Kuukausi: helmikuu 2024

Kategoriat
Uncategorized

How to Make the World Add Up

🔵 ”Vale, emävale, tilasto”-vitsi yhdistettynä Steve Bannonin strategiaan ”Flood the zone with shit.” Tarvitseeko muita syitä lukea tämä kirja?

🟢 Kirjan pääviesti on, että tilastot ovat voimakas työkalu todellisuuden ymmärtämiseen, mutta niitä on tulkittava kriittisesti ja varoen. Meidän on oltava tietoisia tilastoihin liittyvistä virheistä ja harhoista, jotta voimme tehdä niistä järkeviä päätelmiä.

🟢 Kirjan tavoitteena on auttaa lukijoita kehittämään tilastollista ajattelua ja kykyä arvioida kriittisesti tilastotietoa. Kirjailija haluaa antaa lukijoille työkalut, joiden avulla he voivat välttää tilastoihin liittyviä virheitä ja tehdä parempia päätöksiä. Käytännössä kirjassa tarjoillaan oppeja 10 käskyn muodossa, joka tekee niistä muistettavampia.

🟢 Keskeiset opit:

  • Poikkeuksellinen väite: Se tarvitsee tuekseen poikkeukselliset todisteet. Ja päin vastoin ymmärrettävää väitettä ei tarvitse erikseen perustella.
  • Hyvä väite: Se on helppo muistaa, mutta riittävän uskottava sekä oikeassa että väärässä.
  • Halpa: Tilastot ovat melko halpa henkivakuutus tilannekuvan rakentamiseen.
  • Kaikki tilastot eivät ole aina totta: On tärkeää ymmärtää, miten tilastot on kerätty ja analysoitu sekä ottaa huomioon mahdolliset virhelähteet.
  • Korrelaatio ei ole syy-seuraussuhde: Vaikka kaksi asiaa korreloivat keskenään, se ei tarkoita, että toinen aiheuttaa toisen.
  • Pienetkin erot voivat olla merkittäviä: On tärkeää ottaa huomioon tutkimuksen konteksti ja arvioida, onko eroilla todellista merkitystä.

🟢 Mielenkiintoisia havaintoja:

  • Muddy Water-taktiikka: Kirjassa kuvataan useita esimerkkejä tilastojen väärinkäytöstä. Erityisesti kannattaa lukea tapaus, jossa tupakka-alan yritykset eivät lähteneet kiistämään keuhkosyövän ja tupakan välistä yhteyttä, vaan yrittivät heikentää tutkimustuloksia tupakan vaaroista pyytämällä lisää todisteita, joka jätti tupakoitsijoille ajatuksen, että onkohan syy-yhteys totta.
  • Fake news: Meidän ei pitäisi sokeasti uskoa tilastoihin, vaan meidän pitäisi aina kysyä kysymyksiä ja etsiä lisätietoa. Fake news-aikakausi tekee kirjasta hyödyllisen, kun tarvitsee ymmärtää tilastotietoa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
  • Kirjavinkkejä: Presence (Amy Cuddy) ja Willpower (Roy Baumeister & John Tierney).

🟢 Kirja sisältää useita mielenkiintoisia case-esimerkkejä, jotka havainnollistavat tilastojen tulkinnan haasteita. Sen sivuilla seikkailee paljon erilaisia tunnettuja hahmoja ja tarinoita heidän suhteesta tilastoihin kuten Florence Nightingale ja Milton Friedman. 

🔴 ”I can think of nothing an audience won’t understand. The only problem is to interest them; once they are interested they understand anything in the world.” (Orson Wells)

Kategoriat
Uncategorized

Huomisen asiakas

🔵 ”Your margin is my opportunity” (Jezz Bezos). Ja siitä puhutaan tässä kirjassa. Kilpailijat palvelevat asiakkaitaan paremmin kuin sinä jos se on kannattavampi. Mitä voisi tehdä asialle?

🟢 Kirjan pääviesti on, että asiakaskokemus on tärkein tekijä liiketoiminnan menestyksessä. Yritysten, jotka haluavat menestyä, on keskityttävä asiakkaiden tyytyväisyyteen ja lojaliteetin rakentamiseen.

🟢 Keskeinen idea on on lanseerata 9to5-ajatus, joka koostuu viidestä asiakaskokemuksen kulmakivestä ja se esitetään 9-muodossa.

