Kirjasta

Vaihtelu virkistää – ota haaste vastaan ja lue jotain sellaista mitä et muutoin tekisi? Siis lukisit kaksi tuhatta vuotta vanhoja kirjoituksia. Jopa jos inhoat selfhelppiä, niin älä jätä tätä kirjaa lukematta…. ”Senecan kirjoitukset edustavat selfhelp-kirjallisuutta. Ne antavat lukijalle neuvoja, miten elää parempaa elämää”. (Juhana Torkki)

Juhana Torkki on suomentanut roomalaisen Senecan (4 eKr. – 65 jKr.) ajatuksia elämästä. Pelkästään ajatus siitä, että luet toisella aikakaudella eläneen vanhan filosofin ja opettajan ajatuksia on kutkuttava. Toisekseen Torkin esipuhe – lyhyydestä huolimatta, on kirjan mukana tuoma bonus. Ja mikä hienointa kirja on vain 68 sivuinen. Sen lukemiseen ja Senecan iättömiin ajatuksiin voi käyttää huolella aikaa.

Minkälainen kirja oli?

Jos Seneca lähettäisi twiitin, niin hän jyrähtäisi siinä ”Oleellista ei ole, mitä kestät, vaan miten sen kestät.”

Tai ”Menneisyys on elämämme pyhä ja erotettu alue, nostettu kaiken inhimillisen hairahduksen yläpuolelle, kohtalon vallan ulottumattomiin; sitä ei ahdista puute eikä pelko, eivätkä tautien hyökkäykset. Sitä ei voi turmella eikä ottaa pois. Se on ikuinen ja horjumaton omistus.”

Noissa ajatuksissa yhdistyy, niin ankara stoalainen elämäntyyli kuin oppi ihmisen elinkaaresta. Seneca kirjoitus on antiikin ajan niin selfhelp- kuin scientific management-opas. Hän neuvoo ajan ja omaisuuden käytössä, henkilöstövalinnoissa kuin terveellisestä elämäntyylistä sekä varoittaa juopottelusta ja ylensyönnistä.

Kuten jo edellä mainostin, niin kirja on erittäin nopea lukuinen. Lukemisesta säästyvän voit helposti investoida Senecan ajatusten erittelemiseen. Hänen ajatukset ovat pisimmilläänkin kahden kolmen lauseen mittaisia – jopa suorastaan, heittoja. Niiden tulkitsemiseen kannattaa jättää aikaa.

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Kirja jakautuu kolmeen osaan, joissa Seneca kertoo ajatuksiaan elämän lyhyydestä, joutilaisuudesta ja johdatuksesta. Kirjan keskeinen idea on, että ”miten käyttää aika viisaasti.”

ELÄMÄN LYHYYDESTÄ

· Ensimmäinen oppi on fokusointi. Pitää välttää tyhjän toimittamista. ”Kaikkein lyhin ja rauhattomin on niiden elämä, jotka unohtavat menneen, laiminlyövät nykyhetken ja pelkäävät tulevaa. Saavuttuaan elämän päätepisteeseen he huomaavat onnettomina liian myöhään, että heillä oli kaiken aikaa kiire tyhjää toimittamaan.”

· Toinen oppi on elämäntapa: ”rakkaus hyveeseen, hyveenmukainen elämä, himojen huomiotta jättäminen, taito elää ja kuolla sekä syvä rauha kaikesta.”

· Kolmas oppi kuvaa suhdetta työhön. ”Sama asenne on monilla: heidän halunsa tehdä töitä kestää kauemmin kuin heidän kykynsä.”

””Mihin elämä sitten pitäisi käyttää jos ei hifistelyyn ja parturissa istumiseen? Siihen Seneca vastaa kirjoituksissaan. ”On olemassa kolme tapaa elää”, kirjoittaa Seneca. ”Yksi on omistautuminen nautinnoille, toinen mietiskelylle, kolmas toiminnalle.””

· Nautintoihin keskittyvää elämää – kovin suosittu vaihtoehto antiikin Roomassa – Seneca piti vähiten arvokkaana.

· Ihmiset ovat lihoneet siksi etteivät liiku, he ovat tulleet heikoiksi, he väsyvät jo oman painonsa liikuttelusta, saati että jaksaisivat tehdä töitä!

· Monessa tekstissään Seneca puntaroi, kumpi kahdesta jäljellejäävästä on parempi: mietiskely, contemplatio, vai actio, vastuunkanto valtion asioista?

· Samoin jotkin sellaiset asiat, kautta Herkuleen, joita ylistetään ja tavoitellaan, ovat nauttijoilleen vahingoksi. Tällaisia asioita ovat ylensyönti ja juopottelu ja kaikki muut tappavat nautinnot.

· Kukaan ei tiedä, mihin pystyt, et edes sinä itse.” Voidakseen tuntea itsensä on asetuttava testiin. Vain kokeilemalla saa selville, mihin pystyy.

Koska Seneca oli ymmärtänyt, että sekä aika että raha ovat maailman niukimmat resurssit, niin siksi niihin pitäisi suhtautua suurella pieteetillä:

· Samaan tapaan elämä avautuu suurena sille, joka osaa järjestää sen viisaasti.

· Ajankäytössä pitäisi olla yhtä huolellinen kuin rahan. Aikaa ei saa tuhlata…. Kehotan siis: käy elämäsi tilikirjat läpi ja laske. Huomaat, että vain hyvin harvat päivät jäivät itsesi käyttöön, jäänteet joista ei muuhun ollut.

