Kuukausi: joulukuu 2023

Kategoriat
Uncategorized

The First 90 Days

🔵 Oletko koskaan vaihtanut työpaikkaa? Tai miettinyt vaihtavasi? Tässä oiva opus, jolla voit miettiä mitä teet kun olet aloittamassa uudessa työpaikassa. 

✅ Kirjan keskeiset opit painottavat uuden työpaikan verkoston rakentamiseen, systemaattiseen tiedonhankintaan sekä tietoon minkälaiseen tilanteeseen on menossa. Michael Watkins tarjoaa amerikkalaisen bisneskirjan tyyliin 10-kohdan listan, jonka avulla varmistat onnistumistasi alkaen (uuden) tiimin kasaamisesta päätyen neuvonpitoon esimiehen kanssa siitä mitä pitää saavuttaa.

✅ Kirjan tavoite on tarjota 90 päivän tiekartta sekä keinoja millä nopeutat pääsyäsi kiinni uuteen tehtävääsi ja vältät päätymästä syvään päätyyn. Tutkimusten mukaan puolet siirtymisistä epäonnistuu tavalla tai toisella ja ihmisellä kestää keskimäärin 6 kuukautta päästäkseen kiinni ”uusiin hommiin”.

✅ Kirjan pääviesti on, että jokainen minuutti minkä ”säästät” perehtymisestä siirtyy suoraan tuottavuuteen ja sitä nopeammin pääset osoittamaan arvosi organisaatiossa. 

✅ Tärkeintä on tiedostaa, että minkälaiseen tilanteeseen olet menossa. Oletko menossa tekemään? 

-Käännettä (turnaround)

-muutosta (realignment)

-jatkamaan kasvua (sustaining-success) vai

-perustamaan uutta (start-up).

✅ Uuden perustamisessa onnistumisesi takaa, että saat rekrytoitua, hankit uutta rahoitusta sekä teknologiaa, jotta uusi bisnes lähtee lentoon. Käänneyhtiössä joudut uudelleenorganisoimaan ihmisiä ja tekemisiä, jotta bisnes palaa tavoitellulle polulle. Kummassakin em.tapauksessa joudut heti alussa tekemään tiukkoja päätöksiä eli ei ole aikaa odotella. Muutos- ja menestyjäbisneksessä olet valmiiden vahvuuksien äärellä, joita et voi muuttaa. Muutoksen äärellä joudut keksimään bisneksen uudelleen ja re-vitalisoimaan tekemistä. Menestyvässä organisaatiossa joudut keksimään keinot miten päästä seuraavalle portaalle. Kahdessa jälkimmäisessä tilanteessa on enemmän aikaa ennenkuin pitää tehdä tiukkoja valintoja.

✅ Ei tietokirja eikä mikään ellei sieltä ole poimittavissa kaavaa. Työpaikan vaihtamisen kaava on => yritys + organisaatio + paikkakunan muutos.

-Jos vaihdat keskitetystä hajautettuun organisaatioon, niin anna arvioi muutoksesta asteikolla 1-10

-Jos vaihdat funktiosta toiseen, niin anna arvioi muutoksesta asteikolla 1-10

-Jos vaihdat paikkakuntaa, niin anna arvioi muutoksesta asteikolla 1-10

Mieluvitellaan, että vaihdat keskitetystä hajautettuun niin annat arvion 10, vaihdat HR:stä IT:n niin annat arvion 10 ja muutat Turusta Tampereelle, niin annat arvion 10. Kun pistelukusi on 15 tai yli, niin olet erittäin merkittävän muutoksen kohteena, jolloin sinun pitää erittäin huolellisesti valmistautua muutokseen. Vanhat neuvot eivät tee sinusta automaattisesti menestyjää. 

✅ Miten tehostat aloitusta ja vältät turhat nokkakolarit?

1.Epäonnistumisen elementit lymyilevät yrityksen tilanteessa ja uuden tekijän heikkouksissa sekä vahvuuksissa.

2.Järjestelmällisesti ja eri menetelmiä hyödyntäen uusi tekijä saavuttaa sopivan lentokorkeuden nopeasti. 

3.Onnistumiset – jopa pienet, luovat mahdollisuuden rakentaa positiivisen kierteen ja uskottavuuden. 

4.Organisaation kannalta on keskeistä mahdollistaa perehtyminen ja sitä kautta positiivinen kehitys. 

5.Siirtymiset tapahtuvat aina samankaltaisen viitekehyksen kautta.

✅ Kirjavinkki: Organizational Culture and Leadership. (Schein, Edgar H.). Ja SWOTin alkuperäinen teksti löytyy kirjasta: Business Policy: Text and Cases (Edmund P. Learned, C. Roland Christiansen, Kenneth Andrews, and William D. Guth).

🔴 “When you shake the tree, good people can fall out too.”

