Kirjasta
”101 is a topic for beginners in any area. It has all the basic principles and concepts that is expected in a particular field.” (Wikipedia)
Minkälainen kirja oli?
API-talouden historia alkaa kun Ebayllä oli ensimmäinen API vuonna 2000, jota seurasi Amazon sekä Google vuonna 2002.
Kirja alkaa hyvin kuvaamalla case K-Raudan ja sen liiketoimintamallin. Kaikki K-Raudan tuotteet kuljetuksineen on tehty asiakkaalle verkossa selattavaksi API:n avulla. MaaS ja Whim voisivat olla toinen kotimainen esimerkki. Monissa mobiilisovelluksissa hyödynnetään API:ja. API:en avulla voidaan siis tuottaa saumattomia asiakaskokemuksia. Näistä on kyse tässä kirjassa.
Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?
Kirjasta
”101 is a topic for beginners in any area. It has all the basic principles and concepts that is expected in a particular field.” (Wikipedia)
Minkälainen kirja oli?
API-talouden historia alkaa kun Ebayllä oli ensimmäinen API vuonna 2000, jota seurasi Amazon sekä Google vuonna 2002.
Kirja alkaa hyvin kuvaamalla case K-Raudan ja sen liiketoimintamallin. Kaikki K-Raudan tuotteet kuljetuksineen on tehty asiakkaalle verkossa selattavaksi API:n avulla. MaaS ja Whim voisivat olla toinen kotimainen esimerkki. Monissa mobiilisovelluksissa hyödynnetään API:ja. API:en avulla voidaan siis tuottaa saumattomia asiakaskokemuksia. Näistä on kyse tässä kirjassa.
Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?
API-taloudessä yhtiöt jakavat rajapintoja ja asiakkuuksia. Keskiössä ovat rajapinnat, eivät alustat. API-talous ilmenee alustojen ulkoreunoilla ja välillä. Alustatalousyhtiöt hallitsevat asiakkaita. API-talousyhtiöt keskittyvät sähköiseen kaupankäyntiin, mobiiliteknologiaan ja sosiaaliseen mediaan. PSD2:n myötä mukaan tulee myös finanssisektori.
Alustatalousyhtiö:
⁃ Tarjoaa asiakkailleen ulkopuolisia resursseja – Uber.
⁃ Luo säännöt ja hallinnoida sekä parantaa vuorovaikutusta – LinkedIn.
⁃ Tuottaa arvoa yhdistämällä asioita uusiksi – Finnair.
⁃ Hyödyntää niukasti käytettyjä resursseja – AirBnB.
⁃ Orkesteroi eniten arvo tuottavaa vuorovaikutusta – Ticknovate.
⁃ Kuluttajista on tullut tuottajia – Facebook.
Alustatalouden kehityssuunnat ovat:
⁃ Tiedon määrän ja käytön muutos, esim. AI.
⁃ Ympäristön lisääntyvä älykkyys.
⁃ Arvonluonnin ja arvon jakautumisen hajaantuminen.
⁃ Alustatalouden käyttäytymismallien hapuilu.
API-strategian toimenpiteet voisivat perustua kehittäjäkokemuksen johtamiseen, B2D-ohjelmaan (business to developper), käyttäjäyhteisön hackathon-tapahtumaan, kumppaniohjelmaan ja aktiiviseen markkinointiin. Aktiivinen markkinointi voi olla myös kehittäjäyhteisön omaa sisältömarkkinointia.
Liiketoiminnallisesti API on resurssi, jota myydään ja ostetaan. Monetisaatio on paljon monimutkaisempi. Esim. maksujenvälitysverkostossa yleinen tapa monetisoida on komissio tai freemium-malli. API-yhtiölle asiakas on yleensä B2D. Käytössäolevia liiketoimintamalleja voi olla yhteensä jopa noin 20 kappaletta.
Toinen tärkeä elementti API-taloudessa on kehittäjäkokemus, joka on verrannollinen asiakaskokemukseen sekä asiakaspolkuun. Co-creation on yleisesti käytetty toimintamalli kehittäjäverkostoissa.
API-talous on Sinisen meren strategia, koska digitaaliset alustat ovat ”hallintajärjestelmiä, joilla kontrolloidaan, vuorovaikutetaan ja jalostetaan datan arvoa”. Esim. Finnairin MaaS-palvelu on Sinisen meren strategiaa.
API on tapa kommunikoida tai tapa parantaa tiedon laatua tai vähentää kustannuksia. Tai se voi olla vetovoimatekijä miksi joku yritys valikoituu kumppaniksi. Viimeisessä tapauksessa nousee esille mm. kehittäjäkokemus. Huomionarvoista on, että APIt muuttavat organisaatiota. Siksi se tarvitsee oman API-strategian sekä johtamista, ettei synny systeemitason virhettä.
API:t ovat tuotteita tai palveluita samalla tavalla kuin muutkin tuotteet ja se tarvitsee myös elinkaariajattelua. API pitää tuotteistaa esim. Lean Startupin oppien mukaan paperiprotosta MVP:n. API:t pitää palvelumuotoilla, käytettävyystestata ja auditoida (Plan, Do, Check, Act) kuten muutkin tuotteet.
API:n tuottama lisäarvo:
⁃ Vähentää monimutkaisuutta ja standardoi tehtävän toteutuksen
⁃ Tarjoaa paremman pääsyn tietoon avoimuudella
⁃ Mahdollisuus vaikuttaa sisältöjen kehitykseen
⁃ Alentaa riskiä, koska riippuvuus yhteen rajapintaan on pieni
⁃ Parantaa palvelun näkyvyyttä, innovaatiotoiminta ja havainnollistaa avoimen datapolitiikan hyödyt.
