Avainsana: Muutos

Kategoriat
Uncategorized

Doughnut Economics

🔵 Parhaillaan istumme lentokoneessa matkalla jonnekinn minne emme ikinä halua laskeutua. Vuosina 1950-2010maapallon väestö kolminkertaistui ja BKT seitsemänkertaistui, mutta makean veden kulutus kolminkertaistui, energiankulutus nelinkertaistui ja lannoitteiden käyttö kymmenkertaistui. 

🟢 Tämä on viisas kirja ja taustoittaa John Doerrin Speed&Scale-kirjaa kun mietitään miten estämme maapallon ajautumasta luonnonkatastrofiin.

🟢 Kirjan tavoite on opettaa meille seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun ekonomisti.

🟢 Kirjan pääviestit on, että kasvukeskeinen BKT:stä tuli taloudelle vaihtoehdon sijaan vaatimus, joka on ajanut kiihdyttänyt luontokatoa.

🟢 Kirjan keskeiset opit: 

1. Pois BKT-keskeisestä ajattelusta ja keskitytään planetaariseen ajatteluun.

2. Keskitytään isompaan kuvaan kuin kansantalouteen. 

3. Ihmistä ei pidä nähdä rationaalisena taloustoimijana. 

4. Systeeminen ajattelu korvaa kysynnän ja tarjonnan. 

5. Epätasaisen tulonjako on suunnitteluvirhe. 

6. Saastuttamisen tilalle elyvyttämistä.

7.  Ollaan agnostikkoja suhteessa kasvuun. 

🟢 BKT:n kasvun sijaan kirjassa tarjotaan rinkeli-ajattelua, joka on läheistä sukua YK:n SDG-tavoitteille ( Sustainable Development Goals) vuoteen 2030 mennessä. Rinkeli-ajattelu on kompassi, joka ohjaa ihmiskuntaa elämään planetaarisesti. Tavoitteena on estää luontokatoa, jota uhkaa ilmastonmuutos, merien saastuminen ja kemialliset myrkyt.

🟢 Hyvä uutiset ovat, että vuosina 2000-2013:

A) Saksan BKT kasvoi 16 % ja Co2-päästöt pienenivät 12 %.

B) Iso-Britannian BKT kasvoi 27 % ja Co2-päästöt pienenivät 9 %.

C) Yhdysvaltojen BKT kasvoi 28 % ja Co2-päästöt pienenivät 6 %.

🟢 Toiseksi, kun uskomme Erik Brynjolfssonin ja Andrew McAfeen ennustukseen, että BKT:n kasvu mahdollistuu digitalisaation avulla, koska se tulee ratkomaan monia ihmiskunnan ongelmia esimerkiksi prosessointitehojen kasvaessa robotiikka tulee tekmään monia tehtäviöä tehokkaasti. 

🔴 ‘Be the change you want to see in the world’ (Gandhi)

Kategoriat
Uncategorized

Kill The Company

🔵 Lisa Bodell on bisnesprovokaattori, joka haluaa saada yritykset  kyseenalaistamaan nykytilan ja etsimään parempia tapoja tehdä liiketoimintaa.   

✅ Kirjan pääviesti on, että ennenkuin ROI tuhoaa uudet ideat, niin on aika ”tappaa” vanha yritys. Kirjassa kuvataan siis tilanteita, joissa yritykset kokevat että innovaatiot tapahtuvat niiden seinien ulkopuolella.  

✅ Kirjan tavoite on tutkia miten uudistaa rakenteet ja kulttuuri, joka helpommin kirjoitettu kuin tehty. Onneksi kirjassa on riittävästi esimerkkejä tästä pitkäjänteisestä prosessista. 

✅ Keskeiset opit ovat menetelmiä, jotka tähtäävät siihen miten siilot, huonot käytänteet ja hidasteet poistetaan.

✅ ”Kill the Company”-menetelmällä yksinkertaistetaan sekä sujuvoitetaan yritystä, jonka jälkeen sitten rakennetaan ja ylläpidetään innovatiivista yritystä. Tämä kirja on siis eräänlainen ”siivotaan ja uudistetaan” menetelmä- että transformaatiokirja. 

