Kirjoittajalta Mikko Mattinen

Kategoriat
Uncategorized

Sateentekijät

Sateentekijät / Wahlroos

🔵 Nyt on Jack Welch kohdannut vertaisensa. Björn Wahlroos on kirjan nimen mukaan Suomen liike-elämän sateentekijä. Kirja on nopealukuinen ja se menee parissa päivässä. Testaa mitä tykkäät?

🟢 Kirjan pääviesti on, että ”hyvät diilit ovat aina nurkan takana”. Eräänlainen konsultin ja liikemiehen välitilinpäätös.

🟢 Kirjan tavoite on kertoa suomalaisen liike-elämän rakennemuutoksesta 1990-luvulla ja minulle se avautui Nallen kertomana mainiosti. Hän ei juurikaan esittele johtamisperiaatteitaan tms menetelmiä, mutta ne on helposti poimittavissa kirjan tarinoista.

🔴 Keskeiset opit:

  • Ahkera verkostoituminen ja aktiivinen ideoiden myynti oli Wahlroosin ykköstyökalu. 
  • Toiseksi valtaapitävien ja päätöksentekijöiden ahkera analysointi
  • Kolmanneksi lounaat ja metsästysretket olivat keskeinen tiedonhankintakanavia

🟢 Yksi pätevä bisnesidea oli joka jäi toteutumatta. Strockmann olisi voinut ostaa Åhlénsin ja laajentua Ruotsiin. Nallen mukaan Tukholmassa ei ollut yhtään laadukasta tavarataloa ja Stocka olisi kuulemma täyttänyt sen aukon. Harmi ettei toteutunut.

🟢 Marginaalisessa roolissa on erilaiset luonneanalyysit liikkeenjohtajista ja virkamiehistä. Hauskoja luonnehdintoja ja piikikkäitä kommentteja piisaa. Karkeasti voisi sanoa, että ankkalammikossa uiskentelee kivoja älykkäitä liikemiehiä ja maaseudulla asui harmaita mielikuvituksettomia maajusseja. Ilmeisesti muistelmissa sallitaan ihmisten parjaaminen, vaikka sellainen muutoin tulkitaan huonoiksi käytöstavoiksi.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: ”When facts change, I change my mind” (John Maynard Keynes)

Kategoriat
Uncategorized

Ymmärrä uupunutta, johda uuvuttamatta

🔵 Tämä kirjan on eräänlainen surffausopas, joka motivoi esihenkilöitä optimoimaan vauhdin niin, ettei aalto murru. Aiheena uupumus ei ole helpoimmasta päästä, koska nopeatempoinen ympäristöä vaatii paineistettua tapaa toimia, mutta samaan aikaan mikään eikä kenenkään mahdollisuudet ole rajattomat.

🟢 Kirjan pääviesti on saada lukijat johtamaan työn vaikutuksia itsensä ja työyhteisöön siten, että tilanne ei kriisiydy joko yksilön kannalta sairaudeksi tai työyhteisön kannalta johtamiskriisiksi.

🟢 Idea on auttaa esihenkilöitä johtamaan uuvuttamatta, havaitsemaan uupumuksen ja ymmärtämään sitä.

🟢 Kirjan keskeiset opit:

  • Työkaluja tunnistamiseen
  • Erottelemaan burn-outin ja boreoutin
  • Menetelmiä palautumiseen
  • Varmistaa onnistunut paluu töihin

🟢 Varsinaista kaava en kirjasta löytänyt, mutta DRAMMA-malli on aika lähellä sitä. Malli on psykologisen palautumisen menetelmä, jokainen voi käyttää arkisessa johtamistyössä ja arvioida palautumistaan. Mallissa arvioidaan viittä eri osa-aluetta:

  • Työstä irroittautuminen (Detachment) esimerkiksi perheen tai harrastusten avulla.
  • Rentoutuminen (Relaxation) esimerkiksi levon, ulkoilun tai päivänokosten avulla.
  • Autonomia (Autonomy) korostaa omaehtoisuutta eli kuinka paljon voi itse päättää asioitaan. Melko lähellä hallinnan ympyrää.
  • Taidon hallinta (Mastery) tarkoittaa oppimista tai taitojen kehittämistä.
  • Merkityksellisyys (Meaning), jossa arvioidaan kuinka työ vaikuttaa tunnetasolla tekijäänsä.
  • Yhteenkuuluvuus (Affiliation) eli kuinka työyhteisössä huomioidaan työntekijät.

🔴 Kuusi sanaa – ”Mielen johtaminen nousee itsensä johtamisen rinnalle” (Lari Karjula).