Kategoriat
Uncategorized

A Whole New Mind

🔵 Matka, päämäärä vai merkityksellisyys – näistä on tulevaisuuden työelämä tehty?  

✅ Kirjassa pohditaan internetin tuoman teollisen murroksen vaikutuksia työelämään. Pinkimäiseen tapaan data ja haastattelut siivittävät lukukokemusta.

✅ Pinkin pääviesti on, että insinöörimäinen teollinen logiikka vähenee työelämässä ja tilalle tulee ihmistieteiden täyttämä palvelumuotoilijamainen työympäristö.

✅ Käynnissä oleva teollinen murros tarkoittaa painotuksen siirtyvän vasemmalta oikealle. Aivojen vasemman lohkon eli loogisesta ja analyyttisestä ajattelusta siirtymistä kohti oikean lohkon ajatteluun eli ei-lineaariseen, intuitiiviseen ja holistiseen ajatteluun. 

✅ Kolme vuosikymmentä kestäneen tutkimusten perusteella aivoista tiedetään:

1.                       Vasen aivolohko kontrolloi ruumiin oikean puolta ja oikea aivolohko kontrolloi ruumiin vasenta puolta. Koska 90 % väestöstä on oikeakätisiä, niin vasen aviolohko kontrolloi ihmiskuntaa

2.                       Vasen aivolohko toimii peräkkäinen ja oikea aivolohko yhtäaikaisesti

3.                       Vasen aivolohko keskittyy tekstiin ja oikea aivolohko keskittyy kontekstiin 

4.                       Vasen aivolohko analysoi yksityiskohtia ja oikea aivolohko isoa kuvaa.

✅ Kirjan tavoite on kertoa, että elämällä on merkitys ja merkityksellisyys on varsinainen matka jota tulemme elämään.

✅ Parasta kirjassa on itseasiassa viimeinen luku, jossa Pink kirjoittaa merkityksellisyydestä. Varsinainen teksti on erittäin onnistunutta sekä hänen pohdiskelu merkityksellisyyden vaikutuksesta. Jos oikein haluaisi tätä kirjaa optimoida, niin lukisi vain loppuosa, mutta sehän on tietenkin väärin kirjaa kohtaan.

✅ Loppua kohden Pink siteeraa kiihtyvään tahtiin logoterapian perustajaa Viktor Franklinia ja erityisesti hänen mainiota kirjaa ”Mans’ Search for Meaning”.

✅ Merkityksellisyyden lisäksi Pink nostaa esille viisi muuta tekijää:

-Design

-Tarinallistaminen

-Sinfonia

-Empatia

-Leikillisyys

Nämä ovat fundamentaaliset kyvyt, joiden avulla teolliseen murrokseen voi varautua.

✅ Kirjan opeista paras ja jopa hauskin on Mutta-ongelmaratkaisupeli. Se putoaa genreen ”Liika hommia, joten painan menemään (Too much to do. So I soldier on)”

✅Mitä meidän pitäisi tehdä?

– Koosta lista tärkeistä asioista, joita haluat elämässä ja syyt miksi et ole (vielä) niitä saavuttanut. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja, MUTTA minulle ei ole riittävästi aikaa.”

– Vaihda mutta-sana ja-sanaksi, jonka jälkeen mietit ratkaisun miten se olisi mahdollista. Esimerkiksi ”Haluaisin lukea enemmän kirjoja ja minulle ei ole riittävästi aikaa, joten ryhdyn kuuntelemaan äänikirjoja.” 

🔴 Kuusi sanaa: “[P]eople have enough to live, but nothing to live for; they have the means but no meaning.” (Robert William Fogel, nobelisti)

✅ Kirjavinkkejä:

-Emotions Revealed, Second Edition: Recognizing Faces and Feelings to Improve Communication and Emotional Life (Paul Ekman, 2003).

-Authentic Happiness (Martin E. P. Seligman – www.authentichappiness.org <http://www.authentichappiness.org> )

Kategoriat
Uncategorized

Invention and Innovation

🔵 Kapteeni Aika! Monien keksintöjen todellinen hyödyt ja erityisesti haitat paljastuvat vasta ajan kanssa. Hyperloop, tekoäly tai avaruuden valottaminen ovat nyt kutkuttavan jännittäviä, mutta ovatko seuraavat sarjapettymyksiä vai onnistumisia? Jyrkkä ehkä. 

🟢 Kirjan pääviesti on, että keksinnöt ja innovaatiot jotka ovat olleet keskeisiä ihmiskunnan kehityksessä, niin ovat kääntyneet keksijäänsä vastaan ja johtaneet odottamattomiin seurauksiin sekä pettymyksiin. 

🟢 Toinen pääviesti on, että kirjoittajan mukaan kehityksen kulku ei ole kiihtynyt historiallisesti tarkastellen. Hypettäminen saa kyytiä myös.