✅ Työkaluja transformaatioon:

A) The Innovation Diagnostic = 16 kysymyksen avulla muodostetaan indeksi, jonka kertoo yrityksen innovatiivisuusasteesta 

B) Kill the Company Idea Continuum = Ideoiden priorisointia ja niistä muodostuva nelilkenttä-analyysi yrityksen tilanteesta. Akseleina ovat ”Implementation vs. Impact” eli kuinka helppoa tai vaikeata on sekä laittaa toimeksi että kuinka suuri vaikutus idealla voisi potentiaalisesti olla

C) Killer Queries = Avoimilla kysymyksillä, jopa provosoidaan ihmiset kyseenalaistamaan nykykäytänteet

D) Kill a Stupid Rule Kill = Huonojen käytänteiden määrittely ja niistä eroon pääseminen.

E) Little Bigs = Pienet muutokset, joilla on iso vaikutus. Työkalu kaikille työntekijöille ja vastakohta johtajien top-down kehittämiselle.

E) PPCO—Pluses, Possibilities, Concerns, and Overcome = Hyötyjen, mahdollisuuksien, huolien ja ylitsepäästävien haasteiden näkyväksi tekeminen.

✅ Bisnesprovikaattori Bodellin havaintoja liiketoiminnasta:

-Keskijohdon kunninapalautus? Samaan aikaan kun keskijohdon tunnistetaan tuottavan siiloja, niin todetaan että keskijohdon vaikutus yrityksen tulokseen on 22 % kun ylimmän johdon merkitys on vain 5 %.

-Iso kuva ei muodostu, kun yrityksissä on pääsääntöisesti kiire. Vähän niinkuin vähävaraiset eivät pysty miettiämään miten päästä köyhyydestä eroon, koska kaikki energia kuluu esim.ruoan hankkimiseen eikä jää aikaa miettiä, että toimeentuloa  voisi parantaa.

🔴 Kuusi sanaa – ”Fiscal responsibility alone isn’t enough to pave a company’s path to greatness.”

P.S. Bodellin kirjavinkki  ”A Whole New Mind: Why Right-Brainers Will Rule the Future” (Daniel H. Pink)

Kategoriat
Uncategorized

On Becoming a Leader

🔵 Valitettava tosi asia on, että huono keli opettaa johtamisesta enemmän kuin tyyni keli ja huonosta kelistä selviäminen opettaa kaikkein eniten.

🟢 Kirjan pääviestit  perustuvat analyysiin johtajuudesta ja eroista keskijohtoon:

1) Keskijohto nähdään klassisesti sotilaina, mutta johtajat nähdään yksilönä.

2) Keskijohto tekee asioita oikein, mutta johtaja tekee oikeita asioita.

3) Keskijohto elää olosuhteissa joita johto luo niitä.

🟢 Kirjan tavoite on kertoa miksi johtajat ovat tärkeitä? 

A) Organisaation tehokkuus perustuu johtamiseen ja johdon päätöksenteon laatuun.

B) Johtajat toimivat ankkureina ja oppaina organisaatiossa, koska innostaminen ja uskonvalaminen on tärkeä osa johtamistyötä.

C) Johdon integriteetti takaa tahrattoman tulevaisuuden.

🟢 Innovointi ei ole johdon etu- eikä yksinoikeus, mutta johtajilta odotetaan innovatiivisuutta. Heidän pitää tehdä asioita mitä muut eivät ole tehneet tai eivät uskalla tehdä siitä huolimatta, että pioneerien selkäpuoli on altis ”intiaanien nuolille”. 

🟢 Kirjan opit tulevat toisilta johtajilta. Esimerkiksi:

– Robert Townsend (Avis) odotti että kaikki johtajat tekevät säännöllisesti työtä palvelutiskillä, jotta he eivät unohda mistä yhtiön liikevaihto kertyy.

– Clifton Wharton (TIAA-CREF) halusi kasvattaa yhtiön sisällä olevien ihmisten mahdollisuuksia edetä urallaan. 

– Gustav Mahler halusi, että jokainen orkesterin jäsen käy säännöllisesti kuuntelemassa konsertteja ymmärtääkseen minkälainen on kuulijan asiakaskokemus.

🟢 Kirjoittaminen nostetaan kirjassa tärkeimmiksi työkaluksi, joilla johtaja oppia itsestään. Kirjoittaessa johtaja ohjelmoi paperille omaa osaamistaan eli kynä on miekkaa vahvempi?

