Kirjoittajalta Mikko Mattinen

Kategoriat
Uncategorized

Infectious Generosity

🔵 ”You don’t need to be big to be powerful. You just need to be infectious.”

🟢 Tavoite on toimia vastalääkkeenä kaikelle sille moskalle mitä internet on ympärillemme luonut. Se kannustaa ihmisiä omaksumaan ”tarttuvan anteliaisuuden” periaatteen ja näyttää miten internet voisi toimia hyvän voimana. Tarttuva anteliaisuus luo paremman internetin.

🟢 Pääviesti on, että anteliaisuus on avainasema parempaan tulevaisuuteen ja onnistuessaan voi muuttaa internetin toiminnan. Tekojen ei tarvitse olla suuria, mutta niiden tulisi olla sekä hyödyllisiä että vilpittömiä. ”A pathway forward to an Internet we can love.”

🟢 Chris Anderssonin tarttuvan anteliaisuuden logiikka on suoraviivainen:

1) Internet voi tehostaa anteliaisuutta ja

2) Anteliaisuus voi muuttaa internetin.

🟢 Kirjan caset on kaikkea TED-palvelusta, #ArtistSupportPledge ja päätyen Patagoniaan. Ne tuntuvat kuluneilta esimerkeiltä, mutta sopivat erinomaisen hyvin kirjan pääsanomaan. Kirja suorastaan huutaa löytämään erilaisia anteliaan mielen lähettiläitä ja uudistajia. Suomestakin löytyy esimerkkinä mm. Mikko-Pekka Hanskin käynnistämä hyvän mielen ministeriö. Pienillä teoille on iso vaikutus.

🟢 Keskeiset opit: 

– Internet kaipaa kipeästi anteliaisuuteen uudistajia, jotka voivat palauttaa sen ystävällisyyden vahvistajaksi ilkeyden sijaan.

– Internet voi tehostaa anteliaisuutta, mutta sen täytyy tapahtua viisaasti ja aidosti.

– Anteliaisuudella on suuri potentiaali vaikuttaa positiivisesti ihmisiin ja yhteiskuntaan.

– Anteliaisuuden leviäminen vaatii ihmisten aktiivista osallistumista ja tietoista toimintaa.

– Anteliaisuus voi parantaa ihmisten onnellisuutta ja luoda positiivisia ketjureaktioita.

–  Pienikin anteliaisuuden osoitus voi levitä laajalle ja saada aikaan suuria muutoksia. Anteliaisuus tekee ihmisen onnellisemmaksi.

🟢 Kolme pointtia:

1) Saksalainen filosofi Immanuel Kant opetti, että teolla oli moraalista arvoa vain, jos se tehtiin velvollisuudentunnosta. Jos siitä sai mitään muuta hyötyä, se oli itsekkyyttä. 

2) Anteliaisuuden tapauksessa vaikutusta vahvistaa se, mitä sosiaalipsykologi Jonathan Haidt kutsuu ”moraaliseksi kohotukseksi”. Kun näemme jonkun tekevän hyvän teon kolmannelle osapuolelle, se vaikuttaa meihin fyysisesti – lämmin tunne, joka inspiroi meitä toimimaan samoin, luo näin mahdollisen ystävällisyyden ketjureaktioon.

3) Tutkimusten perusteella tiedämme, että anteliaisuus tekee onnellisemmaksi 🤩

🔴 ”Kuusi” sanaa kirjasta: ”Jos haluat onnellisuutta tunniksi, ota nokoset. Päiväksi, mene kalaan. Kuukaudeksi, mene naimisiin. Vuodeksi, peri omaisuus. Eliniäksi, auta toisia.” (Kiinalainen sananlasku) 

Kategoriat
Uncategorized

The Fusion Strategy

🔵 Vasta 25 % globaalista BKT:sta on digitalisoitunut ja fuusiostrategia mahdollistaa siirtymän lopulle 75 %:lle.

🟢 Keskeinen oppi on kertoa fuusiostrategiasta, joka tarkoittaa digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistämistä sekä reaaliaikaisen datan hyödyntämistä parempien tuotteiden, asiakaskokemusten ja palveluiden luomiseksi.