🟢 Epäonnisia keksintöjä on kolmenlaisia:

  1. Täyttymättömät lupaukset (Zeppelin, ydinvoimalat, yliäänilentokoneet)  
  2. Pettymykset (esim. DDT, CFC ja lyijybensiini)
  3. Lopulta hylkäämiset (Hyperloop)

🟢 Esimerkiksi lyijybensiinin avulla meille kehittyi sellainen logistiikka, joka mahdollisti nykyisen kaltaisia kansantalouksia. Se mikä on ollut huonoa, niin ilman sitä huonoa ei olisi jotain toista. Nykyinen hyvinvointi on siis hinta siitä, että käytimme pitkään lyijybensiiniä.  

🟢 Kirjan tavoite on kertoa, että vaikka keksinnöt voivat tuoda menestystä, niiden vaikutukset voivat myös johtaa odottamattomiin seurauksiin ja epäonnistumisiin. Esim. DDT ja CFC ovat erinomaisia esimerkkejä keksinnöistä joiden sivuvaikutuksia ei keksittäessä osattu arvioida. Ja nyt ne on kielletty.

🟢 Kirjassa esittellään myös innovaatioita, joiden mm. kehitysinvestoinnit eivät ole saavuttaneet odotettua menestystä kuten esim. ydinvoimalat ja yliäänilentokoneet. Pienempiä mokia ovat olleet:

  • Titanic 
  • Challenger-avaruussukkula
  • Sony Betamax
  • Ford Edsel ja Pinto
  • Google’s Glass.

🔴 Kuusi sanaa: ”Nihil novi sub sole i.e. there is nothing new under the sun” (Saarnaajan kirja / Vanha testamentti)

Kategoriat
Uncategorized

Unreasonable Hospitality

🔵 Perfektionisti ravintoloitsijana? Kirja on huomaavaisuuden ylistys sekä kehityskertomus kuinka perfektionistista tuli ultrahuomaavainen ravintoloitsija. Resepti menestykseen! 

🟢 Kirjan pääviesti on, että vieraanvaraisuus on enemmän kuin pelkkä palvelu, se on tapa tehdä ihmiset tuntemaan olonsa erityiseksi. Jotain mitä rahalla ei voi ostaa.

🟢 Kirjan tavoitteena on kertoa kuinka vieraanvaraisuus on keskeinen osa menestyvää ravintolatoimintaa. Kirjoittaja korostaa, että vieraanvaraisuus ei ole pelkästään liiketoiminnan tehokkuutta, vaan se on asiakaskokemus. Tapa kohdella ihmisiä, kuunnella heitä ja saada heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi. 

🟢 Kahdenlaisia ravintoloita:

  • Ravintolaälykkäissä yrityksissä tiimin jäsenillä on enemmän autonomiaa ja luovuutta. He voivat usein tarjota parempaa vieraanvaraisuutta, koska he ovat ketteriä ja heillä ei ole paljoa sääntöjä tai järjestelmiä, jotka estäisivät inhimillistä vuorovaikutusta. 
  • Yritysälykkäillä yrityksillä taas on kaikki taustajärjestelmät eri alueilla kuten kirjanpito, hankinta ja henkilöstö, jotka tekevät niistä menestyviä yrityksiä ja ne ovat usein siksi kannattavampia. 
  • Ravintolaälykkäät yritykset voivat olla loistavia yrityksiä, ja yritysälykkäät yritykset voivat myös tarjota erinomaista vieraanvaraisuutta. Mutta niiden painotukset ovat kovin erilaisia tavalla, joka perustavanlaatuisesti vaikuttaa vieraiden ravintolakokemukseen.

🟢 Vieraanvaraisuuden tulisi olla osa jokaisen ravintolan kasvukaavaa, koska se parantaa liiketoimintaa monin tavoin.

🟢 Kirjan keskeiset opit: 

  • ”Jatkuva, lempeä paine” (Constant, gentle pressure) on versio japanilaisesta kaizen-ajatuksesta, että kaikkien organisaatiossa tulisi jatkuvasti parantua ja kehittyä hieman koko ajan.
  • ”Urheilullinen vieraanvaraisuus” (Athletic hospitality) tarkoitti asennetta olit sitten hyökkäyksessä (tehdäksesi jo hyvästä kokemuksesta vielä paremman) tai puolustuksessa (anteeksipyyntö virheen korjaamiseksi).
  • ”Ole joutsen” (Be the swan) muistutti siitä, että kaiken mitä vieraat näkevät, tulisi olla sulavasti kaartuva kaula ja moitteettomat valkoiset höyhenet, jotka liitävät lammen pinnalla
  • ”Hospitality is a selfish pleasure. It feels great to make other people feel good.”

🔴 Kuusi sanaa: “Service is black and white – hospitality is color.”