Kategoriat
Uncategorized

Move fast & fix things

🔵 Käsillä on menetelmäopas, jolla luvataan ”viikossa” ratkaisuja. Kukaan ei sano “I wish I had taken longer and done less”, ja sen takia pitää olla menetelmä, jolla viikossa saa asiat uudelle uralle. Kohderyhmänä on johdon kehittäminen sekä organisaation kulttuurin muuttaminen.

🟢 Kirjan tavoite on tarjota nopea ja hauska muutosjohtamisen työkalu. Se toimii oppaana vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen sekä muutoksen kiihdyttämiseen. Tavoite on ratkaista ongelma viikossa. Menetelmä on sukua kasvuhakkeroinnin tilannehuoneelle.

🟢 Keskeiset pääviestit:

– Kuinka hyvin organisaatio huolehtii sidosryhmistään, niin nopeasti organisaatio pystyy muuttumaan ja mukautumaan uusiin tilanteisiin.

– Luottamus on kulttuurin perusta, ja nopeus on avain muutokseen.

– Organisaation menestys riippuu vastuullisuudesta ja nopeudesta.

– Vauhti ja vastuullisuus ovat keskeisiä menestyksen tekijöitä organisaatiolle.

🟢 Kirjoittajalla on mielessä neljä organisaatiotyyppiä, joiden muutosjohtamiseen työkalu sopii. Organisaatiotyypit ovat: Vääjäämätön taantuminen, Kiihdyttävä erinomaistaja, Rempseä häirikkö, Vastuullinen isännöitsijä.

1) Kiihdyttävä erinomaistaja (Accelerating Excellence) kuvaa organisaatioita, joissa on luova kulttuuri ja tuloksellisuus tasapainossa. Ne ovat erittäin vastuullisia sidosryhmiään kohtaan ja tuottavat maksimaalisesti arvoa. Nämä johtavat lopulta organisaation menestykseen.

2) Vääjäämätön taantuminen (Inevitable Decline) kuvaa organisaatioita, jotka eivät huolehdi sidosryhmistään. Ne eivät luo arvoa sidosryhmilleen ja menettävät niiden luottamuksen. Tämä johtaa lopulta organisaation tuhoon.

3) Rempseä häirikkö (Reckless Disruption) kuvaa organisaatioita, jotka ovat liian nopeita muuttumaan ja kovia innovoimaan, mutta ovat heikkoja synnyttämään luottamusta. Ne eivät kykene ennakoimaan muutoksia ja tekevät virheitä. Tämä johtaa lopulta organisaation epäonnistumiseen.

4) Vastuullinen isännöitsijä (Responsible Stewardship) kuvaa organisaatioita, jotka ovat kiinni menneessä. Ne luottavat konsensukseen päätöksenteossa ja työntekijät ovat mukavoituneet. Tämä johtaa lopulta organisaation taantumaan.

🟢 Kirjan tarkoitus on toimia menetelmäoppaana nopeaan ongelmien ratkaisuun ja muutoksen aikaansaamiseen organisaatiossa. Tarkoituksena on vauhdittaa muutosta yhdistämällä nopeus ja luottamus.

🟢 Playbook tarjoaa järjestelmällisen viikkokalenterin vaikeiden ongelmien ratkaisuun:

– Maanantaina sovitaan, mikä on ongelma, joka ratkaistaan perjantaihin mennessä.

– Tiistaina päätetään, mitä tai kenen luottamus tarvitaan, jotta ongelma on ratkaistu perjantaihin mennessä.

– Keskiviikkona sitoutetaan avainpelaajat.

– Torstaina tehdään narratiivi/tarina, joka kertoo, miten ongelma ratkaistaan ja miten asiat ovat paremmin, kun muutos on saatu aikaiseksi.

– Perjantaina ei rikota asioita, mutta ajetaan suunnitelmaa ylinopeudella organisaatioon.

– Muuttuuko organisaation kulttuuri tai johtaminen viikossa riippuu ongelmasta, mutta ainakin on olemassa suunnitelma, miten eteenpäin.

🟢 Vinkkejä muutosjohtamiseen:

– Marcel Proustin kysymysten avulla saa muutoskeskusteluihin rungon. Muokkaamalla niitä omaan tilanteeseen sopivaksi saa yhtenäisen tavan käydä keskusteluja.

– Jan Carlzonin ja SAS:n muutosjohtaminen on tämän tarinan pohjalla, sen ymmärtäminen auttaa nopeuden merkitystä.

– Asenne: Kirjoittaja ehdottaa, että työssä omaksutaan antropologin ja johtajan asenne. ”The curiosity of an anthropologist and the accountability of a leader.”