🟢 Muita nostamisen arvoisia huomioita kirjasta:

  • Asiakaskokemus on enemmän kuin pelkkä asiakaspalvelu. Se kattaa kaikki asiakkaan kohtaamiset yrityksen kanssa.
  • Asiakaskokemuksen parantaminen pitää johtaa liikevaihdon kasvuun, asiakastyytyväisyyteen ja lojaliteetin lisääntymiseen.
  • Yritysten on mitattava asiakaskokemusta ja kerättävä palautetta asiakkailta.
  • Yritysten on luotava asiakaskeskeinen kulttuuri ja panostettava asiakaskokemuksen parantamiseen kaikilla tasoilla.

🟢 Kirjassa karvataan hauskasti väittämällä, että digitaalista asiakaskokemusta ei ole olemassa? Asiakas ei lähtökohtaisesti etsi digitaalista asiakaskokemusta, vaan digitaalisuus toimii mahdollistajana. Se on väärin ajateltu, mutta tietenkin konsultointiin kuuluu karvoja nostattavat väittämät.

🟢 Keskeiset opit:

  • Asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän paremmasta asiakaskokemuksesta.
  • Asiakkaat uskovat toisia asiakkaita enemmän kuin yritysten mainontaa.
  • Positiivinen asiakaskokemus voi johtaa suosittelun kehään, joka tuo uusia asiakkaita yritykselle.
  • Yritysten on oltava valmiita muuttumaan ja sopeutumaan asiakkaiden tarpeiden ja odotusten muuttuessa.

🟢 Kirjassa siteerataan Fred Reichheldiä ja NPS, puhutaan segmentoinnista sekä palvelumuotoilusta ja ne kuuluvatkin jokaiseen asiakaskokemuskirjaan.

🟢 Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella:

  • Keskity asiakaskokemuksen parantamiseen kaikilla tasoilla.
  • Mittaa asiakaskokemusta ja kerää palautetta asiakkailta.
  • Luo asiakaskeskeinen kulttuuri ja panosta asiakaskokemuksen parantamiseen kaikilla tasoilla.
  • Ole valmis muuttumaan ja sopeutumaan asiakkaiden tarpeiden ja odotusten muuttuessa.

🟢 Mielenkiintoisia nostatuksia ovat mm:

  • Siirtymä ostetusta kasvusta ansaittuun kasvuun
  • Kuinka parantunut asiakaskokemus kasvattaa lojaliteettia
  • Tai miten lojaliteetista 13 % on hintaa ja 20 % brändia ja loput 67 % asiakaskokamusta.
  • Tyytyväiset asiakkaat myös suosittelevat eteenpäin yritystä tai tuotetta.
  • Asiakkaat uskovat toista asiakasta – jopa online-keskustelujen nimimerkkejä – mieluummin kuin yritysten ja brändien viestejä. 

🔴 Kuusi sanaa: Tämän päivän yllätys on huomisen minimi.

Kategoriat
Uncategorized

Maskiner som tänker

🔵 Terveisiä Norjasta! Nyt on huippusiisti tilaisuus lukea norjalainen keinoälykirja (ruotsiksi). Suomeksihan meillä on ollut tämänkaltainen Antti Merilehdon kirja ollut saatavilla jo vuodesta 2018 alkaen. 

🟢 Hämmentävästi kirjassa pohdiskellaan: 

– Keinoälyn tietoisuutta, ihmisen eettisiä valintoja siihen liittyen ja vastuutamme keinoälyn tietoisuudesta (jos kone saavuttaa tietoisuuden niin voimmeko lopettaa sen)

– Samoin melko ratkaisemattomalta kuulostavat kysymykset automaattisesta päätöksenteosta (kuka kuolee auto-onnettomuudessa => kuski vai jalankulkija)

🟢 Muihin AI-kirjoihin verrattuna kirja keskittyy eettisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Sanoisin, että kirjan ehdoton vetovoima on eettiset kysymykset ilman, että sitä erityisesti mainostetaan ratkovan eettisiä kysymyksiä. Esim. Amazon romutti tekoälypohjaisen rekrytointijärjestelmän, koska se tuotti vinoutunutta päätöksentekoa (halusi palkata vain miehiä).

