet pureskeltaviksi paloiksi, nostamaan sykettä sekä
💠 Luomaan työlle konkreettista merkitystä

Yhteenvetona ’Mistä kasvua?’ ei laajasta pöhinäsanastostansa huolimatta hajoa liialliseen abstraktioon, vaan toimii myös käsikirja-tyylisesti kevyesti kantaaottavana työkalupakkina nimensä mukaan ’perinteisen’ tai uraauurtavan kasvuyrityksen johtajalle.

Kirja-arvion tehnyt Matias Nieminen

Kategoriat
Uncategorized

Kelly: The Inevitable

🔵 Teknologia on ihmisyyden kiihdytyskaista. Tieteellisen prosessin keksiminen on suurin yksittäinen keksintö viimeisen 200 vuoden aikana ja se on kiihdyttänyt teknologian kehittämistä.

✅ Kirjan pääviesti on, että fysiikka ja matematiikka hallitsevat teknologian kehittämisen dynamiikkaa ja ne vääjäämättömästi johtavat tiettyihin lopputuloksiin. 

✅ Kirjan tavoite on ennustaa juurisyyt ja tendenssit miten digitaaliset teknologiat kehittyvät. Ennustuksilla on tarkoitus kertoa mihin suuntaan olemme menossa, mutta ei mikä on tarkka lopputulos. Varmaa on myös, että tulevat kehityspolut eivät tunne lainsäädäntöä eikä maantieteellisiä rajoja tai liiketoimintamalleja.

✅ Kirjan keskeinen oppi on, että vääjäämättömyys on tulos ajoituksesta tai hetkestä (momentum), jolloin se tapahtuu. Siis matemaattiset ja fysiikan lait sekä aika vaikuttavat milloin jokin tietty teknologinen muutos toteutuu kuten Clayton Christensenin ”The Innovators Dilemma”-kirjassa kuvataan. Internet oli vääjäämätön, koska se on verkostojen verkosto. Tai puheyhteys on vääjämätön, mutta iPhone ei. Tai nelipyöräinen kulkuväline oli vääjämätön, mutta Range Rover ei.

✅ Paras suositus olemassa oleville liketoiminnoille on pyrkiä tekemään vihollisistaan asiakkaita. Regulointia pitää tehdä, mutta teknologian läpimurtoa se ei estä esim. case Uber. Kiellot toimivat väliaikaisesti ja yleensä itseään vastaan.

✅ Kirja esittelee universaaleja tendenssejä, jotka muokkaavat teknologian tulevaisuutta. Kirja kertoo kahdestatoista teknologiasta, jotka muokkaavat elämäämme. Ne 12 tendenssiä, joita esitellään ovat jatkuvia trendejä kuten matemaattisten ja fysiikan lakien mukaan pitääkin olla. Ajankohtaisin niistä on ”Cognifying” eli vapaasti suomennettuna ”fiksuksi tekemistä”, jossa erilaisia prosesseja muutetaan älyä omaaviksi. 
+ Älymusiikkia, joka on tehty kuuntelijan profiiliin.
+ Älypyykki, joka kertoo pesukoneelle ohjeet.
+ Älykiinteistönvälitys, joka löytää ostajat kohteelle.
+ Älysairaanhoito, joka huomioi yksilölliset tarpeesi.
+ Älyrakennukset, jotka huomio sijainnin, sään jne.
+ Älylelut, jotka saa käyttäjä rakastumaan nukkeen, joka on yleistyessään eka robotti.
+ Älyurheilu, joka tuottaa uusia tapoja liikkua ja mitata sitä.
+ Älyvirkkaaminen – kuka tietää?

✅ Mietin kirjaa lukiessa, että miten koronapandemia sekä Venäjän hyökkäys Ukrainan tulevat vaikuttamaan teknologiaan ja mikä on sitten vääjäämätöntä. Lisää panostuksia etäyhteyksien ja puolutusteollisuuden tuotteistuksiin?

🔴 Marc Andreesseen kirjasta: ”Automatic must read”.

