Kirjasta

Arvaa mikä ammattikunta on kokonaan lakannut olemasta automaation takia? Hissipojat ja -tytöt. Yhdysvaltojen tilastokeskuksen ammattiluokittelusta vuodelta 1950 on vain yksi ammattinimike hävinnyt automaation takia ja se on ns. hissioperaattorit. Siis valtaosa ihmisten peloista, että automaatio tai koneet tuhoavat taloudellista arvoa ja sitä myöten ihmisen tarvetta työelämässä on suuresti liioiteltu. Oleellista on myös erotella, että mitkä ammattikunnat ovat hävinneet, koska teknologia on muuttunut – telegraafien välittäjät, tai tarve on hävinnyt – matkustajakodit. Kun automaatio on korvannut ihmistyötä, niin se on pääsääntöisesti ollut osittaista ihmistyön korvaamista.

Kirjan teoria on kaksiosainen – teknologia ei poista tarvetta ihmistyölle kokonaan ja tekoäly tulee olemaan tukitoiminne ihmisille. Enemmänkin on nähtävissä toteutuneiden teknologiamurrosten kautta, että tarve ihmisen suorittamalle työlle kasvaa. Vaikka työt eivät pysy muuttumattomina, niin puhtaasti ihmistyön kopioiminen ei ole mielekästä. Työn tekeminen siinä muodossa kannatta keksiä uudestaan.

Tärkein viesti on, että kirjoittaja on optimisti ja uskoo, että työtä on tulevaisuudessakin tarjolla.

Minkälainen kirja oli?

Kirja alkaa 1890-luvun hevosenlanta kriisistä. Suuret kaupungit olivat hukkumassa hevosen lantaan, mutta ”onneksi” polttomoottori tuli ja korvasi hevosen kokonaan liikennevälineenä 1912 mennessä.

Tuleeko ihminen kokemaan hevosen kohtalon? Kyllä, jos uskomme nobelistia Wassily Leontiefia. Hänen mukaan ihmiset tulevat kokemaan hevosen kohtalon. Tietokoneet ja robotit ajavat meidät ulos työmarkkinoilta.

Mitä hevosenlanta kriisi 1890-luvulla opetti meille?

1. Mitä jos hevoset olisivat saaneet äänestää annetaanko polttomoottoriautojen tulla markkinoille.

2. Kuinka suuren palan kakkua haluamme syödä.

3. Miten varmistamme mielekkään elämän tulevaisuuden sukupolville.

Teknologiamurros ja entiset tuotantotekijät ovat kohtalon yhteys. Mutta niin pitkään kuin on ongelmia, niin häviääkö ihmistyövoima. Sen sijaan emme saa antaa Wassily Leontiefin ajatusten luoda psykologista pelkoa ja erityisesti pelolle ei saa antaa valtaa. Esimerkiksi 30 % työläisistä pelkää, että heidät korvataan tietokoneilla ja roboteilla.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Pääväittämä on, että työtä häviää vähitellen, mutta ei kokonaan. Esimerkiksi automaatio ei ole hävittänyt kaikkea tehdastyötä eikä maataloustyötä. Toiseksi tulemme kokemaan maailman, jossa kaikille ei riitä mielekästä työtä. Mutta miten siinä maailmassa jaamme talouden tuottamat hyödyt, kun työ ei ole enää keskeinen tapa jakaa riskiä.

Kirjan tarkoitus on häivyttää teknologisen tai tekoälytyöttömyyden pelkoa:

1. Todeta ääneen, että työelämä muuttuu ja nykyisen kaltaista työelämää ei pian ole.

2. Selittää mitä ongelmia työelämän muutos tuo mukanaan.

Teknologiatyöttömyyden uhka!

Hyvät uutiset on, että tästä päivästä laskien meillä on vielä aikaa. John Maynard Keynes popularisoima teknologinen työttömys on 45 vuoden päässä. Ennusteen mukaan 50 % todennäköisyydellä tekoäly ohittaa ihmisen kaikilla kognitiivisilla osa-alueilla vuoteen 2065 mennessä. Entä sitten? Ja kuinka suurella todennäköisyydellä syntyy uusia työtehtäviä? Kuka ennusti 1970-luvulla, että 2020-luvulla on olemassa ammattikunta jota kutsutaan brändilähettilääksi.