Kategoriat
Uncategorized

Sateentekijät

Sateentekijät / Wahlroos

🔵 Nyt on Jack Welch kohdannut vertaisensa. Björn Wahlroos on kirjan nimen mukaan Suomen liike-elämän sateentekijä. Kirja on nopealukuinen ja se menee parissa päivässä. Testaa mitä tykkäät?

🟢 Kirjan pääviesti on, että ”hyvät diilit ovat aina nurkan takana”. Eräänlainen konsultin ja liikemiehen välitilinpäätös.

🟢 Kirjan tavoite on kertoa suomalaisen liike-elämän rakennemuutoksesta 1990-luvulla ja minulle se avautui Nallen kertomana mainiosti. Hän ei juurikaan esittele johtamisperiaatteitaan tms menetelmiä, mutta ne on helposti poimittavissa kirjan tarinoista.

🔴 Keskeiset opit:

  • Ahkera verkostoituminen ja aktiivinen ideoiden myynti oli Wahlroosin ykköstyökalu. 
  • Toiseksi valtaapitävien ja päätöksentekijöiden ahkera analysointi
  • Kolmanneksi lounaat ja metsästysretket olivat keskeinen tiedonhankintakanavia

🟢 Yksi pätevä bisnesidea oli joka jäi toteutumatta. Strockmann olisi voinut ostaa Åhlénsin ja laajentua Ruotsiin. Nallen mukaan Tukholmassa ei ollut yhtään laadukasta tavarataloa ja Stocka olisi kuulemma täyttänyt sen aukon. Harmi ettei toteutunut.

🟢 Marginaalisessa roolissa on erilaiset luonneanalyysit liikkeenjohtajista ja virkamiehistä. Hauskoja luonnehdintoja ja piikikkäitä kommentteja piisaa. Karkeasti voisi sanoa, että ankkalammikossa uiskentelee kivoja älykkäitä liikemiehiä ja maaseudulla asui harmaita mielikuvituksettomia maajusseja. Ilmeisesti muistelmissa sallitaan ihmisten parjaaminen, vaikka sellainen muutoin tulkitaan huonoiksi käytöstavoiksi.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta: ”When facts change, I change my mind” (John Maynard Keynes)

Kategoriat
Uncategorized

Ymmärrä uupunutta, johda uuvuttamatta

🔵 Tämä kirjan on eräänlainen surffausopas, joka motivoi esihenkilöitä optimoimaan vauhdin niin, ettei aalto murru. Aiheena uupumus ei ole helpoimmasta päästä, koska nopeatempoinen ympäristöä vaatii paineistettua tapaa toimia, mutta samaan aikaan mikään eikä kenenkään mahdollisuudet ole rajattomat.

🟢 Kirjan pääviesti on saada lukijat johtamaan työn vaikutuksia itsensä ja työyhteisöön siten, että tilanne ei kriisiydy joko yksilön kannalta sairaudeksi tai työyhteisön kannalta johtamiskriisiksi.

🟢 Idea on auttaa esihenkilöitä johtamaan uuvuttamatta, havaitsemaan uupumuksen ja ymmärtämään sitä.

🟢 Kirjan keskeiset opit:

  • Työkaluja tunnistamiseen
  • Erottelemaan burn-outin ja boreoutin
  • Menetelmiä palautumiseen
  • Varmistaa onnistunut paluu töihin

🟢 Varsinaista kaava en kirjasta löytänyt, mutta DRAMMA-malli on aika lähellä sitä. Malli on psykologisen palautumisen menetelmä, jokainen voi käyttää arkisessa johtamistyössä ja arvioida palautumistaan. Mallissa arvioidaan viittä eri osa-aluetta:

  • Työstä irroittautuminen (Detachment) esimerkiksi perheen tai harrastusten avulla.
  • Rentoutuminen (Relaxation) esimerkiksi levon, ulkoilun tai päivänokosten avulla.
  • Autonomia (Autonomy) korostaa omaehtoisuutta eli kuinka paljon voi itse päättää asioitaan. Melko lähellä hallinnan ympyrää.
  • Taidon hallinta (Mastery) tarkoittaa oppimista tai taitojen kehittämistä.
  • Merkityksellisyys (Meaning), jossa arvioidaan kuinka työ vaikuttaa tunnetasolla tekijäänsä.
  • Yhteenkuuluvuus (Affiliation) eli kuinka työyhteisössä huomioidaan työntekijät.

🔴 Kuusi sanaa – ”Mielen johtaminen nousee itsensä johtamisen rinnalle” (Lari Karjula).

Kategoriat
Uncategorized

Move fast & fix things

🔵 Käsillä on menetelmäopas, jolla luvataan ”viikossa” ratkaisuja. Kukaan ei sano “I wish I had taken longer and done less”, ja sen takia pitää olla menetelmä, jolla viikossa saa asiat uudelle uralle. Kohderyhmänä on johdon kehittäminen sekä organisaation kulttuurin muuttaminen.

