Avainsana: Internet

🔵 ”You don’t need to be big to be powerful. You just need to be infectious.”

🟢 Tavoite on toimia vastalääkkeenä kaikelle sille moskalle mitä internet on ympärillemme luonut. Se kannustaa ihmisiä omaksumaan ”tarttuvan anteliaisuuden” periaatteen ja näyttää miten internet voisi toimia hyvän voimana. Tarttuva anteliaisuus luo paremman internetin.

🟢 Pääviesti on, että anteliaisuus on avainasema parempaan tulevaisuuteen ja onnistuessaan voi muuttaa internetin toiminnan. Tekojen ei tarvitse olla suuria, mutta niiden tulisi olla sekä hyödyllisiä että vilpittömiä. ”A pathway forward to an Internet we can love.”

🟢 Chris Anderssonin tarttuvan anteliaisuuden logiikka on suoraviivainen:

1) Internet voi tehostaa anteliaisuutta ja

2) Anteliaisuus voi muuttaa internetin.

🟢 Kirjan caset on kaikkea TED-palvelusta, #ArtistSupportPledge ja päätyen Patagoniaan. Ne tuntuvat kuluneilta esimerkeiltä, mutta sopivat erinomaisen hyvin kirjan pääsanomaan. Kirja suorastaan huutaa löytämään erilaisia anteliaan mielen lähettiläitä ja uudistajia. Suomestakin löytyy esimerkkinä mm. Mikko-Pekka Hanskin käynnistämä hyvän mielen ministeriö. Pienillä teoille on iso vaikutus.

🟢 Keskeiset opit: 

– Internet kaipaa kipeästi anteliaisuuteen uudistajia, jotka voivat palauttaa sen ystävällisyyden vahvistajaksi ilkeyden sijaan.

– Internet voi tehostaa anteliaisuutta, mutta sen täytyy tapahtua viisaasti ja aidosti.

– Anteliaisuudella on suuri potentiaali vaikuttaa positiivisesti ihmisiin ja yhteiskuntaan.

– Anteliaisuuden leviäminen vaatii ihmisten aktiivista osallistumista ja tietoista toimintaa.

– Anteliaisuus voi parantaa ihmisten onnellisuutta ja luoda positiivisia ketjureaktioita.

–  Pienikin anteliaisuuden osoitus voi levitä laajalle ja saada aikaan suuria muutoksia. Anteliaisuus tekee ihmisen onnellisemmaksi.

🟢 Kolme pointtia:

1) Saksalainen filosofi Immanuel Kant opetti, että teolla oli moraalista arvoa vain, jos se tehtiin velvollisuudentunnosta. Jos siitä sai mitään muuta hyötyä, se oli itsekkyyttä. 

2) Anteliaisuuden tapauksessa vaikutusta vahvistaa se, mitä sosiaalipsykologi Jonathan Haidt kutsuu ”moraaliseksi kohotukseksi”. Kun näemme jonkun tekevän hyvän teon kolmannelle osapuolelle, se vaikuttaa meihin fyysisesti – lämmin tunne, joka inspiroi meitä toimimaan samoin, luo näin mahdollisen ystävällisyyden ketjureaktioon.

3) Tutkimusten perusteella tiedämme, että anteliaisuus tekee onnellisemmaksi 🤩

🔴 ”Kuusi” sanaa kirjasta: ”Jos haluat onnellisuutta tunniksi, ota nokoset. Päiväksi, mene kalaan. Kuukaudeksi, mene naimisiin. Vuodeksi, peri omaisuus. Eliniäksi, auta toisia.” (Kiinalainen sananlasku) 

🔵 Vallankumous on syönyt lapsensa ja se on synnyttänyt ”despotismin siitä seuraavine kauheuksineen”. Meistä on tullut pilviajan despoottien ja aristokraattien alamaisiksi. Tämä on 2020-luvun Eläinten vallankumous-kirja. 

✅ Kirjan pääviesti on, että alunperin internet oli hajautettu tietoverkko, josta kukaan ei ollut vastuussa. Nyt kaikki on kääntynyt päälaelleen ja hajautetusta on tullut keskitetty. Se on nyky-internetin ongelma.

✅ Mitä tapahtui? Internetin piti olla vapaiden kansalaisten hallinnoima tietoverkko, mutta yllättäin olemme ajatuneet despoottien ja aristokraattinen alamaisiksi. Uuden ajan internet-despootit ja -aristokraatit ovat ottaneet meidät omakseen. ”Jos et maksa mitään, niin sinä olet tuote” on todellinen yhteiskunnallinen kysymys. Uber, EBay, Amazon ja muut alustataloustoimijat eivät pelkästään mikromanageeraa asiakkaitaan, vaan se nanomanageeraa yksittäisiä tekemisiä sekä päätöksiä priorisoimalla niitä  algoritmien ja analytiikan avulla.  

✅ Kirjan tavoite on saada meidät miettimään, että kuinka alustatalousyhtiöt muuttavat meidän yhteiskuntajärjestystä ja kuinka kuinka alustatalousyhtiöt rakentavat uutta yhteiskuntajärjestystä. Toinen tavoite on kirjoittaa länsimaisen sähköisen liiketoiminnan historiaa.

