🔵 Parasta kirjassa on muistutus siitä miksi liikkeenjohtaminen on sellaista kun se on on. Koska yritykset ja organisaatiot ovat historiallisen jatkumon tulos, niin harvoin ne muuttuvat ellei joku aktiivisesti pyri muutoksiin. Siitä tässä kirjassa on kyse.

✅ McChrystal pyrkii hahmottelemaan kirjassaan tayloristista muutosta organisaatiokulttuuriin, jossa tiimit ja yksilöt ovat keskiössä. Kirjoittajan sotilastaustan huomioiden kirjassa korostuu nopeuden ja täsmällisyyden merkitys. Hänen toimialalla ”moka on lahja”-ajattelun hinta on ihmisuhrit. 

✅ Kirjassa tarjoillaan erilaisia keinoja muutosjohtamiselle:

1. Luottamus hyvä, kontrollia vähän.

2. Mahdollista, älä käskytä.

3. Päihitä nopeus jaetulla tilannetiedolla.

4. Teknologian mahdollistaa sen mitä ihminen ei osaa.

✅ Suuruuden ekonomia pitää kääntää pienuuden vahvuudeksi. Niin yritys- kuin puolustussektorilla ”startupit” uhkaa jatkuvuutta ja siksi monien meistä tulisi omaksua ketteriä keinoja pärjätä kilpailussa. 

✅ Konkreettinen esimerkki McChrystalin ajattelusta on siilojen kuninkaan Alfred Sloanin saavutukset GM:ssä. Sloanin jäätyä eläkkeelle hänen organisaationsa kääntyi itseään vastaan. Tehokkaat tiimit GM:n sisällä ryhtyivät kilpailemaan keskenään, kun niitä ei johdettu tehokkaasti siitä mikä on yhteistä ja mikä on siilojen omaa. Konktekstuaalinen tietoisuus ja luottamuksen puute tuhosi Sloanin perinnön. 

⛔️ McChrystalin ajatukset ovat kovin tuttuja Peter Thielin, Eric Riesin tai muiden piilaaksomaisten kasvuholistien kirjoista. Ehkä hänen olisi kannattanut tutustua myös niihin?