🟢 Keskeiset opit: 

– Kirjassa kehutaan EU AI Act-sääntelyä 

– AI = koneoppimista + neuroverkkoja + datan merkitystä, 

– se korostaa eettisiä haasteita, lainsäädäntöä ja tulevaisuuden näkymiä 

🟢 Nobelisti sir Roger Penrose uskoo, että tietoisuus on emergentti ja kvanttimekaaninen ilmiö. Hän katsoo, että meidän on ensin mullistettava käsityksemme kvanttifysiikan maailmasta, jotta voimme ymmärtää, mikä tietoisuus on. Ja siksi hänen mukaansa emme vielä tiedä mitä tietoisuus on eikä vastuuta koneen tietoisuudesta.

🟢 Kirjan tavoite on herättää lukija ajattelemaan AI:n roolia yhteiskunnassa, eettisiä kysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Sitten kirjan sivuilla seikkailevat IBM:n DeepBlue, Googlen AlphaZaro ja tietenkin Microsoftin Clippy ja Tay. Kaikki aikansa sankareita. 

🟢 Suosituksia: 

-Panostetaan algoritmien perusteisiin ja läpinäkyvyyteen (valvontaa?), 

– Automaattisen päätöksenteon vuosihuolto (auditoidaan koneen päätöksiä), 

– Yrityksiin konsultointia AI:n eettisistä kysymyksistä (vastaako yrityksen arvoja)

🔴 Kuusi sanaa: ”Älä aloita niillä tietoisuusjutuilla. Tuhlaisit vain aikaasi.” (Sir Roger Penrose)

Kategoriat
Uncategorized

Nuts & Bolts

🔵 Mitä sanottiin ensimmäisessä puhelussa? Ja kuka keksi pyörän? Tämä kirja kertoo näistä ja muista insinöörityön tuloksista. Periaatteessa kirja kertoo seitsemästä innovaatiosta ja sen vaikutuksesta, mutta käytännössä kirja kertoo insinöörityön inhmillistä tarinaa

🟢 Seitsemän keksintöä, jotka ilmentävät suunnittelun ihmeitä ja ovat kehittyneet kokeilujen sekä erehdysten kautta: 

1)köysi (Ranska 50 000 eKr) ja 

2)pyörä (Mesopotamia 3900 eKr) 

3)Naula (Egypti 3400 eKr)

4)pumppu (Mesopotamia 3000 eKr). 

5)magneetti (Kreikka 600-luku eKr, 

6)linssi (Kreikka 424 eKr), 

7)jousi (Mongolia 1100-luvulla), 

🟢 Jokainen keksintö vastaa ihmisten perustarpeisiin: naula liittää, pyörä mahdollistaa liikkeen, jousi varastoi energiaa, magneetti manipuloi etäältä, linssi ohjaa valoa, köysi tarjoaa vahvaa ja taipuisaa materiaalia ja pumppu liittyy nesteiden liikuttamiseen. 

🟢 Keksintöjen tarinat korostavat innovaation moninaisuutta maailman eri aikakausilla ja alueilta sekä tuovat esiin vähemmän tunnettuja insinöörejä.

🟢 Insinöörin taideteos on syntynyt prosessin kautta, jossa on epäonnistumista ja uudelleenkäyntiä. Meillä on tarve kehittää yhteiskuntaa, joka kannustaa kokeiluun ja epäonnistumiseen sekä sellaiseen elämään joka ei leimaa epäonnistumista heikkoudeksi.

🟢 Keskeiset opit tekstistä ovat seuraavat:

  • Epäonnistuminen on osa insinöörityötä. Menestykseen pääseminen vaatii usein lukuisia yrityksiä ja epäonnistumisia.
  • Insinöörityö on inhimilliastä. Se kertoo siitä, miten ihmiset ovat vastanneet tarpeisiinsa ja ratkaisseet ongelmiaan kekseliäisyydellä.
  • Insinöörityöllä on potentiaalia muuttaa maailmaa paremmaksi. Insinöörit voivat kehittää ratkaisuja ympäristöongelmiin, parantaa terveydenhuoltoa ja tehdä elämästämme helpompaa ja mukavampaa.

🟢 Mutta ennen kaikkea – tulevaisuudessa tarvitsemme insinöörejä, jotka voivat ymmärtää ympäristöä ja pelastaa maapallon.

🟢 Graham Bell soitti Lyceum Hallissa Massachusetts soitti avustajalleen Thomas Watsonille puhelun 12.2.1877, joka meni seuraavasti: ”Mr Watson, can you hear me? Yes sir, I hear you”, jonka jälkeen Watson lauloi yleisölle. 