🟢 Fuusiostrategiassa on neljä kenttää:
1) Fuusiotuotteiden strategia, jossa arvo luodaan ensisijaisesti teollisuustuotteiden digitalisoinnilla ja toimittamalla ne mahdollisimman korkealla suorituskyvyllä.
2) Fuusiopalvelustrategia liittyy asiakkaan toimintaan upotettuihin teollisuuskoneisiin, joiden avulla voidaan avata lisää tapoja parantaa asiakkaan taloudellista tulosta.
3) Fuusiojärjestelmästrategiassa toisiinsa kytkeytyneet järjestelmät kilpailevat itsenäisten tuotteiden kanssa arvon luomiseksi.
4) Fuusioratkaisustrategiassa kilpailu käydään yritysten ja ekosysteemien välillä, jotka kilpailevat toimittaakseen ratkaisuja asiakkaille uskoen pystyvänsä hoitamaan asian parhaiten ilman ulkopuolista apua.

🟢 Kirjan pääviesti on…. Valloita asiakkaiden tärkeimmät hetket tekoälyn avulla! Esimerkiksi Amazonin tuotteista puolet myydään suositusten kautta. Muita case-yrityksiä ovat John Deere ja See&Spray. Tesla ja “Shadow mode”. Honeywell ja rakentaminen.

🟢 Fuusiostrategia muodostuu viidestä fuusiovoimasta:
1) Digitaalinen kaksonen eli fyysisen ja digitaalisen liiketoiminnan yhdistäminen.
2) hAI: hAI-konseptia, joka korostaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa tekoälyyn eli ihmisten ja koneiden yhteistyö. (Human centric AI)
3) Toimialariippumattomuus: Digitaalisen ajattelun soveltaminen eri toimialoille.
4) Metaversumi: Fyysisen ja virtuaalisen maailman yhdistäminen pilvipalvelujen avulla.
5) Ekosysteemit: Yritysten välisten yhteyksien lisääminen ekosysteemien kautta.
-Fuusiostrategian kohteena ovat terveys- ja hyvinvointitiedot, sähköverkkojen toiminnasta kertyvä data, kaupunkien liikennekartat, toimisto- ja asuinrakennusten käyttöasteet, maatalous, ruoan ja tarvikkeiden jakelu.

🟢 Fuusiostrategian viisi periaatetta:
Periaate 1: Avaa uutta liiketoiminta-arvoa useilla eri vaiheilla
Periaate 2: Tulisi siirtyä pois ajattelusta, jossa tekoäly on keinotekoista älykkyyttä ja todeta, että se on lisättyä älykkyyttä.
Periaate 3: Elä (ja kasva) ekosysteemissä
Periaate 4: Kasvata fuusiojohtajia
Periaate 5: Seuraa strategiakarttaasi

🟢 Yritysjohdon keskeiset operatiiviset ovat erilaiset datagrafien ja algoritmien analyysit:
1. Deskriptiivisiä analyysejä.
2. Diagnosoivia analyysejä.
3. Ennustavia analyysejä.
4. Suosituksia toimenpiteistä.

🟢 Kaiken lisäksi:
* Fuusiostrategia on enemmän kuin ABCD-strategia (A = AI, B = blockchain, C =cloud, D = data). Fusion strategia ei siis vain teknologian lisäämistä.
* Kirja auttaa siirtymään pelkistä digitaalisten ominaisuuksien lisäämisestä tuotteisiin niiden käytön seuraamiseen.

🔴 Kuusi sanaa: “The future is already here—it’s just not very evenly distributed. (William Gibson)

Kategoriat
Uncategorized

Iacocca

🔵 Kuka rakastaa kvrataaliraportointia? Tämä mies! Hän on mies Mustangin takaa.

🟢 Lee Iacoccan kirja kertoo hänen kokemuksistaan Fordilla ja Chryslerillä. Tämä kuuluu jokaisen moottoripään kirjahyllyyn, vaikka autoista puhutaan vähemmän kuin bisneksestä. Kirjan keskeisiä teemoja ovat johtamisen tärkeys, vaikeuksien kääntäminen mahdollisuuksiksi ja toimivan kvartaaliraportointijärjestelmän merkitys.

🟢 Kirjan pääviesti on, että vahvalla johdolla ja oikeilla tuotteilla yritys voi selvitä vaikeuksista. Iacocca painottaa kirjassa muun muassa hyvien työntekijöiden ja oikeiden päätösten merkitystä.

🟢 Iacocca joutui erimielisyyksiin Henry Ford Jr. III:n kanssa ja sai potkut. Tämän jälkeen Iacocca siirtyi Chryslerille, joka oli tuolloin vaikeuksissa. Iacoccan johdolla Chrysler sai valtion takaamaa lainaa ja toteutti uudistuksia, joiden avulla yhtiö selvisi kriisistä.