🟢 Kirjan tavoite on tarjota nopea ja hauska muutosjohtamisen työkalu. Se toimii oppaana vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen sekä muutoksen kiihdyttämiseen. Tavoite on ratkaista ongelma viikossa. Menetelmä on sukua kasvuhakkeroinnin tilannehuoneelle.

🟢 Keskeiset pääviestit:

– Kuinka hyvin organisaatio huolehtii sidosryhmistään, niin nopeasti organisaatio pystyy muuttumaan ja mukautumaan uusiin tilanteisiin.

– Luottamus on kulttuurin perusta, ja nopeus on avain muutokseen.

– Organisaation menestys riippuu vastuullisuudesta ja nopeudesta.

– Vauhti ja vastuullisuus ovat keskeisiä menestyksen tekijöitä organisaatiolle.

🟢 Kirjoittajalla on mielessä neljä organisaatiotyyppiä, joiden muutosjohtamiseen työkalu sopii. Organisaatiotyypit ovat: Vääjäämätön taantuminen, Kiihdyttävä erinomaistaja, Rempseä häirikkö, Vastuullinen isännöitsijä.

1) Kiihdyttävä erinomaistaja (Accelerating Excellence) kuvaa organisaatioita, joissa on luova kulttuuri ja tuloksellisuus tasapainossa. Ne ovat erittäin vastuullisia sidosryhmiään kohtaan ja tuottavat maksimaalisesti arvoa. Nämä johtavat lopulta organisaation menestykseen.

2) Vääjäämätön taantuminen (Inevitable Decline) kuvaa organisaatioita, jotka eivät huolehdi sidosryhmistään. Ne eivät luo arvoa sidosryhmilleen ja menettävät niiden luottamuksen. Tämä johtaa lopulta organisaation tuhoon.

3) Rempseä häirikkö (Reckless Disruption) kuvaa organisaatioita, jotka ovat liian nopeita muuttumaan ja kovia innovoimaan, mutta ovat heikkoja synnyttämään luottamusta. Ne eivät kykene ennakoimaan muutoksia ja tekevät virheitä. Tämä johtaa lopulta organisaation epäonnistumiseen.

4) Vastuullinen isännöitsijä (Responsible Stewardship) kuvaa organisaatioita, jotka ovat kiinni menneessä. Ne luottavat konsensukseen päätöksenteossa ja työntekijät ovat mukavoituneet. Tämä johtaa lopulta organisaation taantumaan.

🟢 Kirjan tarkoitus on toimia menetelmäoppaana nopeaan ongelmien ratkaisuun ja muutoksen aikaansaamiseen organisaatiossa. Tarkoituksena on vauhdittaa muutosta yhdistämällä nopeus ja luottamus.

🟢 Playbook tarjoaa järjestelmällisen viikkokalenterin vaikeiden ongelmien ratkaisuun:

– Maanantaina sovitaan, mikä on ongelma, joka ratkaistaan perjantaihin mennessä.

– Tiistaina päätetään, mitä tai kenen luottamus tarvitaan, jotta ongelma on ratkaistu perjantaihin mennessä.

– Keskiviikkona sitoutetaan avainpelaajat.

– Torstaina tehdään narratiivi/tarina, joka kertoo, miten ongelma ratkaistaan ja miten asiat ovat paremmin, kun muutos on saatu aikaiseksi.

– Perjantaina ei rikota asioita, mutta ajetaan suunnitelmaa ylinopeudella organisaatioon.

– Muuttuuko organisaation kulttuuri tai johtaminen viikossa riippuu ongelmasta, mutta ainakin on olemassa suunnitelma, miten eteenpäin.

🟢 Vinkkejä muutosjohtamiseen:

– Marcel Proustin kysymysten avulla saa muutoskeskusteluihin rungon. Muokkaamalla niitä omaan tilanteeseen sopivaksi saa yhtenäisen tavan käydä keskusteluja.

– Jan Carlzonin ja SAS:n muutosjohtaminen on tämän tarinan pohjalla, sen ymmärtäminen auttaa nopeuden merkitystä.

– Asenne: Kirjoittaja ehdottaa, että työssä omaksutaan antropologin ja johtajan asenne. ”The curiosity of an anthropologist and the accountability of a leader.”

🔴 Kuusi sanaa: “What is the trait you most deplore in yourself?” – Marcel Proust

Kategoriat
Uncategorized

The Two-Parent Priviledge

🔵 Uusi lasikatto? Joka viides amerikkalaislapsista asuu nyt äidin kanssa, jolla ei ole kumppania. Missä isät? Tässä kirjassa on samaa kuin Risto Murron ”Puuttuva puoli miljoonaa”, mutta nyt näkökulma on lapset, heidän tulevaisuus ja sosiaalinen liikkuvuus. 

