Kirjasta

Kirja oli erittäin nopea lukea, hauska ja positiivinen sävyltään. Hans Rosling määritteli itsensä possibilistiksi ja sen kyllä huomaa. Tämän kirjan ahmaiset tuossa tuokiossa ja se on lukukokemuksena hauska.

Minkälainen kirja oli?

Pettymys, kirja oli pettymys. Minun mielestä kirja on saanut poikkeuksellisen paljon ylistävää näkyvyyttä. Jopa suorastaan hurmoshenkistä kiitosta on sadellut kirjalle. En voi samaistua Bill Gatesin kokemukseen että kirja on ”one of the most important”. Roslingin ”Faktojen maailma” ei pääse minun top10-kirjoihin.

Plussaa kirjassa on, että se on parantumattoman optimistin kirjoittama, vaikka kirjalilija määrittelee itsensä seuraavasti: ”Minä en ole optimisti. Se saa minut kuulostamaan sinisilmäiseltä. Olen hyvin vakava ”possibilisti”, mahdollisuuksien etsijä”. Miinusta kirjassa on, että osa opetuksista on kerrottu jo tilastotieteen perusopinnoissa. Ja ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä on pakko todeta, että käännös on huono, oikoluku jäänyt tekemättä koska se sisältää kirjoitusvirheitä ja jotkut ajatukset on epäselvästi käännetty.

Älä pety näihin sanoihin, koska kirja on lukemisen arvoinen.  

Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat? 

Hans Roslingin perusviesti on, että ”aste asteelta, vuosi vuodelta, maailma muuttuu paremmaksi. Maailma on tänään parempi paikka kuin menneisyydessä, jonne ei missään nimessä pidä haaveilla paluuta. Rosling haluaa opettaa faktatietoisuutta , jolla voi taistella ylidramaattisuutta vastaan. Tai kuten Rosling määrittelee kirjan tarkoituksen olevan seuraava: ”Tämä kirja on viimeinen taistelu elämänmittaisessa tehtävässäni tuhoisaa globaalia tietämättömyyttä vastaan.” 

Faktatietoisuuden pitäisi kuulua arkielämääsi siinä missä terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta. Alettuasi harjoittaa faktatietoisuutta pystyt korvaamaan ylidramaattisen maailmankuvan sellaisella, joka perustuu faktoihin.

Kirja opettaa mitä voit tehdä faktatietoisuuden avulla ja ”miten se voi muuttaa olosi positiivisemmaksi, stressittömämmäksi ja toiveikkaammaksi, kun astut sirkusteltasta takaisin maailmaan. Meidän on opittava kontrolloimaan draaman määrää. Draamannälkä menee kontrolloimattomana liian pitkälle, estää näkemästä maailman sellaisena kuin se on ja vie meidät pahasti harhaan.”

”Kun ongelma näyttää kiireelliseltä, ensimmäiseksi ei pidä parkua sutta vaan organisoida data. Dataa on käytettävä kertomaan totuus eikä yllyttämään toimintaan, olivatpa aikomukset kuinka jaloja tahansa.”

”Faktatietoisuutta on tunnistaa, milloin päätös tuntuu kiireelliseltä ja muistaa, että se harvoin on sitä.” 

Faktatietoisuuden lisäksi meille länsimaisen hyvinvointivaltion asukkailla ei ole hajuakaan missä todellisuudessa keskeinen osa maapallon väestöstä elää. Kirja on eräänlainen ”reality check”. Kaikilla ei ole kahta autoa ja rivitaloa. Hyvä jos muilla kuin ”meillä” on oma hammasharja. 

Kirjassa esitellään kymmenen draamavaisto. Ne estävät ihmisiä näkemästä asioita niin kuin ne oikeasti ovat 

1. KUILUVAISTO

”Tarkoitan vastustamatonta houkutusta jakaa kaikenlaiset asiat kahteen erilliseen ja usein vastakkaiseen ryhmään, joita erottaa kuviteltu juopa – valtava epäoikeudenmukaisuuden kuilu. Luku käsittelee sitä, miten kuiluvaisto luo ihmisten päähän kuvan maailmasta, joka jakaantuu kahdenlaisiin maihin tai kahdenlaisiin ihmisiin: toisaalta rikkaisiin toisaalta köyhiin.”

Miten hallita kuiluvaistoa?