Kategoriat
Uncategorized

Sikkut: Digital Government Excellence

🔵 Kymmenen kohdan kirja.

✅ Olisi tylsää lukijan kannalta referoida kaikkea mielenkiintoista mitä kirjasssa on, koska siinä on monia anekdootteja, joista syntyy mielenkiintoinen kokonaisuus. 

✅ Siim Simkutin kirjassa on haasteltu 20 kansallista digijohtajaa, joiden perusteella on syntynyt kymmenen suositusta:
1.Tulokset puhuvat puolestaan (Deliver, Deliver, Deliver)
2.Strategia on ainoa mahdollisuutesi (Strategy Is Your Job—and Your Opportunity)
3.Ilman poliittista tukea ei ole mitään (It Is Hard without Proper Political Support)
4.Verkostoitujan homma (It Is a Networked Job and a Job of Networking)
5.Viestimällä voit voittaa (Good Communications Will Empower You)
6.Yksin pääset nopeasti, mutta yhdessä pääsette kauas (The Team Will Determine How Far and Fast You Can Run
7.Tee töitä pysyvän muutoksen eteen, joka päivä (Work for Lasting Change—Every Day)
8.Helppoja hommia ei ole tehtäviä (The Job Is Hard—Be Ready for It)
9.Asiakas mielessä vai asiakkaan mielessä? (Fix Your Sight on the Users—The Impact on Citizens and Businesses)
10.Onni omissa käsissä (Your Effectiveness Is in Your Own Hands)

✅ Suomalaisesta näkökulmasta Anna-Maija Karjalaisen haastattelu on luonnollisesti mielenkiintoisin. Mutta myös Mike Brackenin haastettelu ja hänen kuvaus GOV.UK:sta on lukemisen arvoinen.

🔴 ”Digital government leadership is about—well, leadership.”

Kategoriat
Uncategorized

Carr: What the Internet is doing

🔵 Kerrankin kritiikkiä! Internet tuhoaa ihmiskunnan älykkyyttä. Internetin takia keskittymiskykymme heikkenee, ajattelustamme tulee pinnallista ja muistimme heikkenee.

🟢 Kirjan pääviesti on, että Internet työntää sivulle lineaarisen ajattelun ja tilalle on tullut halujen sekä tarpeiden lyhytkestoinen tyydytys. 

🟢 Uudet teknologiat ja niiden sivutuotteena tuomat muutokset ovat merkityksellisiä. Teknologiat tuottavat seuraavanlaisia hyötyjä:
o Laajentaa fyysisiä kyvykkyyksiämme – lentokoneet, autot.
o Tarkentaa aistejamme – mikroskooppi, Geiger-mittari.
o Muokkaa luontoamme – ehkäisypilleri.
o Älyllistää meitä – kirjoituskone, kello, kartat ja tietenkin Internet.

🟢 Kirjan tavoite on saada meidät ymmärtämään uuden teknologian vaikutukset:
1.Mitä tapahtuu hermojärjestelmällemme kun käytämme tietokoneita?
2. Mitä tapahtuu ajattelullemme ja tunteillemme kun käytämme tietokoneita? 
2. Mitä tapahtuu kognitiivisille taidoillemme kun käytämme tietokoneita? 

🟢 Jokainen teknologia tarvitsee eettiset periaatteet, mutta ne harvoin syntyvät etupainotteisesti. Esimerkiksi mekaanisen kellon myötä ihmiset ja yhteiskunta alkoi mittaamaan tulevaa, käytettyä ja menetettyä aikaa. Lopputuotteena saimme käsityksen mitä saavutamme ja tuotamme. Samoin se toi mukanaan individualismin. Kello siis muutti ajatteluamme miten näemme itsemme, mutta kukaan ei pysty ennustamaan vaikutuksia etupainotteisesti eikä siten voida synnyttää eettisiä periaatteita.