🟢 Kirjan tavoite on maineenpuhdistus, koska Iacocca pyrkii kirjassa puolustamaan mainettaan ja kertomaan oman näkökulmansa tapahtumiin. Henry Ford Jr. III saa samalla lastin niskaansa. Varmaan aiheesta.  

🟢 Kirjasta voi oppia tärkeitä asioita johtamisesta, kuten:

  • Työkaverit: Hyvien työntekijöiden ja oikean tiimin merkitys
  • Kvartaaliraportointi: Tavoitteiden asettamisen ja niiden seurannan tärkeys
  • Johtamisesta: Paternalistisen johtamismallin hyödyt ja haitat
  • Motivointi: Motivoinnin ja kommunikaation tärkeys

🟢 Miten kuvailla työkaveria? ”Having Hal at Chrysler was like finding a tall, cold beer in the middle of a desert.”

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: “You’ve got to accept a little sorrow in life”

Kategoriat
Uncategorized

The Six Disciplines of Strategic Thinking

🔵 “Anyone who has visions should go to the doctor.” (Helmut Schmidt)

🟢 Hyvältä johtajalta odotetaan:

1.Strateginen ajattelu

2.Vahva analyyttisyys

3.Ongelmanratkaisija

4.Kyky toimeenpanna

🟢 Tämä kirja on strategisesta ajattelusta ja kuudesta taidosta. Jokaisella taidolla on oma roolinsa menestykseen.

🟢 95 % maailman väestöstä ei osaa ajatella järjestelmissä, koska he ovat niin tottuneet ratkaisemaan ongelmia syy-seuraussuhteilla. Johtamisessa ei ole sitä etuoikeutta. 

🟢 Pääviesti on, että johdon strateginen ajattelu on olennainen taito menestykseen. Se auttaa johtajia tekemään parempia päätöksiä, ohjaamaan organisaatioitaan tehokkaammin ja saavuttamaan parempia tuloksia. Strateginen ajattelu on induktiivisempaa ja keskittyy enemmän synteesiin.

🟢 Kirjan tavoitteena on auttaa lukijoita ymmärtämään strategisen ajattelun tärkeyttä ja kehittämään omia taitojaan sillä saralla. Amerikkalaisen bisneskirjan tyyliin se tarjoaa käytännön tietoa ja neuvoja strategisen ajattelun kehittämiseen.

🟢 Keskeiset opit on tarve keskittyä kuvioiden tunnistaminen, priorisointi ja mobilisointi:

  1. Havaitsemaan liiketoiminnan uudet haasteet ja mahdollisuudet aiempaa paremmin. Tämän seurauksena voit toimia nopeammin:
  2. mobilisoidaksesi ja
  3. priorisoitaksesi organisaatiotasi välttääksesi arvon tuhoutumisen neutraloimalla uhkia tai luodaksesi arvoa hyödyntämällä mahdollisuuksia – tai tekemällä molempia.

🟢 Kirjan kuusi strategisen ajattelun periaatetta ovat: hahmottaminen, järjestelmäanalyysi, mentaalinen ketteryys, jäsennelty ongelmanratkaisu, visiointi ja poliittinen kyvykkyys.

1.Hahmottaminen (pattern recognition) 

Ensimmäinen strateginen taito on kuvioiden tunnistaminen. Se tarkoittaa kykyä havaita malleja ja trendejä tiedossa ja datassa. Tämä antaa johtajille syvemmän ymmärryksen liiketoiminnastaan, markkinoistaan ja asiakkaistaan. Se auttaa heitä myös tunnistamaan mahdollisia haasteita ja tilaisuuksia.

2.Järjestelmäanalyysi (system thinkg)

Toinen strateginen taito on järjestelmäanalyysi. Se tarkoittaa kykyä rakentaa mielessä malleja monimutkaisista ympäristöistä, kuten kilpailuympäristöstä, jossa yritys toimii. Järjestelmäanalyysin avulla johtajat voivat ymmärtää paremmin eri liiketoiminta-alueiden välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia. Tämä auttaa heitä tunnistamaan parannusmahdollisuuksia ja kehittämään strategioita suorituskyvyn optimoimiseksi.