🔴 Kuusi sanaa: “What is the trait you most deplore in yourself?” – Marcel Proust

Kategoriat
Uncategorized

The Two-Parent Priviledge

🔵 Uusi lasikatto? Joka viides amerikkalaislapsista asuu nyt äidin kanssa, jolla ei ole kumppania. Missä isät? Tässä kirjassa on samaa kuin Risto Murron ”Puuttuva puoli miljoonaa”, mutta nyt näkökulma on lapset, heidän tulevaisuus ja sosiaalinen liikkuvuus. 

🟢 Kirjan pääviesti on, että Yhdysvalloissa yksinhuoltajatalouksien yleistyminen heijastaa merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, joka näkyy lasten tulevaisuudessa ja sitä kautta koko yhteiskunnassa. Kirjan tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten kasvava eriarvoisuus on luonut luokkaeron perherakenteessa, mikä vahvistaa epätasa-arvoa ja heikentää sosiaalista liikkuvuutta.

🟢 Dataa:

– Vuonna 2019 Yhdysvalloissa vain 63 % lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa ja osuus on laskenut 77 %:sta vuodesta 1980. Tämä lasku ei ole jakautunut tasaisesti väestön keskuudessa. 

– Lapset, joiden äideillä on neljän vuoden korkeakoulututkinto, muutokset ovat olleet vähäisiä – 84 % vuonna 2019 lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi vain 6 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vain 60 % niistä lapsista, joiden äidillä oli lukion tutkinto tai jonkin verran korkeakoulutusta, asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi huomattavaa 23 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vastaavanlainen suuri lasku tapahtui myös niiden lasten keskuudessa, joiden äidit eivät saaneet loppuun peruskoulua; näiden lasten osuus, jotka asuivat avioliitossa olevien vanhempien kanssa, laski 80%:sta vuonna 1980 57%:iin vuonna 2019.

🟢 Kirjan tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua perherakenteen muutoksesta (Yhdysvalloissa) ja tarjota faktoja. Kirjan tarkoitus on korostaa perheen roolia taloudellisten rakenteiden ja epätasa-arvon heijastajana. Kohderyhmänä ovat ne, jotka haluavat ymmärtää perherakenteen muutoksen vaikutuksia ja niitä, jotka voivat sewkä haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

🟢 Keskeiset opit:

– Miesten taloudellisen aseman heikentyminen liittyy avioliittojen vähenemiseen ja miesten taloudellisen aseman heikkenemistä selittää teollisten työpaikkojen määrän väheneminen, joka on poistanut miesten mahdollisuuden toimia perheissä tulonlähteenä.

– Alhainen koulutusaste: Lasten keskuudessa, joiden äidit eivät käyneet korkeakoulua tai eivät saaneet neljän vuoden korkeakoulututkintoa, on yhä todennäköisempää, että he kasvavat yksinhuoltajakodissa. Vuosien 1990 ja 2010 välillä tämä osuus kasvoi lähes 50 %.

–  Koulutustasolla on myös käänteinen merkittävä vaikutus perherakenteeseen, koska korkeasti koulutetut vanhemmat ovat todennäköisemmin naimisissa.

– Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen on lisännyt taloudellista epävarmuutta ja kasvattanut lasten mahdollisuuksien ja tulosten välisiä eroja eri taustoista tuleville lapsille.

– Yksinhuoltajaperheissä kasvaneet lapset ovat suhteellisesti heikommassa asemassa verrattuna kahden vanhemman talouksiin.

– Avioliitto on tehokas tapa tarjota lapsille resursseja ja pitkäaikaista vakautta.

🟢 Köyhyysloukku: Yksinhuoltajaperheissä, joissa ainoa aikuinen on nainen, köyhyysaste oli kokonaisuudessaan 22 %. Perheissä, ainoa aikuinen on mies, vastaava osuus oli 11 %. Nämä osuudet verrattuna naimisissa olevien parien perheisiin olivat 4 %.

🟢 Raha ja käytettävissä oleva aika:

– Lapset ovat kalliita. Vuoden 2015 tilastojen mukaan keskituloisella avioparilla, jolla on kaksi lasta, menee keskimäärin yli 230 000 dollaria lapsen kasvattamiseen syntymästä 17 vuoden ikään asti.

– Aika on toinen vanhempien resurssi. Lapset eivät ole pelkästään kalliita, vaan myös uuvuttavia – siis aikaa vieviä. Jokainen vanhempi kertoo, joskus jopa kysymättäkin, että lasten kasvattaminen vie paljon aikaa.