🟢 Kaavanmuodossa => Johtaminen = Idea tulevaisuudesta + teoria toimeenpanosta + kyky laittaa toimeksi.

🟢 Warren Bennis esittää 10 kohtaa tulevaisuuden johtajille. Esimerkiksi johtajan on ymmärrettävä Pygmalion-efektin vaikutus ihmisiin: 

– Johtajan positiiviset odotukset ihmisten suorituksiin vaikuttaa positiivisesti heidän suorituksiin. Ja toisinpäin. 

– Eliza Doolittlen sanoin ”I know I can be a lady to you because you always treat me as a lady and always will.”

🔴 Those who travel farther from home learn even more.

Kategoriat
Uncategorized

Känsälä: Johtajasta mestariksi

Asko Känsälän puheenvuoro johtamistyöstä on hämmästyttävää luettavaa. Johtajasta mestariksi-kirja ei ole perinteinen bisneskirja eikä tietokirja saati muistelmat. Se on henkilökohtaisen osaamisen jakamista tavalla, jota ei usein tule vastaan. Yllättävintä kirjassa on johtamistyön tulkitseminen taiteen sekä käsityötaitojen kautta. En ole lukenut yhtään bisneskirjaa, jossa liikkeenjohtaminen, taide ja käsityö ovat olleet näin keskiössä. 

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?

Tiedätkö mikä on kaunis yritys? Entä mikä on puhdas viiva? Känsälä analysoi käsityön ja taiteen käsitteiden kautta johtamista ja nostaa sieltä mm. puhdas viiva-konseptin minkä avulla voi hahmottaa yrityksen tavoitteita. Samoin hän tulkitsee taiteen suuria mestareita oman ammattinsa kautta mm. Alvar Aallon ja Helen Schjerfbeckin avulla. Kirjan ansio on, että sen kautta voi yhdistää erilaisia osaamisia johtamistyössä. Miten hyödyntää humanismin, käsityön ja taiteen oppeja yrityksen johtamisessa.

Kirjan keskeinen oppi liittyy johtajaksi kasvamiseen, ajattelumalleihin ja johtamisen työkaluihin. Känsälä jakaa kokemuksiaan johtajan ammatista ja oppeja liikkeenjohtajana mm. Elisan ajoilta. Kirja ei kerro Elisasta, vaikka sen sivuilla toki vilahtaa elisalaisia, liiketoimintoja ja monia viiltäviä analyysejä. Elisa on vain osa kirjan tarinaa. 

”Johtajasta mestariksi”-kirjan etu on, että se on alle 200 sivua ja niinkuin kaikissa hyvissä kirjoissa, niin täältäkin löytyy kirjavinkkejä. Muuan muassa Känsälä suoittelee lukemaan Willie Pietersenin ”Strategic Learning”-kirjan.

Mitä meidän pitäisi tehdä tehdä kirjan perusteella?

Kirjan tavoite on auttaa lukijaa tulemaan hyväksi johtajaksi, kertoa miten pitkä tie on kasvaa hyväksi johtajaksi sekä varoittaa siihen liittyvistä oikopoluista. Esimerkiksi Känsälä välttelee nopeuden ihannointia ja korostaa sen johtavan vain outoon kiireeseen, vailla tuloksia.

Kirjasta saa poimittuja paljon erilaisia pääviestejä, mutta liikeenjohtamisessa Känsälä painottaa kolmea asiaa:

1. Asiakas ensin -ajattelu on ei ole pääasia liiketoiminnassa, vaan se on ainoa asia 

2. Erinomaisuuden kulttuuri perustuu johtajuuteen, joka vuorostaan tuottaa laatua

3. Mukautumalla yritys ei saavuttaa pikavoittoja, vaan pysyvän voittaja-aseman

Känsälä ei sorru kirjassaan johtamistyön selittelyihin, mutta tunnistaa mahdollisia vaaranpaikkoja kuten esimerkiksi johtajien ego tai nopeuden ihannoinnin mukana tuoman turhan kiireen. Tämä on eräänlainen ”mestari saapuu kun oppilas on valmis”-kirja, jonka takia suosittelen sitä.

Kategoriat
Uncategorized

Killing: Must-Win Battles

🔵 Miksi lukea tämä kirja? Kirjan sivuilla tarjoillaan yksityiskohtainen kuvaus menetelmästä, jolla muutosjohtamishanketta johdetaan. Kirjoittajat kertovat onnistumiseen johtavan kaavan sekä epäonnistumiseen johtavat tekijät.
 