3.Mentaalinen ketteryys (mental agility)

Kolmas strateginen taito on mentaali ketteryys tai Carol Dweckin tarkoittama growth mindset. Se tarkoittaa kykyä tarkastella liiketoiminnan haasteita eri näkökulmista ja ennakoida muiden sidosryhmien toimia heidän pyrkiessään omiin tavoitteisiinsa. Mentaalinen ketteryys auttaa johtajia olemaan ennakoivia ja kehittämään strategioita, jotka hyödyntävät mahdollisia häiriöitä heidän organisaationsa eduksi.

4.Jäsennelty ongelmanratkaisu (structured problem-solving)

Neljäs strateginen taito on jäsennelty ongelmanratkaisu. Se tarkoittaa kykyä ohjata organisaatiota ongelmien kehystämiseen, luovien ratkaisujen kehittämiseen ja vaikeiden valintojen tekemiseen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Jäsennelty ongelmanratkaisu auttaa johtajia tunnistamaan ja ratkaisemaan liiketoiminnan haasteita tehokkaasti.

5.Visiointi (visioning)

Viides strateginen taito on visiointi. Se tarkoittaa kykyä kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia, jotka ovat kunnianhimoisia ja saavutettavissa Erityisesti onnistua motivoimaan organisaatiota toteuttamaan ne. Visiointi auttaa johtajia luomaan suunnan ja tarkoituksen organisaatiolle ja sen jäsenille.

6.Poliittinen kyvykkyys (political savy)

Kuudes strateginen taito on poliittinen kyvykkyys. Se tarkoittaa kykyä myydä organisaatiolle ajatuksia ja sitouttaa vastakkaisia intressejä. Se sisältää taustalla olevien valtasuhteiden, eri sidosryhmien motiivien ja etujen sekä erilaisten toimintavaihtoehtojen mahdollisten vaikutusten ymmärtämisen. Poliittinen kyvykkyys on olennainen osa liiketoiminnan johtajien strategista ajattelua, sillä se mahdollistaa heidän tehokkaan navigoinnin ja hallinnan poliittisissa ympäristöissä tavoitteidensa ja tavoitteidensa saavuttamiseksi.

🔴 Kuusi sanaa: Tarvitaan iso, karvainen ja rohkea tavoite. (“BHAG” – for Big, Hairy, Audacious Goal”. Jim Collins & Jerry I. Porras: In Built to Last).

Kategoriat
Uncategorized

In Pursuit of Excellence

🔵 Tämä on eräänlainen strategiakirja, jossa opetellaan asioiden lopettamista eräänlaisen Stop doing-strategian avulla.

🟢 Kaikki kietoutuu takaisin Jim Collinsin ”Hyvästä erinomaiseksi”-kirjaan, koska ”Collins preaches his practice, impressing upon his audiences that they absolutely must have a “stop-doing” list to accompany their to-do lists.”

🟢 Kirjan pääviesti on, että elegantit ratkaisut saavutetaan vähentämällä eikä lisäämällä. Tämä tarkoittaa keskittymistä tärkeimpiin elementteihin ja kaiken epäolennaisen poistamista.

🟢 Keskeiset opit:

  • Periaatteet: Symmetria, viettelys ja kestävyys ovat eleganttien ratkaisujen keskeiset periaatteet.
  • Uteliaisuus: Uteliaisuus on välttämätöntä eleganttien ratkaisujen löytämiseksi, koska se motivoi meitä tutkimaan ja ymmärtämään.
  • Joutilaisuus: Joskus paras tapa ratkaista ongelma on vetäytyä siitä ja antaa alitajunnan työskennellä sen parissa.
  • Eleganssin avain on vähennyslasku, keskittyminen olennaiseen ja tarpeettoman poistaminen. Asioiden poistaminen lisää eleganssia.

🟢 Kirjan tavoitteena on selittää eleganssin käsite ja sen soveltaminen eri elämän osa-alueille. Se tarjoaa esimerkkejä eri aloilta, kuten taiteesta, liike-elämästä ja teknologiasta, havainnollistamaan näkökohtiaan. Tarkoituksena on opettaa lukijoita löytämään elegantteja ratkaisuja ongelmiin keskittymällä olennaiseen ja poistamalla tarpeetonta monimutkaisuutta.

🟢 Eleganssin kaava: Fokus olennaisessa +  epäolennaisen poistaminen = Lisää eleganssia.

🟢 Kirjasta löytyy toinen kaava eli kiinnostuksen kaava. Paras tapa kiinnostuksen herättämiseen on tehdä kolme asiaa: Uteliaisuus + tieto + omatoimisuus

1) Ensimmäinen on herättää uteliaisuus osoittamalla kohtalainen aukko havainnoitsijan tiedoissa.

