Kirjasta
Jos kuvittelet palaavasi käsillä olevaan kirjaan – joskus, niin sitä kannattaa harkita paperisena luettavaksi. Hanki tämä. Perustelen paperiversion hankintaa käytettävyydellä sekä että se on näkyvillä muistuttamassa itsestään.
Minkälainen kirja oli?
Aina kun näet mielenkiintoisen kirjan, niin mietit että “onko tämä sen arvoinen?”. Lauri Järvilehdon kirja on sen arvoinen. Tämän kirjatyypin kirjoja julkaistaan Suomessa harvakseltaan. Ja tiiserinä voin sanoa, ettei myöskään näin hyviä. Mikä tästä kirjasta sitten tekee hyvän?
Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?
”Älykkyys määräytyy sen mukaan, minkälaisia tuloksia saamme aikaiseksi”. Harmillisesti tämä ajatus löytyy kirjan lopusta, mutta siihen tiivistyy kirjan oppi.
Lauri Järvilehdon kirjassa on kaksi erityistä ominaisuutta. Kirjoittaja on tuonut ajatustensa tai neuvojensa tueksi myös tietoa. Sen lisäksi kirja sisältää pikaharjoitteita, joilla voit testata kirjoittajan neuvoja.
Hän aloittaa kertomalla, että ajattelu jakautuu kahteen koulukuntaan – aivo- ja ideakoulukunnaksi. Ajatukset ovat ideoita ja ne ovat aivojen prosesseja. Kirjassa siis yhdistyy kummatkin koulukunnat. Ajatukset saavat alkunsa tahdonvaraisesti, ruumiin sisäisistä muutoksista tai ympäristöstä. Ajatuksista pääsee myös eroon – sulkemalla ne, haarauttamalla ajatukset, niiden mahdottomuus tai muun ajatusprosessin katkaisemana.
Ajattelussa on aina mukana kertauksen laki – toisto vahvistaa ajattelua, ja assosiaation laki – kahden asian yhdistäminen. Oppiminen on tulos kun altistus ja kiinnostus yhdistyy. Ja oppiminen onnistuu jos altistat itsesi asioille mitkä kiinnostavat sinua. Tähän kun lisätään mielikuvaharjoitukset, niin hyvin ajateltu on puoliksi tehty. Eli mielikuvaharjoittelusta on hyötyä. Tässäkin täytyy muistaa, että tahdonvoima on rajallinen resurssi eli sitä ei pidä tuhlata kuten myös Walter Mischel on todennut vaahtokarkkitestejä tehdessään.
Toimintaamme ohjaa – järki, tunne ja intuitio. Ja kun intuitiota ohjaa tiedostamaton mieli mitä et voi ohjata toisin kuin tietoista mieltä. Jota voit ohjata. Tässä yhdistyy Kahnemanin havainnot S1- ja S2-ajattelusta.
Kirjassa toistuu usein ideoiden arvo ja mielekkyys. Teet ideoistasi itsellesi tavoitteet, joissa rakennat itsellesi elämäntavoitteet tai esim. 1-5v. tavoitteet. Lohko ne pienemmiksi toimenpiteiksi, vaikka yhden päivän tasolle (1 pvä). Paras tapa saada hyviä ideoita on saada paljon ideoita (Linus Pauling). Ja tehokkain tapa on kerätä kaikki ideat talteen. Tavoitteiden toteuttamista auttaa optimismi, joka taas synnyttää positiivista todellisuutta.
Aivot ovat loistava paikka saada ideoita, mutta surkea niiden säilyttämiseen (David Allen). Siksi pitää:
Oppimisesta ja ihmismielen kaistanleveydestä Järvilehdolla on kaksi hyvää neuvoa. Opi tarpeeseen eli harjoita ”just in time”-oppimista. Se on tarpeeseen hankittava tieto, jota tukee kollektiivinen alitajunta. Aivoja ei kannata kuormittaa turhaan. Kykenemme kiinnittämään asiaan seitsemään asiaan huomiota kerrallaan. Sitä kannattaa varjella.
”Kutsumuksesi on siellä, missä taitosi kohtaavat maailman tarpeet” (Aristoteles).
Mitä meidän pitäisi tehdä kirjan perusteella?
Ota käyttöön mestariajattelijan ABC:
Mitä minun pitäisi itse tehdä?
Opetella yksi uusi taito joka vuosi.
Yhteenveto
Tämä on samanlainen kirja kuin Chip & Dan Heathin ”Made to Stick”. Järvilehdolla on myös paljon pieniä harjoitteita, helppoja koonteja tai listoja asioista sekä hyviä sitaatteja. Toiseksi tähän kirjaan on miellyttävä palata aika ajoin. Kukaan meistä ei ryhdy mestariajattelijaksi yhdellä lukemalla?
Kirja kuudella sanalla – Jokaisen teon esi-isä on ajatus (R. W. Emerson).