🟢 Surffailu on pahasta ja se on kaikki pois kirjojen lukemisesta, koska keskittymiskykymme heikkenee. Web on suunniteltu häiriköimään ihmisen mieltä – eräänlainen keskeytysmasiina. Ja sen johdannaisena syntynyt moniajo (multitasking) tuhoaa toimintaamme. Loppujen lopuksi emme lue mitään surffatessamme, vaan keskitymme katselemaan.

🟢 Google on tuonut Frederick Winslow Taylorin keksimän taylorismin takaisin maailmaamme. Sen mitä Taylor teki manuaaliselle työlle, niin Google tekee älyä vaativille tehtäville. Huom! Datan teollinen hyötykäyttö ei ole vielä edes lapsenkengissä.

🟢 Autoamputaatio ja vieraantuminen ovat ihmisten palkkio kun he käyttävät Internettiä. Ymmärtääksemme mitä menetämme kun kuvittelemme saavuttavamme jotain on tärkein tehtävä kun uusia teknologioita lanseerataan.

🟢 Kaksi vaaranpaikkaa:
1.Tietokoneen ja hakukoneen käyttäminen on helpoin tapa, mutta ei paras tapa ihmisen aivoille.
2.Ulkoistamme ajatuksenne sähköisiin järjestelmiin.

🟢 Syvällinen ajattelu edellyttää rauhallista läsnäolevaan mieltä, mutta onko se mahdollista jos iPhonen käyttäjä viettää aikaa puhelimensa kanssa viisi tuntia ja 85 kertaa päivässä.

🔴 Kuusi sanaa: ”We get the data but lose the meaning.”

🔴 Kuusi sanaa: ”The brighter the software, the dimmer the user.”

🔴 Kuusi sanaa: “Google is founded around the science of measurement” (CEO Eric Schmidt).

P.S. Kannattaa tutustua Johannes Gutenbergin sekä Johannes Fustin liiketoimintaan ja erityisesti miksi sitä lainaa mitä ei olisi pitänyt ottaa…

Kategoriat
Uncategorized

Binns: Corporate Explorer

🔵 Corporate Explorer-kirjaa valmisteltiin 20 vuotta.

✅ Kirjan pääviesti on, että todennäköisyydet start-upeille disruptoida liiketoimintaa ovat muuttuneet. Korporaatioissa on opittu elämään disruption kanssa ja uusi todellisuus on, että suuret yritykset kykenevät hyödyntämään resurssejaan kehittämiseen. 

✅ Kirjan keskeiset opit ovat: 
1. Menetelmät eivät ole yhden koon sukkahousuja eikä niissä huomioida korporaatioiden tarpeita. 
2. Kehittäjäroolissa työskentely start-upissa on tyystin erilainen kuin kehittäjän rooli korporaatiossa.  

✅ Kirjan tarkoitus vastata korporaatiokehittäjän kysymykseen ”mitä minä teen”. Kaikille kehittäjille on yhteistä:
– Tunnistaa mahdollisuudet (kasvuun), 
– rakentaa kyvykkyydet kaupallistaa tunnistettu mahdollisuus ja
– laittaa toimeksi lupia kyselemättä.
<= Tässä kirjassa on paljon yhtäläisyyksiä Safi Bahcallin kirjaan ”Loonshots” ja nämä kirjat pitäisikin lukea yhteen putkeen.

✅ Kolmen kohdan kyvykkyydet: 
1. Ideointi – tarvitaan paljon ideoita. Esim. Amazonilla jokainen voi kirjoittaa PR/FAQ-tiedotteeen, jossa selitetään miksi idea on asiakkaalle hyödyllinen.
2. Hautomo – jossa ideoista syntyy toimeenpantavia bisnesehdotuksia ja sen perusteella voidaan pivotoida tai lopettaa toiminta. Hautomon avulla päästään testaamaan markkinoiden avulla oletuksia – haluavatko asiakkaat maksaa palvelusta, ja keräämään systemaattisesti oppeja. 
3. Skaalaaminen – kuinka konvertoida validoitu bisnesmalli kestäväksi liiketoiminnaksi. 

✅ Mistä löytyy disruptio?
1. Megatrendit  
2. Yrityksen kilpailuedut. 
3. Markkinoilla syntynyt mahdollisuus. 
4. Asiakaskohtaiset ongelmat/ratkaisut. 