”Tavallisesti nähdään kolme varoitusmerkkiä, kun joku kertoo sinulle (tai sinä kerrot itsellesi) ylidramaattista kuilukertomusta ja laukaisee kuiluvaistosi. Kutsukaamme niitä: 

– Keskiarvojen vertailuiksi. Keskiarvot johtavat harhaan kätkemällä hajonnan (eri lukujen vaihteluvälin) yhteen numeroon. Toisin sanoen näemme aukkoja, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Miehet vastaan naiset. Totta kai aukkokertomukset voivat heijastaa todellisuutta. Etelä-Afrikan apartheidissa mustat ja valkoiset elivät eri tulotasoilla ja niiden välillä oli todellinen kuilu eikä juuri lainkaan päällekkäisyyttä. Eri ryhmien juopakertomus oli ehdottomasti merkitsevä. Apartheid oli kuitenkin hyvin epätavallista. Paljon useammin kuilukertomukset ovat harhaanjohtavaa ylidramatisoimista

– Äärimmäisyyksien vertailuiksi ja äärimmäisyyksien olemassaolo ei vielä kerro paljon. Enemmistö löytyy yleensä keskeltä, ja se kertoo hyvin erilaista tarinaa.

– Ylhäältäpäin katseluksi. Alaspäin katsottaessa näkymä vääristyy. Kaikki muu näyttää tasaisen matalalta, vaikka niin ei ole.

2. KIELTEISYYSVAISTO 

”Ihmisillä on viehtymyksestä kielteisyyteen: taipumuksestamme nähdä paha pikemmin kuin hyvä. On helppo tiedostaa kaikki pahat asiat, joita maailmassa tapahtuu. Vaikeampaa on tietää hyvistä asioista.” Suureksi osaksi se johtuu viehtymyksestä kielteisyyteen – paha kiehtoo meitä enemmän kuin hyvä. Siihen vaikuttaa kolme seikkaa:

1. menneisyyden väärin muistaminen,

2. journalistien ja aktivistien valikoiva raportointi sekä

3. tunne, että niin kauan kuin asiat ovat huonosti, on sydämetöntä sanoa niiden muuttuvan paremmiksi.”

Miten kielteisyysvaistoa hallitaan 

”Negatiivisen vaiston hallitsemiseksi odota huonoja uutisia.

• Parempi ja paha. Harjoittele erottamaan taso (esimerkiksi huono) ja muutoksen suunta (esimerkiksi parempi) toisistaan. Vakuuta itsellesi, että asiat voivat olla sekä paremmin että huonosti.

• Hyvä uutinen ei ole uutinen. Hyvistä uutisista ei usein kerrota. Siksi uutiset ovat melkein aina huonoja. Kun näet huonoja uutisia, kysy, olisiko yhtä lailla positiivinen uutinen tavoittanut sinut.

• Vähittäinen parannus ei ole uutinen. Kun trendi paranee asteittain mutta tilapäisin notkahduksin, todennäköisesti huomaat notkahdukset paremmin kuin yleisen parantumisen.

• Lisää uutisia ei merkitse lisää kärsimystä. Huonojen uutisten lisääntyminen johtuu joskus siitä, että kärsimystä seurataan tarkemmin, ei siitä että maailmaa muuttuu huonommaksi.

• Varo ruusuista menneisyyttä. Usein ihmiset kaunistelevat kokemuksiaan ja kansakunnat kiillottavat menneisyyttään.”

3. VIIVASUORUUSVAISTO

Suorat viivat ovat paljon harvinaisempia kuin kuvittelemme, mutta jotkut viivat ovat suoria.

Miten hallitaan viivasuoravaistoa eli kaikki viivat eivät ole suoria

Viivasuoruusvaiston hallitsemiseksi kannattaa muistaa, että käyriä on monenmuotoisia.

• Älä oleta suoria linjoja. Monet trendit eivät noudata suoria viivoja vaan ovat S-mutkia, liukumäkiä tai tuplaantuvia linjoja. Yksikään vauva ei ole koskaan kasvanut samaa vauhtia tultuaan puolivuotiaaksi eikä kukaan vanhempi ole sitä odottanutkaan. 

4. PELKOVAISTO

”Kenelläkään meistä ei ole niin paljon henkistä kapasiteettia, että kykenisimme käyttämään kaiken ulkopuolisen informaation. Epätavalliset tapaukset ovat suurempia uutisia kuin tavanomaiset. Suhdelukuja hirvittämistä tapahtumista: luonnonkatastrofeja (0,1 prosenttia kaikista kuolemista), lentokoneonnettomuuksia (0,001 prosenttia), murhia (0,7 prosenttia), ydinvuotoja (0 prosenttia) ja terrorismia (0,05 prosenttia).”