🟢 Pyörän keksivät sumerilaiset Mesopotamian alueelle 3900 eKr., mutta Yamnayan heimo kaupallisti pyörän tuoden sen Eurooppaan. Pyörän ansiosta yamnayan kieli elää vielä mm. englannin, sanskrit, kreikan, latinan, pashton, bulgarian ja saksan kielessä.

🟢 Ihmiset eivät ole keksineet kaikkea. Esimerkiksi ensimmäisenä köyden keksivät neandertalit. Kaakkois-Ranskassa, Ardèche-joen lähellä sijaitsevassa laaksossa nimeltään Abri du Maras, tiedetään neandertalien asuneen pitkiä aikoja keskisellä paleoliittisella kaudella (n. 300 000–30 000 vuotta sitten). Arkeologit ovat löytäneet pienen pieni köydenpätkä, vain 6,2 mm pitkä, joka on peräisin 41 000–52 000 vuoden takaa.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: ”Insinööri voi johtaa meidät siihen keitä haluamme olla.”

Kategoriat
Uncategorized

Perfection Trap

🔵 Kuka on headhuntterin unelma kandidaatti? Perfektionisti. Tai ainakin niin kandidaatit luulevat ja siksi he usein tarjoavat suurimmaksi heikkoudeksi perfektionismia. ”If you shoot for perfection, you’ll land on excellence”.

🟢 Pääviesti on, että perfektionismilla ei ole yhteyttä menestykseen tai itseasiassa se haittaa suorituskykyä. Perfektionismi on kulttuurinen ilmiö, joka aiheuttaa valtavaa painetta sekä vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen. Perfektiosnimi johtuu pelosta ja riittämättömyydestä sekä epävarmuudesta, että täyttääkö muiden odotukset. Kirjoittaja kannustaa tavoittelemaan ”tarpeeksi hyvä”-asennetta. ”You can’t let your failures define you, you have to let your failures teach you.” (Barack Obama, 2009)

🟢 Faktoja perfektionismista: 

  • Perfektionismi on suhteellinen piirre
  • Se edistää monia mielenterveysongelmia
  • Se ei korreloi menestyksen kanssa
  • Se on kasvamassa räjähdysmäisellä nopeudella, jopa epidemiaksi asti

🟢 Kirjan keskeinen oppi – yhteiskunnallisten arvojen pitäisi muuttua painottaakseen hyvinvointia saavutusten sijaan.

🟢 On kolmenlaisia perfektionisteja:

  1. Sisäisesti suuntautunut perfektionismi: Perustuu sisäiseen paineeseen olla täydellinen ja pyrkii täyttämään ulkoiset odotukset. Tämä aiheuttaa jatkuvaa ristiriitaa ja itsensä moittimista.
  2. Ulkoisesti suuntautunut perfektionismi: Perustuu ulkoisiin odotuksiin olla täydellinen ja se käsittää uskomuksen siitä, että muut odottavat täydellisyyttä. Tämä voi johtaa voimakkaaseen arvosteluun, jos odotukset eivät täyty.
  3. Toisiin kohdistunut perfektionismi: Keskittyy muiden täydellisyyden odottamiseen, kuten ystävien tai työtovereiden. Se juontaa juurensa jatkuvasta epävarmuudesta siitä, ettei ole tarpeeksi täydellinen.

🟢 Kirjan mukaan kaikki perfektionistit ovat toivottomia ylisuorittajia – he eivät vain voi olla auttamatta itseään. He hienosäätävät ja iteroivat. He muokkaavat ja työstävät asioita huomattavasti enemmän kuin on tarpeen. Tutkimukset osoittavat, että huolimatta kaikista hengästyttävistä yrityksistään huolimatta perfektionistit eivät ole sen enempää menestyneitä kuin ihmiset, jotka eivät ole erityisen perfektionistisia.

🟢 Kirjan tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään perfektionismin vaikutuksia ja tarjota työkaluja sen voittamiseen. Miten eroon perfektionismista:

  • Itsensä hyväksymisen harjoittaminen
  • Terveellisten rajojen asettaminen
  • Epärealististen odotusten haastaminen
  • Itsensä vertaamisen lopettaminen muihin
  • Myötätunnon osoittaminen itselle

🟢 Erinomaisuus vs. perfektionismi…Toisin kuin perfektionistit – ihmiset jotka keskittyvät erinomaisuuteen, tietävät milloin korkeat standardit on saavutettu ja he voivat päästää asioista irti pelkäämättä niiden epätäydellisyyttä. Toisaalta vaarana on, että erinomaisuus muuttuu perfektionismiksi.