✅ Kirjan keskeiset kysymykset liittyvät insitituutioihin:

– Jos viranomaisten tehtävä on suojella meitä, niin kuka suojelee meitä viranomaisilta. Miten vastaava logiikka toimii alustataloudessa. Koska alustayhtiöt eivät ole demokraattisesti valittuja toimijoita, niin ainoa vastaus on yhtiöiden toteuttama itsesäätely. Mutta kuka suojelee meitä alustayhtiöiltä? 

– Toinen keskeinen kysymys, jota kirja ratkoo on kilpailun tuoma reiluus, joka ei toteutu alustayhtiöissä. Teknologian ja sääntelyn suhde on lisämauste kirjassa. Esim. lohkoketjut eivät tuo vastausta tähän kysymykseen, koska ne ovat osa hallintoa, mutta eivät tuo mukanaan säätelyä. 

– ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12). Osaako joku vastata kuinka esim. kultainen sääntö saadaan toimimaan alustataloudessa? Se on keskeinen osa ”lähimmäisenrakkauteen kannustavassa etiikassa, joka  esiintyy hieman erilaisessa muodossa monissa muissa uskonnoissa ja aatesuunnissa”.

– Ei niin, että kirjassa olisi kaikkia vastauksia esitettyihin kysymyksiin, mutta tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että mietimme ja ratkaisemme kirjassa esitettyjä kysymyksiä. Muun muassa miten länsimaisen yhteiskunnan perustavaalaatua olevat pilarit toteutuvat internetissä. 

✅ Mitä meidän pitäisi kirjan mukaan korjata? Pääsääntöisesti meidän piti päästä eroon kaikenlaisista portinvartijoista ja välikäsistä. Ainakin seuraavat kaipaavat korjaussarjaa:

1. Internetin piti voimistaa sekä yksilöitä että yhteisöjä ja antaa tasapuolinen pääse samaa tietoon.

2. Internetin piti hävittää keskushallinnot, jotka tuottavat keinotekoisia rajoja sekä tietoa meistä.  

3. Internetin piti perustua järjestelmän sijaan eettisyyteen

4. Internetin piti hävittää autokratia ja vapauttaa yksilöt ylhäältä tulevasta kontrolloinnista.

5.  Internet on tuottanut maailmaan mahtavimmat portinvartijat ja välikädet kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Kaiken edellä mainitun visionäärit lupasivat meille, mutta ovat toimittaneet ihan jotain muuta. Olemme päätyneet erilaisten maksumuurien sisään ja meidät on lokeroitu erilaisiin tietokantoihin.

✅ Valtion viranonomaisia ei ole pelkästään häivytetty olemattomiin, vaan alustatalousyhtiöt ovat jopa ryhtyneet kilpailemaan valtion roolista yhteiskunnassa. Toiseksi algoritmeihin perustuva päätöksen teko on byrokratian uusi muoto, jota hallinnoi sekä joka tuottaa säännöt algoritmeihin.

✅ Sähköinen kaupankäynti ei ole tuottanut sähköistä sisämarkkinaa Euroopan Unioniin. Potentiaalisesti iso sähköinen sisämarkkina on kutistunut yllättävän pieneksi. Kirjassa esitellään mielenkiintoisia lukuja miten kansainvälinen ”kivijalkabisnes” on globaalimpaa kuin sähköinen bisnes.  Esim. Ranskassa 5 % kivijalkayrityksistä vastaa 88% viennistä, mutta vastaavat 5% tuottaa sähköisen bisneksen puolella vain 35% viennistä eBayn tilastojen valossa. Regulaation ja pienen sisämarkkinan takia vain 21 % sähköistä liiketoimintaa tekevistä ovat halukkaita myymään toisiin jäsenvaltioihin. 

✅ Todellisuudessa EU:n sisämarkkina-asioista päätetään Piilaaksossa eikä Bryssselissä. UK:ssä suunnitellut pelit ostetaan Steamista, italialaiset kengät ostetaan Amazonista, ranskalaiset elokuvat katsotaan Netflixsistä, serbialainen myy työpanoksensa Upworkissa ja suomalaiset mobiilipelit myydään App Storessa.

✅ Onko internet siis syntynyt meille uuden luokkayhteiskunnan, jossa:

1. Aristokraatit alistavat alaisiaan niin kuin ennenkin.

2. Uusi keskiluokka on hyötynyt aristokraattien läänityksistä tuottamalla sinne menestyksekkäitä sovelluksia, OnlyFans-sisältöjä, striimejä, kauppapaikkoja, vaikuttajamarkkinointia jne.

3. Digityöläiset tuottavat käsityönä alustatalousyhtiöihin moderointia, käännöspalveluita, dataluokitteluja, virtuaaliassistenttipalveluita.

4. Viimeinen ja vähäisen luokka on kuluttajat, joita kohdellaan kuin karjalaumaa ja joka käyttäytyy tiedostamattomasti kuin laumassa.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – “Competition is for losers” (Peter Thiel).