✅ Amazonin mukaan bisnesidean pitää (1) tarjota differoituvat asiakaskokemus, (2) ideasta voi tulla merkittävää kassavirtaa ja (3) sen tuotto-odotukset ovat erinomaiset.

✅ Miten skaalautua? 
1. Yritysosto.
2. Talon sisällä tapahtuva venturointi. 
3. Vivuttaa olemaasa olevan liiketoiminnan/ihmisten/teknologian kautta.
4. Kumppanuudet omien tai uusien kanavien kautta. 

✅ Innovaatioteollisuus on keskittynyt menetelmien ja työkalujen kehittämiseen. Design thinking kehittyi Tom ja David Kellyn töiden ansiosta, Lean startup kehittyi Steve Blankin ja Eric Riesin ansiosta, Agile ohjelmistokehitysliikkeen kasvoi joukkoistetusti.

✅ Moni markkinajohtaja on ollut kykenemätön vastaamaan innovaatioihin: Nokian matkapuhelinliiketoiminta myytiin Microsoftille, jonka se alaskirjasi parissa vuodessa. EMI lakkasi olemasta 2012. Valokuvia otetaan enemmän kuin koskaan, mutta silti Kodak ja Polaroid hävisivät. 

✅ Mikä on muuttunut sitten Kodakin, Polaroidin, EMI:n eli What is different?
1. Yritysjohto kykenee suhteuttamaan disruption tuoman sekä mahdollisuuden että riskin.  
2. Menetelmätyö tukee disruptiomahdollisuuksia. 
3. Yritysten kyky eriyttää ydinliiketoiminta ja kasvuliiketoiminta, mutta silti hyödyntää kummankin vahvuuksia. 

🔴 ”Customers had become a cost to manage, not a community to serve.”

Kategoriat
Uncategorized

Bahcall: Loonshots

🔵 Parasta kirjassa on tarinat ja miten ne on kerrottu. Tunnustan, että tykästyin kirjoittajan tapaan tuoda esiin tarinoita ja opin paljon uusia teollisia menestystarinoita. Niistä mielenkiintoisin oli Polaroid ja sen kehittäneen Edwin Landin tarina. Jo pelkästään sen takia kirja on lukemisen arvoinen.

✅ Kirja idea on kertoa – vaikeudesta, jolla pähkähulluista ideoista (tutka) tulee totta ja miten merkittävät yhtiöt (Pan-Am, Polaroid) kompastuvat omaan näppäryyteensä.      

✅ Mikä tappaa yhtiön? Polaroid-yhtiö kuoli kun se unohti perustehtävänsä ja ryhtyi taiteilemaan: “This is a product that has much more scientific and aesthetic appeal than commercial significance.”  

✅ Kirjan pääviesti on, että:
1) Pähkähullut ideat syntyvät kulttuurissa, joka tukee niiden syntymistä.
2) Pähkähullujen ideoiden takana on enemmän ihmisiä, jota kasvattavat asioita kuin ovat suuria visionäärejä.

✅ Kirjan vaikein kysymys on, että miksi hyvät tiimit, hyvät tarkoitukset ja parhaat ihmiset tappavat erinomaisia ideoita. 

✅ Amerikkalaisen bisneskirjan tyyliin tarjolla on myös metodi, jolla pähkähullut ideat tulevat todeksi. Sitä kutsutaan kirjassa Bush-Vail -säännöiksi:
1. sääntö. Pähkähullut ideat tarvitsevat ideanikkarit ja projektipäälliköt, mutta ne kannattaa pitää erillään, koska muuten ne rupeavat sotimaan.
2. sääntö. Pähkähullujen ideoiden taustalla on sekä ideanikkarit ja ihmiset, jotka tekevät niistä totta. Kumpaakin ihmisryhmää pitää kohdella tasapuolisesti.
3. sääntö. Systeemi tai prosessi, joka tuottaa ja varjelee pähkähulluja ideoita kaipaa myös suojelua. 