🟢 Kirjan pääviesti on, että Yhdysvalloissa yksinhuoltajatalouksien yleistyminen heijastaa merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, joka näkyy lasten tulevaisuudessa ja sitä kautta koko yhteiskunnassa. Kirjan tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, miten kasvava eriarvoisuus on luonut luokkaeron perherakenteessa, mikä vahvistaa epätasa-arvoa ja heikentää sosiaalista liikkuvuutta.

🟢 Dataa:

– Vuonna 2019 Yhdysvalloissa vain 63 % lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa ja osuus on laskenut 77 %:sta vuodesta 1980. Tämä lasku ei ole jakautunut tasaisesti väestön keskuudessa. 

– Lapset, joiden äideillä on neljän vuoden korkeakoulututkinto, muutokset ovat olleet vähäisiä – 84 % vuonna 2019 lapsista asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi vain 6 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vain 60 % niistä lapsista, joiden äidillä oli lukion tutkinto tai jonkin verran korkeakoulutusta, asui avioliitossa olevien vanhempien kanssa, mikä merkitsi huomattavaa 23 prosenttiyksikön laskua vuodesta 1980. 

– Vastaavanlainen suuri lasku tapahtui myös niiden lasten keskuudessa, joiden äidit eivät saaneet loppuun peruskoulua; näiden lasten osuus, jotka asuivat avioliitossa olevien vanhempien kanssa, laski 80%:sta vuonna 1980 57%:iin vuonna 2019.

🟢 Kirjan tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua perherakenteen muutoksesta (Yhdysvalloissa) ja tarjota faktoja. Kirjan tarkoitus on korostaa perheen roolia taloudellisten rakenteiden ja epätasa-arvon heijastajana. Kohderyhmänä ovat ne, jotka haluavat ymmärtää perherakenteen muutoksen vaikutuksia ja niitä, jotka voivat sewkä haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

🟢 Keskeiset opit:

– Miesten taloudellisen aseman heikentyminen liittyy avioliittojen vähenemiseen ja miesten taloudellisen aseman heikkenemistä selittää teollisten työpaikkojen määrän väheneminen, joka on poistanut miesten mahdollisuuden toimia perheissä tulonlähteenä.

– Alhainen koulutusaste: Lasten keskuudessa, joiden äidit eivät käyneet korkeakoulua tai eivät saaneet neljän vuoden korkeakoulututkintoa, on yhä todennäköisempää, että he kasvavat yksinhuoltajakodissa. Vuosien 1990 ja 2010 välillä tämä osuus kasvoi lähes 50 %.

–  Koulutustasolla on myös käänteinen merkittävä vaikutus perherakenteeseen, koska korkeasti koulutetut vanhemmat ovat todennäköisemmin naimisissa.

– Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen on lisännyt taloudellista epävarmuutta ja kasvattanut lasten mahdollisuuksien ja tulosten välisiä eroja eri taustoista tuleville lapsille.

– Yksinhuoltajaperheissä kasvaneet lapset ovat suhteellisesti heikommassa asemassa verrattuna kahden vanhemman talouksiin.

– Avioliitto on tehokas tapa tarjota lapsille resursseja ja pitkäaikaista vakautta.

🟢 Köyhyysloukku: Yksinhuoltajaperheissä, joissa ainoa aikuinen on nainen, köyhyysaste oli kokonaisuudessaan 22 %. Perheissä, ainoa aikuinen on mies, vastaava osuus oli 11 %. Nämä osuudet verrattuna naimisissa olevien parien perheisiin olivat 4 %.

🟢 Raha ja käytettävissä oleva aika:

– Lapset ovat kalliita. Vuoden 2015 tilastojen mukaan keskituloisella avioparilla, jolla on kaksi lasta, menee keskimäärin yli 230 000 dollaria lapsen kasvattamiseen syntymästä 17 vuoden ikään asti.

– Aika on toinen vanhempien resurssi. Lapset eivät ole pelkästään kalliita, vaan myös uuvuttavia – siis aikaa vieviä. Jokainen vanhempi kertoo, joskus jopa kysymättäkin, että lasten kasvattaminen vie paljon aikaa.

– Pojat pärjäävät suhteellisesti huonommin kasvaessaan kodissa ilman isää.

🟢 Naimakelpoiset miehet: Siinä missä miesten tulot ovat laskeneet, niin siellä myös avioliittoluvut ovat vähentyneet. 2021 tehty tutkimus osoitti syy-seuraus -yhteyden miesten taloudellisen aseman heikentymisen ja avioliittolukujen välillä. Tutkimuksen aiheena oli teollisten robottien lisääntynyt käyttö työpaikoilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mikä puolestaan johti tulosten ja työllisyyden vähenemiseen korkeakouluttamattomien miesten keskuudessa.