⁃ Kasvattaa liikevaihtoa, tuo kustannussäästöjä, asiakasuskollisuutta ja/tai innovaatioita.
Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?
Suomalaisilla yrityksillä eikä Suomen valtiolla ole ilmeistä strategiaa saavuttaa API-taloudessa markkinaosuutta. Amazonin Jezz Bezos on antanut mandaatin APIn pakollisuudesta. Kone Oyj:llä on API-strategia, koska sillä voidaan automatisoida mm. hissien huoltoa.
Mitä minun pitäisi itse tehdä?
Asiakasodotukset ovat yleensä, että API on tehokas, luotettava ja helppokäyttöinen. Ja se noudattelee 3-30-3 -sääntöä. Asiakas ymmärtää 3 sekunnissa miksi API on olemassa, pääsee kokeilemaan APIa 30 sekunnissa ja 3 minuutin sisällä API löytyy omasta koodista. Ymmärränkö minä?
Yhteenveto
Kirja kuudella sanalla – ”Joko sinun kahvinkeittimessäsi on API?”
Alustatalousyhtiö:
⁃ Tarjoaa asiakkailleen ulkopuolisia resursseja – Uber.
⁃ Luo säännöt ja hallinnoida sekä parantaa vuorovaikutusta – LinkedIn.
⁃ Tuottaa arvoa yhdistämällä asioita uusiksi – Finnair.
⁃ Hyödyntää niukasti käytettyjä resursseja – AirBnB.
⁃ Orkesteroi eniten arvo tuottavaa vuorovaikutusta – Ticknovate.
⁃ Kuluttajista on tullut tuottajia – Facebook.
Alustatalouden kehityssuunnat ovat:
⁃ Tiedon määrän ja käytön muutos, esim. AI.
⁃ Ympäristön lisääntyvä älykkyys.
⁃ Arvonluonnin ja arvon jakautumisen hajaantuminen.
⁃ Alustatalouden käyttäytymismallien hapuilu.
API-strategian toimenpiteet voisivat perustua kehittäjäkokemuksen johtamiseen, B2D-ohjelmaan (business to developper), käyttäjäyhteisön hackathon-tapahtumaan, kumppaniohjelmaan ja aktiiviseen markkinointiin. Aktiivinen markkinointi voi olla myös kehittäjäyhteisön omaa sisältömarkkinointia.
Liiketoiminnallisesti API on resurssi, jota myydään ja ostetaan. Monetisaatio on paljon monimutkaisempi. Esim. maksujenvälitysverkostossa yleinen tapa monetisoida on komissio tai freemium-malli. API-yhtiölle asiakas on yleensä B2D. Käytössäolevia liiketoimintamalleja voi olla yhteensä jopa noin 20 kappaletta.
Toinen tärkeä elementti API-taloudessa on kehittäjäkokemus, joka on verrannollinen asiakaskokemukseen sekä asiakaspolkuun. Co-creation on yleisesti käytetty toimintamalli kehittäjäverkostoissa.
API-talous on Sinisen meren strategia, koska digitaaliset alustat ovat ”hallintajärjestelmiä, joilla kontrolloidaan, vuorovaikutetaan ja jalostetaan datan arvoa”. Esim. Finnairin MaaS-palvelu on Sinisen meren strategiaa.
API on tapa kommunikoida tai tapa parantaa tiedon laatua tai vähentää kustannuksia. Tai se voi olla vetovoimatekijä miksi joku yritys valikoituu kumppaniksi. Viimeisessä tapauksessa nousee esille mm. kehittäjäkokemus. Huomionarvoista on, että APIt muuttavat organisaatiota. Siksi se tarvitsee oman API-strategian sekä johtamista, ettei synny systeemitason virhettä.
API:t ovat tuotteita tai palveluita samalla tavalla kuin muutkin tuotteet ja se tarvitsee myös elinkaariajattelua. API pitää tuotteistaa esim. Lean Startupin oppien mukaan paperiprotosta MVP:n. API:t pitää palvelumuotoilla, käytettävyystestata ja auditoida (Plan, Do, Check, Act) kuten muutkin tuotteet.
API:n tuottama lisäarvo:
⁃ Vähentää monimutkaisuutta ja standardoi tehtävän toteutuksen
⁃ Tarjoaa paremman pääsyn tietoon avoimuudella
⁃ Mahdollisuus vaikuttaa sisältöjen kehitykseen
⁃ Alentaa riskiä, koska riippuvuus yhteen rajapintaan on pieni
⁃ Parantaa palvelun näkyvyyttä, innovaatiotoiminta ja havainnollistaa avoimen datapolitiikan hyödyt.
⁃ Kasvattaa liikevaihtoa, tuo kustannussäästöjä, asiakasuskollisuutta ja/tai innovaatioita.
Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?
Suomalaisilla yrityksillä eikä Suomen valtiolla ole ilmeistä strategiaa saavuttaa API-taloudessa markkinaosuutta. Amazonin Jezz Bezos on antanut mandaatin APIn pakollisuudesta. Kone Oyj:llä on API-strategia, koska sillä voidaan automatisoida mm. hissien huoltoa.
Mitä minun pitäisi itse tehdä?
Asiakasodotukset ovat yleensä, että API on tehokas, luotettava ja helppokäyttöinen. Ja se noudattelee 3-30-3 -sääntöä. Asiakas ymmärtää 3 sekunnissa miksi API on olemassa, pääsee kokeilemaan APIa 30 sekunnissa ja 3 minuutin sisällä API löytyy omasta koodista. Ymmärränkö minä?
Yhteenveto
Kirja kuudella sanalla – ”Joko sinun kahvinkeittimessäsi on API?”