✅ Toiseksi mielenkiintoisin osa kirjaa on ihmiset ja heidän pähkähullujen ideoitten mini-elämänkerrat. Heitä ovat mm. Pan-Amin perustaja Juan Trippe, Raytheonin Vannevar Bush, Applen Steve Jobs, kapitalismin keksijä Adam Smith ja tietenkin keksijänero Edwin Land.

🔴 Kuusi päivää ennenkuin Adam Smith kuoli: “I love your company, gentlemen, but I believe I must leave you to go to another world.” 

Kategoriat
Uncategorized

Iansiti & Lakhani: Competing in the Age of AI

🔵 Tekoälykirja kuukaudessa pitää konkurssin loitolla. 

✅ Kirja keskeinen ratkaisuvaihtoehto on rakentaa oma AI-tehdas. Avainsanat onneen ovat ”datan ja analytiikan teollistaminen”. Aloita kehittämällä chatbotin kautta asiakasymmärrystä, koneppimista verkkokauppaan ja RPA:lla automatisoit taustaprosesseja.

✅ AI-tehtaan tavoite on synnyttää:
1) Skaalaetua (scale)
2) Riittävä laajuus (scope)
3) Oppimista & kehittymistä (learning).

✅ AI-tehtaan osastot ovat:
⁃ Dataputki, jonka prosessissa kerätään, syötetään, puhdistetaan, integroidaan, prosessoidaan ja turvataan dataa.
⁃ Algoritmikehityksessä tuotetaan ennusteita tulevaisuuden toimenpiteistä ja päätöksistä. Tämä on datatehtaan kriittisin rooli.
⁃ Eksperimentoinnissa testataan kausaliteetit ennusteista ja päätöksistä esim. A/B-testeillä ennenkuin ne viedään tuotantoon.  
⁃ Softainfrastruktuuri, joka tuottaa tasalaatuisen prosessoinnin ja komponenteista muodostuvan tuotannon.

✅ Suomeksi sanottuna AI-tehdas tuo massatuotannon menetelmät datan prosessointiin ja analytiikkaan.

🔴 AI muuttaa prosessit ohjelmistoiksi. Mieti miten työstä tehdään ohjelmisto? Kirjoittajat osasivat sanoittaa kaiken sen min

Kategoriat
Uncategorized

Berlin: The Man Behind The Microchip

🔵 Kuka on Robert Noyce? Hän on Piilaakson Thomas Edison ja Henry Ford. Mies, joka perusti Intelin. Keksijä, jolla on 17 patenttia. Ihminen, jolta kopioidaan johtamisoppeja vieläkin. “Go off and do something wonderful.”

✅ Tiedätkö miksi Piilaakso syntyi? 
– Koska puolijohdeteollisuus tuotti suuret voitot (Intel 40 % ja Fairchild Semiconductor 87 %).
– Koska sinne kehittyi ekosysteemi missä kohtasivat huomisen pioneerit eli sijoittajat, yrittäjät, yhteiskunta ja opiskelijat. 

✅ Noycen johtamisperiaatteita:
– Viettää 99% työajasta inspiraatiovaiheessa ja loput perspiraatiossa.
– Sitoutua ajatukseen yhteisestä leivästä.
– Toimia oikein ja antaa mahdollisuus toimia oikein. 
– Laissez-fairen kautta ihmiset saa loistaa.
– Tehdä rohkeita päätöksiä.
– Luoda aktiivisesti yrityskulttuuria.

✅ Yrityskulttuurista:
– Jyrkkä ei sisäiselle valtataistelulle
– Kerrotaan kaikki – ei salaisuuksia
– Suora kontakti johdon ja työntekijöiden välillä
– Vapaus ja veljeys työpaikalla
– Esihenkilö mahdollistajana

✅ Miten yrityskulttuuri käytännössä toimi?
• Yhteisessä ruokalassa
• Uutiskirjeillä
• Henkilöstökokouksia
• Valaa itseluottamusta ihmisiin, joka oli Noycen isoin vahvuus