– Pojat pärjäävät suhteellisesti huonommin kasvaessaan kodissa ilman isää.

🟢 Naimakelpoiset miehet: Siinä missä miesten tulot ovat laskeneet, niin siellä myös avioliittoluvut ovat vähentyneet. 2021 tehty tutkimus osoitti syy-seuraus -yhteyden miesten taloudellisen aseman heikentymisen ja avioliittolukujen välillä. Tutkimuksen aiheena oli teollisten robottien lisääntynyt käyttö työpaikoilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mikä puolestaan johti tulosten ja työllisyyden vähenemiseen korkeakouluttamattomien miesten keskuudessa.

🟢 Naimahaluiset naiset: Perustuen haastatteluihin 162 yhdysvaltalaisen yksinhuoltajaäidin elämästä ja näkemyksistä avioliitosta ja lapsista, kertoo että osasyy miksi monet naiset eivät mene naimisiin lapsensa isän kanssa on koska he eivät näe isää luotettavana taloudellisen turvallisuuden tai vakauden lähteenä.

🟢Jos tämä trendi jatkuu ja jos miljoonat amerikkalaislapset jäävät vaille niitä etuja, jotka tulevat kahden vanhemman kodista, niin perheiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan. Silloin lapset kärsivät, epätasa-arvo jatkaa kasvamistaan, ja sosiaalinen liikkuvuus heikkenee. Yhdysvalloista tulee heikompi, hajanaisempi ja vähemmän vauras kansakunta. 

🟢 Miten eteenpäin? 

– Koulutus tuo välillisesti vakautta lasten turvallisuuteen kun sekä isän ja äidin taloudellinen toimeliaisuus sekä työllistyminen on turvattu. Erityisesti miehet.

– Tuki yksinhuoltajaperheille sekä omien verkostojen kautta että työpaikoilla on korvaamaton apu.

– Yhteisömentorit ja positiiviset roolimallit voivat auttaa täyttämään joitakin aukkoja?

– Miesten osallistumista avioeron jälkeen on avainasemassa.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – ”Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen lisää eriarvoisuutta (Yhdysvalloissa).”

Kategoriat
Uncategorized

The Geek Way

🔵 Kuka oli Roberto Goizueta? Hän oli mies, joka lanseerasi New Coke-tuotteen vuonna 1985. Goizueta teki reaalimaailman kokeen lopettamalla maailman suosituimman limpparin. Ja kolmen kuukauden päästä lanseerasi sen uudestaan, pakon edessä. 

🟢 McAfeen kirja on hyvä jatkumoa muihin kasvuyrityskirjoihin kuten Lean Startup, Hacking Growth, Zero to One.

🟢 Kirjan on pääviesti on nopeus ja kyky iteroida. Kaikkea. Mitä kirjassa ihaillaan, niin eniten ihaillaan nopeutta. Ja varsinkin kun verrataan edellisen teollisen vallankumouksen yhtiöihin, niin nopeus päihittää keinoista kaiken. 

🟢 Tämä kirja ei kerro siitä mitä joukko nörttejä ovat luoneet. Sen sijaan se kertoo joukon liike-elämän erikoisista luomuksista ja saavutuksista: ihmisistä, jotka ovat todella kiinnostuneet nykyaikaisen yrityksen johtamisen, sen vaikeista ongelmista, keksimään epätavallisia ratkaisuja ja toimeenpanosta. Mikä heitä yhdistää? Heitä ei yhdistä toimiala, maantieteellinen sijainti eikä omistusosuuden suuruus. Heitä yhdistää se, että he ovat bisnekseen hurahtaneita miehiä ja naisia.

🟢 Kirjan tavoite ja tarkoitus on saada yritykset pivotoimaan ja pelastamaa bisnes. Miten? Ei ainakaan seuraamalla teollisten yritysten playbookia.

🟢 Keskeinen oppi eli mantara on SOSO:

1.Speed: 

  • Nykyajan yritysnörtit haluavat jotain hyvin erilaista: he haluavat normeja, jotka edistävät menestystä ja elinvoimaisuutta.

2.Ownership:

  • Teollisen aikakauden organisaatioihin verrattuna nörttiyrityksissä on enemmän henkilökohtaista autonomiaa, valtuutusta ja vastuuta; vähemmän toimialarajat ylittäviä prosesseja; ja vähemmän koordinaatiota.

3.Sciences:

  • Kokeilujen tekeminen, tiedon tuottaminen ja tulosten tulkinnasta keskustelua.