✅ Kirja on kuin koktail John Kotterin ”Leading Change” ja Jim Collinsin ”Good to Great”-kirjoista. Lempikirjojani kumpainenkin! Harmillisesti kirjan opit tiivistyvät pitkiin listoihin, joiden avulla lukija voi rakentaa omaa projektia.
 
✅ Kirjan tavoite on tarjota lukijalle tiekartta MWB-kehittämiseen. Kirjassa on uutuusarvoa eikä se mene hukkaan, vaikka olisitkin ollut mukana jo ”miljoonassa eri muutosprojektissa”.
 
✅ MWB-mentelmä vastaa seuraaviin kysymyksiin:
– Miten valita taistelut, jotka halutaan voittaa?
– Kuinka rakennetaan sitoutuneisuus avauspotkutapaamisessa (kick-off)?
– Miten saavutetaan konsensus?
– Kuinka saadaan koko organisaatio mukaan MWB-kehittämiseen?
– Miten ihmiset sitoutuvat sekä henkisesti että tekemisen kautta?
– Mitä tarkoittaa johtamiskokemuksena? 
 
✅ Must-Win-Battlet ovat 3-5 muutosta, joiden avulla organisaatio saavuttaa tavoitteensa. MWB:n ominaisuudet:
1. Vaikutuksen pitää olla tosi iso. 
2. Keskittyä liiketoimintaan. 
3. Olla innostava ja energisoiva.
4. Sen pitää olla käsinkosketeltava ja erottuva, jotta sitä voidaan mitata. 
5. Voitettavissa oleva, ei mahdoton. 
 
✅ Keskimäärin johtoryhmät eivät ole tiimejä ja onnistuakseen MWB-hankeessa tarvitaan seuraavanlainen tiimi:
• Tiimi hyväksyy johtajansa.
• Se viestii vapaasti ja rehellisesti.
• He ovat sitoutuneet yhteiseen agendaan. 
• Johtajat kunnioittavat toisiaan. 
• Konfliktit käsitellään taitavasti. 
• Päätöksenteon jälkeen kaikki tekevät töitä sen eteen. 
• Johtoryhmää arvostetaan kokonaisuutena. 
• Ja mikä tärkeintä – kaikki ovat vastuussa tuloksista. 
 
✅ Avauspotku-kokouksen (kick-off) menestystä mitataan kuinka siihen osallistuneet johtajat toimivat tulevina kuukausina. Ei ole varaa käyttää sata päivää vaan käytössä on 45 päivää.
 
✅ Kenelle tämä kirja on kirjoitettu? Johtajille, jotka tietävät että organisaatio pystyy paljon parempaan tulokseen. MWB-projektien kautta organisaatioon voidaan puhaltaa uutta energiaa, luoda fokusta ja voittaa markkinoilla. Kaikessa on kyse johtamisesta.
 
✅ Mitkä tekijät MWB-suunnitelmassa pitää löytyä:
– Laajuus ja visio voitosta.
– Ulkoiset haasteet, jotka pitää ylittää.
– Sisäiset haasteet, jotka pitää ylittää.
– Ensimmäiset toimenpiteet, joihin ryhdytään.
– Lista asioista, joiden tekeminen loppuu.
 
✅ MWB-tavoitteiden pitää olla kunnianhimoiset ja realistiset. Esimerkkinä tulee mieleen kun Iivo Niskanen päätti, että Pekingin olympialaisissa hän voittaa kultaa, teki 8 vuotta ja 70 000 tuntia töitä sekä voitti Olympiakultaa.
 
🔴Liian monta kuningaskuntaa, joiden siilot pitää purkaa ennekuin tuloksia saadaan aikaiseksi.…

Kategoriat
Uncategorized

Kilpinen: Irtiotto

/

🔵 Kirja kertoo Petteri Kilpisen haaveista ja eletystä elämästä.

✅ Kirjan pääviesti on, että oravanpyörälle on vaihtoehto. Kilpinen toteutti sen juoksemalla – ei karkuun, vaan maratooneja ympäri maapallon.

✅ Irtiotto on kykyä irroittautua sellaisesta, joka tuo ahtautta elämään. Kilpinen kannustaa vapautumaan ahtaudesta, jotta voi elää mielekästä elämää.

