Asko Känsälän puheenvuoro johtamistyöstä on hämmästyttävää luettavaa. Johtajasta mestariksi-kirja ei ole perinteinen bisneskirja eikä tietokirja saati muistelmat. Se on henkilökohtaisen osaamisen jakamista tavalla, jota ei usein tule vastaan. Yllättävintä kirjassa on johtamistyön tulkitseminen taiteen sekä käsityötaitojen kautta. En ole lukenut yhtään bisneskirjaa, jossa liikkeenjohtaminen, taide ja käsityö ovat olleet näin keskiössä. 

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?

Tiedätkö mikä on kaunis yritys? Entä mikä on puhdas viiva? Känsälä analysoi käsityön ja taiteen käsitteiden kautta johtamista ja nostaa sieltä mm. puhdas viiva-konseptin minkä avulla voi hahmottaa yrityksen tavoitteita. Samoin hän tulkitsee taiteen suuria mestareita oman ammattinsa kautta mm. Alvar Aallon ja Helen Schjerfbeckin avulla. Kirjan ansio on, että sen kautta voi yhdistää erilaisia osaamisia johtamistyössä. Miten hyödyntää humanismin, käsityön ja taiteen oppeja yrityksen johtamisessa.

Kirjan keskeinen oppi liittyy johtajaksi kasvamiseen, ajattelumalleihin ja johtamisen työkaluihin. Känsälä jakaa kokemuksiaan johtajan ammatista ja oppeja liikkeenjohtajana mm. Elisan ajoilta. Kirja ei kerro Elisasta, vaikka sen sivuilla toki vilahtaa elisalaisia, liiketoimintoja ja monia viiltäviä analyysejä. Elisa on vain osa kirjan tarinaa. 

”Johtajasta mestariksi”-kirjan etu on, että se on alle 200 sivua ja niinkuin kaikissa hyvissä kirjoissa, niin täältäkin löytyy kirjavinkkejä. Muuan muassa Känsälä suoittelee lukemaan Willie Pietersenin ”Strategic Learning”-kirjan.

Mitä meidän pitäisi tehdä tehdä kirjan perusteella?

Kirjan tavoite on auttaa lukijaa tulemaan hyväksi johtajaksi, kertoa miten pitkä tie on kasvaa hyväksi johtajaksi sekä varoittaa siihen liittyvistä oikopoluista. Esimerkiksi Känsälä välttelee nopeuden ihannointia ja korostaa sen johtavan vain outoon kiireeseen, vailla tuloksia.

Kirjasta saa poimittuja paljon erilaisia pääviestejä, mutta liikeenjohtamisessa Känsälä painottaa kolmea asiaa:

1. Asiakas ensin -ajattelu on ei ole pääasia liiketoiminnassa, vaan se on ainoa asia 

2. Erinomaisuuden kulttuuri perustuu johtajuuteen, joka vuorostaan tuottaa laatua

3. Mukautumalla yritys ei saavuttaa pikavoittoja, vaan pysyvän voittaja-aseman

Känsälä ei sorru kirjassaan johtamistyön selittelyihin, mutta tunnistaa mahdollisia vaaranpaikkoja kuten esimerkiksi johtajien ego tai nopeuden ihannoinnin mukana tuoman turhan kiireen. Tämä on eräänlainen ”mestari saapuu kun oppilas on valmis”-kirja, jonka takia suosittelen sitä.