🔵 Vuonna 2001 Mauno Koivisto kirjoitti profetiaalisesti: ”Venäjän heikkous, jonka me olemme nähneet, on poikkeuksellinen tilanne. Venäläiset tulevat pyrkimään ulos nykyisestä heikkoudesta ja tulevat löytämään tavat, joilla he saavat sisäisen järjestyksensä vahvemmaksi.”
🟢 Tämä kirja on ajankohtaisin mitä näinä aikoina kannattaa lukea. Sanomattakin selvää, että kirjasta tekee entistä erityisemmän kirjoittaja, joka on opiskellut venäjän kieltä ja Venäjän historiaa 1950-luvulta asti. Puhumattakaan siitä, että hän on ollut tekemisissä Venäjän johdon kanssa vuosikymmeniä. Sisällöstä tekee mielenkiintoista Koiviston omat muistelmat ja paikoitellen sieltä löytää myös hauskuutta.
🟢 Koiviston kirjassa on kaksi keskeistä kysymystä. Ensimmäiseksi selittää Venäjän idea ja toiseksi pohtia onko Venäjä itää vai länttä? Vastausta hän etsii tutkimalla Venäjän tuhatvuotista historia. .
🟢 Mikä on Venäjän idea? ”Rajan takana idässä ei alkanut Aasia, siellä oli Venäjä, jolla oli ollut pitkäaikainen pyrkimys Rooman vallan perilliseksi.” Ja mikä on Rooma? Se oli kokoelma kansakuntia, joita yksin keisarin hallitsi.
🟢 Venäjän ideassa on monia huomionarvoisia seikkoja, jotka voivat taustoittaa meille umpilänsimaalaisille:
1) Jumala: ”Tsaarin valta tuli Jumalalta ja myös tehtävä oli jumalainen. Myös marxismi-leninismi merkitsi lähetystehtävää. Kiovan ja myöhemmin Moskovan ruhtinas hallitsi ”Jumalan armosta”, että Venäjä on poikkeuksellinen valtio: sen on itse Jumala perustanut, ja valta tulee Jumalalta eikä mistään vähäpätöisemmistä lähteistä, eikä missään tapauksessa kansasta. Semmoinen ajatus, että valta tulisi alhaalta päin, on ollut Venäjällä vieras. Viisaus tulee vain ylhäältä, pyhistä kirjoituksista, uskonnosta, filosofiasta.”
2) Rooma: Moskova on kolmas Rooma, joka ”puolustaa oikeata uskoa ja kamppailla Rooman perinnöstä: rakentaa imperiumia. Pietari Suuri halusi länsimaistaa Venäjää, kaupungille annettu nimi osoittaa, että hän halusi myös edelleen korostaa Venäjän asemaa kolmantena Roomana, Rooman keisarikunnan perillisenä.”
3) Laajeneminen: ”Kun jostakin on taisteltu ja venäläistä verta vuodatettu, niin sen jälkeen se on pyhää Venäjän maata.”
4) Hyökkäyksellisyys: ”Ainakin Iivana III:sta lähtien Venäjän, ja sittemmin myös Neuvostoliiton, ideologia oli hyökkäyksellinen. Tasankovaltion asetelma on se, että jos ei etene, joutuu perääntymään. Helposti tullaan siihen, että aina siellä missä kulloinkin ollaan, edessä on jokin uhka, jota pitää kiirehtiä torjumaan ennen kuin se uhka pahemmin aktualisoituu.”
5) Valta: ”Venäjällä ei koskaan, ei tsaarin vallan oloissa eikä neuvostovallan aikana, noudatettu Montesquieun mukaan nimettyä vallanjaon periaatetta.
🟢 Onko Venäjä itää vai länttä? Jegor Gaidarin mukaan Venäjä ei ole koskaan ollut osa länttä.
🟢 Itää vai länttä on meille suomalaisille ilmeistä, koska olemme tienneet Venäjän olevan osa itää:
1) ”Suomea ei liitetty Venäjän maahan vaan osaksi Venäjän imperiumia. Aleksanteri I:n Suomea kohtaan osoittaman asenteen taustalla lienee ollut myös se, että Aleksanteri oli jo alkanut pelätä Napoleonin hyökkäystä Venäjälle ja tarvitsi pääkaupungin läheisyyteen kansan, joka olisi asemaansa tyytyväinen.
2) ”Venäläisyyteen on liittynyt ajatus, että kärsimystä ei pidä kavahtaa. Hedonismi on ollut heille jo periaatteessa vierasta. Venäjällä on ollut suurempaa valmiutta alistua kärsimykseen kuin lännessä. Se on auttanut kestämään silloin, kun on nähty syvempi tarkoitus.”
3) ”Uuden Neuvostoliiton kuoren alta paljastui yhä selvemmin vanha Venäjä: hallinnon ankaruus, kansan kyky kestää ja kärsiä, tavoite laajentua ja valloittaa.”
4) ”Neuvostoliiton voidaan katsoa olevan tsaristisen imperiumin historiallinen jatke.” (Thomas Parland). ”Stalin sitten palautti Neuvostoliitolle tsaarinvallan loppuaikoina menetetyt alueet; oikeastaan vain itsenäisyytensä säilyttänyt Suomi oli poikkeus, Neuvostoliitto ei päässyt täällä Vanhan Suomen rajaa pitemmälle.”
🟢 Ja kirjan lopussa saamme lukea presidentillisiä vitsejä: ”Minä en ole toiminnallani saanut nimiini anekdootteja. Yhden muistan. 1960-luvun lopussa kerrottiin, että olin Moskovassa vieraillessani esittänyt silloiselle kollegalleni pääministeri Aleksei Kosyginille itärajamme siirtämistä. Tähän oli Kosygin sanonut, että mitäs siinä siirtelemään, otetaan pois tykkänänsä. Tällöin minä kaskun mukaan olin sanonut, että nyt tuli esille sellainen kysymys, johon vastaamisen Urho Kekkonen oli pidättänyt itsellään, joten minun täytyi ottaa yhteyttä Helsinkiin. Epäilin kuitenkin, ettei Kekkonen haluaisi ryhtyä niin suuren valtakunnan päämieheksi.”
🔴 ”Raja railona aukeaa, edessä Aasia itä. Takana länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä.” Uuno Kailas