✅ Kirja sopii kaikille, jotka miettivät omaa oravanpyöräänsä ja ehkä hakevat rohkaisua tehdä irtiotto nykyisestä. 

✅ Kilpinen ei halunnut katua jotain mitä jätti tekemättä, vaan oli valmis katumaan tekemisiään. Vaakakupissa oli maine&mammona, koti Kauniaisissa ja mahdollisuus ostaa lapsilleen polkupyöriä Hulluilta Päiviltä. 

✅ Hyvin kävi ja kiitoksena Kilpinen löysi oman “syvämotivaationsa” sekä onnistui siten saamaansa itsestään että perheelleen enemmän.

🔴 Koskaan ei ole liian myöhäistä

Kategoriat
Uncategorized

Immelt: Hot Seat

🔵 Miltä tuntuu olla olla miljardiyhtiön toimitusjohtaja kun et koe olevasi briljantti etkä onnekas? Tämä on mainio muistelmateos kaikille johtamistyöstä kiinnostuneille ja mikä parasta – se on mukaansatempaavasti kirjoitettu.

✅ Kirjan pääviesti on, että omaat johtamisainesta jos illalla menet nukkumaan ”kuoliaaksi hakattuna” ja silti seuraavana aamulla heräät kristallinkirkkaana oppimaan sekä kuuntelemaan. 

✅ Kirjan keskeinen oppi on, että rock-tähteyttä lähentelevän toimitusjohtajan pitää olla valmis kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan. Immelt päätyi uransa aikana selviytymään niin 911-terrori-iskusta kuin sub-prime -talouskriisistä. Samaan aikaan softabisnes alkoi nakertamaan GE:n bisnesmallia eikä palkkalistoilla ollut yhtään digi-ihmistä. 

✅ Immeltin johtamisopit:   
–   Johtajan pitää osata sanoa ”en tiedä”.
–   Johtaminen on intensiivinen urakka, jossa joutuu tutkimaan itseään.
–   Johtamisessa pitää pysyä avoinna uusille ideoille, vaikka korvissa jo soi.
–   Johtajalla ei koskaan mene kerralla putkeen, ja jos meneekin niin monasti tuurilla.
–   Johtaja, joka on huolissaan omasta selustastaan, niin ei ole asiaa johtamistyöhön.

✅ Immeltin suurin tragedia oli periä toimitusjohtajuus monitoimialayhtiössä. Siis yhtiömuodon, jonka aika on jättänyt taakseen. General Electric ei ollut yksin, vaan joukon jatkona ovat Siemens, Philips ja Nokiakin tavallaan. Monitoimiala-liiketoimintamalli ei vain enää tuottanut synergioita samalla tavalla kuin Jack Welchin aikana.

✅ GE:n liiketoimintamalli oli vivuttaminen. GE:n rahoitusyhtiö sai niin halvalla pääomia markkinoilta, että GE:n antolainausliiketoiminnan tuhdilla marginaalilla rahoitettiin GE:n muita liiketoimintoja.

✅ Kirjassa on monia yhtymäkohtia Olli-Pekka Kallasvuon muistelmiin. Kummatkin johtivat megalomaanisen hienoa yritystä, jonka liikeidea oli rapautumassa, kummastakin puuttui kilpailukykyinen internet-liiketoimintamalli ja edeltäjä oli supertähti. Jopa Kallasvuon ja Immeltin poistuminen viimeistä kertaa työpaikalta on verrannollinen, koska kummatkin kantoivat itse tavaransa ulos pääkonttorista. Tosin Immelt tilasi Uberilta kyydin kotiin.

🔵 “Everybody has a plan until they get punched in the mouth” (Mike Tyson).

Kategoriat
Uncategorized

Hansen: Collaboration

🔵 Tiesitkö, että iPod-tuote kehitettiin vain 8 kuukaudessa? Ja miksi? Koska Applen eri yksiköt tekivät yhteistyötä.

✅ Kirjan pääviesti on, että yhteistyön tavoite ei ole yhteistyö vaan paremmat tulokset – ristiinmyynti, innovaatiot ja tehokkaampi toiminta. Collaborate for results!