4.Openess:

  • Pitää olla avoin haastamaan jaolla avoin ajatukselle, että ei ehkä ole oikeassa ja heikkoutta ei ole muuttaa mieltään.

🟢 Sankarittareiksi nousee Maria Montessori. Hän on sankari nykypäivän bisnesnörteille kolmesta syystä.

1. Ensinnäkin hän oli itse todellinen nörtti. Hän uppoutui vaikeaan ja tärkeään ongelmaan – miten lapset oppivat parhaiten, kehitti epätavallisia ratkaisuja ja puolusti niitä väsymättä.

2. Toiseksi hänen kasvatusmenetelmänsä edistävät sellaista innovaatiota ja luovuutta, jotka edistävät menestystä myös liike-elämässä. Oodi uteliaisuuden ja monien kysymysten esittämisen tärkeydelle.

3. Kolmanneksi ja tärkeimmäksi Maria Montessori näytti meille iloisen asian: Voimme parantaa koulutuksen nykytilaa paljon, eikä näitä parannuksia tule monia haittapuolia. Jos annamme koululaisille suuren autonomian, emme uhraa heidän kykyään hallita perustaitoja tai suoriutua hyvin standardoiduissa testeissä. He eivät tarvitse ohjeita siitä, mitä, milloin ja miten opiskella edistyäkseen; he selviytyvät hyvin omillaan.

🟢 Ei-juttuja nörttiyrityksissä. Ei yksipuolista valtaa. Ei pyritä voittamaan tai minimoidaan häviäminen. Ei tukahduteta negatiivisuutta. Ei ole käsittelemättömiä aiheita.

🟢 Joo-juttuja ovat tiimiperiaatteet eli avoimuus, data ja reiluus.

🔴 Kuusi sanaa: “Most websites suck because HiPPOs create them.” (Avinash Kaushik)

✅ P.S. Perinteisestä bisneskirjasta poiketen niin tässä annetaan paljon kirjavinkkejä:

  • Blueprint (2019), 
  • The Goodness Paradox (2019), 
  • Social (2013), 
  • The Ape That Understood the Universe (2018), 
  • The Folly of Fools (2011), 
  • Everybody Lies (2017), 
  • Why Everybody Else Is a Hypocrite (2010), 
  • The Elephant in the Brain (2017), 
  • The Enigma of Reason (2017), 
  • The Secret of Our Success (2015), 
  • Not Born Yesterday (2020),
  • The WEIRDest People in the World (2020), 
  • Catching Fire (2009), 
  • The Social Instinct (2021), and 
  • Hidden Games (2022)
Kategoriat
Uncategorized

Together

🔵 Absurdia! Kaiken sosiaalisen teknologian keskellä olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Ja miksi kirja? Yksinäisyys on vaarallisempaa kuin jos polttaisi askin tupakkaa päivässä. 

🟢 Kirjan pääviesti on kertoa sosiaalisesta eristäytymisestä (social disconnet) ja siitä kuinka olla yhdessä (togetherness). Tämä on kirja ihmisten välisestä yhteydestä.

🟢 Kirjan tavoite on tulla tietoiseksi siitä, että sosiaalinen yhteys erottuu suurelta osin tunnistamattomana ja aliarvostettuna voimana yksilöinä että yhteiskuntana. Yksinäisyyden voittaminen ja vahvemman yhteyden rakentaminen tulevaisuuteen on kaiken tämän teknologian keskellä kiireellinen tehtävä.

🟢 Aikamme toinen tauti – menestys ennen muita ihmisiä, ei yhtään paranna mahdollisuutta vähentää yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan taipumus yksinäisyyteen on myös perinnöllistä. On  tärkeää huomata, että yksinäisyys ei ole erillinen tila vaan emotionaalinen reaktio. ”Se, mikä periytyy, ei ole yksinäisyys, vaan yhteyden katkeamisen tuskallisuus.”

🟢 Kirjoittaja on USA:n presidentinhallinnon entinen ylilääkäri ja hän olisi voinut kirjoittaa amerikkalaisittain huumeista, ylipainosta jne. Hän valitsi yksinäisyyden, koska työssään huomasi että se salaa keskuudessamme emmekä puhu siitä juurikaan.

🟢 Kirjan keskeinen oppi on neljä strategiaa, joilla yksinäisyys vähenee: 

1. ”Spend time each day with those you love.”: Vietä päivittäin aikaa niiden ihmisten kanssa, joita rakastat äläkä rajoitu vain oman talouden jäseniin. Tapaamalla tai puhelimitse. 