2) Toiseksi, tarjota juuri riittävästi tietoa, jotta he haluavat ratkaista uteliaisuutensa.

3) Kolmanneksi, antaa heille aikaa yrittää ratkaista uteliaisuutensa omatoimisesti.

🟢 Tämän kirjan nimi leikkisästi muistuttaa management-oppaiden perusteosta eli ”In Search of Excellence” (Peters & Waterman). Tavalaan se myös noudattaa Peterisin ja Watermanin kirjaa. Eleganssin saavuttamiseksi tuodaan paljon oppeja sekä ”kolmen pointin”-listoja. 

🔴 Kuusi sanaa “The Elephant’s Child” (Rudyard Kipling):

I keep six honest serving-men; (They taught me all I knew) 

Their names are What and Where and When And How and Why and Who. 

I send them over land and sea, I send east and west; 

But after they have worked for me, I give them all a rest. 

Kategoriat
Uncategorized

Mitä tekoäly on?

🔵 Milloin tämä kirja vanhenee? Parasta ennen -päiväys on 31.12.2025, mutta tuote saattaa säilyä käyttökelpoisena pidempään.

🟢 Ehkä hieman seiskamainen lähestymistapa, mutta jännittävä opus. Erityisesti jos ei jaksa lukea pitkiä selityksiä eettisistä perusteista tai tekoälyn sovelluskohteista eikä ole kiinnostunut miten koneoppiminen toimii käytännössä.

🟢 Kirja koostuuu sadasta kysymyksestä ja vastauksesta, joista yhteen kysymykseen on vastannut ChatGPT (en kerro kysymystä – etsivä löytää). 

🟢 Kysymyksiä ja vastauksia on esimerkiksi:

-Kuka keksi tekoälyn? John McCarthy keksi termin tekoäly.

Tekoäly terminä ja tieteenalana vakiintui vuonna 1956. John McCarthy (1927–2011), Marvin Minsky (1927–2016), Claude Shannon (1916–2001) ja Nathan Rochester (1919–2001) järjestivät kesäseminaarin Dartmouth Collegessa Yhdysvalloissa ja kutsuivat sinne muita aiheesta kiinnostuneita tutkijoita.

-Mihin tekoäly perustuu? Tarkkoihin ohjeisiin, yleisiin ongelmanratkaisualgoritmeihin sekä koneoppimiseen.

-Millaisia arvoja tekoälytutkijoilla on? Teoriassa yleviä, käytännössä teknologiakeskeisiä.

-Miksi tekoäly tekee virheitä? Tekoäly on loppujen lopuksi vain niin hyvä kuin sen opetusdata ja suunnittelu.

-Onko tekoäly sama asia kuin koneoppiminen tai neuroverkot? Onko ruoka sama asia kuin lounas tai hernesoppa.

-Pitäisikö minun opetella ohjelmoimista? Ei huono idea.

-Pitäisikö itkeä vai nauraa? Pitäisi. Anna tunteiden tulla, se helpottaa. Huomenna tulee taas uusi tekoälyohjelma ja uudet itkun ja naurun aiheet.

🟢 Ehkä tärkein ja kiinnostavin kysymys pohtia on, että mitä hyötyä saamme tekoälystä? Tekoälyvallankumous voisi vastaavasti automatisoida ajatusten tai ideoiden tuottamista, käsittelyä ja siirtämistä.

🔴 Tekoälyn virheet ovat usein osoitus sen rajoituksista, ei niinkään sen älykkyyden puutteesta.

Kategoriat
Uncategorized

The Bomber Mafia

🔵 Malcolm Gladwell on kirjoittanut tarinan hyvän ja pahan kamppailusta. 

🟢 Kirjan pääviesti on, että toisen maailmansodan pommituslennot olivat monimutkainen ja moraalisesti ristiriitainen ilmiö. ”Bomber Mafia” kertoo toisen maailmansodan pommituslentojen kiistanalaisesta maailmasta. Kirjassa tarkastellaan kahden keskeisen hahmon, Haywood Hansellin ja Curtis LeMayn, kautta heidän ristiriitaisia pommitusstrategioitaan ja niiden kauaskantoisia seurauksia.

🟢 Kirjan tavoitteena haastaa pohtimaan sodankäynnin etiikkaa, siviilien suojelun tärkeyttä ja teknologian vastuullista käyttöä konflikteissa. Esimerkiksi se mitä Venäjä tekee Ukrainassa. 