🟢 Naimahaluiset naiset: Perustuen haastatteluihin 162 yhdysvaltalaisen yksinhuoltajaäidin elämästä ja näkemyksistä avioliitosta ja lapsista, kertoo että osasyy miksi monet naiset eivät mene naimisiin lapsensa isän kanssa on koska he eivät näe isää luotettavana taloudellisen turvallisuuden tai vakauden lähteenä.

🟢Jos tämä trendi jatkuu ja jos miljoonat amerikkalaislapset jäävät vaille niitä etuja, jotka tulevat kahden vanhemman kodista, niin perheiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan. Silloin lapset kärsivät, epätasa-arvo jatkaa kasvamistaan, ja sosiaalinen liikkuvuus heikkenee. Yhdysvalloista tulee heikompi, hajanaisempi ja vähemmän vauras kansakunta. 

🟢 Miten eteenpäin? 

– Koulutus tuo välillisesti vakautta lasten turvallisuuteen kun sekä isän ja äidin taloudellinen toimeliaisuus sekä työllistyminen on turvattu. Erityisesti miehet.

– Tuki yksinhuoltajaperheille sekä omien verkostojen kautta että työpaikoilla on korvaamaton apu.

– Yhteisömentorit ja positiiviset roolimallit voivat auttaa täyttämään joitakin aukkoja?

– Miesten osallistumista avioeron jälkeen on avainasemassa.

🔴 Kuusi sanaa kirjasta – ”Yksinhuoltajatalouksien yleistyminen lisää eriarvoisuutta (Yhdysvalloissa).”

Kategoriat
Uncategorized

The Geek Way

🔵 Kuka oli Roberto Goizueta? Hän oli mies, joka lanseerasi New Coke-tuotteen vuonna 1985. Goizueta teki reaalimaailman kokeen lopettamalla maailman suosituimman limpparin. Ja kolmen kuukauden päästä lanseerasi sen uudestaan, pakon edessä. 

🟢 McAfeen kirja on hyvä jatkumoa muihin kasvuyrityskirjoihin kuten Lean Startup, Hacking Growth, Zero to One.

🟢 Kirjan on pääviesti on nopeus ja kyky iteroida. Kaikkea. Mitä kirjassa ihaillaan, niin eniten ihaillaan nopeutta. Ja varsinkin kun verrataan edellisen teollisen vallankumouksen yhtiöihin, niin nopeus päihittää keinoista kaiken. 

🟢 Tämä kirja ei kerro siitä mitä joukko nörttejä ovat luoneet. Sen sijaan se kertoo joukon liike-elämän erikoisista luomuksista ja saavutuksista: ihmisistä, jotka ovat todella kiinnostuneet nykyaikaisen yrityksen johtamisen, sen vaikeista ongelmista, keksimään epätavallisia ratkaisuja ja toimeenpanosta. Mikä heitä yhdistää? Heitä ei yhdistä toimiala, maantieteellinen sijainti eikä omistusosuuden suuruus. Heitä yhdistää se, että he ovat bisnekseen hurahtaneita miehiä ja naisia.

🟢 Kirjan tavoite ja tarkoitus on saada yritykset pivotoimaan ja pelastamaa bisnes. Miten? Ei ainakaan seuraamalla teollisten yritysten playbookia.

🟢 Keskeinen oppi eli mantara on SOSO:

1.Speed: 

  • Nykyajan yritysnörtit haluavat jotain hyvin erilaista: he haluavat normeja, jotka edistävät menestystä ja elinvoimaisuutta.

2.Ownership:

  • Teollisen aikakauden organisaatioihin verrattuna nörttiyrityksissä on enemmän henkilökohtaista autonomiaa, valtuutusta ja vastuuta; vähemmän toimialarajat ylittäviä prosesseja; ja vähemmän koordinaatiota.

3.Sciences:

  • Kokeilujen tekeminen, tiedon tuottaminen ja tulosten tulkinnasta keskustelua.

4.Openess:

  • Pitää olla avoin haastamaan jaolla avoin ajatukselle, että ei ehkä ole oikeassa ja heikkoutta ei ole muuttaa mieltään.

🟢 Sankarittareiksi nousee Maria Montessori. Hän on sankari nykypäivän bisnesnörteille kolmesta syystä.

1. Ensinnäkin hän oli itse todellinen nörtti. Hän uppoutui vaikeaan ja tärkeään ongelmaan – miten lapset oppivat parhaiten, kehitti epätavallisia ratkaisuja ja puolusti niitä väsymättä.

2. Toiseksi hänen kasvatusmenetelmänsä edistävät sellaista innovaatiota ja luovuutta, jotka edistävät menestystä myös liike-elämässä. Oodi uteliaisuuden ja monien kysymysten esittämisen tärkeydelle.

