Principles of Scientific Management

🔵 Vanha vitsi – Finnairin lentäjille maksetaan tehdyistä tunneista, meille muille maksetaan tuloksista. Tieteellinen johtaminen oli merkittävä innovaatio teollisuus- ja työelämässä ja sen perusperiaatteita löydämme johtamistavoista edelleen (muutosjohtaminen, osallistaminen, mittaaminen, asiakashyödyt).
🟢 Frederick Winslow Taylor esittelee konseptia, jota hän kutsuu tieteelliseksi johtamiseksi. Pääviesti on huoli yhteiskunnan kärsimästä tehottomuudesta ja usko, että ratkaisu piilee johtamistavan perusteellisesta muutoksesta.
🟢 Taylorin lähtökohta oli, että tieteellinen johtaminen tuo hyötyä kaikille osapuolille:
- Työntekijöille: Korkeammat ansiot, paremmat työolosuhteet ja mahdollisuus kehittää osaamistaan.
- Työnantajille: Tehokkuuden paraneminen, kustannusten väheneminen ja tulojen kasvu.
- Yhteiskunnalle: Korkeampi elintaso, alhaisemmat hinnat ja enemmän työpaikkoja.
🟢 Taylor korostaa viittä tieteellisen johtamisen pääperiaatetta:
- Tiede korvaa peukalosäännöt: Päätöksenteko ja työmenetelmät perustuvat tieteelliseen analyysiin ja tutkimukseen, ei mutu-tuntumaan.
- Harmonia, ei erimielisyys: Työntekijöiden ja työnantajan tulisi pyrkiä yhteistyöhön ja yhteiseen edun tavoitteluun.
- Yhteistyö, ei individualismi: Yhteistyö ja tiimityö nähdään keskeisinä tehokkuuden ja laadun parantamisessa.
- Maksimipanos: Tavoitteena on maksimoida tuotanto.
- Jokaisen ihmisen kehittäminen huippuunsa: Työntekijöiden koulutus ja osaamisen kehittäminen nähdään investointina heidän ja yrityksen yhteiseen hyvään.
🟢 Taylor havainnollistaa periaatteita käytännön esimerkeillä. Hän kuvailee muun muassa:
- Harkkoraudan lastauksen tutkimusta: Työntekijöille määritettiin aikatutkimuksen tehtävä, heille annettiin parempi koulutus ja heitä palkittiin tulosten perusteella. Tämän seurauksena työntekijöiden ansiot nousivat jopa 60 % ja työtä tehtiin 390 % tehokkaammin.
- Tiilien lajittelun tehostamista: Työntekijöiden työsuorituksia tutkittiin tarkasti ja heille suunniteltiin optimaaliset menetelmät. Palkkaus kytkettiin työn määrään ja laatuun, mikä johti työntekijöiden ansioiden nousuun ja virheiden vähenemiseen.
🟢 Keskeinen oppi on eräänlainen vaaranpaikka. Menetelmien lisäksi pitää hyödyntää uutta johtamisjärjestelmää eli perehdyttäminen ja työnjohto: Jos näitä menetelmän elementtejä, kuten ajan mittausta ja toiminnallista esimiestyötä, käytetään erillään siitä todellisesta johtamisfilosofiasta, seuraukset ovat monissa tapauksissa katastrofaaliset.
🟢 Kritiikkiä. Taylorin menetelmiä on aikojen saatossa kritisoitu muun muassa työntekijöiden liiallisesta kontrollista, työn yksinkertaistamisesta ja ihmisyyden unohtamisesta. On tärkeää huomioida, että teoksen syntyaika 1910-luku vaikutti merkittävästi sen näkökulmiin.
🔴 Kuusi sanaa: Tieteellinen johtaminen = tietoa + yhteistyö = parempi tulos.