✅ Yhteistyön tulokset näkyvät kasvaneena ristiinmyyntinä olemassa oleville asiakkaille (cross-sales), tuottavuuden kasvuna (incresed margins) ja kustannussäästöt eli pääomien tehokkaampi käyttö (efficient use of assets).

✅ Kirjan tavoite on antaa työkaluja, joilla johtaa ja mitata yhteistyötä. Esimerkiksi yhteistyön preemio (collaboration premium) on kirjoitettu kaavan muotoon ja sen tuoton perusteella voi päättää onko yhteistyö kannattavaa. Esim. Daimlerin ja Chryslerin tulos oli -35 Mrd USD. Siis miinus. 

✅ Yhteistyön preemion-kaava: Yhteistyön preemio = Projektin tulos (€) – mahdollisuuden kustannukset (€) – yhteistyön kustannukset (€) <= Ennenkuin yhteistyö aloitetaan, niin tämä laskelma pitää tehdä.

✅ Organisoituminen yhteistyöhön (disciplined collaboration) tapahtuu seuraavasti. Tee:
1: Tulosanalyysi yhteistyön hyödyistä – saavutetaanko yhteistyöllä parempia tuloksia?
2: Tunnista yhteistyön esteet – mikä menee pieleen?
3: Siilojen purkaminen – miten vältetään siiloista syntyvät ongelmat?

✅ Parhaat hyödyt yhteistyö-prosessista syntyy kun se on sekä yhteistä (collaborative) että ei-keskitettyä (decentralized).

✅ Mitä ikinä teetkään, niin arvioi myös _miksi_ yhteistyö ei kannata tehdä? Hyvässä strategiassa ja yhteistyössä tunnistetaan ei-vaihtoehto.

✅ Miksi yhteistyö epäonnistuu?
Vihamielinen ympäristö
Väärän ratkaisun implementointi
Liian pitkälle viety yhteistyö
Virhearvio yhteistyön tuottoista
Kustannusten aliarviointi
Väärä diagnoosi ongelmasta

✅ Yhteistyön vihollinen on nykyaikainen liikkeenjohto, jossa itsenäisen tuloskoneen hinta on yhteistyön puute. ”The enemy of collaboration – modern management”. 

✅ Kirja sopii kaikille, jotka miettivät siiloja ja niiden välisen yhteistyön tuloksia.

🔴 “Poor collaboration is worse than no collaboration at all” (Jim Collins).

Kategoriat
Uncategorized

Piketty: Brief History of Equality

🔵 Tasa-arvon bisnes case on erinomainen ja sillä leuhkiminen on oikein ja totta. Hyvä me!

✅ Tämä on historiakirja, jossa tutkitaan tasa-arvon historiaa ja erityisesti sosiaalista, taloudellista ja poliittista tasa-arvoa.

✅ Kirjan pääviesti on, että vaikka maailma tuntuisi kuinka epätasa-arvoiselta, niin se ei ole totta. Historian tutkimuksen valossa elämme kaikkien aikojen tasa-arvoisinta elämää, joka näkyy yhteiskunnallisen aseman, omaisuuden, tulonjakauman, sukupuolen ja rotujen välisenä tasa-arvona.

✅ Parannettavaa löytyy vielä:
– Ykköshuomio. Kaikista poliittisista päätöksistä syntyy vaurautta ja valtaa, mutta sen kohdentuminen tasa-arvon kannalta on ratkaisevaa. Siksi poliittisia päätöksiä tehtäessä se pitää ymmärtää, että kenelle se kohdistuu ja keneltä se on poissa.
– Toinen oppi. Tasa-arvon kehittymista on tapahtunut myös viime aikoina, vaikka 1980-2020 -ajanjaksoa kuvaillaan kompleksiseksi.

✅ Piketty ennustaa:
– Kapina jatkuu…. Ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset tulevat jatkossakin tuottamaan koflikteja, kansannousuja ja kriisejä.
– Seuraavaksi kapinointi tulee siirtymään vastustamaan rikkaiden ökyelämäntapa, joka tuhoaa luontoa kiihtyvällä tahdilla. 

✅ Kaksi sudenkuoppaa:
1) Kuinka kamppailun merkitys ja voimasuhteet ovat vaikuttaneet tasa-arvon historiaan. 
2) Eliitin vastustuksen merkitys ja kuinka sen vastavoimana toimii ainoastaan suuri kollektiivisen voimankäyttö kriisien ja jännitteisinä aikoina. 

