🔵 Tämä on eräänlainen ”Mistä kasvua”-kirja, koska Risto Murto selittää kirjassaan millä keinoilla Suomi pääsee takaisin kasvu-uralle. Näin vaalien jälkeen sekä erityisesti ennen uutta hallitusohjelmaa tämä yhteiskunnallinen yhteiskunnallinen keskustelu on paikallaan, koska sen avulla voimme arvioida uuden hallitusohjelman tavoitteita ja keinoja. Lukukokemusta kasvattaa sen miellyttävä sivumäärä (186 sivua).

🟢 Kirjan tavoite on analysoida syntyvyyttä, elinikää ja maahanmuuttoa sekä niiden vaikutuksia talou­teen ja yhteiskuntaan.

🟢 Kirjassa on kaksi pääviestiä. Ensimmäinen on, että ”Suomeen pitäisi saada lisää ihmisiä tavalla tai toisella”. Kirjan ehdoton etu on, että siinä mietitään Suomen tulevaisuutta kiihkottomasti ja vailla poliittisia motiiveja. Murto näkee, että ”väestön kasvun loppuminen on keskeisin kasvun rajoite” ja ilman kasvua nykyinen yhteiskuntamme rahoittaminen ei ole mahdollista.

🟢 Toinen pääviesti on, että ”jos Suomen syntyvyys halutaan nousuun, kannattaa alkaa ratkaista syrjäytyneiden poikien ja miesten ongelmaa”. Keskeinen haaste on, että ”Suomi on rakentanut koulutusjärjestelmän, joka hukkaa poikia” ja ”suomalainen erityisongelma sen sijaan on suuri lapsettomien määrä. Tänä päivänä lähes kolmannes 40–45-vuotiaista miehistä on lapsettomia.”

🟢 Kirjan oppeja ovat myös, että:

– ”Suomeen on syntynyt uudenlainen luokkajako. Lapsia saavat koulutetut miehet.

– Jos haluamme tuottavuusloikkaa, meidän pitää joko investoida enemmän, kouluttaa ja oppia työssä enemmän tai hyödyntää paremmin teknologista kehitystä yhteiskunnassa ja taloudessa. 

– Rahaa on virtaamassa paljon uusiin energiainvestointeihin, ennen kaikkea tuulivoimaan. Vihreä energia tulee houkuttelemaan perässään myös teollisia investointeja. Tämä on jo nyt näkyvissä, ja Ruotsi antaa tästä meille jo hyvää esimerkkiä.

– Nykyiset varat riittävät kattamaan tulevista (eläke)vastuista arviolta 20–25 prosenttia.

– Samalla maahanmuutto ja kohtalainen syntyvyys on pitänyt Ruotsin väestönkasvun länsimaisittain korkeana, mikä on ollut tärkeä tekijä myös talouden kasvun kannalta. Tämä on keskeinen ero Suomeen. Kun Suomessa työvoiman kasvun vaikutus talouskasvuun on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut lähellä nollaa, Ruotsissa sen vaikutus on ollut selvästi positiivinen.”

🔴 “Muu maailma kun ei odota edes maailman onnellisinta kansaa”. (Olli Rehn)