”Vuonna 2016 kaikkiaan 40 miljoonaa kaupallista matkustajalentokonetta laskeutui turvallisesti määränpäähänsä. Vain kymmenen joutui vakavaan onnettomuuteen. Totta kai juuri niistä journalistit kirjoittivat: 0,000025 prosenttia kaikista. Vuosi 2016 oli toiseksi turvallisin vuosi ilmailun historiassa. Myöskään se ei ole uutisarvoista.” 

”Jos on olemassa ihmisryhmä, joka on ymmärtänyt pelkovaiston voiman täydellisesti, se ei ole journalistit. Se on terroristit. Vuodesta 2007 vuoteen 2016 terroristit tappoivat tason 4 maissa kaikkiaan 1 439 ihmistä. Edellisinä kymmenenä vuotena surmattuja oli 4 358.”

”Faktatietoisuutta on havaita, milloin pelottavat asiat vievät huomiomme, ja muistaa, että ne eivät välttämättä ole kaikkein vaarallisimpia. Luontainen pelkomme väkivaltaa, loukkuun joutumista ja saastutetuksi tulemista kohtaan saa meidät liioittelemaan näitä riskejä järjestelmällisesti.”

”Pelkovaiston hallitsemiseksi pitää arvioida riskit.

• Pelottava maailma: pelko vastaan todellisuus. Maailma näyttää pelottavammalta kuin se on, koska se mitä kuulemme siitä on oman huomiosuodattimen tai median valitsemaa – juuri siksi että se on pelottavaa.

• Riski = vaara × alttius. Omaan itseen kohdistuva uhka ei riipu siitä, miten pelokkaaksi se tekee olon, vaan se on kahden seikan yhdistelmä. Miten vaarallinen se on? Ja miten alttiina sinä itse olet?

• Pysähdy rauhoittumaan. Pelon vallassa maailman näkee eri tavalla. Tee mahdollisimman vähän päätöksiä kunnes paniikki on helpottanut.”

5. KOKOVAISTO

”Kokovaisto ohjaa rajallisen huomiomme ja resurssimme yksittäisiin tapauksiin ja tunnistettaviin uhreihin, konkreettisiin asioihin aivan silmiemme edessä. Tärkein seikka, jolla välttää arvioimasta väärin jonkin asian tärkeyttä, on karttaa yksittäisiä lukuja. Älä ikimaailmassa tyydy ainokaiseen lukuun. Älä koskaan usko, että yksi ainoa luku voi olla merkitsevä. Jos sinulle tarjotaan yhtä lukua, pyydä aina vähintään toinen lisää. Jotain mihin verrata. Ole erityisen varovainen suurten lukujen kanssa. Omituista kyllä, mutta tietyn koon ylittävät numerot näyttävät aina suurilta, jos niitä ei verrata mihinkään. Ja miten jokin voi olla iso olematta tärkeä?”

Faktatietoisuutta on huomata, milloin yksittäinen luku näyttää vaikuttavalta (pieneltä tai suurelta), ja muistaa, että voisi saada päinvastaisen vaikutelman, jos lukua vertaa tai jos sen jakaa toisella relevantilla luvulla.

Kokovaistoa hallitaan panemalla asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

• Vertaa. Suuret numerot näyttävät aina suurilta. Yksittäiset luvut sellaisinaan ovat harhaanjohtavia ja niiden pitäisi herättää epäilyksiä. Hae aina vertailukohtia. Ihannetapauksessa jaa ne jollain.

• 80/20. Oletko saanut pitkän luettelon? Etsi siitä muutamat suurimmat kohdat ja selvitä ne ensin. Ne ovat hyvin todennäköisesti tärkeämpiä kuin kaikki muut kohdat yhteensä.

• Jaa. Määrät ja suhteet voivat kertoa hyvin erilaisia tarinoita. Suhteet ovat merkitsevämpiä varsinkin kun verrataan erikokoisia ryhmiä. Hae varsinkin henkeä kohti laskettuja määriä, kun tehdään vertailuja maiden tai alueiden välillä.