🟢 Kirjan tarkoitus on valottaa kahden johtajan, Haywood Hansellin ja Curtis LeMayn, kautta heidän ristiriitaisia pommitusstrategioitaan ja niiden kauaskantoisia seurauksia.

🟢 Toisen maailman sodan lentopommitusten edellytykset:

-Napalm

-Kaukomatkoihin kykenevät lentokoneet (Lentävä linnoitus kykeni tuhansien kilometrien lentopommitukseen)

-Nordenin analoginen tietokone

-Atomipommi

🟢 Keskeiset oppi on sodanjohtajien moraaliset valinnat voivat vaikuttaa valtavasti siviileihin kohdistuviin tuhoihin.

1)Haywood Hansellin usko täsmäpommitukseen:

Hansell, Bomber Mafian johtaja, oli vankkumaton uskoja korkealta tehtävän täsmäpommituksen tehokkuuteen. Hän uskoi, että Norden-pommituslaitteen avulla voitiin tuhota tarkasti kohteita aiheuttamatta laajaa siviiliuhrien määrää. Hansellin strategia perustui strategisesti tärkeiden teollisuuslaitosten tuhoamiseen, mikä heikentäisi Saksan ja Japanin kykyä tuottaa sotamateriaalia.

2)LeMayn laajat väestöön kohdistuvat palopommitukset:

LeMay kannatti väestöön ja kaupunkeihin kohdistuvaa laajoja palopommeitusstrategiaa. Hän uskoi, että tuhoamalla kokonaisia kaupunkeja ja tappamalla laajamittaisesti väestöä, niin Japani pakotettaisiin nopeammin antautumaan. LeMay väitti, että tämä strategia säästäisi amerikkalaisten sotilaiden henkiä. Kummassakin hän oli oikeassa.

3)Sodankäynnin etiikan ristiriidat:

Kirjan keskiössä ovat näiden kahden strategian väliset eettiset ristiriidat. Hansellin täsmäpommitusstrategia, vaikka tarkoitukseltaan jalompi, osoittautui käytännössä epärealistiseksi ja aikaavaativaksi strategiaksi. LeMayn palopommitusten strategia oli tehokkaampi, vaikka se aiheutti valtavaa siviiliuhrien määrää.

4)Teknologian vaikutus sodankäyntiin:

Gladwell miettii teknologian vastuullisesta sodankäyntiä ja korostaa kirjassa teknologian merkittävää roolia sodankäynnin muokkaamisessa. Norden-pommituslaitteen, napalmin sekä atomipommin kaltaiset innovaatiot mahdollistivat täsmäpommituksen, mutta samalla ne avasivat oven epäinhimilliselle tuhovoimalle. 

🟢 Kirjan anomalia on, että LeMay sai Japanin valtiolta kunniamerkin vuonna 1964 ansioistaan Japanin ilmavoimien kehittämiseen eteen tehdystä työstä. Historioitsijoiden mukaan se annettiin, koska pakotti Japanin antautumaan. Vaihtoehtona olisi ollut, että Japani oli miehitetty ja se oli jaettu Neuvostoliiton sekä USA:n kesken kahtia kuin Korea tai Saksa.

🔴 Kuusi sanaa: ”Curtis LeMay won the battle. Haywood Hansell won the war.”

Kategoriat
Uncategorized

Cultures of Growth

🔵 “The problem is never how to get new, innovative thoughts into your mind, but how to get old ones out. Clean out a corner of your mind and creativity will instantly fill it.” (Dee Hock, Visan perustajia)

🟢 Kirjan pääviesti on, että organisaatiokulttuurilla on valtava vaikutus ihmisten ajattelutapaan ja työskentelyyn. Kirjailija Mary Murphy esittelee kaksi pääasiallista organisaatiokulttuurin tyyppiä: Culture of Genius ja Culture of Growth. Nämä kaksi tyyppiä eroavat toisistaan merkittävästi siinä, miten ne edistävät tai estävät yksilöiden ja tiimien menestystä.