3. Kolmanneksi ja tärkeimmäksi Maria Montessori näytti meille iloisen asian: Voimme parantaa koulutuksen nykytilaa paljon, eikä näitä parannuksia tule monia haittapuolia. Jos annamme koululaisille suuren autonomian, emme uhraa heidän kykyään hallita perustaitoja tai suoriutua hyvin standardoiduissa testeissä. He eivät tarvitse ohjeita siitä, mitä, milloin ja miten opiskella edistyäkseen; he selviytyvät hyvin omillaan.

🟢 Ei-juttuja nörttiyrityksissä. Ei yksipuolista valtaa. Ei pyritä voittamaan tai minimoidaan häviäminen. Ei tukahduteta negatiivisuutta. Ei ole käsittelemättömiä aiheita.

🟢 Joo-juttuja ovat tiimiperiaatteet eli avoimuus, data ja reiluus.

🔴 Kuusi sanaa: “Most websites suck because HiPPOs create them.” (Avinash Kaushik)

✅ P.S. Perinteisestä bisneskirjasta poiketen niin tässä annetaan paljon kirjavinkkejä:

  • Blueprint (2019), 
  • The Goodness Paradox (2019), 
  • Social (2013), 
  • The Ape That Understood the Universe (2018), 
  • The Folly of Fools (2011), 
  • Everybody Lies (2017), 
  • Why Everybody Else Is a Hypocrite (2010), 
  • The Elephant in the Brain (2017), 
  • The Enigma of Reason (2017), 
  • The Secret of Our Success (2015), 
  • Not Born Yesterday (2020),
  • The WEIRDest People in the World (2020), 
  • Catching Fire (2009), 
  • The Social Instinct (2021), and 
  • Hidden Games (2022)
Kategoriat
Uncategorized

Together

🔵 Absurdia! Kaiken sosiaalisen teknologian keskellä olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Ja miksi kirja? Yksinäisyys on vaarallisempaa kuin jos polttaisi askin tupakkaa päivässä. 

🟢 Kirjan pääviesti on kertoa sosiaalisesta eristäytymisestä (social disconnet) ja siitä kuinka olla yhdessä (togetherness). Tämä on kirja ihmisten välisestä yhteydestä.

🟢 Kirjan tavoite on tulla tietoiseksi siitä, että sosiaalinen yhteys erottuu suurelta osin tunnistamattomana ja aliarvostettuna voimana yksilöinä että yhteiskuntana. Yksinäisyyden voittaminen ja vahvemman yhteyden rakentaminen tulevaisuuteen on kaiken tämän teknologian keskellä kiireellinen tehtävä.

🟢 Aikamme toinen tauti – menestys ennen muita ihmisiä, ei yhtään paranna mahdollisuutta vähentää yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan taipumus yksinäisyyteen on myös perinnöllistä. On  tärkeää huomata, että yksinäisyys ei ole erillinen tila vaan emotionaalinen reaktio. ”Se, mikä periytyy, ei ole yksinäisyys, vaan yhteyden katkeamisen tuskallisuus.”

🟢 Kirjoittaja on USA:n presidentinhallinnon entinen ylilääkäri ja hän olisi voinut kirjoittaa amerikkalaisittain huumeista, ylipainosta jne. Hän valitsi yksinäisyyden, koska työssään huomasi että se salaa keskuudessamme emmekä puhu siitä juurikaan.

🟢 Kirjan keskeinen oppi on neljä strategiaa, joilla yksinäisyys vähenee: 

1. ”Spend time each day with those you love.”: Vietä päivittäin aikaa niiden ihmisten kanssa, joita rakastat äläkä rajoitu vain oman talouden jäseniin. Tapaamalla tai puhelimitse. 

2. ”Focus on each other.”: Kun olet muiden ihmisten kanssa, tulisi keskittyä toisiin antamalla heille täysi huomio, tekemällä silmäkontaktia ja kuuntelemalla aidosti.  

3. ”Embrace solitude.”: Yksinoloa ei tulisi pelätä, vaan päinvastoin, sitä tulisi hyväksyä ja käyttää mahdollisuutena tarkastella omia tunteita ja ajatuksia, olla luova, ja yhdistyä luontoon.

4. ”Help and be helped.”: Antaminen ja vastaanottaminen vahvistavat sosiaalisia siteitä.

🟢 Yksinäisyyden kaava = Yhdistelmä geenejä + menneitä kokemuksia + nykyisiä olosuhteita + kulttuuria. Mikä näistä tekijöistä saa meidät tuntemaan olomme yksinäiseksi tietyssä tilanteessa, on lähes mahdotonta sanoa?

🟢 Tärkein tieto on, että olemme joka päivä tekemisissä – töissä, koulussa, kaupassa, busissa, yksinäisten ihmisten kanssa. Huomaammeko heitä?

🟢 Mikä olisi nopein pikavoitto yksinäisyyteen? Veikkaan, että se olisi ”tunteet peliin pojat! Tytöt!” Näytetään, että välitämme.

🔴 Kuusi sanaa – ”The only way to have a friend is to be one.” (Ralph Waldo Emerson)