2. ”Focus on each other.”: Kun olet muiden ihmisten kanssa, tulisi keskittyä toisiin antamalla heille täysi huomio, tekemällä silmäkontaktia ja kuuntelemalla aidosti.  

3. ”Embrace solitude.”: Yksinoloa ei tulisi pelätä, vaan päinvastoin, sitä tulisi hyväksyä ja käyttää mahdollisuutena tarkastella omia tunteita ja ajatuksia, olla luova, ja yhdistyä luontoon.

4. ”Help and be helped.”: Antaminen ja vastaanottaminen vahvistavat sosiaalisia siteitä.

🟢 Yksinäisyyden kaava = Yhdistelmä geenejä + menneitä kokemuksia + nykyisiä olosuhteita + kulttuuria. Mikä näistä tekijöistä saa meidät tuntemaan olomme yksinäiseksi tietyssä tilanteessa, on lähes mahdotonta sanoa?

🟢 Tärkein tieto on, että olemme joka päivä tekemisissä – töissä, koulussa, kaupassa, busissa, yksinäisten ihmisten kanssa. Huomaammeko heitä?

🟢 Mikä olisi nopein pikavoitto yksinäisyyteen? Veikkaan, että se olisi ”tunteet peliin pojat! Tytöt!” Näytetään, että välitämme.

🔴 Kuusi sanaa – ”The only way to have a friend is to be one.” (Ralph Waldo Emerson)

Kategoriat
Uncategorized

What You Really Need to Lead

🔵 Kuka vetää johtajan tukasta ylös poterosta? Kuka kysyy, että mitä lisäarvoa johtaja on tuottanut muille? Kuka kertoo, että mitä olet viimeksi oppinut? 

🟢 Kirjan pääviesti on, että johtamistaitoja pitää opetella ja Kaplan onnistuu vakuuttamaan lukijat siitä, että johtajuus on opittavissa oleva taito. Mutta ensin sinun pitää oppia oppimaan ja siihen Kaplan kirjoineen tarjoaa apua. 

🟢 Mikä tekee johtamisesta hankalaa?

– Oikeiden kysymysten esittäminen on vaikeaa

– Sitoutuminen omaan oppimiseen on liki mahdotonta

– Neuvon pyytäminen tuntuu nololta

– Taistelu eristäytymistä vastaan väsyttää 

🟢 Kun menetämme luottamuksen johtajiimme, se ei johdu siitä ala epäillä heidän kykyjään. Useammin kyse on siitä, että alamme uskoa, että nämä johtajat eivät todella keskity lisäarvon tuottamiseen asiakkailleen tai työyhteisössään 

🟢 Keskeiset opit:

– Johtajuus kannattaa demystifioida, se on ammatti – ei palkinto.

– Olennainen osa johtajaksi kasvamista on omaksua omistajan sielunmaisema: uskallus ajatella ja toimia kuten omistaja.

– Johtaminen on arvon luomiseen muille, ei itselle.

– Johtajuus on prosessi, ei päämäärä.

– Tärkeät prosessit liittyvät vision, prioriteettien ja sovittamisen määrittämiseen sekä itsetuntemuksen kehittämiseen.

– Ihmissuhteet, luottamus ja kunnioitus ovat ne keinot, jolla johtaja tuottaa arvoa muille.

– Johtaminen on joukkueurheilu. 

🟢 Osaatko ymmärtää tilanteesi? Kykenetkö arvioimaan itsesi asianmukaisesti? Se on mielettömän vaikeaa, mutta itsereflektio on keskeinen osa johtajana kehittymistä. Johtajuus – pienissä ja suurissa asioissa, on loppujen lopuksi tapa toimia.

🟢 Kirjan tavoite on tarjota Kaplanin oppeja ihmisille rakentamaan uraansa, johtamaan organisaatioitaan tehokkaammin ja saavuttamaan oman ”potentiaalinsa”.

🔴 Kuusi sanaa – ”If you know the why, you’ll figure out the how.” (Navy SEAL)

Kategoriat
Uncategorized

Johtajan työkykykirja

🔵 Ainutkertainen kirja, jota ei ole tullut englanninkielisenä vastaan. Todennäköisesti siksi, koska sellaista ei ole kirjoitettu. Toiseksi kirjan alleviivaa kustannuksia eli työkyvyttömyyden hinta vuodessa on 24 mrd. euroa.