🟢 Keskeiset opit:

1) Culture of Genius perustuu ajatukseen, että lahjakkuus ja kyky ovat synnynnäisiä. Tämän tyyppinen kulttuuri keskittyy korkean älykkyyden ja luonnollisen lahjakkuuden etsimiseen sekä palkitsemiseen. Se arvottaa yksilöllistä menestystä ja kilpailua yhteistyön sijaan. Culture of Genius -organisaatioissa esiintyy seuraavia piirteitä:

  • Painotus ”tähtien” rekrytointiin ja kehittämiseen
  • Sisäinen kilpailu ja ”sink-or-swim” -mentaliteetti
  • Datan ja tiedon jakamisen vastustaminen
  • Virheiden ja epäonnistumisten sallimattomuus
  • Eettisten ja moraalisten kompromissien hyväksyminen menestyksen vuoksi

2)Culture of Growth puolestaan perustuu ajatukseen, että lahjakkuutta ja kykyä voi kehittää kovalla työllä sekä strategisella ajattelulla ja tuella. Tämän tyyppinen kulttuuri kannustaa jatkuvaan oppimiseen ja kehitykseen sekä arvottaa yhteistyötä ja kollektiivista menestystä. Culture of Growth -organisaatioissa esiintyy seuraavia piirteitä:

  • Painotus yksilöiden potentiaalin kehittämiseen
  • Yhteistyö ja tiedon jakaminen
  • Avoimuus riskien ottamiselle ja epäonnistumiselle
  • Eettisten ja moraalisten arvojen korostaminen
  • Palautteen ja oppimisen kulttuuri

🟢 Case-yrityksiä on useita. Mary Murphy esittelee useita esimerkkejä organisaatioista, jotka ovat menestyneet siirtymällä Culture of Genius -kulttuurista Culture of Growth -kulttuuriin. Näitä ovat kirjan mukaan Microsoft, Atlassian ja Visa. Edellä mainitut organisaatiot ovat osoittaneet, että kasvumindsetin omaksuminen voi johtaa parantamaan innovaatioon, yhteistyöhön, tuottavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.

🟢 Kirja tarjoaa myös käytännön neuvoja organisaatioille, jotka haluavat muokata kulttuuriaan kannustamaan kasvumindsetin omaksumista. Näihin neuvoihin kuuluvat mm:

  • Cues auditin (vihjeauditointi) suorittaminen organisaatiokulttuurin tunnistamiseksi ja mahdollisten kiinteiden mindset-laukaisijoiden tunnistamiseksi
  • Yhteistyön ja tiedon jakamisen edistäminen
  • Riskienoton ja epäonnistumisen hyväksyminen
  • Palautteen ja oppimisen kulttuurin luominen
  • Eettisten ja moraalisten arvojen korostaminen

🟢 Organisaatiokulttuurilla on merkittävä vaikutus yksilöiden ja tiimien menestykseen. Kasvumindsetin omaksuminen ja Culture of Growth -kulttuurin luominen voi johtaa parempiin tuloksiin, innovatiivisempiin ratkaisuihin ja sitoutuneempaan työvoimaan.

🔴 Kuusi sanaa: “It’s not the strongest species that survives, nor the most intelligent, but the one most responsive to change.” (Charles Darwin)

Kategoriat
Uncategorized

Uptime

Monotasking ja JOMO on työelämän uusi musta! Kirja on veikeä sekoitus myyntityöstä tuttujen työkalujen (List Funnel = Sales Funnel) ja IT-slangia (Uptime = Runtime).

”Uptime” ei ole tusinakirja, vaikka jotain sellaista pelkäsin. Se tarjoaa strategioita ajan hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen. Sen sijaan, että keskityttäisiin tehtävälistojen suorittamiseen, kirja opettaa määrittämään selkeät prioriteetit, varaamaan oikean ajan ja paikan tärkeiden töiden tekemiselle sekä kellottamaan ne.

Kirjan keskeinen opi on:

  • Uptime on ajanjakso, jolloin olet toimintakykyinen ja tuottava. Tiedätkö milloin olet tuottavimmillaan?

Kirjan tavoitteena on siis auttaa lukijoita saavuttamaan Uptime eli tila, jossa he ovat tuottavimmillaan. Kirja tarjoaa paaaaljon käytännönläheisiä tekniikoita tämän tilan saavuttamiseksi. ”Uptime doesn’t happen by mistake, it happens by design.”

Kirjan muita oppeja ovat: 

  • Kolme keskeistä periaatetta Uptimen saavuttamiseksi ovat: Prioriteettien määrittäminen, oikean ajan ja paikan valitseminen tekemiselle sekä erinomainen suorituskyky.
  • Tehokasta ajankäyttöä varten luodaan to do -listat, joita kutsutaan suppiloksi eli listasuppiloksi (List Funnel). Suppilon avulla kaikki mahdolliset tehtävät karautetaan pienemmiksi ja hallittavammiksi kokonaisuuksiksi.
  • Sähköposteja kannattaa käsitellä erillisissä erissä Laundry Methodin avulla. Tällä tavalla sähköpostit lajitellaan ja käsitellään kerralla, aivan kuten pyykit.