6. YLEISTÄMISVAISTO

Jokainen ihminen luokittelee ja yleistää automaattisesti koko ajan. Tiedostamattaan. Kyse ei ole ennakkoluuloisuudesta tai valistuneisuudesta. Kuiluvaisto jakaa maailman ”meihin” ja ”heihin” ja yleistämisvaisto saa ”meidät” pitämään kaikkia ”heitä” samanlaisina. On hyödyllistä olettaa aina, että kategoriasi ovat harhaanjohtavia.”

”Faktatietoisuutta on tunnistaa, milloin kategoriaa käytetään selityksenä, ja muistaa, että kategoriat voivat olla harhaanjohtavia. Emme voi lakata yleistämästä eikä sitä pidä edes yrittää. Sen sijaan meidän pitäisi välttää yleistämästä väärällä tavalla.”

”Pitääksesi yleistämisvaiston hallinnassa epäile kategorioitasi.

• Hae ryhmien sisäisiä eroja. Varsinkin kun ryhmät ovat suuria, koeta jakaa niitä pienemmiksi, täsmällisemmiksi kategorioiksi.

• Hae yhtäläisyyksiä ryhmien välillä. Jos huomaat hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä eri ryhmien välillä, harkitse ovatko kategoriasi relevantteja. Mutta myös…

• Hae eroja ryhmien välillä. Älä oleta, että se mikä pätee yhteen ryhmään (esimerkiksi sinuun ja muihin tasolla 4 eläviin ihmisiin tai tiedottomiin sotilaisiin) pätee toiseen (kuten ihmisiin, jotka eivät elä tasolla 4 tai nukkuviin vauvoihin).

• Varo ”enemmistöä”. Enemmistö tarkoittaa ainoastaan yli puolta. Kysy, tarkoittaako se 51:tä prosenttia, 99:ää prosenttia vai jotain siltä väliltä.

• Varo räikeitä esimerkkejä. Vahvat kuvat on helpompi muistaa, mutta ne voivat olla poikkeus eikä sääntö.

• Oleta, että ihmiset eivät ole idiootteja. Kun jokin näyttää oudolta, ole utelias ja nöyrä ja ajattele: Millä tavoin tämä on neuvokas ratkaisu?”

7. KOHTALOVAISTO

”Kohtalovaiston tavallinen ilmentymä on edinburghilaisen herrasmiehen ajatus, että Afrikka tulee aina olemaan konkurssissa eikä saa ikinä Eurooppaa kiinni. Kohtalovaiston kurissa pitäminen edellyttää, että ei sekoiteta hidasta muutosta muuttumattomuuteen. Ei pidä vähätellä vuotuista muutosta – edes 1 prosentin vuotuista muutosta – siksi että se vaikuttaa liian pieneltä ja hitaalta.” 

”Faktatietoisuutta on oivaltaa, että monet asiat (mukaan lukien ihmiset, maat, uskonnot ja kulttuurit) näyttävät olevan aina samat juuri siksi, että muutos tapahtuu hitaasti, ja muistaa, että jopa pienistä, hitaista muutoksista kasvaa vähitellen suuria muutoksia.” 

”Kohtalovaiston kurissa pitämiseksi muista, että hidas muutos on silti muutos.

• Seuraa vähittäisiä parannuksia. Pieni muutos joka vuosi voi merkitä valtavaa muutosta vuosikymmenten mittaan.

• Päivitä tietosi. Jotkut tiedot vanhenevat nopeasti. Teknologia, maat, yhteiskunnat, kulttuurit ja uskonnot ovat jatkuvassa muutoksessa.

• Puhu isoisäsi kanssa. Jos haluat muistutuksen siitä miten arvot ovat muuttuneet, ajattele isovanhempiesi arvoja ja miten ne eroavat sinun arvoistasi.

• Kokoa esimerkkejä kulttuurin muutoksista. Epäile ajatusta, että tämän päivän kulttuurin on oltava sama kuin eilen ja että se on sama vielä huomennakin.”

8. AINOAN NÄKÖKULMAN VAISTO

”Kaikilla ongelmilla on yksi ainoa syy – jota meidän on aina ehdottomasti vastustettava. Tai kaikilla ongelmilla on yksi ainoa ratkaisu, jota meidän on aina ehdottomasti puolustettava. Kaikki on yksinkertaista. Siinä on vain yksi pikku juttu. Me ymmärrämme maailman täysin väärin. Kutsun tätä mieltymystä ainoihin syihin ja ainoihin ratkaisuihin ainoan näkökulman vaistoksi.”