🟢 Kirjan pääviesti on, että työkykyjohtaminen on olennainen osa yritysten menestystä ja jopa kasvua. Se on vastuullista toimintaa, joka vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn ja taloudelliseen suorituskykyyn. Kirjassa korostetaan myös digitalisaation roolia työkykyjohtamisessa sekä tarvetta huolehtia niin johdon, yksilöiden kuin organisaation työkyvystä.
🟢 Kirjan tavoite on selittää työkykyjohtamisen merkitystä nykyisille ja tuleville johtajille, korostaen työkyvyn vaikutusta yrityksen menestykseen ja kustannuksiin sekä tarvetta integroida työkykyjohtaminen osaksi strategista johtamista.
🟢 Keskeiset opit:1. Työkykyjohtaminen on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka tarkastelee työkykyä yksilön, yhteisön ja toimintaympäristön näkökulmasta.2. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia työkykyjohtamisessa, mutta samalla on huolehdittava tietosuojasta ja eettisestä käytöstä.3. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistyötä kumppaneiden, kuten työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden, kanssa.4. Työkykyjohtaminen liittyy yrityksen kulttuuriin ja edellyttää kiinnostusta ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa.
🟢 Tässäkin kirjassa tulee vastaaman Suomelle poikkeuksellisen tärkeä tulevaisuusaihio eli Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Olemme tulevaisuudessa riippuvaisia ulkomaalaisista, jotka muuttavat Suomeen sekä työvoiman riittävyyden että eläkejärjestelmän rahoituksen näkökulmasta. 
🟢 Kirjan julkaisuajankohdasta johtuen siinä ei ole pystytty huomioimaan generatiivisen tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja uhkia tietotyöläisten työkykyyn. Sanomattakin selvää, että sen vaikutukset työkyvyn johtamiseen ovat rajattomat – alkaen työohjauksesta päätyen erilaisten HR-prosessien automatisointiin. Uhkapuolelta suurimmaksi varmaan nousee haasteet työurajohtamisen osa-alueella.
🔴 Kuusi sanaa kirjasta – ”Johtajuudessa joko avaat tietä tai olet tiellä. Et ole koskaan neutraali.” (Timothy Clark)

Kategoriat
Uncategorized

Range

🔵 Me kaikki siirrymme urasta toiseen ja oppiminen itsessään on tie urasiirtoihin. Oppiminen on parasta tehdä hitaasti, jotta syntyy pysyvää tietoa ja kokemusta, vaikka se tarkoittaisikin huonoja suorituksia välittömän edistymisen näkökulmasta. 

🟢 Kirjan keskeinen kysymys on, että miten kehittyä asiantuntijana hyvästä erinomaiseksi. Kasvattaako aika ja kokemus paremmin kuin varhainen überspesialisaatio? Nopea vastaus on, että aika ja kokemus tuottaa parhaan tuloksen.

🟢 Ei ole olemassa mitään elämänkikkaa, joka olisi tie menestykseen. David Epsteinin mukaan on yleinen väärinkäsitys, että menestyksen avain on harjoitella kymmenentuhatta tuntia. Esimerkiksi Dave ”Take Five” Brubeck ei suostunut lapsena musiikkiharjoituksiin, sai potkut konservatoriosta ja silti hän loi yhden maailman parhaista jazz-biiseistä.

🟢 Pääviesti on, että paras tapa menestyä on monipuolisuus ja kokeilut. Epstein haastaa perinteisen käsityksen siitä, että nopea aloittaminen ja varhainen erikoistuminen on avain menestykseen eri aloilla. Ja myös todistaa sen. Esimerkiksi MIT:n ja Northwesternin sekä USA:n tilastokeskuksen tutkimusten mukaan nopeimmin kasvavissa startupeissa perustajan keski-ikä oli yrityksen perustamishetkellä 45 vuotta.

🟢 Kirjan tavoite on:

  • Todistaa, että erikoistuminen varhain ei ole välttämättä paras tie menestykseen. 
  • Rohkaista ihmisiä hankkimaan laaja kokemuspohja.
  • Kannustaa erikoistumaan vasta myöhemmin, kun tietää paremmin, mitä haluaa tehdä. 
  • Kertoa, että tietynlaiset vaikeudet voivat edistää oppimista ja valmistautumista paremmin tulevaisuuteen. 

🟢 Keskeiset opit:

  • Tehokkain oppiminen näyttää tehottomalta; se näyttää siltä, että jää jälkeen.
  • Yliluonnolliset kyvyt on taito tunnistaa kuvioita, jotka kertovat mitä seuraavaksi tapahtuu ennen kuin se tapahtuu.
  • On kykyä yhdistää laaja-alaisesti asioita sekä esittää oikeita kysymyksiä.