Uptime on kirja kaikille, jotka haluavat hallita aikaansa paremmin ja olla tuottavampia. Se tarjoaa selkeät ja toteuttamiskelpoiset vaiheet, joiden avulla voit muuttaa suhteetasi työhön ja vapaa-aikaan.

Kolme keinoa:

  • Kirjoita tavoitteet ja tekemiset. 
  • Tee tehtävistä myynti… eiku listafunneli.
  • Laita tehtävät työjonoon.
  • BONUS: Tee päivän vaikein työ ensimmäiseksi.

Miten mitata? 

  • Jos kolmen tärkeimmän prioriteetin toteuttamiseen menee 70% kalenteriajastasi, niin olet onnistunut työssäsi.
  • Kirjoita tavoite ja todennäköisesti saavutat 42%. Gail Matthewsin (Dominican University of California) tutkimuksen mukaan tavoitteen kirjoittaminen on 42%:n todennäköisyyteen saavuttaa tavoite.
  • Miksi lukea? Päivittäinen lukeminen alentaa stressiä 68 % ja putsaa ajatukset sekä vähentää jännitystä.

Kirja tarjoaa myös neuvoja kokousten pitämiseen, häiriötekijöiden hallintaan ja digitaaliseen detox-jaksoon.

Kuusi sanaa: ”Uptime = Oikeat asiat, oikeaan aikaan.”

P.S. JOMO on FOMOn vastakohta. Joy Of Missing Out.

Kategoriat
Uncategorized

Löydä kilpailuetusi

🔵 Miten perunlastut ja kilpailuetu liittyvät toisiinsa? Perunalastut on tarina sattumasta, joka loi uuden tuotteen, joka erottuu. Eli sitä mitä Markku Vierula kirjassaan haluaisi meidän kaikkien olevan tekemässä.  

🟢 Kirjan pääviesti on, että yrityksen pitää löytää arvo asiakkaan tekemisestä ja tarpeista sekä luoda kilpailuetu sen varaan. Vierulan idea on markkinalähtöisyydestä tuotelähtöisyyden sijaan. Yritysten pitäisi toimia suunnanmuuttajan, koska markkinalähtöisyys tuo uuden näkökulman.  

🟢 Keskeinen oppi on, että yritysten pitää osata löytää ja luoda differoiva kilpailuetu: 

  • Kirjan kohderyhmä on yritystoiminnan aloittamista pohtivaa, yksinyrittä-

jaa ja mikroyritystä löytämään kilpailuetu omalla toimintasektorillaan

  • On olemassa kahdenlaisia yrityksiä – niitä, joilla ei ole kilpailuetua ja niitä, joilla on kilpailuetu. 
  • Vierula esittelee monia suomalaisia yrityksiä joilla on differoiva kilpailuetu esimerkiksi Heltti, Apetit ja L&T. 
  • Vierula on kehittänyt myös kilpailuetu-työkalun, jonka avulla yritykset voivat kehittää omaa markkina ähellän . 

🟢 Mikä on yksittäisen kilpailuedun potentiaali? Sitä voi arvioida viidellä eri keinolla:

  1. Kirkkaus: Kirkkaasti läpiajateltu ja niin selkeästi kuvailtu.

2. Uutuusarvo: On olennaisella tavalla uutta – joko radikaalia uutta, inkrementaalia utta tai erottelevan kilpailuedun.

2. Voima: Ideassa on voimaa, niin että herättää epäuskoa ja innostusta.

3. Resurssit: Resurssit sen toteuttamiseen ovat olemassa – tai ne hankittavissa.

4. Kulttuuri: Uuden kilpailuedun varaan voi luoda uutta toimintakultuuria.

5. Viestittävissä: Kilpailuetu on viestittävissä markkinoille.

🔴 Ai niin. Se tarina perunalastuista….. George Crumille toimi Moon’s Lake Housen ravintolan kokkina kokille. 24.8.1853 ravintolan asiakkaa oli Cornelius Vanderbilt. Hän palautti jatkuvasti ranskalaiset perunat takaisin keittiöön, koska ne olivat paksuja, ”limaisia” ja suolattomia. Crum siivutti perunat erittäin ohuiksi, paistoi ne rapeiksi ja suolasi ne tuhdisti. Vanderbilt rakasti niitä ja näin syntyi ”Saratoga Chips”.