”Sen sijaan etsi aina lempi-ideoittesi heikkouksia. Suhtaudu nöyrästi asiantuntemuksesi laajuuteen. Suhtaudu uteliaasti sekä uuteen tietoon, joka ei sovi kuvaan, että muiden alojen informaatioon. Älä puhu vain samaa mieltä olevien kanssa tai kokoa ideoihisi sopivia esimerkkejä, vaan pidä vastaan inttäviä, eri mieltä olevia ja erilaisia ideoita esittäviä ihmisiä hyvänä mahdollisuutena ymmärtää maailmaa.”

Kuuba: ”Me emme ole köyhistä terveimmät, me olemme terveistä köyhimmät.”

USA: Yhdysvallat: Rikkaista sairaimmat

”Faktatietoisuutta on huomata, että yksi ainoa näkökulma voi rajoittaa mielikuvitustasi, ja muistaa, että on parempi tarkastella ongelmia monesta kulmasta, jotta alkaisi ymmärtää tarkemmin ja löytäisi käytännöllisiä ratkaisuja.” 

”Ainoan näkökulman vaiston hallintaan tarvitaan työkalupakki, ei vasaraa.

• Testaa ideasi. Älä pelkästään kerää esimerkkejä siitä, kuinka erinomaisia lempi-ideasi ovat. Hanki eri mieltä olevia ihmisiä testaamaan ideoitasi ja huomaamaan niiden heikkoudet.

• Rajallinen asiantuntemus. Älä väitä olevasi asiantuntija oman alasi ulkopuolella: suhtaudu nöyrästi siihen mitä et tiedä. Tiedosta myös muiden asiantuntemuksen rajat.

• Vasara ja naula. Jos olet hyvä käyttämään yhtä työkalua, haluat kenties käyttää sitä liian usein. Jos olet setvinyt ongelmaa perusteellisesti, voit päätyä liioittelemaan ongelman tai oman ratkaisusi tärkeyttä. Muista, että mikään työkalu ei ole hyvä kaikkeen. Jos mieli-ideasi on vasara, etsi kollegoita, joilla on ruuvimeisseleitä, jakoavaimia ja mittanauhoja. Ole avoin muiden alojen ideoille.

• Numeroita mutta ei pelkkiä numeroita. Maailmaa ei voi ymmärtää ilman numeroita, mutta sitä ei voi ymmärtää ainoastaan numeroilla. Arvosta numeroita, koska ne kertovat todellisesta elämästä.

• Varo yksinkertaisia ideoita ja yksinkertaisia ratkaisuja. Historia on täynnä visionäärejä, jotka yksinkertaisilla utopistisilla näyillä perustelivat hirvittäviä tekoja. Suhtaudu myönteisesti monimutkaisuuteen. Yhdistele ideoita. Tee kompromisseja. Ratko ongelmia tapaus tapaukselta.”

9. SYYTTELYVAISTO 

”Syyttelyvaisto on viehtymys etsiä selvä, yksinkertainen syy siihen miksi jotain pahaa on tapahtunut.”

”Sama syytteluvaisto laukeaa, kun asiat sujuvat hyvin. ”Maine” tulee aivan yhtä helposti kuin ”moite”.”

”Syyttelypeli paljastaa usein mitä me pidämme tärkeimpinä asioina. Etsimme helposti pahiksia, jotka vahvistavat olemassa olevia uskomuksiamme. Vilkaistaanpa muutamaa ihmistä, joita mieluiten osoitamme sormella: sydämetöntä liikemiestä, valehtelevaa journalistia ja ulkomaalaisia.” 

”Samaten hillitse intoa syyttää mediaa valehtelemisesta (enimmäkseen se ei valehtele) tai vääristyneen maailmankuvan antamisesta (minkä se useimmiten tekee, mutta usein ei tahallaan). Vältä syyttämästä asiantuntijoita siitä, että he keskittyvät liikaa omiin intresseihinsä ja erikoisaloihinsa tai käsittävät asiat väärin (minkä he joskus tekevät, mutta usein hyvää tarkoittaen).”

”Vältä todella syyttämästä ketään yksittäistä ihmistä tai ihmisryhmää mistään. Koska ongelma on siinä, että kun yksilöimme pahiksen, ajattelu lakkaa. Ongelma on melkein aina mutkikkaampi. ” 

”Faktatietoisuutta on huomata, milloin etsitään syntipukkia ja muistaa, että yksilön syyttäminen vie usein huomion muista mahdollisista selityksistä ja kyvyn estää samanlaiset ongelmat tulevaisuudessa.”