🟢 Tekoäly haastaa perinteisen erikoistumisen mallia, koska koneet ovat jo parempia kuin ihmiset monissa tehtävissä, jotka vaativat esimerkiksi taktiikkaa. Mutta ihmiset ovat edelleen parempia strategian suunnittelussa ja kokonaiskuvan hahmottamisessa.

🟢 Epsteinin neuvot lukijalle:

  1. Älä pelkää kokeilla ja tutkia erilaisia mahdollisuuksia.
  2. Älä vertaa itseäsi muihin, varsinkaan nuorempiin ihmisiin, jotka eivät ole sinä. Jokainen etenee omaan tahtiinsa, joten älä anna kenenkään muun saada sinua tuntemaan oloasi jälkeenjääneeksi. Keskity omaan etenemiseen ja siihen, että olet parempi kuin eilen.
  3. Älä pelkää erikoistua. Erikoistumisessa ei ole mitään sinänsä väärää. Kaikki me erikoistumme jollain tasolla ja jossain vaiheessa elämäämme.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: “It is an experiment, as all life is an experiment. (Oliver Wendell Holmes)

Kategoriat
Uncategorized

Your Face Belongs to Us

🔵 Kuka keksi kasvojen tunnistuksen? Vuonna 1880 Alphonse Bertillon standardisoi rikoksesta epäiltyjen valokuvauksen ja loi modernin ”mug shotin”. Tämä kirja on samalla kertomus kasvojen tunnistuksen historiasta nykyaikaan ja salapoliisitarina Clearview AI-yhtiöstä. 
🟢 Kirjan pääviesti on se, että peli on menetetty. Kasvomme ovat jo jonkun muun omaisuutta kuin meidän ja seuraavaksi meiltä viedään ääni. Jälkimmäinen on minun lisäsys….🙃
🟢 Kasvojen tunnistus ja yksityisyytemme kietoutuu jännittävästi yhteen tässä kirjassa. Yksityisyys-sana – jota on vaikea määritellä, kuvattiin Harvard Law Review -lehden artikkelissa ”oikeudeksi tulla rauhaan jätetyksi tai unohdetuksi” jo vuonna 1890.
🟢 Kirjan tavoitteena on tarjota tietoa kasvojen tunnistuksen historiasta ja kehityksestä sekä esitellä lukijalle Clearview AI -yhtiön toimintaa ja sen potentiaalisia sovelluksia.
🟢 Keskeiset opit:1. Kasvojen tunnistus juontaa juurensa 1800-luvulle Alphonse Bertillonin aikaan, joka standardisoi rikoksesta epäiltyjen valokuvauksen ja loi modernin ”mug shotin”.2. Teksti viittaa siihen, että kasvojen tunnistuksen tehokkuudessa oli havaittu rotuerot, ja eräät algoritmit olivat vinoutuneet valkoisia ihmisiä vastaan.3. Kasvojen tunnistus on kehittynyt merkittävästi tekoälyn avulla, ja Clearview AI on yksi esimerkki tästä kehityksestä.4. Tekstissä mainitaan myös laajempi valvontateknologioiden käyttö, kuten DNA-keruu ja puhelinten seuranta, erityisesti Kiinan hallituksen toimesta.
🟢 Fun(?) fact:- Ensimmäinen kerta kun kasvojen tunnistusta käytettiin laajaan joukkoon ihmisiä tpahtui Tampa Stadiumin yleisölle, kun New York Giants kohtasi Baltimore Ravensin Super Bowlissa  28.1.2001. Osittain sen seurauksena peruttiin suunnitelma kasvojentunnistuksen käytöstä tulevien olympialaisten yleisössä Salt Lake Cityssä, Utahissa.- Kuvatunnistuspalveluita vaivaa rotuvaikutus. Länsimaiset algoritmit tunnistivat paremmin länsimaiset kasvot ja aasialaiset algoritmit tunnistivat paremmin aasialaiset kasvot. Eikä kasvojentunnistusteknologia ei edelleenkään toimi yhtä hyvin lapsilla tai valkoihoisille kuin aikuisilla ja mustaihoisille .
🟢 Uusia, potentiaalisia ominaisuuksia:- Vanhojen kuvien järjestäminen aikajanalle ja kuvien etsiminen henkilöille, joita hän ei edes tiennyt olevan olemassa- Epätarkan kasvon selkeyttämistä- Covid-naamarin poistamista – Uudenlaisen haku , joka ei liity ihmisten kasvoihin, vaan kuvan taustan tutkimiseen eli tarve selvittää missä kuva oli otettu
🔴 Kuusi sanaa: ”Ihmisellä on aidot kasvot, joista heijastuu ihmisen persoonallisuus ja luonne.” (Aristoteles)