Taloudellinen varaus

Taloudellinen varaus jaetaan työmarkkinoilla, mutta miten se tehdään tulevaisuudessa. Perustulomalli vai kohdennettu tulomalli? Minun vastaus on, että ihmisten pitää kehittää itselleen useita tulonlähteitä. Esimerkiksi minun kasvukaava voisi olla:

Tulevaisuuden kasvukaava => Vuokratulo + osingot + kirjoituspalkkiot

Tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä, joita kirjoittaja haluaa, että ryhdymme viipyilemättä ratkomaan:

• Miten huolehdimme, että FAANG-yhtiöt (Facebook, Amazon, Apple, Netfliix ja Google) tule domimoimaan maailmaa?

• Kuinka varmistamme, että ihmisten elämä on merkityksellistä vaikka heillä ei olisi työtä?
• Lapsemme tai ainakin lastenlapsemme tulevat olemaan kaksi kertaa rikkaampia kuin me
• Kuinka suuren kakkupalan jokainen saa vs. miten takaamme mielekkään elämän toisillemme?
• Miten välttää automaation tuoma ahdistus?

Tulevaisuuden vaurauden lähtökohdat eivät ole muuttuneet. Meidän pitää huolehtia:

1. Tuottavuutemme kasvaa. Esim. kannattavuus.
2. Jaettavan kakun koko kasvaa. Esim. BKT.
3. Ja kakun pitää muuttaa muotoaan. Esim. tuotamme eri asioita kuin 300 vuotta sitten.

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

MIT:n ekonomistit – David Autor, Frank Levy ja Richard Murnane, ovat muodostaneet kaksiosaisen työhypoteesin:

1. Työ ei ole monoliittinen, vaan se jakautuu tehtäviin, ja siitä muodostuu ammatti esim. lääkäri tekee erilaisia asioita, jotka voidaan pilkkoa osiksi.

2. Jos tehtävän pystyy selittämään viidessä sekunnissa ohjelmoijalle, niin hän pystyy automatisoimaan sen. Jos työ ei ole koodattavissa pieniin osiin, vaan varioi suuresti niin ohjelmointitehtävä voi olla haastava – ellei peräti mahdoton, toistaiseksi.

McKinsey & Company tutki 820 eri ammattia ja päätteli, että alle 5 % ammateista voidaan automatisoida. Toisaalta 60 % ammateista muodostaa tehtäviä, joista 30 % voidaan automatisoida. Meidän pitää siis analysoida tehtäviä, joissa kone voi tukea ihmisen työtä sekä selittää ihmisille, että koneet kasvavat osaksi nykytehtäviä

Kirjan kolme johtopäätöstä tai enemmänkin kysymyksiä, joihin meidän pitäisi pystyä vastaamaan:

1. Työn ja sitä kautta työn tuoman vaurauden jakautuminen. Miten hoidamme tämän kysymyksen tulevaisuudessa?  

2. Kuinka varmistamme, että FAANG-yhtiöitä eivät saa poliittista valtaa yli demokraattisen vallan?

3. Miten takaamme mielekkään elämän ilman työn tuomaa tarkoitusta? Alfred Marshall väittää, että “man rapidly degenerates unless he has some hard work to do, some difficulties to overcome,” ja että “some strenuous exertion is necessary for physical and moral health.” Työ auttaa saavuttamaan “the fullness of life.” Freudille ”work was a source of social order”.  Weberille “it provided people with a greater purpose”. Jahodalle “created a sense of structure and direction.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Muistaa, että:

• Opiskelun tuotto-odotus on 15%,
• osakkeiden tuotto-odotus on 7% ja
• kiinteistöjen tuotto-odotus on alle 3 %.

Ja tutkia Amaran lakia:

• Roy Amara: “We tend to overestimate the effect of a technology in the short run and underestimate the effect in the long run.”
• Amaran laki….. https://medium.com/@bohembaeksvensson/we-tend-to-overestimate-the-effect-of-a-new-technology-in-the-short-run-and-underestimate-the-28cd8103cd72

Yhteenveto

AI takatalvi tulee. Oletko valmis?

John Maynard Keynes: “In the long run we are all dead.”

John F. Kennedy: “Rising tide lifts all boats.”