✅ Faktoja:
– Elinajanodote on kasvanut 46 vuotta kahdessa sadassa vuodessa eli 26 => 72 vuoteen (1820-2020).
– Ihmiskunnalla on enemmän terveyttä, koulutusta ja pääsyä kulttuurin pariin kuin koskaan.
– Omistamisen oikeudet ovat heikentyneet enemmän kuin koskaan.
– Köyhin 50 % on vieläkin köyhiä omistamisen näkökulmasta, mutta heillä on oikeuksia ja he ovat vähemmän omistavan luokan armoilla kuin koskaan.

✅ Adam Smithin opit kirjasta ”Wealth of Nations” vuodelta 1776 pitävät vieläkin paikkansa. Taloudellista liberalismia syntyy kun hallitukset: 
A) Huolehtivat alhaisesta verotuksesta, tasapainoisista budjeteista ja eivät ota velkaa.
B) Kunnioittavat omistamisen oikeuksia. 
C) Kehittävät tavara- ja työmarkkinoiden kilpailukykyä.

✅ Tasa-arvo kaava = hyvinvointivaltio + progressiivinen verotus + taistelu kaikenlaista syrjintää vastaan.

✅ Johtopäätös – vaikka köyhien osuutta tai heidän omaisuuden määrää ei voida muuttaa, niin silti heidän oikeuksia voidaan aina parantaa. Sen seurauksena tulee aina syntymään enemmän tehokkuutta ja kollektiivista varautta, koska se parantaa voimakkaasti ihmisten sosiaalista ja taloudellista elämää.

🔴 P.S. Tiesitkö mikä on toimivan kapitalismin syntymekanismia? Kolonialisaatio. Ja erityisesti kun Länsimaat vivuttivat omaa vaurauttaan alistamalla afrikkalaisia samalla tavalla kuin Japani alisti kiinalaisia ja nyt Kiina alistaa afrikkalaisia. Nykyäänkin siis varautta synnytetään orjuuttamalla.

Kategoriat
Uncategorized

Ketovuori: Laumavaiston varassa

🔵 Teetkö päätöksesi laumavaiston varassa vai yksilöllisiin johtopäätöksiin perustuen?

✅ Kirjan pääviestit ovat kollektiivinen mielikuvitus ja ymmärrys systeemisyydestä mahdollistavat rationaalisen ajattelun. Päinvastaisesti ”kollektiivinen mielikuvituksen puute ja kyvyttömyys ymmärtää systeemisyyttä” johtaa kriiseihin.

✅ Kirjan tavoite on kertoa suomeksi Robert Prechterin Socionomics-teoriasta. Sen mukaan sosiaalinen meiliala vaikuttaa eniten päätöksentekoomme eikä rationaalinen ajattelu kuten itse päätöksentekijöinä uskomme.

✅ Sosiaalinen mieliala on ”henkinen tila, joka vaihtelee ajassa dynaamisesti ja aaltomaisesti optimismin ja pessimismin välillä”.

✅ Rationaalisuus näyttäytyy enemmän jälkisääteisenä selityksenä kuin todellisina valintoina päätöksentekotilanteessa. Esimerkiksi osakemarkkinoilla ostetaan kiivaasti osakkeita nouseville markkinoilla ja myydään kiivaasti laskevilla markkinoilla. Päivittäistavarakaupan puolella logiikka on toinen – hintojen noustessa ostetaan vähemmän ja hintojen laskiessa ostetaan enemmän. 

✅ Suomi24.fi -datan perusteella torstai on suomalaisille vähiten iloinen päivä ja lauantai-illalla klo 21 jälkeen olemme iloisimmillaan. Kello 02-04 yöaikaan olemme eniten peloissamme, ken hereillä siis on.

✅ Kirjasta löytyy suorastaan hauska kolmen sivun pituinen ristiintaulukko, jossa eri elämän osa-alueita on analysoitu positiivis-negatiivis -akselilla. Hilpeä havainto on esimerkiksi, että kansakunnassa nousevan mielialan vallitessa kravatit kapenevat ja negatiivisen vallitessa pussimaiset housut yleistyvät. Sic?

🔴 ”Prechterin ennakoima lama tulee vasta sen jälkeen, kun kaikki ajattelevat, että asiat ovat jo kunnossa”.