· Helppoa on käyttää omaisuutta, vaikka kuinkakin niukkaa, jos sen määrä tunnetaan tarkasti. Huolellisemmin on varjeltava sellaista, josta et tiedä milloin se loppuu.

· Ja kuitenkin: menneisyys on elämämme pyhä ja erotettu alue, nostettu kaiken inhimillisen hairahduksen yläpuolelle, kohtalon vallan ulottumattomiin; sitä ei ahdista puute eikä pelko, eivätkä tautien hyökkäykset.

Lopuksi on siteerataan ajattelijaa itseään, joka taitavasti kuvaa miten jo silloin uskottiin, että parhaat ihmiset lähetetään tärkeimpiin tehtäviin…. ”Miksi jumala vaivaa kaikkein parhaita ihmisiä sairauksilla, kuolemansurulla tai muilla vastoinkäymisillä? Siksi että armeijassakin kaikkein vahvimmat lähetetään vaarallisimpiin paikkoihin. Kenraali lähettää valikoiduimmat erikoisjoukot tekemään vihollisleiriin yöllisen yllätysiskun, tiedustelemaan tien tai ajamaan vihollisen joukot ulos turvastaan. Kukaan noista, jotka lähtevät suorittamaan tehtäväänsä, ei sano: ”Kenraali teki minua kohtaan väärin”, vaan: ”Se oli kenraalilta oikea ratkaisu!””

JOUTILAISUUDESTA

”Kaksi koulua, stoalaisuus ja epikurolaisuus, ovat kyllä tässäkin asiassa kaukana toisistaan, mutta molemmat johdattavat joutilaisuuteen omia teitään. Epikuros sanoo: ”Viisas ihminen ei ota osaa yhteisiin asioihin, ellei siihen ole jokin erityinen syy.” Zenon sanoo: ”Viisas mies osallistuu yhteisiin asioihin, ellei jokin erityinen syy estä häntä.”

Toinen on asettanut joutilaisuuden päämääräksi, toinen etsii siihen syytä.

On olemassa kolme tapaa elää, ja tavallista on kysyä, mikä noista kolmesta on paras. Yksi on omistautuminen nautinnoille, toinen mietiskelylle, kolmas toiminnalle.”

JOHDATUKSESTA

”Antiikin aikana yleisen stoalaisen ajattelun mukaan maailmaa ohjaa järki (ratio). Asiat eivät tapahdu sattumalta vaan hyvän suunnitelman mukaan. Tämä nostattaa kysymyksen: miksi sitten tapahtuu myös pahoja asioita? Miksi pahoja asioita tapahtuu hyvillekin ihmisille? Miksi elämä ei tunnu kohtelevan kaikkia oikeudenmukaisesti?

Kun siis näet, että hyvät ja jumalten hyväksymät ihmiset joutuvat näkemään vaivaa, hikoilemaan ja kiipeämään tuskaisasti ylöspäin, kun taas pahat kirmaavat ja kylpevät nautinnoissa, ajattele tätä: omissa lapsissamme ihailemme malttia, orjien lapsissa rämäpäisyyttä. Omille lapsille pidämme kovempaa kuria, orjien lapsia kannustamme uskaliaisuuteen. Pidä siis kirkkaana mielessä, että samoin toimivat jumalat. Hyvää ihmistä jumala ei hemmottele: hän koettelee, karaisee, valmistaa tätä itselleen.

Etkö näe, miten erilainen on isien ja äitien tapa osoittaa hellyyttä? Isät pitävät huolta, että lapset herätetään ajallaan opiskelemaan, he eivät salli lasten lorvia edes vapaapäivinä, ja he puristavat lapsistaan hikeä, joskus myös kyyneleitä. Äidit antavat lämpöisen sylinsä, he tahtovat pitää lapsen suojissaan, niin että tämä ei koskaan itke, ei koskaan ole suruissaan eikä joudu kärsimään vaivaa. Jumalalla on hyviä ihmisiä kohtaan isän mieli. Hän rakastaa heitä lujalla rakkaudella.

Vasta kun hyve näyttää, mitä kaikkea se kestää, näemme kuinka suuri ja vahva se on. Tiedät, että juuri näin pitäisi toimia hyvän ihmisen: hänen ei pidä pelätä kovia ja vaikeita koettelemuksia, ei valittaa kohtaloaan vaan ottaa kaikki myönteisesti ja kääntää kaikki myönteiseksi. Oleellista ei ole, mitä kestät, vaan miten sen kestät.”

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

Tyhmä ihmiskunta – jo Senecan ajoista tiedetty mikä on ihmiselle hyödyllistä ja mikä on haitallista. Miksi vieläkin arvomme ”itsestäänselvyyksiä”, kun vastaus on jo ollut Senecan nenän edessä vuodesta 4 eKr. Senecan kirjoitukset saavat minut epäilemään, että onko ihmiskunta todellakaan jaksanut keskittyä olennaiseen kun kaikki tieto on vuosituhansia ollut olemassa.

Meidän pitää ehdottomasti noudattaa Senecan kolme suurta ajatusta:

1) ”Samaan tapaan elämä avautuu suurena sille, joka osaa järjestää sen viisaasti.”

2) ”Ihmiset ovat lihoneet siksi etteivät liiku, he ovat tulleet heikoiksi, he väsyvät jo oman painonsa liikuttelusta, saati että jaksaisivat tehdä töitä!”

3) ”Ajankäytössä pitäisi olla yhtä huolellinen kuin rahan.”

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Tutkia stoalaista ja epikuroslaista elämäntyyliä.

Yhteenveto

Kirja kuudella sanalla – ””Perämiehen opit tuntemaan myrskyssä, sotilaan taistelussa”.