🟢 Ahdistuneissa ihmisissä ihmisissä ilmenee paljon perfektionismia, hieman ahdistuneilla on kohtalaiset perfektionismin tasot ja vailla ahdistuneisuutta olevilla ihmisillä on matalat perfektionismin tasot. Tämä on positiivinen korrelaatio; henkilö, joka saa korkeat pisteet perfektionismista, saa myös korkeat pisteet ahdistuksesta. Korrelaatio ei tietenkään tarkoita syy-seuraussuhdetta.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – Sarkastisesti ja Jimcollinsmaisesti voisi todeta, että ”Good is the enemy of Great”.

Kategoriat
Uncategorized

Principles of Scientific Management

🔵 Vanha vitsi – Finnairin lentäjille maksetaan tehdyistä tunneista, meille muille maksetaan tuloksista. Tieteellinen johtaminen oli merkittävä innovaatio teollisuus- ja työelämässä ja sen perusperiaatteita löydämme johtamistavoista edelleen (muutosjohtaminen, osallistaminen, mittaaminen, asiakashyödyt).

🟢 Frederick Winslow Taylor esittelee konseptia, jota hän kutsuu tieteelliseksi johtamiseksi. Pääviesti on huoli yhteiskunnan kärsimästä tehottomuudesta ja usko, että ratkaisu piilee johtamistavan perusteellisesta muutoksesta.

🟢 Taylorin lähtökohta oli, että tieteellinen johtaminen tuo hyötyä kaikille osapuolille:

  • Työntekijöille: Korkeammat ansiot, paremmat työolosuhteet ja mahdollisuus kehittää osaamistaan.
  • Työnantajille: Tehokkuuden paraneminen, kustannusten väheneminen ja tulojen kasvu.
  • Yhteiskunnalle: Korkeampi elintaso, alhaisemmat hinnat ja enemmän työpaikkoja.

🟢 Taylor korostaa viittä tieteellisen johtamisen pääperiaatetta:

  1. Tiede korvaa peukalosäännöt: Päätöksenteko ja työmenetelmät perustuvat tieteelliseen analyysiin ja tutkimukseen, ei mutu-tuntumaan.
  2. Harmonia, ei erimielisyys: Työntekijöiden ja työnantajan tulisi pyrkiä yhteistyöhön ja yhteiseen edun tavoitteluun.
  3. Yhteistyö, ei individualismi: Yhteistyö ja tiimityö nähdään keskeisinä tehokkuuden ja laadun parantamisessa.
  4. Maksimipanos: Tavoitteena on maksimoida tuotanto.
  5. Jokaisen ihmisen kehittäminen huippuunsa: Työntekijöiden koulutus ja osaamisen kehittäminen nähdään investointina heidän ja yrityksen yhteiseen hyvään.

🟢 Taylor havainnollistaa periaatteita käytännön esimerkeillä. Hän kuvailee muun muassa:

  • Harkkoraudan lastauksen tutkimusta: Työntekijöille määritettiin aikatutkimuksen tehtävä, heille annettiin parempi koulutus ja heitä palkittiin tulosten perusteella. Tämän seurauksena työntekijöiden ansiot nousivat jopa 60 % ja työtä tehtiin 390 % tehokkaammin.
  • Tiilien lajittelun tehostamista: Työntekijöiden työsuorituksia tutkittiin tarkasti ja heille suunniteltiin optimaaliset menetelmät. Palkkaus kytkettiin työn määrään ja laatuun, mikä johti työntekijöiden ansioiden nousuun ja virheiden vähenemiseen.

🟢 Keskeinen oppi on eräänlainen vaaranpaikka. Menetelmien lisäksi pitää hyödyntää uutta johtamisjärjestelmää eli perehdyttäminen ja työnjohto: Jos näitä menetelmän elementtejä, kuten ajan mittausta ja toiminnallista esimiestyötä, käytetään erillään siitä todellisesta johtamisfilosofiasta, seuraukset ovat monissa tapauksissa katastrofaaliset.

🟢 Kritiikkiä. Taylorin menetelmiä on aikojen saatossa kritisoitu muun muassa työntekijöiden liiallisesta kontrollista, työn yksinkertaistamisesta ja ihmisyyden unohtamisesta. On tärkeää huomioida, että teoksen syntyaika 1910-luku vaikutti merkittävästi sen näkökulmiin.

🔴 Kuusi sanaa: Tieteellinen johtaminen = tietoa + yhteistyö = parempi tulos.