”Syyttelyvaiston hallitsemiseksi vastusta syntipukin hakemista.

• Etsi syitä, älä pahiksia. Kun jokin menee pieleen, älä etsi yksilöä tai ryhmää syytettäväksi. Hyväksy se, että pahoja asioita tapahtuu ilman että kukaan on aikonut niin käyvän. Sen sijaan käytä energiasi ymmärtämään moninkertaisia keskinäisiä syitä tai järjestelmää, joka on tilanteen aiheuttanut.

• Etsi järjestelmiä, älä sankareita. Kun joku väittää saaneensa aikaan jotain hyvää, kysy olisiko niin tapahtunut joka tapauksessa, vaikka kyseinen yksilö ei olisi tehnyt mitään. Anna järjestelmälle edes vähän tunnustusta.”

10. HÄTÄVAISTO

Hätävaisto saa meidät haluamaan suoraa toimintaa välittömäksi koetun uhan edessä.

”Opi hallitsemaan hätävaistoa. Erikoistarjous! Vain tänään! Kun minun käsketään toimia heti, alan epäröidä. Useimmiten minut koetetaan vain saada lakkaamaan ajattelemasta selvästi.” 

Käytännön faktatietoisuutta on, ”että vuodesta 2014 lähtien Ruotsi seuraa kasvihuonekaasupäästöjä neljännesvuosittain (ensimmäisenä ja yhä ainoana maana maailmassa). Tämä on käytännön faktatietoisuutta. Kun sinua kutsutaan mukaan toimintaan, joskus hyödyllisintä on parantaa dataa.”

”Hallitaksesi hätävaistoa, ota pieniä askelia.

• Vedä henkeä. Kun hätävaistosi on lauennut, myös muut vaistot tulevat mukaan ja analysointi loppuu. Pyydä lisää aikaa ja tietoa. Asia on harvoin nyt tai ei koskaan ja harvoin joko/tai.

• Vaadi dataa. Jos jokin on kiireellistä ja tärkeää, se pitäisi mitata. Varo dataa, joka on asiaankuuluvaa mutta epätarkkaa tai tarkkaa mutta asiaankuulumatonta. Vain asiaankuuluva ja tarkka data on hyödyllistä.

• Varo povareita. Kaikki tulevaisuuden ennusteet ovat epävarmoja. Varo ennusteita, jotka eivät sitä myönnä. Vaadi skenaarioista koko vaihteluväli, ei vain parasta tai pahinta tapausta. Kysy miten usein kyseiset ennusteet ovat aiemmin osuneet oikeaan.

• Varo radikaalia toimintaa. Kysy mitkä tulevat olemaan sivuvaikutukset. Kysy miten ajatusta on testattu. Vaiheittaiset käytännön parannukset ja niiden vaikutuksen arviointi ovat vähemmän dramaattisia mutta tavallisesti tehokkaampia.” 

Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?

”Viisi globaalia uhkaa, joista meidän pitäisi kantaa huolta:

1. Globaali pandemia,

2. talousromahdus,

3. maailmansota,

4. ilmastonmuutos ja

5. äärimmäinen köyhyys.

”Niiden toteutuminen on hyvin mahdollista: kolme ensimmäistä ovat tapahtuneet jo aiemminkin ja kaksi muuta ovat parhaillaan käynnissä; lisäksi niistä jokaisella on mahdollisuus aiheuttaa valtaisaa kärsimystä joko suoraan tai välillisesti pysäyttämällä ihmiskunnan kehityksen vuosiksi tai vuosikymmeniksi.” 

Mitä minun pitäisi itse tehdä? 

Opetella faktojen maailma, koska:

”1. Faktoihin perustuvasta maailmankuvasta on enemmän hyötyä kun haetaan suuntaa elämässä, aivan kuten tarkasta GPS:stä on enemmän hyötyä kun etsitään tietä kaupungissa.

2. Faktoihin perustuva maailmankuva on mukavampi. Se aiheuttaa vähemmän stressiä ja toivottomuutta kuin dramaattinen maailmankuva yksinkertaisesti siitä syystä, että dramaattinen kuva on niin kielteinen ja pelottava.”

Yhteenveto

Kirja kuudella sanalla – ”Maailmaa ei voi ymmärtää ilman numeroita, ei myöskään pelkästään numeroilla. ”.